Digitaalinen avoin kirjasto

Keskustakirjasto järjesti yhdessä Suomen yleisten kirjastojen verkkopalveluita kehittävän Kirjastot.fi:n ja tiedon avoimuutta edistävän yhdistyksen Open Knowledge Finland:in kanssa Digitaalinen avoin kirjasto –työpajan kokouskeskus Paasitornissa torstaina 15. lokakuuta 2015. Osana vuosittaista, paikallisdemokratian juhlistamiseksi järjestettävää Euroopan neuvoston demokratiaviikkoa pidetyn työpajan tavoitteena oli avata keskusteluyhteys kirjaston kehittämisestä kiinnostuneiden toimijoiden välille. Tavoitteena on luoda kehittäjäyhteisö, jonka tehtävänä on jalostaa olemassaolevista idearaakileista toteutuskelpoisia konsepteja ja miettiä keinoja niiden toteuttamiseksi. Kirjasto tarjoaa yhteisön toiminnalle puitteet.

Päivän aikana digitaalista kirjastoa tarkasteltiin eri näkökulmista neljässä erillisessä työpajassa, joiden aiheina olivat kirjaston avoin data, kirjaston avoimet tilat ja niiden sosiaalinen käyttö, kirjaston tietotekninen arkkitehtuuri sekä sisältöjen avaaminen ja suosittelualgoritmit. Työpajoissa kartoitettiin kirjaston avoimia aineistoja, ideoitiin avoimia tiloja hyödyntäviä palveluita, visioitiin tulevaisuuden tietoarkkitehtuuria ja pohdittiin sisältöjen avaamisen ja suosittelun tapoja sekä yhteistyömahdollisuuksia.

Digitaalinen avoin kirjasto -työpaja

Työpaja 1: kirjaston avoin data

Työpajassa 1 pohdittiin kirjaston avoimen datan käyttöä ja keskusteltiin datan avaamisen mahdollisuuksista. Ryhmä kävi läpi kirjaston olemassa olevia avoimia aineistoja ja jäsenteli niitä kokonaisuuksiksi, joita löytyi yhteensä viisi:

  • aineistotieto
  • käyttäjätieto (oma data, lukuhistoria)
  • tieto kirjastoista (aukioloajat, yhteystiedot)
  • tilastotieto
  • luokittelu- ja metatieto

Ryhmä pohti myös, millaista dataa olisi hyvä olla saatavilla ja miten sitä voitaisiin käyttää. Työpajassa ideoitiin uusia avoimeen dataan pohjautuvia palveluita, joissa voitaisiin hyödyntää erityisesti eri aineistoja yhdistelemällä syntyviä uusia mahdollisuuksia. Ryhmä pohti myös keinoja tuoda avoimia aineistoja näkyviksi esimerkiksi tilastotietoa visualisoimalla.

Työpaja 2: Avoimet tilat ja niiden sosiaalinen käyttö

Työpajassa kaksi tarkasteltiin julkisen sektorin varattavia tiloja ja tilojen yhteisöllistä käyttöä ja mietittiin myös tilojen yhteisöllisen käytön laajempaa mahdollistamista tulevaisuudessa. Ryhmä kirjasi ylös ison joukon ideoita, jotka voisivat edesauttaa tapahtumien löytämistä, sattumanvaraisia ihmisten kohtaamisia tai muunlaisia sosiaalisia yhteyksiä.

Eräs konkreettinen kehityskohde, jonka parissa ryhmä työskenteli, on parhaillaan työn alla oleva kirjaston tilavarausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on uudistaa ja yhdenmukaistaa tilavarauksen käytäntöjä ja tuottaa digitaalinen työkalu tilojen varaamiseen. Ryhmä käytti työskentelyssään apuna käyttäjäpersoonia, joiden näkökulmista luoduista käyttäjätarinoista saatiin paljon eväitä tilavarausjärjestelmän jatkosuunnitteluun ja vaatimusten määrittelyyn.

Työpaja 3: Kirjaston tietotekninen arkkitehtuuri

Työpaja kolmeen osallistui parikymmentä järjestelmäasiatuntijaa pääosin yleisistä kirjastoista sekä Kansalliskirjastosta.  Työpajan aihe ”Kirjaston tietotekninen arkkitehtuuri” osoittautui jokseenkin haasteelliseksi teemaksi. Tavoitteena oli avata nykyistä, pitkälti yhden järjestelmän integroitua arkkitehtuuria, modulaariseksi, avoimeksi ja verkostomaisesti kehitettäväksi tulevaisuuden kirjaston järjestelmäarkkitehtuuriksi.

Työpajan aluksi esiteltiin kokemuksia tämän päivän toimittajasidonnaisesta kirjastojärjestelmästä sekä avoimen koodin ja tuotteen hallintamalliin perustuvasta kirjastojärjestelmästä. Lisäksi tuotiin esiin mm. Tanskan yleisten kirjastojen yhteinen järjestelmä sekä kansallisen palveluarkkitehtuurin mahdollistamat uudet palvelukanavat sekä tunnistautumistavat.  Työpajan vetäjien ehdotus oli jakaa nykyinen integroitu järjestelmäarkkitehtuuri neljään osaan: asiakkuudenhallintaan, logistiikan hallintaan, sisältöjen hallintaan ja resurssienhallintaan.

Työryhmän oli ehkä hieman vaikeaa irrottaa katsetta tämän päivän järjestelmäarkkitehtuurista kohti tulevaisuuden horisonttia. Työryhmä päätyi kuitenkin varsin yksimielisesti toteamaan, että tulevaisuus rakennetaan avoimen koodin, tiedon avaamisen, avoimien, standardoitujen ja aidosti kehittäjälähtöisten rajapintojen sekä innovatiivisten hankintojen, ketterän kehityksen ja yhteistyön varaan – monoliittisia rakennelmia välttäen. Tulevaisuudessa kirjastojen pitäisi kaiken kaikkiaan saada tietojärjestelmäpalvelut helposti käyttöönsä.  Arkkitehtuuri tulee nähdä myös ennen muuta mahdollistajana: kirjastojen välittämät sisällöt, metatiedot ja palvelut näkyviin käyttäjien ja kehittäjien digiarkeen!

Työpaja 4: Sisältöjen avaaminen ja suosittelualgoritmit

Työpaja nelosessa etsittiin uusia näkökulmia sisältöjen avaamiseen ja suositteluun. Aluksi tarkasteltiin erilaisia suosittelumenetelmiä ja arvioitiin niiden käyttökelpoisuutta erilaisten kohderyhmien näkökulmasta. Ryhmä kävi läpi erilaisia tilanteita ja asiayhteyksiä, joissa suositteluille ja eri tyyppisille sisällöille olisi käyttöä. Ryhmä poimi joitakin jatkojalostettavia ideoita Keskustakirjaston kavereiden sisältöaiheisen työpajan tuloksista.

Erääksi merkittäväksi suositteluihin liittyväksi ongelmaksi tunnistettiin sisältöjen siiloutuminen, josta voitaisiin päästä eroon yhdistelemällä rohkeammin eri lähteistä tulevia sisältöjä. Huolellisesti mietittynä eri toimijoiden tuottamat sisällöt voisivat tuottaa toisilleen aivan uudenlaista lisäarvoa: esimerkiksi YLE:n “nopeita” uutisia voitaisiin taustoittaa kirjaston “hitailla” aineistoilla.

Automaattiseen suositteluun kaivataan määrän lisäksi laatua, esimerkiksi kaunokirjallisella puolella voitaisiin kokeilla tyylilajiin liittyvän kuvailun liittämistä aineistojen metatietoihin sisältöä kuvailevien asiasanojen lisäksi. Suosittelun haasteet eivät siis ole teknisiä, vaan ennemminkin poliittisia ja toimintamalleihin liittyviä: jaettavia sisältöjä ja algoritmeja on jo olemassa, vielä tarvitaan tahtotila aineistojen yhdistämiseen ja hyviä näkemyksiä siihen, millainen suosittelu tuottaa parhaita tuloksia.

Tulevaisuuden suositteluissa tulisi ottaa paremmin huomioon kirjaston asiakaskunnan laajuus ja heterogeenisuus: yksi ratkaisu ei välttämättä sovi kaikille, vaan on mietittävä tarkemmin, mitä tarjotaan ja kenelle. Sekä automaattiselle suosittelulle että kirjaston henkilökunnan asiantuntemukselle on paikkansa, ja varsinkin jälkimmäinen on kirjaston vahvuus.


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail