Hankesuunnitelma

Yli 50-sivuinen, yksityiskohtainen hankesuunnitelma toimii päätöksenteon tukena kaupunginvaltuustolle.

Hankesuunnitelma (.pdf, 10,1 Mt) (29.4.2010)

Keskustakirjasto – Metropolion sykkivä sydän (selvitystyön raportti)

Hankesuunnitelma määrittää Töölönlahdelle kaavaillun kirjastorakennuksen kooksi noin 16 000 neliömetriä ja hankkeen kustannusarvioksi 70 miljoonaa euroa. Tavoiteaikataulun mukaan rakennuksesta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 2011 ja rakennus valmistuu satavuotiaan Suomen juhlavuonna 2017.

Hankesuunnitelman mukaan keskustakirjasto tarjoaa lainaustoiminnan ohella muun muassa moderneja oppimisympäristöjä, hiljaisia tiloja, tapahtuma- ja kansalaistorin sekä perhekirjaston. Päivittäin kirjastossa arvioidaan asioivan 5 000 asiakasta. Hanke on tarkoitus toteuttaa kaupungin kokonaan omistaman kiinteistöyhtiön kautta. Rahoitus hankitaan lainoina yhtiölle.

Hankesuunnitelman tiivistelmä

20-sivuisessa tiivistelmässä esitellään hankesuunnitelman pääkohdat tiedotusvälineitä palvelevalla tarkkuudella.

Hankesuunnitelman tiivistelma (.pdf, 740 kt) (29.4.2010)

Hankesuunnitelma määrittää kirjastorakennuksen kooksi noin 16 000 neliömetriä ja hankkeen kustannusarvioksi 70 miljoonaa euroa. Tavoiteaikataulun mukaan rakennuksesta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 2011 ja rakennus valmistuu satavuotiaan Suomen juhlavuonna 2017.

Mikko Leistin raportti: Keskustakirjasto – Metropolin sykkivä sydän

Selvitysmies Mikko Leisti ideoi vuonna 2008 keskustakirjastosta metropolin sykkivää sydäntä, rakennusta, jossa tieto, taito ja tarinat kohtaavat.

Mikko Leistin raportti: Keskustakirjasto – Metropolin sykkivä sydän (.pdf, 2,6 Mt) (12.3.2008)

Helsingin kaupunginjohtaja, ylipormestari Jussi Pajunen nimesi tuottaja Mikko Leistin selvityshenkilöksi laatimaan näkemyksen keskustakirjaston konseptista ja alustavasta toimintamallista. Työn avulla haluttiin luoda konkreettinen näkemys kirjaston sisällöstä, toimintamallista, koosta ja sijainnista.

Visualisoitu, lähes 60-sivuinen raportti pohjautuu satoihin asiantuntijahaastatteluihin, ryhmäkeskusteluihin ja laajaan tutkimustyöhön sekä Suomessa että ulkomailla. Raportti on raikas esitys 25000 m2:n kokoisesta “maailman parhaasta kirjastosta”. Kokoelmat ja kirjat ovat kirjaston sydän, tapahtumallisuus ja kohtaamiset sen syke. Leisti esittää parhaiksi sijoitusvaihtoehdoiksi Töölönlahden alueen, Lasipalatsin alueen sekä Postitalon.

Hankkeen toteuttamismahdollisuuksia selvittävän työryhmän väliraportti

Keskustakirjastotyöryhmän väliraportissa hanke määritetään ainutlaatuiseksi kulttuurikeskukseksi, johon kootaan kirjastopalveluiden lisäksi muuta toimintaa sekä suomalaista huippuosaamista.

Hankkeen toteuttamismahdollisuuksia selvittävän työryhmän väliraportti (.pdf, 42 kt) (10.5.2007)

Kaupunginjohtaja päätti 5.12.2006 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän selvittämään keskustakirjastohankkeen toteuttamismahdollisuuksia. Työryhmä selvitti kulttuurikeskuksen konseptia, toiminnallista sisältöä, yhteistyökumppaneita, sijoituspaikkaa, rahoitusvaihtoehtoja sekä ideakilpailua. Mahdolliseksi yhteistyökumppaniksi hahmoteltiin ensi vaiheessa Epos-hanketta.

Parhaana rahoituksen yhteistyömallina työryhmä pitää keskinäisen

kiinteistöyhtiön muotoa, jolloin hankkeen osapuolet rahoittavat kukin osuutensa. Väliraportissa ehdotetaan, että hankkeen valmistuminen ajoitettaisiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan vuonna 2017.

Rahoitustarkastelu

Vuoden 2006 tarveselvitykseen perustuva rahoitustarkastelu esittelee euromääräisiä vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi.

Rahoitustarkastelu (.pdf, 13 kt) (16.4.2007)

Rahoitustarkastelussa esitetään kaksi vaihtoehtoa: keskustakirjasto voidaan toteuttaa joko kaupungin omana hankkeena tai kumppanuushankkeena. Työryhmän tiiviissä tarkastelussa hahmotellaan myös erilaisia rahoitustapoja keskinäisestä kiinteistöyhtiöstä ulkopuoliseen sijoittajaan tai valtion tukeen.

Sijaintipaikkavaihtoehdot kuvina

Työryhmä esittää vaihtoehtoja keskustakirjaston rakentamispaikaksi.

Sijaintipaikkavaihtoehdo kuvina (.pdf, 3 Mt) (23.3.2007)

Dokumentissa on esitetty asemakaava- ja havainnekuvin erilaisia sijoituspaikkoja, sekä perusteltu eri vaihtoehtoja. Esityksessä käsiteltävät sijoituspaikat ovat Keski-Pasila, Postitalo, Rautatieaseman siipirakennus, Lasipalatsinaukio sekä kaksi vaihtoehtoista tonttia Töölönlahdelta.

Keskustakirjaston tarveselvitys

Vuonna 2006 päivitetty tarveselvitys käy kattavasti läpi keskustakirjastohankkeen tarpeellisuuden ja esittelee näkemyksen maailmanluokan kulttuurilaitoksesta.

Keskustakirjaston tarveselvitys, 2006 (.pdf, 670 kt) (5.12.2006)

Tarveselvitys hahmottelee keskustakirjastosta innovatiivista miljöötä, joka toteuttaa konkreettisesti luovan kaupungin visiota. Koska Helsinki ei voi eurooppalaisten kaupunkien joukossa kilpailla runsaita muistomerkkejä jättäneellä menneisyydellään, on Helsingin nuorena kaupunkina menestyttävä hyvällä nykyisyydellä ja tulevaisuudella.

Varsinaisen tarvekartoituksen ohella selvityksessä otetaan kantaa keskustakirjaston toimintaan, tiloihin, laatutasoon ja itse rakennukseen. Lisäksi dokumentissa on yhteenveto hankkeen arvioiduista kustannuksista. Liitteissä on mielenkiintoista tilastotietoa muun muassa kirjastopalveluiden käytöstä Suomessa ja ulkomailla.

Muistio kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle

Helsingin kaupunginkirjaston muistio ehdottaa “citykirjastoa” kaupungin kärkihankkeeksi Musiikkitalon jälkeen.

Muistio kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle (www.lib.hel.fi, 7.6.2005)

Vuonna 2000 käsiteltyä keskustakirjastohanketta ei oltu viety kaupunginhallituksen käsittelyyn Musiikkitalohankkeen rakentamispäätöksen viivästymisen ja kaupungintalouden rahoitusperustan yllättävän heikentymisen vuoksi. Kirjastotoimen johtaja Maija Berntsonin ja johtava suunnittelija Hanna Aaltosen kokoama muistio nostaa hankkeen jälleen päättäjien pöydälle.

Kirjoituksessa muistutetaan, että Musiikkitalon jälkeen maineikkaalta lukukansalta puuttuu vielä kulttuurikeskustasta oma talonsa, Sanataiteentalo. Kirjaston ja sanataiteen lisäksi taloon mahtuu muutakin toimintaa, mikä voi tehdä siitä yhdistelmän media- ja innovaatiokeskusta, erilaisia luovia voimia yhdistävän hankkeen. Uusien yhteistyökumppaneiden hakeminen myös liike-elämän piiristä koetaan aiempaa tärkeämmäksi.

Keskustakirjaston tarveselvitys, 2000

Helsingin kaupunginkirjaston tarveselvitys summaa keskustakirjastohankkeen perustelut 19-sivuiseksi dokumentiksi.

Keskustakirjaston tarveselvitys, 2000 (.pdf, 72 kt) (20.10.2000)

Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden päätteeksi kootussa selvityksessä taustoitetaan uuden kirjaston tarvetta muun muassa kaupunginkirjaston kirjastoverkon kehityksellä ja kirjastolaitoksen yhteiskunnallisella tehtävällä.

Ydinkeskustaan sijoitettavan uuden kirjaston tarpeellisuutta perustellaan muun muassa alueen kulttuuripalvelujen täydentäjänä sekä kansainvälisillä esimerkeillä menestyneistä keskustakirjastoista.

Selvityksessä ehdotetaan uuden kirjaston suunnittelemista Kamppi-Töölönlahden alueelle, josta on kehittymässä Helsingin uusi kulttuurikeskus. Varsinaisen kirjastotehtävän lisäksi kirjaston halutaan symboloivan helsinkiläisen ja suomalaisen kirjastolaitoksen kansainvälistä mainetta ja arvostusta. Selvitys hahmottelee keskustakirjastoa toteutettavaksi siten, että rakennus olisi käyttöönotettavissa vuonna 2008.

Keskustakirjaston tarveselvitys lautakunnalle

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle valmisteltu selvitys konkretisoi ensimmäisen kerran keskustakirjaston rakentamistarpeen.

Keskustakirjaston tarveselvitys lautakunnalle 5.4.2000 (.pdf, 46 kt)

Selvityksen teki ajankohtaiseksi keskustelu kirjaston merkityksestä muuttuvassa yhteiskunnassa sekä tarve saada voimallisesti kehittyvän keskustan alueelle kulttuuripääkaupungin mittakaavaan sopiva kirjasto.

Tarveselvityksen laajat perustelut ulottuvat peräti vuoteen 1911 asti, jolloin aloitettiin lähes 70 vuotta kestänyt hanke uuden yleisöä palvelevan pääkirjaston rakentamiseksi Helsingin keskustaan. Pääkirjasto rakennettiin kuitenkin tuolloin voimakkaan kehittämisen kohteena olleeseen Itä-Pasilaan, jotta se palvelisi parhaiten kirjastotoimen tukipalveluja. Kaupunkilaisten asiakaspalvelun ja kirjallisen kulttuurin kannalta sijainti ei kuitenkaan ole tänä päivänä tyydyttävä.