Näin Oodi rakentuu

Oheisesta videosta näet miten Oodi rakentuu.

 

Mitä kuuluu keskustakirjastolle?

Keskustakirjastohankkeen ajankohtaisimmat kuulumiset kuultiin Kirjasto 10:ssä pidetyssä tiedotustilaisuudessa 24.5.2016.

Hankkeen vaiheista kertoivat apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto, hankepäällikkö Irmeli Grundström sekä professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta.

Kysymyksiin olivat myös vastaamassa talon pääsuunnittelijat arkkitehdit Antti Nousjoki, Juho Grönholm, Samuli Woolston ja Niklas Mahlberg ALA-arkkitehdeista.

Ritva Viljanen: Mitä kuuluu keskustakirjastolle?


Video löytyy myös Kirjastokaistalta.

Tuula Haavisto: Keskustakirjaston uudet, odotetut palvelut


Video löytyy myös Kirjastokaistalta.

Irmeli Grundström: Keskustakirjaston urakoitsija valittu


Video löytyy myös Kirjastokaistalta.

Pekka Heikkinen: Keskustakirjaston puurakentaminen


Video löytyy myös Kirjastokaistalta.

KESKUSTAKIRJASTO TARJOAA KAIKILLE AVOIMEN JULKISEN TILAN

Uusi vuosituhat tarvitsee uuden kirjaston – keskustakirjaston. Keskustakirjasto tarjoaa kaikille avoimen julkisen tilan ydinkeskustassa. Se kohottaa Helsingin profiilia ja on luovan kaupungin näyteikkuna.

Keskustakirjastoon, rakastettuun sivistyksen taloon on helppo tulla keskittymään, oppimaan ja työskentelemään. Siitä tehdään kaupunkilaisten oma talo, jossa kulttuuria voi tehdä itse ja yhdessä muiden kanssa. Digitaalisesti älykkäässä kirjastossa kaupunkilaiset saavat tietoa arjen valintojen tueksi. Oppimista, osaamisen jakamista sekä sisältöjen avaamista tuetaan erilaisilla teknologioilla.

Keskustakirjasto täydentää Töölönlahden kulttuurikeskittymän sanataiteen talolla, jossa kirjallisuus löytää uusia muotoja. Eduskuntaa vastapäätä nousee kansalaisosallistumisen paikka, joka tuo yhteen kaupunkikulttuurista ja kansalaisvaikuttamisesta kiinnostuneita.

Helsingin kaupunki rakentaa Töölönlahdelle uuden kirjaston, keskustakirjaston. Hankkeessa haetaan uuden ajan kirjastoa, josta muodostuu elävä ja toiminnallisesti monipuolinen ihmisten kohtaamispaikka ja energiatehokas merkkirakennus. Keskustakirjasto sijoittuu kaupunkikuvallisesti ja symbolisesti erittäin merkittävälle paikalle Helsingin ydinkeskustaan.

Esiintyjät: Aija Laurila, Mikko Ampuja ja Rauna Rahja
Kuvaus: Panu Somerma ja Mikko Helander
Editointi: Panu Somerma
Kuvat: Keskustakirjasto, mediapankki
Musiikki: http://www.purple-planet.com
Toimittaja ja tuottaja: Riitta Taarasti
Tuotanto: Kirjastokaista – Kirjastot.fi, 2016

Käy peremmälle!

Katso video ja astu sisään keskustakirjastoon. Esittelyssä on ALA Arkkitehtien suunnittelema uuden ajan kirjasto, jota luonnehtii sisällön jako kolmeen:

– 1 krs. on palvelujen pikataipale piipahtajille
– 2 krs. on tekojen ja taitojen tila työskentelijöille
– 3 krs. on keskittymisen keidas uppoutujille Read more »

Kaupunkihyrrään saa koskea!

Kirjasto suunnitteli, Stara rakensi ja Multicoloured Dreams –tiimi toteutti Kansalaistorille, keskustakirjaston tontille 40 metriä pitkän ja 2,5 m korkean katutaideseinän ja pelin alustan. Siitä valmistui Kaupunkihyrrä-peli, joka julkistetaan tänään 16. kesäkuuta. Hyrrällä tehdään näkyväksi keskustakirjaston suunniteltu sijainti Töölönlahdella ja tuodaan iloa kaikille kaupungin kesänviettäjille. Read more »

Unelmaverstaalla Claes Andersson

Ex-kulttuuriministeriä ja kirjailijaa Claes Anderssonia saamme kiittää siitä, että idea keskustakirjaston rakentamiseksi aikoinaan syntyi. Claes Andersson ehdotti vuonna 1998, että city-kirjasto pitäisi rakentaa nykyisen Eduskunnan lisärakennuksen paikalle. Siitä lähtien hän on ollut mukana toimimassa kirjastohankkeen puolesta monella tavalla. Haastattelussa Claes Andersson kertoo, miksi juuri nyt olisi “momentum” uudenlaiselle kulttuurirakennuksen rakentamiselle sekä taiteiden, kulttuurin ja “kaiken ei-materiaalisen viestinnän” uudelleen arvioimiselle. Tavaratuotanto on tullut tiensä päähän, nyt on uusien valintojen aika. Kulttuurin ja taiteiden merkitys kasvaa koko ajan – elämän laadun parantajana, työllistäjänä ja ekologiselta kannalta välttämättömänä. Claes Anderssonin mukaan kulttuuri-investoinnit kannattavat myös taloudellisesti. Ja antaapa Claes Andersson myös myöhästyneen joululahjan, kummilahjan, keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso muut Unelmaverstas-sarjan jaksot!

 

Unelmaverstaalla Nasima Razmyar

Jos kirjasto olisi väri, mikä väri se olisi? –Lila, sillä se on sopiva sekoitus vähän kaikkea!, vastaa tunnettu yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar. Hän on suurlähettilään tytär, joka tuli 9-vuotiaana turvapaikanhakijana Helsinkiin. Nasiman koti on Suomessa, mutta kotimaa on Afganistan. Unelmaverstaan haastattelussa Nasima Razmyar pukee sanoiksi, millaisen roolin keskustakirjasto voisi ottaa Maailman talona ja miten se voisi toimia kosketuspintana Helsinkiin ja Suomeen monikulttuurisille ihmisille. Nasima Razmyarin mukaan kirjasto yhtenä yhteiskunnallisena rakenteena tukee osallisuutta ja kansalaisvaikuttamista, joka osaltaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa välittämisen kulttuuria. Tarvitaan tukipilareita, yhteisöllisyyttä ja kohtaamispaikkoja, jotta kuilut eri ihmisryhmien välillä eivät kasva liian suuriksi.  Kirjasto toivottaa kattonsa alle erilaiset yleisöt ja yhteisöt, se on monimuotoinen. Ja sokerina pohjalla, saamme myös kuulla, millaisen kummilahjan Nasima antaa keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!

 

Unelmaverstaalla Anni Sinnemäki

Kansanedustaja Anni Sinnemäki on ollut mukana toimimassa citykirjaston, Unelmien kirjaston ja keskustakirjaston puolesta monellakin tavalla – kansanedustajana, kirjastojen rakastajana, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajana, runoilijana. Mutta millainen on hänen unelmansa uudesta Keskustakirjastosta tällä hetkellä? Anni Sinnemäen mukaan hyvä kirjasto on kuin pääskynen: nopealiikkeinen, kaunis, elää yhteisöissä ja ihmisten kanssa lähekkäin. Anni Sinnemäki toivoo, että uusi keskustakirjasto tuo uudelle Töölönlahden alueelle ennen kaikkea ihmisiä ja elävyyttä. “Kenen tahansa on helppo tulla kirjastoon”, Anni sanoo. Hän ennustaa, että yhdessä keskustakirjasto ja Musiikkitalo, kaksi kulttuuritoimijaa, tuovat toisilleen elinvoimaa. Ja mikä onkaan Annin mielestä kirjaston suurin hienous? Katso video ja tutustu Annin unelmiin!

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!

 

 

Unelmaverstaalla Dome Karukoski

Elokuvaohjaaja Dome Karukoski kertoo keskustakirjaston Unelmaverstas-sarjan videohaastattelussa omia unelmiaan ja ideoitaan tulevasta tietojen, taitojen ja tarinoiden talosta.

Kuka olet? Mistä tulet? Mihin kuulut?
– Olen Dome, häröilijä ja tutkiskelija. Lapsena olin Thomas, josta piti tulla lakimies tai YKn pääsihteeri. Sitten löysin uuden identiteetin Domesta. Synnyin Kyproksella ja muutin Suomeen neljä-vuotiaana. Kuulun sinne, missä tunnen voivani hyvin. Nyt voin hyvin Suomessa, joka on usein maailman paras paikka elää.

Onko kirjastossa elämää?
– Kirjastossa on aina elämää. Se kytee hyllyissä. Yrittää töniä tietänsä ulos sen rajoista. Se pitää vain löytää tai pyytää kirjastosetää ja -tätiä näyttämään. Itse löysin identiteettini kirjoista ja muista kulttuurillisista elämyksistä. Ehkä muutkin voivat löytää.

Jos viettäisit viikon kirjastonhoitajana, niin mitä tekisit?
– Ahdistuisin, koska olisi niin monta teosta ympärillä, jotka on jäänyt kokematta. Varmaan lukisin niitä salaa työajalla. Yrittäisin hymyillä mahdollisimman paljon, jotta nuorilla olisi tervetullut olo.

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!

Unelmaverstaalla Kimmo Lehtonen

Keskustakirjastosta suunnitellaan sanataiteen taloa. Keskustakirjastossa kirjallisuus elää niin perinteisessä formaatissa kuin digitaalisen median muodoissa. Erilaisten kirjallisten yhteisöjen toiminta tiivistyy yksien seinien ja kansien sisään, yhdistävänä tekijänä on kiinnostus kirjaan, kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen. Mutta miten kirjan oikein käy – ja sen myötä kirjaston? Keskustelu kirjallisuuden digitalisoitumisen ympärillä käy kuumana. Viime Nyt -liitteessä Laura Friman kirjoitti, että e-kirja on eliminoitava. Friman myötäilee Jonathan Franzenin hittiromaania Freedom, jonka mukaan “tosilukijat” lukevat kirjansa vain painettuina versioina”. Toisaalta väitetään, että digitalisoitumisen myötä kirjallisuuden määrä tulee moninkertaistumaan ja että digitalisoituminen antaa uusia mahdollisuuksia omaehtoiselle julkaisutoiminnalle.

Mitä e-kirjailija ja tietotyöläinen Kimmo Lehtonen näistä kysymyksistä ajattelee? Katso keskustakirjaston Unelmaverstas –haastattelusarjan ensimmäinen osa.

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!

Lue lisää: