Seitsemän päivää, seitsemän lukijaa, seitsemän tarinaa. Tämä kirja muutti elämäni –kampanjassa HelMet-kirjaston ja keskustakirjaston facebook-sivuilla 22.4.-29.4. teemme näkyväksi lukemisen vaikuttavuutta. Olemme kutsuneet mukaan kirjabloggarit, uudet ja uljaat kirjallisuuden sanansaattajat. Sarjassa he kertovat kirjoista, jotka ovat muuttaneet heidän elämänsä.

Blogit ovat nouseva kirjallisuusmedia

Kirjablogeissa käydään kiivaita kirjallisuuskeskusteluja. Niistä löytää uudentyyppisiä kannanottoja ja tekoja lukemisen puolesta. Suomessa on n. 150 aktiivista kirjablogia, joilla on joka kuukausi kymmeniätuhansia lukijoita. Kirjoja on maailma pullollaan, kiinnostavien löytämisessä auttavat kirjablogit.

Bloggaus muuttaa suhdetta lukemiseen

Kirjabloggaajat kertovat, että bloggaaminen muuttaa suhdetta lukemiseen. He lukevat nopeammin, monipuolisemmin, kriittisemmin. ”Lukemiseni on bloggaamisen myötä muuttunut julkiseksi ja se on kestopuheenaihesuosikkini monissa eri elämäni yhteyksissä. Bloggaaminen on johtanut minut nykyiseen ammattiini, kustannustoimittajaksi. Se on minulle tärkeä väylä kehittää lukumakua ja palautteen antamista”, sanoo Hanna Pudas. ”Lukumietteiden ja oman kirjoittamisen yhdistelmä on tehnyt minusta aiempaa kielitietoisemman lukijan”, pohtii puolestaan Salla Brunou. 

Entä minkälaisia uhrauksia bloggarit ovat valmiita tekemään harrastuksensa eteen? ”Luen melkeinpä missä vain, jos suinkin on järkevän pituinen rupeama tiedossa. Esim. lounaalla käyn yksin, juuri lukemisen vuoksi”, valottaa Jori Ostrovskij lukijan arkeaan. Hanna Pudas allekirjoittaa saman: ”Luen työmatkoilla, sängyssä, jonottaessani jonnekin, lukusaleissa, työpaikalla, tauolla ja välillä jopa kävellessäni”.

Kirjasto on kirjabloggarin kaveri

Moni kirjabloggareista on saanut kirjastokortin jo alle kouluikäisenä. Sen jälkeen kirjaston ovi on käynyt tiuhaan. ”Kirjasto on aina ollut minulle se tärkein paikka, josta hankin luettavaa. Jos ei kirjastoja olisi, niin veikkaan että joku keksisi ne uudestaan, vaikka sitten yksityisinä versioina”, sanoo Jori Ostrovksij ”Kirjaston valikoima on laaja ja ajallisesti syvä. Samoilemalla hyllyjen välissä voi tehdä ihan uskomattomia löytöjä, sellaisia, joita ei uskaltaisi ostaa kirjakaupasta kotiin”, kertoo Hanna Pudas. ”Suonenjoen vanha kaupunginkirjasto, oli minulle niin suuri elämysten paikka, että äärimmäisen kilttinä viisivuotiaana uhmasin perhepäivähoitajaa ja karkasin satutunnille. Sitä, olisiko kirjastossa ollut satutunti juuri silloin, en muista, mutta karkureissun kylläkin”, muistelee Katja Jalkanen.

Rivien välissä. Suomalaiset kirjablogit kirjallisuudenkentällä. –teos ilmestyy kesän kynnyksellä. Tekijäparina Katja Jalkanen ja Hanna Pudas.

Mikä kirja muutti sinun elämäsi? Seuraa sarjaa:

• www.facebook.com/helmetkirjasto
• www.facebook.com/keskustakirjasto

YHTEISÖJEN YHTEINEN KIRJASTO –JUTTUSARJA, OSA III

Uudenlaisen julkisen ja vapaan tilan tarve on Helsingin keskustassa huutava. Kirjasto on paikka, jossa lorvimista katsotaan hyvällä. Ydinkeskusta tarvitsee tilaa, josta ei ajeta pois.

Kaupunkikulttuuriaktivisti ja markkinointisuunnittelija Arto Sivonen pyörittää luovaa Måndag-suunnittelutoimistoa ja kannattaa kaikenlaista valtaamista. “Julkista tilaa ei Suomessa suunnitella ihmisille. Usein tilat ovat tyhjiä toreja ja monumentteja. Julkinen tila pitäisi olla tarkoitettu meille kaikille: katukeittiöitä, sohvaryhmiä ja niin edelleen. Tarvitaan tilaa, jonka voisi saada käyttöön omille tapahtumille ja toiminnalle. Järjestöillä tai vapaaehtoisporukoilla ei ole paikkaa”, Sivonen miettii.

Sivonen toimii School of Activism -järjestössä, joka kutsuu koolle työpajoihin aktiivisia ihmisiä jakamaan ideoita ja työstämään niistä uudenlaisia projekteja. Pajassa syntyneisiin ideoihin kuuluvat Sopu-kämppä, joka visioi seniorien ja nuorten kimppa-asumista sekä Iltapäivämummot, jossa koululaisille leikkiseuraa ja välipalapullaa tarjoaisivat yksinäiset vanhukset. Måndag taas järjestää muun muassa roskaruokabrunsseja helsinkiläisyrittäjien lahjoittamasta ja kansalaisten omasta ylijäämäruuasta sekä suunnittelee Saunojen yötä Ravintolapäivän tapaan.

“Keskustakirjasto olisi hyvä paikka tämän tyyppiselle kaupunkiaktivismille ja esim. eri ideoiden prototyyppien testaamiselle. Kirjasto on valtavan hyvä paikka siksikin, että sen kävijäkunta edustaa laajaa otantaa kaupunkilaisista. Puolueettomalle maaperälle on helppo kutsua eri alojen ammattilaisia, muodostaa uudenlaista yhteistyötä ryhmien välille ja harjoitella luovaa päätöksentekoa”, Sivonen suunnittelee.

Greenpeacen kampanjat jalkautuvat kaduille ja julkisiin tiloihin ihmisten läheisyyteen.

Greenpeace kirjaston catwalkilla

Greenpeace on tunnettu tilan valtaaja – aktiivigreenpeacelaisia on vähintäänkin tavattu roikkumasta rakennusten seinillä osoittamassa mieltä. Keskustakirjaston suhteen Greenpeacella on maltilliset aikeet, ja viestintäpäällikkö Juha Aromaa toivottaa uuden kirjaston lämpimästi tervetulleeksi. “Greenpeacen näkökulmasta tilausta on kaupallisesti vapaalle paikalle, jossa välittää tietoa ja tavata ihmisiä. Sijainti on upea; tarvitsemme tällaista tilaa Helsingin ytimeen. Meillä on paljon vapaaehtoisia, jotka varmasti innolla suunnittelevat kirjastoon kaikenlaista toimintaa, kuten esityksiä uusiutuvasta energiasta. Kirjasto olisi myös tehokas projektiryhmien kokoontumispaikka.”

Aromaa ideoi myös hauskan kuuloisen performanssin. “Mieleeni tulevat heti uusiutuvaa energiaa havainnollistavat puvut, joiden avulla voisi järjestää oikean performanssin. Siinä esiteltäisiin uusinta tekniikkaa kuin catwalkilla.”

“Toivon kaiken uuden ja hienon tekniikan ohella kirjastoon myös mahdollisimman kattavaa kokoelmaa uutuuksia ja klassikkoteoksia. Niin itseni kuin koko Greenpeacenkin puolesta haluaisin löytää kirjastosta monipuolisesti ympäristöalan teoksia”, Aromaa päättää. Myös Arto Sivonen haluaa, että kirjaston peruslupaus on itse kirja. “Silti toivon, että kirjastossa olisi hiljaisen lukualueen ohella myös melutilaa ja tilaa, jossa luoda uutta sosiaalista kulttuuria. Tekniikalta toivon, että fyysisen tilan rajat hämärtyisivät ja että vaikkapa fillarin saltulasta onnistuisi mobiililainaaminen.”

Designpääkaupunkivuoden Paviljonki oli esimerkki uudentyyppisestä julkisesta tilasta.

Julkisen tilan raja-aitoja nurin

School of Activism julkisti äskettäin Kiasman kanssa yhteistyössä uuden Heimo-projektin. Projektissa nuoret sijainnista ja taustasta riippumatta saavat ehdottaa erilaisia ideoita projektikohteiksi, ja yhdessä nykytaiteilijoiden kanssa näistä luodaan taidekokokonaisuuksia.

“Aikeena on aktivoida nuoria ja levittää positiivista viestiä. Yhteisölliset taideteot voivat myös tarjota rakentavan tavan ratkaista arjen pulmia, jopa konflikteja”, Heimo-projektista kerrotaan. Heimoa ideoinut Arto Sivonen toivoo keskustakirjaston harjoittavan tulevaisuudessa samanlaista yhteisöllistä herättelyä.

Julkisen tilan täydessä hyödyntämisessä Sivonen peräänkuuluttaa myös yritysten panosta. “Suurempi vaikutus julkisen tilan aktivoimiseen olisi sillä, että yritykset sitoutuisivat mukaan tekemiseen. On väärin, että esimerkiksi Kampin keskuksesta häädetään nuoria pois vähentämällä penkkejä. Entä, jos yritykset sen sijaan tarjoaisivat nuorisolle mielekästä tekemistä? Kaikki voisivat hyötyä siitä, että raja-aitoja madallettaisiin ja kuluttajat otettaisiin mukaan tuotekehittelyyn ja markkinointiin. Yksi idea voisi olla palkkiosysteemi: kauppiaat voisivat esimerkiksi lahjoittaa ilmaisen pysäköinnin tietyllä summalla kuussa kuluttavalle.”

Kirjaston uuden tilakonseptin mukaiseksi remontoitu Oulunkylä on suosittu hengailumesta.

“Kirjasto ei luultavimmin tarvitse tällaisia porkkanoita, mutta merkitystä on yleensä julkisen tilan rakenteisiin pureutumisella. Suomalaisessa mentaliteetissa elää syvällä se, ettei tyhjyyttä kumisevaa tilaa uskalleta tai osata ottaa käyttöön. Kun kaupunkilainen toivotetaan tervetulleeksi vaikkapa mukavin penkein, pyörätelinein ja Tervetuloa-kyltein, saadaan tyhjä tila eloon. Autio kivipiha ei palvele ketään”, Sivonen summaa.

Pidetään siis huoli, ettei keskustakirjasto kumise tyhjyyttään, vaan täyttyy iloisista ja aktiivisista kirjaston valtaajista.

Lue sarjan kaksi ensimmäistä osaa:

• Esteet nurin, ovi auki, pyörätuoli saapuu – osa II
• Yhteisöjen yhteinen kirjasto – osa I

 
Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Greenpeace/ Markus Power, Måndag/ Arto Sivonen, Helsingin kaupunginkirjasto

Yhteensä 3221 kaupunkilaista äänesti suosikkiaan uuden ajan kirjastoksi 23.3.-7.4. keskustakirjasto-näyttelyssä Meilahden taidemuseossa, ydinkeskustan kosketusnäytöillä sekä verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Arkkitehtuurikilpailun toisen vaiheen kuudesta työstä äänestyksen voitti The Diagonal Agora 984 äänellä (31 %), toiseksi tuli Käännös 644 äänellä (20 %) ja kolmanneksi Kasi 462 äänellä (14 %). Äänestyksen tuloksista ja kommenteista tehdään kooste tuomariston käyttöön.

Kahden kärki, The Diagonal Agora ja Käännös, erottui selvästi muista keräten yhteensä yli 51 % äänistä. Kärkiparin takana käytiin tasaisempaa taistelua seuraavista sijoista. Kolmannen paikan vei Kasi vain kahden äänen erolla neljänneksi tulleeseen The Heartbeat of Helsinki -ehdotukseen. Viidenneksi sijoittui Liblab 347 äänellä (11 %) ja viimeiseksi Wave/1 324 äänellä (10 %). Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtajaa ja tuomariston jäsentä Tuula Haavistoa tulos yllätti. ”Kaikki näyttelyssä päivystäneet kertoivat sekä suosikkien että inhokkien jakautuneen varsin tasaisesti, sikäli selvä kahden kärki oli odottamaton”, Haavisto kommentoi tulosta.

“Käännös” kiri kakkoseksi yleisön äänestyksessä.

Kommenteissa kristallisoituvat kilpailutöiden erilaiset luonteet

Kommenttien perusteella voi saada käsityksen kilpailutöiden profiileista ja siitä, miten kukin niistä sopisi Töölönlahden alueelle. Kommentteja kilpailutöistä saatiin yhteensä reilu sata. Äänestyksen voittajaa The Diagonal Agoraa luonnehdittiin retroa ja modernia yhdisteleväksi ryhdikkääksi ehdotukseksi. Sen läpileikkaavaa ideaa kääntyilevistä kirjapinoista pidettiin hauskana, mutta toisaalta rakenteiden moitittiin hallitsevan kokonaisuutta liikaa. Toiseksi tulleen Käännöksen ansioksi laskettiin, ettei se kärsi pitkänomaisesta tontista vaan ottaa sen haltuun mielikuvituksellisella tavalla. Monet myös kannattivat Käännöksen materiaalivalintaa – eli puuta – ja pitivät sitä sopivana muuten melko lasiseen Töölönlahden maisemaan. Tutustu muihin kommentteihin keskustakirjaston kilpailu-sivulla.

Suurin osa äänesti suosikkiaan kosketusnäytöillä

Kosketusnäytöillä suosikilleen antoi äänensä yhteensä 2185 kaupunkilaista. Sosiaalisessa mediassa saadun palautteen perusteella kosketusnäytöillä äänestäminen oli helppoa ja hauskaa. Tusina kosketusnäyttöä sijaitsi ympäri Helsingin ydinkeskustaa. Katunäyttöjen interaktiivinen äänestys oli suunniteltu yhdessä Forum Virium Helsingin, Clear Channelin ja Helsingin kaupungin kanssa.

Tähtäimessä hymyilevä talo, jonka keskiössä ovat käyttäjät

Arkkitehtuurikilpailun voittaja valitaan kesäkuussa 2013. Tavoitteena on luoda uuden ajan kirjasto, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneisiin teknisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Tähtäimessä on rakentaa julkinen tila, joka toimisi hyvänä käyttöliittymänä luovaan elämään. Samassa talossa olisi monta eri puolta: se olisi rakastettu tiedon, taidon ja tarinoiden talo, digitaalisesti älykäs paikka, yhteisöllinen korttelikeskus sekä kolmas tila kodin ja työpaikan välillä. Uudentyyppisen kirjaston kehittämiseksi tarvitaan jatkuvasti myös kaupunkilaisten ideoita ja mielipiteitä. Niitä kerätään ja kuunnellaan jatkossakin.

Tutustu tarkemmin!

• facebook.com/keskustakirjasto
• twitter.com/keskustakirj
• Kuvat ja kommentit kilpailuehdotuksista
• Keskustakirjaston kilpailuohjelma

Keskustakirjaston arkkitehtuurikisan kärkikuusikko on esillä ydinkeskustan kosketusnäytöillä ja osoitteessa keskustakirjasto.fi/aanesta  23.3. – 7.4. Selaa ehdotuksia ja äänestä omaa suosikkiasi! Voit myös kommentoida kuutta jatkoon valittua työtä kilpailu-sivuilla. Voittajaehdokkaat ”LibLab”, ”Wave”, ”Käännös”, ”Kasi”, ”Diagonal Agora” ja ”The Heartbeat of Helsinki” kisaavat kilpailun voitosta, joka ratkeaa kesäkuussa. Osallistumalla voit olla mukana tekemässä tulevaisuuden Helsinkiä. Kerro meille – millainen kirjastotalo mielestäsi sopii Musiikkitalon, Kiasman ja Sanomatalon naapuriin? Yleisön mielipide esitellään tuomaristolle ja julkaistaan verkossa.

Me odotamme kommenttiasi

Onko jokin kilpailutöistä ylitse muiden ja miksi niin? Entä mikä ehdotuksissa pännii tai keljuttaa? Tai sopivatko rakennukset kaupunkikuvallisesti Töölönlahden maisemaan? Ajatuksiasi ja ideoitasi voit kertoa meille keskustakirjaston kilpailu-sivuilla. Vahvoja mielipiteitä on kuultu jo nyt, kuten vaikka ”Modernisti käytetty puu materiaalina luo kaivattua kontrastia betonirakennusten keskelle. Go Käännös!”, ”(Kasin) Muoto hivelee silmää ja soveltuu hyvin ympäristöön. Siinä on jotain Linnanmäen vuoristoradasta, tähtitaivaasta ja meren aalloista: Helsinkiin sopiva” tai ”We need this (LibLab) instead of boring stability of basic finnish decisions”. Lähde mukaan keskusteluun yhdessä muiden kanssa.

Pyörällä, jalkaisin, rullaluistimilla? Äänestä keskustassa

Kosketusnäytöillä äänestäminen on helppoa, vaikka äänestäisit lapaset kädessä. Tusina kosketusnäyttöä sijaitsevat ympäri Helsingin ydinkeskustaa. Niitä voi bongata mm. Mikonkadulta, Postitalon ja Kiasman edestä, Kappelin ja Kauppatorin välistä, Paasikiven aukiolta, Lasipalatsin edestä tai Ruotsalaista teatteria vastapäätä.  Clear Channelin ja Helsingin kaupungin katunäyttöjen interaktiivinen äänestys on suunniteltu yhdessä Forum Virium Helsingin kanssa. Forum Viriumin tavoitteena on viedä eteenpäin laajempaa suunnitelmaa siitä, miten kosketusnäytöt voisivat avata uuden käyttöliittymän kaupunkiin. Aiemmin tänä keväänä kirjaston e-kirjapalveluihin saattoi tutustua näytöillä, joissa tarjoiltiin ohikulkijoille sähköisiä lukuvinkkejä.

Mitä tulevaisuuden kirjasto merkitsee sinulle?

Keskustakirjastohankkeessa ajatellaan, että uuden, toimivan kirjaston syntymiseen Töölönlahdelle tarvitaan muutakin kuin arkkitehtien kynänjälkeä: kaupunkilaisten mielipiteet ja tarpeet otetaan osaksi suunnitteluprosessia. Olemme kiinnostuneita siitä, mitä sinä ajattelet uuden ajan kirjastosta. ”Helsinki hakee yhtenä maailman todistetusti innovatiivisimmista kirjastoista uusinta mallia tulevaisuuden kirjastolle. Meillä ei ole montakaan valmista vertailukohtaa maailmalla, vaan meidän täytyy kehittää konsepti itse. Tässä työssä myös kaupunkilaisten ja kansalaisten ideat ovat hyvin tervetulleita”, sanoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto.

Osallistu ja tule mukaan!

• Äänestä osoitteessa keskustakirjasto.fi/aanesta
• Kommentoi kilpailu-sivuilla
• facebook.com/keskustakirjasto
• twitter.com/keskustakirj, #kirjastonayttely

Kuusi Metropolin sykkivä sydän -arkkitehtuurikilpailussa jatkoon päässyttä ja jatkokehitettyä työtä kuvineen ja pienoismalleineen ovat esillä Meilahden taidemuseossa 23.3. – 5.4. Kilpailun voittaja julkistetaan kesäkuussa.

Loppukilpailuun päässeet kuusi ehdotusta valittiin yli 540 työn joukosta marraskuussa 2012. Kilpailijoilla on ollut kolme kuukautta aikaa työstää ehdotuksiaan tuomariston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Työt ovat edelleen esillä nimimerkillä.

• Tutustu keskustakirjaston voittajaehdokkaisiin!

Suomalainen kirjastolaitos on poikkeuksellinen

Tuomariston puheenjohtaja, sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, pitää Keskustakirjasto-hanketta tärkeänä sekä helsinkiläisille että koko Suomelle.

– Suomalainen kirjastolaitos on poikkeuksellinen. Tällaisia kävijämääriä ja kirjastojen näin vahvaa merkitystä ei ole muualla. Sitä tulee arvostaa ja edelleen kehittää, korostaa näyttelyn avaava Viljanen. 

Keskustakirjasto toisi Viljasen mukaan Helsingin keskustaan kaupunkilaisten kaipaamia maksuttomia julkisia tiloja.

– Keskustakirjastosta suunnitellaan kaikille avointa rakennusta ja sivistyksen kehtoa, eräänlaista uudenajan ”sampoa”, joka tuo hyvinvointia ja osaamista sekä parantaa kaupunkilaisten osallistumisen mahdollisuuksia, Viljanen visioi.

Tuomaristo valitsee arkkitehtuurikilpailun voittajan näyttelyssä esiteltävien ehdotusten joukosta. Voittaja julkistetaan kesäkuussa. 

Ehdotuksia voi kommentoida ja äänestää

Kilpailuehdotuksia voi kommentoida paikan päällä ja verkossa. Myös eri puolilla Helsingin keskustaa sijaitsevilla kaupunkinäytöillä voi äänestää omaa suosikkityötään. Interaktiivinen äänestys on suunniteltu yhdessä Forum Virium Helsingin kanssa osana laajempaa kaupungin digitaalisten näyttöpintojen kehitystyötä. Yleisön mielipide esitellään tuomaristolle ja julkaistaan verkossa.

• Äänestä!
• Kommentoi!

Huilaa hetki pop-up-kirjastossa!

Näyttelytilaan on koottu myös erilaisista lukutuoleista koottu pop-up -kirjasto, joka esittelee tulevaisuuden kirjastojen palveluita.

- Pop-up –kirjastossa jokainen voi valita itselleen sopivan laiskanlinnan. Tuoleissa on tarjolla luovaa, älyllistä ja hauskaa välipalaa: tekemistä, tietoa ja tarinoita, kuvailee Viljanen.

Ota siis mukavin mahdollinen asento, etsi hyvä maisemapaikka ja valitse nojatuoli makusi mukaan!

• Keskustakirjastonäyttely on avoinna Meilahden taidemuseossa (Tamminimentie 6) 23.3. – 5.4. klo 12 – 19. Pääsiäisviikonloppuna (29.3. – 1.4.) näyttely on suljettu. Vapaa pääsy. Perille vie bussi nro 24.

Tule mukaan!

• kilpailu.keskustakirjasto.fi
• facebook.com/keskustakirjasto
• twitter.com/keskustakirjasto, #kirjastonayttely

Kirkas aamuilma puskee sisään ikkunoista, fläppi-paperit ja post-it-laput lepattavat tuulessa. Erivärisiä tusseja on ripoteltu asianmukaisesti ympäri tilaa. Kaikki on valmista. Sisään valuu porukkaa, vähän etuajassa, jännittyneinä, odottavina, innostuneina. Kohta osa heistä jo naputtaa pöydän ääressä läppäreitään, joku kaivaa kutimen esiin – siinä sitä nyt on jo rinnakkain sähköinen ja nopea, käsintehty ja hidas, kuten maker-kulttuurissa kuuluukin.

Työpajaan 27.2. on kutsuttu hackaamisen, fablabbaamisen ja maker-kulttuurin edelläkäyttäjiä, jotka kohtaavat yleistyviä, trendeiksi muodostuvia tarpeita jo vuosia ennen valtavirtaa.  Ensivaikutelman puolesta he antavat monipuolisen kuvan itse-tekemisen ja värkkäämisen eri alakulttuurista. Mukana on osaajia IT-firmoista festivaaleihin, freelance-tekijöistä yrittäjiin, kansalaisaktivisteista koodaajiin – siis kravattikaulaisista pörröpäihin, Woody Allen-silmälasiniekoista tennarien suurkuluttajiin.

Tämä porukka on kokoontunut Aalto-yliopiston tiloihin suunnittelemaan yhdessä kirjastoon sopivaa makerspace-tilaa. Makerspace on siis yhteisöllinen tekijätila, jossa käytössä on erilaisia valmistamisen, mallintamisen, oppimisen ja ideoinnin työkaluja ja -välineitä. Siellä rinnakkain elävät niin martat kuin nörtit. Kirjasto on avaamassa yhtenä osallistuvan budjetoinnin pilottiprojekteista makerspace-tilaa Kohtaamispaikalle jo tänä vuonna, ja kehittää sitä edelleen vuonna 2017 avautuvaan keskustakirjastoon.

Maker-kulttuuri on väsäämistä, hakkerointia ja korjaamista

Ja kohta ollaankin jo ”kädet savessa”, post-it-laput näppeihin liimautuen täydessä työn touhussa. Paljon on tehtävää – pitäisi esimerkiksi saada kartoitettua, missä värkkäys menee ja millaisia värkkäystilat ovat vuonna 2020. Kirjasto voisi tosiaan olla hyvä yhteisöllinen kasvatusalusta tekemiselle, hakkeroinnille, personoinnille, tusaamiselle, värkkäämiselle, väsäämiselle, koodaamiselle, korjaamiselle, ompelemiselle, kierrättämiselle ja oivaltamiselle – sitä kaikkea nimittäin kuuluu maker-kulttuurin sateenvarjon alle. Kirjaston kaikille avoin tila tarjoaisi helposti lähestyttävän tien käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan, tutkivaan oppimiseen, testaamiseen ja protoiluun.  

Pieniin post-itteihin mahtuu suurta dataa

Palvelujen kehittämistä pidetään edelleen pääosin asiantuntijoiden työnä. Edelläkäyttäjä-työpajassa stereotypia käännettiin päälaelleen ja asetettiin käyttäjät suunnittelun keskiöön. Ja he saivatkin tehdä töitä ihan kunnolla. Käytössä oli räätälöity edelläkäyttäjä-työpajamalli, jossa aamupäivän aikana keskityttiin maker-kulttuurin trendien tunnistamiseen ja iltapäivällä itse ratkaisuihin. Työpajan tarkoituksena oli tutkia kirjastoon sopivan makerspace -tilan reunaehtoja ja kartoittaa ratkaisuja – tehdä osaa sen vaatimusmäärittelystä. Trendien kartoittamiseksi työskenneltiin sekä yksin että yhdessä. Ensin osallistujat saivat listata trendejä ”speed notes”-tyylin lyhyessä ajassa. Sen jälkeen siirryttiin open space-työskentelyyn. Iltapäivällä mallinnettiin hyvää makerspace -tilaa ihan käytännössä. Aallon FabLab-tilassa post-it-lappujen avulla merkattiin ja tagattiin edellytyksiä ja mahdollisuuksia suoraan seiniin, materiaaleihin, laitteisiin ja työkaluihin.

Kognitiivinen kapasiteetti koetuksella

Post-itit olivat ahkerassa käytössä. Jokainen osallistuja sai pinoittain valmiiksi kategorisoituja, erivärisiä inspiraatiokortteja. Kategoriat olivat “technology”, “activities” “sharing/organizing/ipr” , “safety/risks” “other” and “sustainability” (työpaja oli englanninkielinen). Ne toimivat koko päivän visuaalisina johtolankoina ja muistuttivat maker-kulttuurin eri aspekteista. Kategoriat helpottivat myös tulosten analysoinnissa. Selvästi osallistujat olivat kiinnostuneita paitsi aiheesta, myös metodista. Hetkittäin jokaisen kognitiivinen kapasiteetti oli koetuksella ja tunnelma kuin jääkiekkopelissä: vauhtia ja hyvää virettä riitti, kuitenkin piti pystyä pitämään silmänsä kiekossa. Loppujen lopuksi koossa oli post-it-lappujen ja nauhoitusten myötä valtava tietomäärä hyvän makerspace -tilan rakentamiseksi.                                                          

Kaikille osallistujille suuri kiitos kunnianhimoisesta työskentelystä! Tekemänne työ kantaa pitkälle.  

Työpajan tuloksia analysoidaan parhaillaan! Jos olet kiinnostunut saamaan tulokset käyttöösi ja tutkimaan niitä kuvatiedostoina, excel- ja pdf-muodossa, niin ole yhteydessä Virve Miettiseen, virve.miettinen@hel.fi .

Tule mukaan, keskustelu jatkuu: 

• Twitter.com/keskustakirj
• Facebook.com/keskustakirjasto

HelMet-kirjasto ja Keskustakirjasto etsivät yhteistyökumppaneiksi kirjabloggareita. Lähde mukaan kirjan rakastajien Tämä kirja muutti elämäni –kampanjaan!

Kirjallisuusblogien määrän kasvu on ollut huimaa viime vuosina. Samalla niiden rooli osana suomalaista lukemiskulttuuria on vakiintunut. Kirjablogit muodostavat uuden ja tärkeän kirjallisuusmedian. Me kirjastossa arvostamme kirjabloggareiden työtä. Haluamme olla mukana houkuttelemassa uusia lukijoita kirjablogien pariin.

Sen vuoksi tarjoamme sinulle mahdollisuutta saada näkyvyyttä kirjaston verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta. Tämä kirja muutti elämäni –kampanjassa teemme näkyväksi lukemisen vaikuttavuutta. Kirjallisuus on avain muistoihimme. Tietyt kirjat liittyvät merkityksellisiin hetkiin tai ihmisiin elämässämme. Nuo kirjat pystyvät vielä vuosien jälkeen tuomaan elävästi mieleemme muistoja ja tunnelmia. Suosikkikirjoillamme on yksi yhteinen piirre – ne välittävät voimakkaan elämyksen, tunteen. Ne sananmukaisesti liikuttavat meitä, joskus jopa fyysisesti. Me kirjastossa haluamme kertoa kirjoista, jotka ovat koskettaneet meitä. Me haluamme kosketuksen jatkuvan.

Kuulostaako juhlalliselta? Älä säikähdä. Juoni on yksinkertainen:

• Ole yhteydessä! Kerro meille, lähdetkö mukaan kampanjaan (22.2. mennessä).
• Kirjoita lyhyt, henkilökohtainen tarina, jossa kerrot, miksi jokin kirja muutti sinun elämäsi. Rohkeutta peliin ja omaa otetta! Tarina voi olla maksimissaan 600 merkkiä pitkä – mielellään lyhyempi.
• Kun tarina on valmis, lähetä se meille (12.3. mennessä) – mukaan myös kirjablogisi linkki.
• Ikuistetaan kirja & lukija kuvaan! Kuvaajamme kuvaa sinut ja kirjan yhteiseen otokseen maaliskuussa, kun järjestämme kampanjan kuvaukset.
• Tavoitteena on, että kampanja saadaan pyörimään heti kevätkaudella 2013. Jaamme kuvaa ja tarinaa verkkosivustoillamme ja sosiaalisen median kanavissa. Mainostamme samalla myös kirjablogiasi.
• Psst! Emme voi luvata, että kaikki pääsevät mukaan. Haluamme, että kokonaisuudesta tulee paitsi kiinnostava myös hallittava, joten valintaa on kenties tehtävä. 

Suurin verkkosivustomme on HelMet.fi, jossa on n. 5 miljoonaa verkkokäyntiä vuosittain. Lisäksi on myös monia muita sivustoja (esim. www.keskustakirjasto.fi, www.hel.fi/kirjasto , kirjastojen omat verkkosivut) ja kaikki kirjaston sosiaalisen median kanavat.

Kirjat muuttuvat isommiksi, kun tiedämme miten ne ovat liikuttaneet muita.

Ole yhteydessä!

Rauha Maarno
päätoimittaja, HelMet.fi
rauha.maarno@hel.fi
09 310 85523
www.helmet.fi

Virve Miettinen
vuorovaikutussuunnittelija, keskustakirjasto
virve.miettinen@hel.fi
040 168 5748
www.keskustakirjasto.fi

Teksti: Virve Miettinen
Kuvat: Rodeo-kuvapankki, Flickr creative commons

Yhteisöjen yhteinen kirjasto -juttusarja, osa II

Julkisten rakennusten ovet ovat usein painavia. Entä jos et saisi omin voimin kirjaston ovea auki? Joskus asiointitiski on aika korkea. Entä jos se olisi niin korkea, ettet näkisi, mitä tiskillä on? Moni katsoi vammaiselokuvahitti Kovasikajuttua herkistyen, mutta sopisiko herkistyä myös kirjanlainausautomaatin äärellä?

Kirjasto on tarkoitettu kaikille. Se on sosiaalinen tila, joka mahdollistaa osallistumisen yhteiskunnan aktiiviseen toimintaan ja tiedonvälitykseen. Kirjastossa voit olla oma itsesi ja tehdä sinua kiinnostavia asioita ilmaiseksi. Olet tervetullut. Ollakseen kaikkea tätä ja jokaiselle, kirjaston tulee olla esteetön.

Myös vammaisten tulee voida kulkea kirjastoon vaivattomasti ja huolettomasti. Tässä uusi keskustakirjasto voi olla suunnannäyttäjä ja esimerkki niin muille uudisrakennuksille kuin uudistettavillekin tiloille.

Kun julkinen tila ei toimi

Esteettömyyssuunnittelija Eero Heinonen Invalidiliitosta tietää kaiken unelmien kirjastosta. “Kirjasto monitoimitilana mahdollistaa paremman sosiaalisen osallistumisen myös vammaisille. Kirjasto tarjoaa hyvät puitteet opiskelulle ja erilaisille harrastuksille.”

Vammaiselle julkinen paikka ei kuitenkaan aina ole helppo kohde. “Olen huomannut, että opasteet ovat usein väärin sijoitettuja ja painonapit liian korkealla. Ovi avautuu hankalaan suuntaan, ja jos luiska on, se on liian jyrkkä. Wc-tiloihin ei kunnolla mahdu. Joskus se voi haitata, että käytävän päähän on sijoitettu ikkuna ja muodostuu vastavalohäikäisyä. Suuria lasipintoja ei merkitä riittävän hyvin. Lattiasta kattoon sijoitettu peili saattaa sekin aiheuttaa hahmotusvaikeuksia.”

Helsingin kaupungin esteettömyydestä vastaava projektijohtaja Pirjo Tujula on hänkin havainnut ongelmakohtia. “Liikkumisesteisten autopaikat sijaitsevat usein hankalasti, opastus ja opasteet ovat epäselviä tai puuttuvat kokonaan ja ulko-ovi on hankala avata. Asiointipistettä ei löydä tai tiski on liian korkea, eikä pisteessä ole huomioitu kuulovammaisia eli induktiosilmukkaa ei ole.”

Esteettömyyskeskuksen neuvottelukunnan jäsen ja yliarkkitehti Erja Väyrynen Ympäristöministeriöstä painottaa sisäänkäynnin merkitystä. “Liian usein unohdetaan sisäänkäynnin  asema rakennuksen koko toiminnalle. Ensikertalaisenkin on heti voitava nähdä, missä on pääsisäänkäynti. Sen tulee olla kutsuva ja ikään kuin imaista kävijä sisään esteettömästi – tällöin tietää olevansa toivottu vieras talossa.”

Keskustakirjastosta malliesimerkki

Esteettömyyden erityisasiantuntija Sami Virtanen Kuuloliitosta kertoo kuulovammaisten näkökulman. “Tärkeimpinä asioina kuulovammaisille kirjaston käyttäjille näkisin toimivat kuunteluolosuhteet sekä sen, että asiointi kirjaston toimihenkilöiden kanssa tapahtuisi luontevasti. Tässä auttaa ystävällinen ja huomioonottava asiakaspalvelu niin, että vuorovaikutus tapahtuu kasvokkain. Kokoontumistiloissa olisi hyvä kiinnittää huomiota kaiun minimoimiseen ja käyttää pehmeitä materiaaleja hälyäänien lieventämiseen.”

Virtanen toivoo keskustakirjastosta esteettömyyssratkaisujen valtakunnallista esimerkkiä. “Kirjasto tulee olemaan käytössä useita vuosikymmeniä, jolloin edelläkävijyys tilasuunnittelussa ja tilojen muunneltavuudessa on kirjastolle iso mahdollisuus.”

Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki huomauttaa yliopiston kirjaston uuden rakennuksen hyvästä suunnittelusta. “Siellä on tilavat invavessat, ja palvelussa on muitakin esteettömyysinnovaatioita. Esimerkiksi yksi lainausautomaateista on matalalla pöydällä, jolle ulottuu myös pyörätuolista.”

Mahlamäki toivoo, että ennen kuin keskustakirjasto kohoaa, saisivat vammaiset äänensä kuuluviin. “Invalidiliiton vuoden teema on ‘Helppo liikkua’, ja sen tiimoilta olisi hyvä järjestää jo etukäteen tapahtumia, joissa keskusteltaisiin helposti saavutettavasta kirjastosta. Tällä hetkellä olemassa oleva kirjaston kotipalvelu vastaa yksinään vain osaan tarpeista.”

Töölönlahden haasteet

“Keskustakirjaston kaavailtu sijainti on varmasti hyvä. Ongelmia saattaa syntyä pysäköinnissä ja saattoliikenteessä”, pohtii Eero Heinonen. “Keskeinen paikka voi tuoda haasteita liikkumisesteisten autopaikkojen määrän ja sijainnin suhteen ja myös saattoliikenteelle: on oltava tarpeeksi tilaa pysähtyä turvallisesti ja esteettömästi, mutta kuitenkin riittävän lähellä sisäänkäyntiä.”

Sami Virtanen näkee Töölönlahden hengähdyspaikkana kaupungin hälinästä ja vilinästä. “Ulkotilojenkin esteettömyys on hyvä huomioida.. Kuulovammaisena on usein helpompaa keskustella seuralaisten kanssa puistoympäristössä. Toivon, että kirjaston pihalla on helppo liikkua.”

Virtasella on ehdotus siksi ajaksi, kun keskustakirjaston kohoamista odotellaan. “Kaupunki voisi rakentaa samankaltaisen paviljongin, kuin muotoilupääkaupunkivuonna Designmuseon yhteydessä. Paviljonki tarjosi hyvän pohjan kaupunkitapahtumille ja vapaamuotoisemmalle kohtaamiselle. Tämä ‘Paviljonki kakkonen’ voisi olla kirjaston tontin läheisyydessä ja ottaa huomioon myös vuodenajan vaihtelut. Siellä voisi järjestää kaikenlaista odotusohjelmaa.”

Virikkeitä, meininkiä!

Vammaisjärjestöjen edustajat toivovat innolla paljon toimintaa keskustakirjastoon. “Keskusteluja, luontevia vuorovaikutustilanteita kaikenlaisten ihmisten kesken, toiminnallisia työpajoja”, Sami Virtanen listaa. “Tietoiskut kuulovammaisuudesta voisivat antaa virikkeitä ihmisille, jotka eivät ole aiemmin kohdanneet vammaisuuden kautta esiin tulevia seikkoja. Voisi vaikkapa jonkinlaisena design challenge -tehtävänä laatia ja rakentaa kuulovammaisuudesta johtuvia haasteita ja haastaa ihmiset pohtimaan yhdessä ratkaisuja niihin.”

“Kirjastossa voisi olla myös virikkeellisiä työskentelytiloja, joissa olisi eri tavoin stimuloituja huoneita niin rentoutusta kuin ideointiakin vaativalle mielentilalle. Tämän stimuloinnin voisi tehdä esimerkiksi heijastamalla projektorilla seinälle erilaisia tilanteita ja kuvia.”

Pirkko Mahlamäellä toivoo tiivistä yhteistyötä eri järjestäjätahojen kesken. “Vammaisfoorumi on mielellään suunnittelemassa tapahtumia kirjastoon. Opintoryhmät, vertaistukitapaamiset, kirjakerhot ja jäsentapaamiset sopisivat hyvin tilaan. Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus voisi myös esitellä toimintaansa.

“Olisi lisäksi hienoa, jos kokoelmiin saataisiin vammaisista ja heidän elämästään kertovaa aineistoa lisää sekä järjestölehtiä. Ja totta kai myös paljon taidetta ja kulttuuria!”

Lue juttusarjan ensimmäinen osa!
Jännää – kuka tai ketkä ovat sarjan seuraavat haastateltavat? Pysy mukana!

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Rodeo, Creative Commons, Wheelchair Skating

Kun ihmiset, jotka ovat lukeneet saman kirjan, kokoontuvat puhumaan siitä, syntyy omanlaisensa tunnelma ja ystävyyden laji. Yhden kirjan monet sisäkkäiset maailmat virtaavat yhteen heidän kokemustensa kautta ja puheidensa voimalla. Vähän samanlainen tunnelma oli valloillaan Kiasmassa 23.1. kun erilaiset toimijat kirjan ja kirjallisuuden kentällä kokoontuivat yhdessä keskustakirjaston Kirjalliseen aamupäivään. Mukana oli bloggareita, kustannuspäälliköitä, kirjailijoita, runoilijoita, sanataide-opettajia, äidinkielenopettajia, toimittajia ja mediaväkeä, kirjallisuusjärjestöjen, -yhdistysten ja -instituutioiden edustajia. Kaiken kaikkiaan koolla oli yli 50 kirjan ja kirjallisuuden rakastajaa. Kun heidän tietonsa ja taitonsa virtasivat yhteen, syntyi kirjalle kokonainen uusi elämä – uusia yhteistyömuotoja, konsepteja ja näkökulmia.

Yhdessä tekemisen kulttuuria á la kirjallisuuden toimijat

Kirjallisen aamupäivän työpajoissa suunniteltiin kirjalle ja kirjallisuudelle hyvää huomista, ja mietittiin, miten keskustakirjasto voisi toimia kirjan ja sanataiteen talona. Kiasman seminaaritilassa kävi innokas porina. Ajatus kirjallisesti kiinnostavasta kulttuuri-Helsingistä ei hajonnut omaan idealistisuuteensa, vaan onnistui selvästi löytämään kannatusta ja kannattajia, joiden avulla sen rakentaminen näyttää lupaavalta.

”Innostun helposti hyvistä hankkeista, jotka koen tärkeiksi. Innostus on vahva käyttövoima kun erilaiset ihmiset haluavat saada yhdessä uusia asioita aikaan. Kirjallisuuden alalla yhteistyöhankkeita on toki paljon nytkin, mutta keskustakirjastolla voisi olla koko alaa yhdistävä ja ryhdistävä vaikutus. Tähtäimessä tulisi olla koko kulttuurin alan tukeminen ja laajan kulttuuriyhteistyön kautta kaupunkilaisten arjen parantaminen”, sanoo Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja Laura Serkosalo, yksi työpajan osallistujista.

”Vaikuttavaa, miten suuri ja innostava mahdollisuus keskustakirjasto on ja kuinka laaja-alaisesti, aistirikkaasti, järkevästi mutta avaralla sydämellä ja mielellä unelmoiden siitä jo keskustellaan. Se tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhteen kaikki Töölönlahden taiteiden ja kulttuurihistorian isot toimijat. Siitä on tulossa aidosti avoin tila”, kiteyttää puolestaan Minna Joenniemi Yleisradiosta.

Kirjat ovat monelle parhaita ystäviä, rentouttavia hauskuuttajia ja hienovaraisia opettajia. Mutta millaisia ovat kirjan ystävät?

Miten kirjalliset trendit vaikuttavat tulevaisuuteen?

Aamun avasivat puheenvuoroillaan kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson ja ex-kulttuuriministeri, kirjailija Claes Andersson, joka vuonna 1998 ensimmäistä kertaa ehdotti uuden kirjaston rakentamista keskustaan, nykyisen Eduskunnan lisärakennuksen paikalle.

Ensimmäisessä yhteisessä työpajaosuudessa mietittiin, mitkä ovat kuumimmat kirjalliset trendit ja ilmiöt juuri nyt ja miten ne vaikuttavat tulevaisuuteen. Runoilija Teemu Manninen osuuskunta Poesiasta hahmotteli omassa puheenvuorossaan kirjallisuuden materiaalisen olemuksen muutosta. Sähköisyys tuo kirjaan uutta tullessaan: kirjaa voi vaikkapa rikastaa videolla, äänellä tai taustamateriaalilla, kirja voi muuttua vuorovaikutteiseksi ohjelmaksi, villeimmissä hahmotelmissa kirja voi saada jopa uuden elämän lukijan vaikuttaessa sen sisältöön.”Kun kirjallisuuden materiaalinen olemus muuttuu, myös me kirjan lukijana ja vastaanottajana muutumme”, summasi Teemu. Sakari Heiskasta Gummerus-kustannuksesta kiinnosti lukijoiden kulutuskäyttäytyminen: miten voidaan vastata siihen, että lukijakunnat erilaistuvat, mitä voisi tarkoittaa esim. elämysshoppailu kirjamarkkinoilla tai olemmeko huomioineet hyvin erilaiset kontekstit, joissa tekstejä nykyään luetaan eli kulutetaan? Kirjailija Laura Ruohonen taas puhui paradoksaalisesta ilmiöstä: samalla kun lukeminen yhteisöllistyy ja sosiaalistuu, päiväkirjoja avataan ja fanittajat verkostoituvat, niin itse lukeminen kuitenkin vähenee.

Kirjan talojen maailmanverkosto tunnustaa kirjallisuuden oikeaksi harrastukseksi, joka tarvitsee resursseja, tukea ja tiloja siinä kuin muutkin taide- tai urheiluharrastukset.

Keskustakirjastosta tarinatalo – ideoita yhteiseen tekemiseen

Open space –työpajassa etsittiin malleja kirjallisuuden ”uuteen tulemiseen” sekä muotoja, joilla eri kirjan toimijat voisivat toimia yhdessä keskustakirjastossa. Yhteisen ideoinnin saalis oli runsas, tässä joitakin poimintoja ideoista:

• Yleisön kohtaaminen, kirjailijoiden, kääntäjien ja kuvittajien työprosessien avaaminen. Mistä ideat, millaista taustatyötä vaatii
• Äänikirjapalvelu (asiakas lukee itse kirjan), ”Kirja lahjaksi” –palvelu
• Elämyksellinen sanataideohjauksen tila, muokattava ja joustava, kirja astuu ulos kansistaan
• Kokeellisempia ja oudompia kirjallisuustapahtumia – tämä liittyy myös aukioloon, klo 20 jälkeen meno voisi olla toinen
• Paikka, jossa luvataan säännöllisiä kirjan julkistamistilaisuuksia, sekä yleisö, kustantamot että kirjailijat tietävät tulla paikalle, esim. julkistusaamiainen
• Yhteisöllinen kirjan kirjoittamisen projekti, avoin teksti/ fanifiktio, esim.  novellia lyhyenä lajina on helppo työstää yhdessä, vaihtoehtoiset loput/ alut, roolihahmon nahkoihin meneminen
• Kirjailijan työhuone kirjastossa, ”artist in house/ in house artist”
• Kirjastosta mahdollista saada palautetta ja arviointia omista teksteistään kirjailijalta/ kustannustoimittajalta
• Helsingissä ei ole vielä Kirjan taloa (vrt. Kirjan talojen maailmanlaajuinen verkosto ja esim. Oslon Litteraturhuset), voisiko keskustakirjastosta luoda sellaisen?
• Sisältöjen avaaminen yhdistävien teemojen kautta, faktan ja fiktion sekoittaminen (esim. ajankohtainen nälkävuodet-teema), vuorovaikutteisuus
• ”Rakastajavinkkaus” – vinkkaajan ei tarvitse olla asiantuntija, vertaisuus ja rakkaus lajiin riittää
• Tietynlaisten tapahtumien säännöllisyys, tottumusten luominen
• Osallistuminen muisteluhetkiin, isovanhemmat/lapsenlapsenlapset yhdessä, myös muistojen pelastaminen digitoinnin avulla
• Tulla nauttimaan usean kirjailijan yhteisesiintymisistä, jossa konfrontaatiota, erilaiset näkemykset saisivat tulla reippaasti esille.

Maija Berndtsonilla ja Claes Anderssonilla on yhteinen agenda: Helsingin keskustaan tarvitaan uusi kirjasto- ja kulttuuritalo. 

Keskustakirjasto kokoaa vaikuttajaverkostoaan! Toivotaan, että yhteistyökuviot saavat tuulta alleen ja siivittävät projektia eteenpäin. Tule mukaan – keskustakirjasto on jo nyt mahdollisuus tutustua paremman kaupungin puolesta toimiviin ihmisiin, joita et välttämättä muuten tapaisi.

Tutustu tarkemmin!

• Open space –työpajaosuudessa syntyneet ideat
• Claes Andersson haastattelussa Unelmaverstaalla

Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto, Pirjo Lipasti
Teksti: Virve Miettinen

Ex-kulttuuriministeriä ja kirjailijaa Claes Anderssonia saamme kiittää siitä, että idea keskustakirjaston rakentamiseksi aikoinaan syntyi. Claes Andersson ehdotti vuonna 1998, että city-kirjasto pitäisi rakentaa nykyisen Eduskunnan lisärakennuksen paikalle. Siitä lähtien hän on ollut mukana toimimassa kirjastohankkeen puolesta monella tavalla. Haastattelussa Claes Andersson kertoo, miksi juuri nyt olisi “momentum” uudenlaiselle kulttuurirakennuksen rakentamiselle sekä taiteiden, kulttuurin ja “kaiken ei-materiaalisen viestinnän” uudelleen arvioimiselle. Tavaratuotanto on tullut tiensä päähän, nyt on uusien valintojen aika. Kulttuurin ja taiteiden merkitys kasvaa koko ajan – elämän laadun parantajana, työllistäjänä ja ekologiselta kannalta välttämättömänä. Claes Anderssonin mukaan kulttuuri-investoinnit kannattavat myös taloudellisesti. Ja antaapa Claes Andersson myös myöhästyneen joululahjan, kummilahjan, keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso muut Unelmaverstas-sarjan jaksot!

Tuotanto: Helsingin kaupunginkirjasto
Työryhmä: Pirjo Lipasti, Virve Miettinen, Kirsi Salminen ja Ate Silvo