Tietä telaketjuille!

Helsingin ytimessä rouskuvat pian telaketjut kuin panssarivaunussa. Kirjaston työmaalle hankitaan uutta nostokapasiteettia, ja siitä pitää huolen tela-alustainen ristikkopuominosturi. Joulukuun puolivälissä sille raivattiin ja tasoitettiin tietä.

– Talonrakennustyömailla ristikkopuominosturi on kohtalaisen harvinainen. Tarvitsemme tämän 300-tonnisen tela-alustaisen Havatorin, koska se pystyy liikkumaan paikasta toiseen taakan kera. Torninosturin joudumme purkamaan, sillä se olisi tulevien teräskaarien tiellä, selvittää YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen, kuvassa oikealla.

Teräskaarien pystytystä varten työmaalle on saapunut jo Normek Oy:n työryhmä. Seppäsen kanssa työmaakarttaa ja ”panssarivaunun” ajotietä tutkivat Normekin työmaapäällikkö Markku Roininen sekä keskellä YIT:n työmaainsinööri Unto Miettinen.

Taustalla korkea keltainen nosturi pitkine puomeineen, edessä pyörien päällä kulkeva nosturi, jota ohjataan matalalta kuljettajan kopista.

Torninosturi on tässä vaiheessa saanut seurakseen edessä näkyvän pyörillä kulkevan autonosturin hydraulisine puomeineen. Sen tehtäviin on joulukuussa kuulunut pohjoisimman porraskuilun ja elokuvateatterin seinämuottien nostaminen. Koska auto- eli mobiilinosturi tuetaan aloilleen säädettävien jalkojen varaan, se ei sovellu edessä olevaan teräskaarien rakentamisvaiheeseen.

Rakennusmiehet ottavat vastaan suurta kappaletta, joka roikkuu nosturin ketjuissa.

Tekeillä ovat loppuvuodesta olleet kolme pohjoisinta kuilua. Tässä torninosturi on juuri laskemassa seinämuottia kuiluun kolme, johon on tulossa sekä hissi että portaat. Telineitä korotetaan sitä mukaan kun muotteja saadaan paikoilleen betonivaluja varten. Torninosturi puretaan tammikuun toisella viikolla.

Suora hiekkatie kulkee rakennuksen alun vieressä kohti Sanomatalon lasista julkisivua.

YIT on raivannut ja kasvattanut työmaa-aluetta. Sitä halkoo nyt selkeä kulkuväylä, jossa ”panssarivaunun” on hyvä rouskia edestakaisin. Tontin eteläpäähän Sanomatalon edustalle on avattu uusi ajoportti, ja työmaa-aitaa on siirretty länteen Kansalaistorin suuntaan. Saatua lisätilaa tarvitaan, kun kirjastoa kannattelevien teräskaarien osat sekä kaarien väliaikaiset tuet saapuvat työmaalle tammikuussa.

Teräskaaret tuodaan osissa yökuljetuksena

Kaariratkaisun tukirakenteitten saapuminen on aikataulutettu jo tammikuun ensimmäiselle viikolle. Vaikka kyseessä ovat vasta tuet, puhutaan jo massiivisista, 10 metriä korkeista teräsosista. Kirjastoa kannattelevien varsinaisten teräskaarien jokaisen liitoksen kohdalle tulee tukirakenne, kaikkiaan 10 kappaletta.

Tero Seppänen tietokoneensa ääressä. Kuvaruudulla näkyy rakennuksen kaavakuvia.

Itse teräskaaret saapuvat osissa aikataulun mukaan viikolla kolme. Samaan kuormaan on lastattu kummankin teräskaaret osat, ja kuljetuksesta tulee niin mittava, että se ajoitetaan mahdollisimman hiljaiseen vuorokaudenaikaan.

– Yhden kaaren yksi osa painaa runsaat 85 000 kiloa. Kun kuljetusauto painaa vielä 100 tonnia, kuljetus etenee hitaasti ja kaikki kääntymiset vaativat erityisen paljon aikaa. Maantiellä tällainen kuljetus on suureksi haitaksi, ja Helsingin keskustaan kokonaisuuden voi tuoda vain aamuyöllä. Kuljetus saapuu Normekista Oulusta. Ahtaista kurveista kuljetus ei selviä, joten ainoa riittävän väljä tila on tuoda paketti vanhan makasiinirakennuksen takaa, Tero Seppänen kertoo.

Unto Miettinen istuu päätteen ääressä. Kuvaruudulla näkyy tietokonegrafiikka porras- ja hissikuiluista sekä kahdesta teräskaaresta.

– Tukirakenteet tehdään mahdollisimman pitkälle valmiiksi tammikuun alussa. Näin ensimmäiset kaarenpätkät saadaan oikeille paikoilleen kohta niiden saapumisen jälkeen. Vaikka kaaret ovat rakentamisen tässä vaiheessa työmaan näyttävimpiä osia, loppujen lopuksi niiden pystyttäminen on vielä yksinkertaista. Haasteet alkavat vasta pystyttämisen jälkeen, arvioi työmaainsinööri Unto Miettinen.

Tietokonegrafiikka kahdesta teräskaaresta ja niiden yläpuolisista lukuisista teräspalkeista.

Pystytettyihin teräskaariin tuetaan ylempien kerrosten runkoa kannattelevat teräsristikot. Länsipuolen kaari on itäpuoleista tukevampi, sillä sen päälle on tulossa enemmän kuormaa. Sen rinnalla idänpuoleista kaarta voi kuvailla melkeinpä siroksi. YIT:lle rakenne on uusi, mutta tämän vaiheen yhteistyökumppani Normek on pannut pystyyn samantyyppisen kaarirakenteen jo aikaisemmin, vieläpä Helsinkiin.

Kaarien tekijä pystytti myös Isoisänsillan

Syyskuussa Kalasataman ja Mustikkamaan välille avattu, kevyelle liikenteelle tarkoitettu, Isoisänsilta on myös Normekin toteutus. Tosin tähän siltaan ei liity siihen tukeutuvia yläpuolisia rakenteita.

Markku Roininen istuu työpöytänsä ääressä.

– Kirjaston sillassa on julmempi rakenne, kuvaa Normekin työmaapäällikkö Markku Roininen ja lisää myös toteutuspaikan ydinkeskustassa olevan ahtaudessaan haastavampi.

Pystytykseen saadaan samat, jo Isoisänsillan toteuttamisessa kokemusta hankkineet asentajat, joten Normekin kannalta voidaan puhua eräänlaisesta jatkumosta. Asentajia tarvitaan yllättäen vain kahdesta neljään, mutta hitsaajia peräti kahdeksan.

Tontin eteläpäässä Sanomatalon edustalla näkyy kaksi uloketta.

Ensimmäiset kaarien pätkät tulevat tontin eteläpäähän. Markku Roininen ei usko, että kaarien päitten asentaminen niitä odottaviin teräskoteloihin aiheuttaisi hankaluuksia. Normek on valmistanut sekä kotelot että kaaret, ja osat on tehty Oulussa millilleen oikein.

Työmaa-aidan sisäpuolelta otettu kuva, jossa näkyy ajoneuvoille tarkoitettu leveä metalliportti sekä henkilökulun portti.

Työmaan turvatoimia on lisätty aiemmasta. Aitaan on asennettu sähköportit, ja kulkijat tunnistautuvat sähköisesti mennen tullen. YIT:n keltainen koppikylä on sekin jo kasvanut kolmikerroksiseksi, sillä väkimäärä on kasvanut maanrakennusurakasta 20 henkilöllä. Työmaalla työskentelee näinä aikoina 57 omien alojensa taitajaa.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Uutenavuotena vietetään nimijuhlaa!

Uudenvuodenaattona paljastetaan keskustakirjaston nimikilpailun tulos. Lokakuun äänestysinto oli vilkasta, ja nyt jännityksellä odotamme, minkä nimistä seuraa Töölönlahden Kiasma, Sanomatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo vuonna 2018 saavat.

Suomessa kirjastojen nimet ovat varsin perinteisiä seutuun liittyviä. Poikkeuksia ovat muun muassa Tampereen Metso-kirjasto ja vaikkapa Turun yliopiston kirjasto Feeniks. Pääkaupunkiseudulla painotetaan alueen tai katujen nimiä (Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto), ja myös Kirjasto 10 liittyy osoitteeseen (postinumero 00100). Toinen vaihtoehto on ostoskeskuksen nimi (Sellon kirjasto, Entressen kirjasto).

Keskustakirjastoa on jo totuttu kutsumaan yksinkertaisesti keskustakirjastoksi, mutta olisiko kekseliäämpi ja lyhyempi nimi ytimekkäämpi? Uusi kirjasto ei tule myöskään olemaan pelkkä kirjasto, vaan monipuolisen palvelun ja kaikille avoimen kulttuuririkkaan sisällön keskus.

Töölönlahden naapureiden nimihistoriaa

Alueen erikoisin nimi on eittämättä myös erikoisimman muotoisen rakennuksen hallussa: Kiasma. Arkkitehti Steven Hollin kilpailusuunnitelman alkuperäinen nimi oli “Chiasma“, joka sittemmin jäi myös käyttönimeksi ja muotoutui suomalaisempaan muotoon Kiasma.

Kreikan kielen sana khiasmos tarkoittaa asettelua ristiin. Sana juontaa juurensa meidän X-kirjaimemme muotoisesta khi-kirjaimesta. Anatomian sanastossa kiasma tarkoittaa silmän näköhermojen risteymäkohtaa. Holl suunnitteli Kiasman risteyskohdaksi kaupunkitilaan: toisella puolella on Helsingin keskusta, toisella Töölönlahti.

Keskustakirjasto ja Kiasma

Kulttuurirakennusten ollessa kyseessä on yleisesti suosittu suurten taiteilijanimien muistamista. Finlandia-talon nimi juontuu säveltäjä Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä. Suunnittelija Alvar Aalto näki rakennuksen, samoin kuin koko Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina, kun taas Senaatintori viittasi aikakauteen, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen osa.

Toiminnallisuus määrittää monia kaupungin rakennusten nimiä. Helsingissä on esimerkiksi Eduskuntatalo, Kulttuuritalo, Kansallismuseo ja Kansallisteatteri. Musiikkitalon nimi ei voisi olla kuvaavampi. Myös Sanomatalo on selkeän käytännöllinen. Runollisimmasta ja historiallisimmasta päästä on Ateneum, jonka nimi pohjautuu kreikkalaiseen mytologiaan (ateneum: tiedon ja viisauden jumalatar Athenen temppeli). Ateneum valmistui yhteiseksi taiteiden taloksi vuonna 1887.

Liikerakennusten nimiin liittyy usein käyttöhistoria. Vaikkapa vuonna 1961 valmistuneen Aikatalon rakennutti Aikalan Kello ja Kulta Oy:n toimitusjohtaja Olga Aikala (1883-1962). 1938 kohonnut Tennispalatsi oli alkuun Auto- ja Tennistalo, ja Tennispalatsi-nimeä käytettiin vain kolmannen kerroksen urheilutiloista.

Kansalaistorilla Uutenavuotena koko suomen bileet

Keskustakirjastoa on ehditty nimetä jo aiemminkin. Helsingin Sanomat järjesti oman epävirallisen nimikilpailunsa vuonna 2013. Kirjaston viralliseen lokakuun kilpailuun tuli melkein 3000 ehdotusta ympäri Suomen. Yli 1600 ehdotuksista oli erilaisia. Kaikkien ehdottajien kesken arvottiin elämyspäivä Helsingissä, ja muun muassa hotelliyöpymisen sisältävän palkinnon sai Karla Suvanto Porista. Varsinainen nimenantaja tai nimenantajat palkitaan avec-kutsulla kirjaston avajaisiin joulukuussa 2018.

Nimenpäätösraadissa ovat mukana apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto, kirjailija Claes Andersson, kirjailija Riina Katajavuori, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen, Ruuti-ydinryhmän jäsen ja opiskelija Titta Lilja, keskustakirjaston johtava suunnittelija Pirjo Lipasti, markkinointitoimisto Måndagin suunnittelija Arto Sivonen, opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Hannu Sulin ja Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö Sari Lehikoinen.

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla kestää keskipäivästä kello yhteen yöllä, ja tiedossa on vauhdikasta, musiikillista ja nostalgista ohjelmaa Suomesta. Keskustakirjasto lupaa yllätyksellisen tavan nimikilpailun tulosten julkaisuun. Luvassa on myös kirjaston työmaan kupeessa oleva jääseinä, jonka pintaan voi maalata terveisiä.

Hyvää joulua ja uljasta uutta 100-vuotisvuotta!

Teksti: Siru Valleala

Lue lisää:

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla

Suomi Finland 100

Aula on käyntikortti kirjastoon

– Kuinka luoda keskustakirjaston aulasta toimiva palvelukokonaisuus?

Keskustakirjaston sisältöjen suunnitteluun liittyvät olennaisena osana parhaillaan käynnissä olevat palvelumuotoilutyöpajat. Perhekirjastotyöpajasta kerrotaan täällä, ja nyt vuorossa oli työpaja, jossa keskityttiin keskustakirjaston aulaan palveluympäristönä.

Mukana Töölön kirjastossa järjestetyssä pajassa oli muotoilutoimisto Palmun palvelumuotoilijoiden ohjauksessa osallistujia sekä kirjaston sisältä että yhteistyökumppaneilta. Tällä hetkellä keskeiset kumppanit ovat Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto (VAKA), Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI), Helsingin kaupunki, Visit Helsinki, Aalto-yliopisto sekä kirjaston suunnittelija, ALA-arkkitehtitoimisto.

kuva1

Keskeiset kysymykset liittyivät kirjaston aulan palveluvisioihin. Aulakerroksen palvelut johdattavat kirjaston muihin tiloihin, tapahtumiin ja toimintoihin. On tärkeää, että asiakas aulaan saapuessaan löytää tarvittavat opasteet ja kaivatun informaation henkilökohtaiseen kirjaston käyttöön.

Koska kumppaneita Helsingin kirjastolla on useita, merkittävänä tavoitteena on synnyttää aitoa ja toimivaa yhteistyötä, joka palvelee koko talon väkeä vierailijoista kokopäiväisiin työntekijöihin. Keskustakirjaston konsepti oppimis-, osaamis- ja työympäristönä tulee olemaan uudenlainen ja uutta luova.

Ruuhkakohdat kartalle

Keskustakirjaston odotetaan tuhatta kävijää tunnissa, jolloin ulko-ovi käy noin joka kolmas sekunti.

Aulakerroksen koko neliömäärä on noin 2000 . Sisäänkäyntejä on kolme, ja tiedossa on, että aula tulee olemaan kuhiseva sisääntulon ja kauttakulun keskipiste. Samalla se on se osa kirjastoa, jonka kävijä ensimmäiseksi näkee.

Palvelutyöpajan yhtenä tehtävänä on pohtia sitä,minne ihmiset aulassa kerääntyvät ja minne kävijä ohjautuu. Työpajassa asiaa havainnollistetaan pohjapiirroskuvalla, johon kukin osallistuja saa piirtää oman asiakaskohderyhmänsä oletetun reitin. Kohta kuva on täynnä taiteellisia tussiviivoja.

img_1108-3

Toiseen karttaan työpajalaiset saavat kiinnittää omalla värillään tarroja sen mukaan, mitkä kohdat aulassa heidän mielestään tulevat olemaan niin sanottuja hot spot -alueita, paikkoja, joihin ihmisiä ja omia asiakasryhmiä kerääntyy eniten.

Nopeasti näkyy esimerkiksi se, että  keskustakirjaston aulassa väkijoukot tulevat kulkemaan edestakaisin palvelulta toisella. Palautus- ja lainauspisteissä on erityisen paljon kaksisuuntaista liikettä. Pohditaan myös sitä, millä tavoin kirjastoa tutkitaan nähtävyys- ja fiilistelymielessä, maisemien ääreen hakeutuen.

Tärkeänä nähdään heti opasteiden toimivuus erityisesti ruuhkakohdissa, kuten vastaanotossa ja neuvonnassa.

img_1093-3

Värikäs väki vilisee

Aulassa on asiakaspalvelupisteen lisäksi muun muassa kohtaamis- ja oleskelualueita, elokuvateatteri, monitoimisali, perhekirjaston tiloja, kahvila-ravintola, näyttelytila ja liiketila.

Yksi työpajan tehtävä liittyy kirjaston lukujärjestykseen ja aikatauluarvioihin toimintaryhmittäin. Huomataan, että kriittisimmät tunnit tulevat olemaan arkisin kello 15-17, ja viikonloppuisin ruuhkaa aiheuttavaa toimintaa on kauttaaltaan enemmän. Ennen ylioppilaskirjoituksia abit täyttävät kirjaston. Perhekirjaston ohjelma määrittää perhevilinää. Lounasaikaan ja töiden jälkeen väkeä riittää.

img_1088-2

Millaiset eri kumppaneiden ja asiakasryhmien väliset suhteet ovat? Työpajassa pohditaan risteävää yhteistyötä monien toimijoiden välillä. Seinälle muodostuu tähtikarttamainen kaavio kriittisistä kumppaneista ja verkostoista. Muistetaan mainita, että kirjastossa on paljon väliaikaisia, ei-kiinteitä toimijoita, järjestöjä, yhteisöjä, seuroja ja teemapäiviä. Myös someyhteisö on oma virtuaalinen verkostonsa.

Tässä moninaisuudessa kaiken opastamisen selkeysvaatimus nousee jälleen keskeisenä esille.

img_1101-2

Kirjaston ääni, tuoksu, henki?

Loppuyhteenvedossa kukin saa merkitä viisi ensisijaista toivetta esille tulleista ideoista. Tärkeiksi kohoavat erityisesti kohdat: ei kielto-opasteita, paljon fyysisiä opasteita, diginäytöt, ”pikkolo” eli erillinen opas tilassa ja muunneltavat, siirreltävät kalusteet.

Olisiko tuo opas vaikkapa tunnistettava kirjastoemäntä tai kirjastoisäntä, satuhahmo tai muu maskotti? Millainen kirjaston ääni on – onko tiloissa kuulutuksia ja kuinka ne toimivat? Miltä kirjasto tuoksuu? Kahvilta? Kaunokirjallisuudelta?

On tärkeää, että myös työntekijät hahmottavat uuden työpaikkansa vaivattomasti. Kirjavan porukan kesken on voitava luottaa rakennukseen ja sen henkeen. Asiakkaiden on hyvä tunnistaa työntekijä, mikä lapsen näkökulmasta on selkeä turvallisuusasia.

Palveluidentiteetti ja uuden paikan me-henki syntyvät ajan kanssa ja kokeilukulttuuriasenteen myötä.

img_1120

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala ja Harri Annala

Lue lisää työpajoista:

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Nuoret haluavat rohkeamman kirjaston

Digitaalista avointa kirjastoa kehittämässä

img_1114-2

img_1122

Maanpäällinen rakentaminen alkaa kuiluista

Työmaan tarinoissa alkoi marraskuussa uusi luku. YIT otti tontin haltuunsa, nostatti puiston laitaan suuren keltaisen koppikylän ja marssitti tarinaan useita uusia henkilöitä. Nyt alkaa maanpäällinen rakentaminen. Ensimmäiseksi nousevat porras- ja hissikuilut, kuten kuvassa etualalla näkyvä pohjoinen porraskuilu. Itse talo rakennetaan pohjoisesta alkaen etelää kohti.

Kuusi miestä seisoo kädet toistensa olalla iloisin ilmein.

YIT:n työnjohto on innoissaan talonrakennusurakan aloittamisesta. Alkamassa on ainutlaatuinen projekti, jossa toteutetaan täysin uniikki rakennus keskelle Helsinkiä. Kaikille rakentamisessa mukana oleville talosta tulee historiallinen työnäyte.

– Urakan haasteet liittyvät rakenteisiin, jollaisia ei Suomessa ole juurikaan toteutettu. Runkorakenne on poikkeuksellinen, mutta juuri haastavat hankkeet opettavat eniten, sanoo vastaava työnjohtaja Tero Seppänen.

Kirjastosta tulee miljoonien ihmisten kaupunkitila ja uusi kohtauspaikka. Seppäsen mukaan tämä on palkitseva lähtökohta. Rakentajat pääsevät tuottamaan ihmisten elämään lisäarvoa. Tiimikuvassa vasemmalta lukien työmaainsinööri Ville Nevala, työnjohtaja Janne Kurikka, vastaava työnjohtaja Tero Seppänen, työnjohtoharjoittelija Miika Luokkala, työnjohtaja Ardam Mansoor ja työmaainsinööri Unto Miettinen.

Tero Seppänen osoittaa seinällä olevaa kaavakuvaa.

Alkajaisiksi laadittiin yleisaikataulu ja aloitettiin paikallavalurakenteitten valmistelut. Työmaalla on viisi kuilua, joitten paikallavaluvaiheessa työntekijöitä tarvitaan noin 30. Tero Seppänen osoittaa kuilua numero kolme, joka on tärkein kuilu kohteessa.

Työmaan koko kasvaa ja se ulotetaan nykyisten aitojen ulkopuolelle. Vuodenvaihteen jälkeen pystytetään uusia aitauksia vanhasta makasiinirakennuksesta Kansalaistorille päin.

Seinällä on kaavakuva talon ulkoseinien rajaamasta alueesta.

Talo on jaettu karkeasti kolmeen osaan eli pohjoiseen A-osaan, keskelle sijoittuvaan B-osaan ja eteläiseen C-osaan. Kuhunkin alueeseen kuuluu vielä omat tarkemmat lohkonsa. Työn alle otetaan ensimmäiseksi pohjoiset kuilut 1 ja 2 sekä keskelle sijoittuva kuilu kolme. Ykköskuiluun on tulossa portaat, kakkoseen hissi ja kolmoskuun hissi sekä portaat.

– Neloskuilun olemme nimenneet varamestaksi. Siirrämme työryhmän tämän hissikuilun tekoon, jos muissa kolmessa työ jostakin syystä seisahtuisi. Kuiluja rakentaa kolme työryhmää, Tero Seppänen mainitsee.

Eteläisimpään eli kuiluun viisi rakennetaan portaat. Rakennuksen eteläpäässä on varaus keskustatunnelille, joka suunnitelmien mukaan johtaisi tulevaisuudessa Länsiväylältä keskustan ali Sörnäisten rantatielle. Viitoskuilun portaita pitkin autotunnelista pääsee tarvittaessa maan pinnalle.

Pian valmistaudutaan teräskaarien pystytykseen

Viisi kuilua ovat vielä normaalia rakentamista, mutta jo joulukuussa alkaa valmistautuminen kirjastoa kannattelevien teräskaarien pystytykseen. Niitä varten rakennetaan aluksi väliaikaiset tuet. Itse kaarien asennus alkaa tammikuussa, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, kaaret voisivat olla paikallaan maaliskuussa.

Tietokonemallinnuksessa näkyy vain viisi kuilua ja kaksi teräskaarta, kaikki muu on häivytetty ympäriltä.

Kuvassa porras- ja hissikuilut sekä teräskaaret. Pohjoinen eli etualalla näkyvä porraskuilu sijaitsee tulevan elokuvateatterin kyljessä. Elokuvateatterin katsomo pilkistää tietokonemallinnuksessa violettina.

– Rungon kaariratkaisun vuoksi kaikissa rakenteissa on otettava huomioon tietyt liikkumavarat. Kun kaaria kuormitetaan niihin tukeutuvilla rakenteilla, ne painuvat alaspäin. Tästä syystä emme tee sitovia rakenteita ennen kuin kaarten päälle on saatu koko niille tuleva rakenteellinen kuormitus. Jätämme useisiin paikkoihin liikuntasaumoja ja rakenteitten liikkumavaraa.

Myös valmiiseen rakennukseen jää muutamien kymmenien millien liikkumavara, sillä kaariratkaisun vuoksi hyötykuorma – kalusteet, esineet ja ihmiset – voi liikuttaa rakenteita. Jousto on käytännössä niin vähäinen, ettei sisällä olija sitä huomaa.

Kuva työmaalta, joka kylpee sinertävässä marraskuun valossa.

Työmaan keskelle sijoitettu torninosturi on kaarten asennuksen edessä, joten se puretaan ennen pitkää ja sitä paikkaavat liikuteltavat ajoneuvonosturit. Kuvassa nosturin vasemmalla puolella näkyvät teräskaarten pohjoiset päätykotelot ja niiden takana pilkottavat kolmoskuilun valumuotit. Kuiluun tulee hissi ja porras.

Kaarten valmistelemista ja rakentamista varten työmaalle saapuu oma työryhmänsä Normek Oy:stä. Väliaikaisten tukien pystytyksen jälkeen kaaret asennetaan niiden varaan erillisinä kappaleina. Kumpikin kaari on jaettu neljään osaan. Lopulta palat hitsataan yhteen.

Tero Seppänen osoittaa seinällä olevia rakennuksen piirustuksia.

Myös rakennuksen muoto on tavallisuudesta poikkeava kaarevine seinineen. Tero Seppäsen mukaan se ei kuitenkaan juuri hidasta rakentamista tai vaadi käsityötä.

– Kaarevuus muodostuu pitkällä matkalla, ja ulkoseinissä on mahdollista hyödyntää elementtejä. Puuverhous tehdään elementtien päälle. Lisäksi rungossa on paljon teräsrakenteita. Kerrostasot muodostuvat ontelolaatoista, ja niillä saadaan aikaan suuria pintoja melko nopeasti. Kaariratkaisun vuoksi ontelolaattoja ei valeta saman tien yhtenäisiksi kentiksi. Laatat jätetään suurelta osin ilman saumoja, kunnes rakennuksen kokonaismassa saadaan kantavien kaarien varaan ja kaaret ovat painuneet kokonaismassan kuormituksen verran. Vasta tämän jälkeen lattiat – jotka ovat samalla alempien kerrosten kattoja – valetaan paikoilleen.

Tero Seppänen ottaa rauhallisesti. Hän on tehnyt töitä rakentamisen parissa 20 vuotta ja toiminut työnjohdossakin lähes yhtä kauan. Hän tietää, että kokonaisuus rakentuu pikku hiljaa ja osasuorituksina. Ponnistus on usean toimijan yhteinen, ja kaikilla on omat roolinsa. Arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat hoitavat oman leiviskänsä, ja YIT huolehtii toteutuksesta.

Betonilattiassa on aukko, josta näkyy kellarista pilkistävä valo.

Epätavallista YIT:n kannalta hankkeessa on se, ettei se tällä kertaa alakaan neitseelliseltä tontilta. Kallionlouhinnasta, maanrakennuksesta ja kellarin teosta oli jo huolehtinut E.M. Pekkinen Oy. Pekkisen urakka jatkuu vielä kellarissa lattiavalujen ja viemäritöitten tekemisellä, ja yritys vie loppuun myös rakennuksen vierustan täytöt. Kellarin väliseinien muuraus alkaa tammikuussa.

– Kun kellariin saadaan väliseinät, alamme rakentaa konehuoneita talotekniikalle. Muurattuihin seiniin tulee natsoja eli seinistä viedään läpi viemäri- ja ilmanvaihtoputkia sekä sähköhyllyjä. Talotekniikkatyöt ovat itse asiassa jo käynnistyneet, sillä kuiluihin on jo asennettu sähköputkituksia, Tero Seppänen kertoo.

Uuden urakoitsijan aloittaessa työnsä ja rakennuksen alkaessa nousta maan pinnalle työmaan valvontaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tulossa on kameravalvonta liiketunnistimineen ja hälytyksineen. Vartijat ovat paikalla muutamassa minuutissa.

Pitkän pöydän ääressä istuu joukko ihmisiä neuvottelemassa.

Keskustakirjaston rakentamisesta viestitään mahdollisimman avoimesti. Tilakeskus, kirjasto ja YIT pitivät marraskuun lopulla yhteisen palaverin, jossa käytiin läpi kunkin viestimistarpeet. Jatkossa tietoa löytyy myös YIT:n kanavien kautta.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

Aikataulu visusti hallinnassa

Keskustakirjasto on menneiden kuukausien aikana noussut suuresta Töölönlahden kuopasta kohti oikeaa ja elävää rakennusta. Pohjatyöt ovat nyt loppusuoralla, ja reilun vuoden kestäneen maanalaisen urakoinnin jälkeen rakennustyöt jatkuvat maantasosta ylöspäin.

Se tarkoittaa sitä, että maanrakennustöistä ja kellarikerroksen betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E. M. Pekkinen Oy luovuttaa vastuun YIT Oyj:lle, joka jatkaa työtä maanpäällisten osien parissa.

Hankesuunnittelupäällikkö Irmeli Grundström ja projektinjohtaja Erkki Huitti Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksesta kertovat, että aikataulussa ja kustannusarviossa on pysytty hyvin. Kirjaston on määrä valmistua joulukuussa 2018, ja rakentamiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017 tulee olemaan merkittävä ja näkyvä rakennusvuosi.

– Kellaritasolla on vielä jonkin verran jälkitöitä, mutta urakka nousee maan pinnalle. Näin suuressa projektissa on aina erilaisia ratkottavia ongelmia, mutta kokonaisuudessa olen tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen, Huitti sanoo.

Rakentamista valvotaan tarkasti, ja samalla ajantasaista kustannustietoa pidetään yllä. Huitin mukaan valvontaorganisaatio työmaalla kattaa kaikki eri osa-alueet, ja rakennuksella on jatkuvasti päävalvoja pitämässä huolta työvaiheista.

– Budjetin suhteen urakoitsijan määrittelemä ennuste on tavoite, ja tavoiteseurannan avulla hankinnat pysyvät hallinnassa. Tässä vaiheessa rakentamista suunnitelmat ovat jo niin pitkällä, ettei suuria muutoksia tarvitse tehdä. Mitään ei voi kuitenkaan loppuun saakka vielä ennakoida.

Ainutlaatuisen rakennuksen erityishaaste

Grundström haluaa kiittää maanrakennusurakoitsijaa taitavasta työstä, sillä yhteistyö on sujunut hyvin vaikeassa rakennuspaikassa. Huitti korostaa keskustakirjaston erityisyyttä. Suuri avoin sisätila rakennetaan talon sisälle tulevan siltarakenteen varaan, jonka ansiosta kirjaston aulaan ei tarvita pylväitä.

– Haasteena on koko rakentaminen. Tällaista rakennusta ei ole ennen tehty. Rakenteiltaan erikoisessa projektissa, jossa esimerkiksi poikkeuksellisen siltakaaren merkitys on suuri, voi eteen tulla paljon uusia asioita. Kaikkeen on valmistauduttava niin hyvin, kuin mahdollista.

Keskustakirjasto on poikkeuksellinen rakennushaaste.

Keskustakirjasto on poikkeuksellinen rakennushaaste.

Keskustakirjastossa toteutetaan Suomen oloissa harvinaisen laaja puujulkisivu. Hankintaa kaupunki valmisteli tekemällä yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. Erilaisten puumateriaalien toimivuutta on testattu sääkokein. Pohdinnassa on ollut, miten ja millaisesta puusta julkisivu olisi parasta toteuttaa.

Rakennushankkeen vastuuhenkilöt ovat tyytyväisiä suunnittelijoiden työpanokseen, sillä talo näyttää yhä samalle kuin arkkitehtuurikilpailun voittaneen Arkkitehtitoimisto ALA:n ehdotus.

Häiriöpelivara muistettava

Rakennuttamistehtäviä hoitava Erkki Pekkanen Ramboll CM Oy:stä korostaa ennakkosuunnittelun tärkeyttä ja tiedon kulun esteettömyyttä.

– Tiedon on aina mentävä viimeisellekin ketjun tekijälle saakka, jotta aikataulu pitää. Sama pätee hankintoihin. Jokaisen työvaiheen taustalla on hyvä suunnittelu, ja mielessä on lisäksi pidettävä häiriöpelivara. Olemassa on oltava vaihtoehtoisia varamenetelmiä. Koko ketjun on toimittava aktiivisesti suunnittelusta hankintojen kautta toteutukseen.

Henkilöitä suunnittelemassa, valvomassa ja projektinjohdossa on työmaalla kaikkiaan 15-20 koko ajan.

– Vastaanoton ja käyttöönoton suunnittelun on myös tapahduttava riittävän ajoissa ja ennakoidusti eli vastaanoton ja käyttöönoton suunnittelu on yksi tärkeä varmistelun osa-alue, Pekkanen painottaa.

Erkki Pekkanen, kuva: Liisa Joensuu.

Erkki Pekkanen, kuva: Liisa Joensuu.

Erkki Huitti muistuttaa, että kaupunkilaiset voivat seurata rakentamista työmaan nettikameran välityksellä. Sääolosuhteet eivät ainakaan tällä hetkellä juuri vaikuta työn touhuun.

– Suomessa monenlaiset, lumisetkin säätilanteet ovat rakennusalalla tuttuja.

Rakennustöiden kanssa rinnan jatkuvat myös kirjaston palvelujen ja toimintojen suunnittelu. Erityisesti perheiden palvelut ja yhteistyö kumppaneiden kanssa ovat tällä hetkellä keskipisteessä.

Työmaakamera löytyy täältä → Seuraa rakentamista suorana!

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: keskustakirjasto.fi, Liisa Joensuu,  Siru Valleala

Lue lisää kirjaston kehittämisen vaiheista:

Tilakeskus muokkaa kirjastoideasta totta

Kuinka keskustakirjasto syntyy

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Työmaan tarinoita

Kirjaston palveluja ja toimintoja kehitetään parhaillaan.

Kirjaston palveluja ja toimintoja kehitetään parhaillaan.

Vielä ehdit ehdottaa keskustakirjastolle kutsumanimeä

Uuden kirjaston nimikilpailuun voi osallistua 31.10. saakka. Anna ehdotuksesi ja olet mukana elämyspäivän arvonnassa.

Kilpailuun osallistutaan täyttämällä osallistumislomake, joka avautuu klikkamalla etusivun ylälaidassa olevaa kuvaa. Kaikki määräaikaan mennessä jätetyt nimiehdotukset osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on elämyspäivä kahdelle Helsingissä. Parhaan nimiehdotuksen lähettäjä huomioidaan kutsumalla hänet seuralaisineen keskustakirjaston avajaisjuhlallisuuksiin, jotka pidetään joulukuussa 2018.

Arvonnan voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti marraskuun alussa. Parhaan nimiehdotuksen lähettäjään otetaan yhteyttä joulukuun 2016 aikana. Kutsumanimi julkistetaan suuressa, kaikille avoimessa uudenvuoden juhlassa Kansalaistorilla 31.12.2016.

Osallistu! Lähetä ehdotuksesi viimeistään maanantaina 31.10.

Betonointia kellon ympäri

Kellarin katon teko on merkinnyt pitkiä päiviä ja viikonlopputöitä kymmenille kirjaston rakentajille. Suunnitelmat ovat tarkentuneet työn edetessä ja vaatineet sekä vahvennusten että uusien rakenteitten tekemistä. Kaikesta on venymällä selvitty, ja valmista on saatu aikaan huikeaa tahtia. Kuvassa työmaan eteläpäätyä jo siivotaan, sillä puiset valumuotit on voitu purkaa.

– Olemme kirineet aikataulua, tehneet jopa 12 tunnin päiviä ja työskennelleet kesästä alkaen kaikki viikonloput, kertoo työmaan vastaava mestari Kyösti Kontio.

Vasemmalla on suuri betonikenttä ja oikealla raudoitettu kenttä, taustalla Sanomatalo.

Lokakuun loppupuolella betonointia kaipasi enää siltakannen vetolaatta, joka näkyy raudoitettuna oikealla. Alkamassa oli haastava tehtävä. Vetolaattaan uppoaisi vielä enemmän betonia kuin kellarin katon viimeisimmässä valussa tarvittu 500 kuutiota.

– Vetolaattaan kohdistuu suuri kuorma. Sen päälle tulevat sisäsillan teräskaaret, jotka kantavat ylemmät kerrokset. Yksin vetolaattaan käytetään betonia noin 800 kuutiota. Vaikka vetolaatta on suorakaiteena helpon muotoinen, betonoinnin on onnistuttava kerralla jokaisella neliömetrillä. Laatta on 10 metriä leveä ja 105 metriä pitkä. Kun metalliosat lasketaan mukaan, betonoitavaa on yhteensä noin 1100 neliötä, Kyösti Kontio selvittää.

Ankkurivaijerit kiristetään kolmesti

Vetolaatan juju on siinä kulkevissa ankkurivaijereissa. Ne varmistavat kirjastoa kannattelemaan rakennettavan terässillan kestävyyden.

Tietokoneella tehty piiros siltakaaresta ja sillan kannessa kulkevista vaijereista.

Ankkurivaijerit jännitetään sillan etelä- ja pohjoispäädyn välille. Kun vaijerit kiristetään, siltakaaret saavuttavat kantovoimansa eivätkä pääse erkaantumaan toisistaan. Ratkaisu tekee mahdolliseksi sen, ettei kirjaston ensimmäisen kerroksen aulassa ole laisinkaan pilareita, vaan 100 metriä avointa tilaa.

Suuri teräslaatta, jossa on pyöreitä aukkoja. Niistä roikkuu vaijerinippuja.

Vaijerit vedetään molemmissa päissä päätykotelokokonaisuuteen kuuluvan teräslaatan läpi. Kuvassa pohjoispään kotelokokonaisuus. Vaijerit roikkuvat teräslaatan aukoista vielä lepotilassa. Ne napakoituvat kiristysten myötä. Laatassa on vaijerinippuja varten 17 aukkoa. Yksi nippu sisältää 31 vaijeria eli vaijereita on kaikkiaan 527 kappaletta.

Tietokoneella tehty piiros, jossa ankkurivaijerit lähtevät teräslaatasta eteenpäin.

Etelä- ja pohjoispään välillä kulkevat vaijerit painavat kaikkiaan 70 000 kiloa. Vertailukohtaa antaa ajatus 70 henkilöauton yhteispainosta. Jykevät ratkaisut ovat tarpeen, jotta siltarakenne kantaa varmasti kirjaston kaikki kolme kerrosta. Sillan kaariin tuetaan nimittäin lisäksi ylempien kerrosten runkoa kannattelevat poikittaiset teräsristikot.

Lähikuva raudoituksesta ja sen seassa kulkevista metalliputkista.

Ennen vetolaatan betonointia vaijeriniput ujutettiin suojaputkiin. Ne näkyvät kuvassa hopeisina raudoituksen seassa. Vaijerit voidaan kiristää ensimmäisen kerran, kun valu on valmis ja betoni kuivunut.

Suuresta teräslaatasta pistää esiin vaijerinippuja. Taustalla näkyy Eduskuntatalo.

Ensimmäinen ankkurivaijerien kiristys tehdään tontin eteläpäästä. Niput kiristetään kolmeen otteeseen. Toinen kiristysajankohta on teräskaaren noustua paikalleen ja kolmas – erikoista kyllä – rakennuksen valmistuttua. Tämä eteläpään teräslaatan alue jätetään pitkäksi aikaa avoimeksi lopullista kiristämistä varten. Myös pohjoisen päätykotelon taakse kirjaston sisätilaan jätetään aukko, jotta vaijereitten kiristäminen on mahdollista siitä huolimatta, että ympärillä rakennustyöt ovat jo pitkällä.

Keskelle betonilattiaa on jätetty suuri aukko, josta näkee kellariin.

Pohjoispäähän lähelle tulevaa elokuvateatteria jää aukko, joka mahdollistaa pari metriä pitkän ja puoli metriä leveän tunkin mahtumisen sillan päätykotelon taakse ja ankkurivaijerien kiristämisen vielä rakennuksen valmistuttua. Kellarin kattoholviin on jätetty tässä vaiheessa muutamia aukkoja myös siksi, että kellariin voidaan laskea tarvikkeita siellä jatkuvia töitä varten.

Kellarissa alkavat lattiavalut

Vaikka kellarin päälle on jo valettu katto, sen uumenissa tehdään yhä lukuisia töitä. Viime viikkoina tiloissa on tehty salaojia ja viemäreitä sekä asennettu radonputkia. Osin ollaan jo matkalla kohti ensimmäisten lattiavalujen alkamista. Niissä kohdin lattiatäytöt on saatu valmiiksi ja eristävät uretaanilevyt pantu paikoilleen.

Betonilattian keskellä on miehen korkuinen sola. Siellä työskentelee kaksi työmiestä.

Kellarin katolla valmistellaan kulkuteitä esimerkiksi viemäriputkille ja ilmastoinnin kanaville. Kuvassa tehdään putkikanaalin pohjaa työmaan itälaidalla. Kun tehtävä on valmis, kanaalin päälle valetaan betonia. Näinä aikoina työmaalla on erilaisissa tehtävissä noin 40 ihmistä.

Laajan raudoitetun kentän keskellä kulkee pystysuunnassa matala aitamainen linjaus.

Vetolaatan raudoituksessa on jo nähtävissä viitteitä uuden kirjaston ulkoseinän kaarevasta linjasta. Matalana pystyaitana kiemurteleva raudoitus kertoo, missä kulkee ulkoseinän sokkelin raudoituslinja. Kun betonoinnit saadaan valmiiksi, E.M. Pekkinen ojentaa kapulan YIT:lle. Pekkisen majavalippu lasketaan alas salosta marraskuussa. Arkkitehtuurin kaarevat linjat tulevat varmasti olemaan talonrakennusurakoitsijalle niin innoitus kuin haaste.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

 

Kuinka keskustakirjasto syntyy?

Sarjassa kerrotaan keskustakirjaston sisältöjen suunnittelusta ja aikataulusta.

OSA 1: Parhaillaan palveluja konkretisoidaan, perhekirjaston periaatteita laaditaan ja kumppaneita valitaan.

Vaikka keskustakirjasto on vasta suuri kuoppa, kuhisee ruohonjuuritasolla mittava suunnittelukoneisto. Kaupunkilaisia ja vierailijoita kiinnostaa, millaisia vaiheita kirjaston suunnittelussa parhaillaan työstetään.

Artikkelissa tehdään katsaus siihen, mitä on tekeillä juuri nyt, kun peruskivi on muurattu ja keskustakirjaston avajaisiin on kaksi ja puoli vuotta aikaa.

Palvelujen määrittely

Keskustakirjastossa tulee olemaan suuri määrä erilaisia palveluja asiakkaille. Uudesta rakennuksesta tahdotaan käyttäjälleen toimiva ja rikas kokonaisuus.

Perinteiset lainaus- ja palautuspalvelut saavat rinnalleen moninaisen joukon muun muassa tapahtumapalveluja, ravintolapalveluja, neuvontapalveluja, turistipalveluja, lapsiperhepalveluja, etätyöpalveluja ja digipalveluja.

Mukana palvelusuunnittelussa ovat kaupunkilaisilta kerätyt Unelmat eli tapahtumissa, työpajoissa ja kotisivuilla Unel-moi -projektissa 2012-2013 kerätyt ja kirjatut toiveet ja haaveet. Uusia työpajoja niin lasten kuin aikuistenkin parissa järjestetään eri aihepiireistä myös tulevaisuudessa.

Palvelumuotoilijat vauhdissa

Asiakkaan palvelukokemusta muotoillaan käyttäjän näkökulmasta. Kirjaston suhteen se tarkoittaa etenkin sitä, kuinka käyttäjäpolku toimii eli kuinka kirjastokävijä navigoi sujuvasti uudessa rakennuksessa, löytää etsimänsä ja viihtyy kokemuksen äärellä eri vuorokauden aikoina.

Tärkeää on tehokas opastaminen kirjaston eri osissa heti sisäänkäynneiltä alkaen. Palvelumuotoilijat ja digitaalisten opasteiden suunnittelijat kartoittavat asiakasryhmien tarpeita, pohtivat esteettömyyttä ja suunnittelevat helposti tulkittavaa kuvallista ja kolmikielistä opastusta.

Haasteita ovat suuret kävijämäärät, pitkät aukioloajat ja keskeinen, kuhinaa luova sijainti.

Perhekirjastoa kohti

Keskustakirjasto profiloituu vahvasti koko perheen kirjastoksi. Palvelumuotoilijat Muotohiomosta ovat järjestäneet työpajoja perheiden parissa ja keränneet toiveita aineistojen ja opasteiden suhteen. Erityisen kiinnostuneita ollaan siitä, kuinka aikuiset parhaiten viihtyisivät keskustakirjaston kolmannen kerroksen lasten maailmassa. Tavoitteena on viihtyisä kirjasto, jossa vietetään aikaa yhdessä.

Perhekirjasto.

Tärkeitä elementtejä perhekirjaston kaavailussa ovat rauhallisen ja inspiroivan ilmapiirin yhdistäminen, lapsen mittakaava ja houkutteleva arkkitehtuuri, akustiikan toimivuus, yksinkertaisuus ja perhekeskeisten tapahtumien suunnittelu.

Perhekirjasto-ideassa mukana on Helsingin varhaiskasvatusvirasto (VAKA) omalla kirjastoleikkipuistomallillaan. Tarkoituksena on hyödyntää leikkipuisto-osaamista niin kirjaston ulko- kuin sisätiloissakin.

LUE LISÄÄ:

Neuvontapalvelut auttavat kansalaisia

Keskustakirjaston on tarkoitus tarjota erilaisia neuvontapalveluja, ja parhaillaan toimijoita kartoitetaan. Huomionarvoista on, kuinka eri alojen neuvonta tulee toimimaan yhdessä kokonaisuutena, joka palvelee käyttäjiä tehokkaasti.

Rakennuksen keskeinen sijainti tarjoaa luontevan paikan neuvontapalveluille. Turisteille kaavaillaan omia turistineuvontapalveluja, ja esimerkiksi kansalaisten tiedontarvetta maahanmuuttoasioissa tullaan kuuntelemaan.

Sisustussuunnittelu alkanut

Sisustussuunnitelu on alkanut.
Kalusteiden ja muun sisustuksen suunnittelu on alkanut. Irtokalustesuunnittelussa on otettu huomioon asiakkaiden antamia toiveita. Kirjastoon on tulossa sekä rentoja oleskelualueita että työntekoon soveltuvia ergonomisia pisteitä. Materiaalien ja esillä olevien taideteosten pohtiminen on käynnissä.

Digisuunnittelu etsii muotoaan

Digipalveluita tulee talossa olemaan tarjolla laajasti. Tulevaisuuden teknologioita on vielä hankala ennustaa, mutta nyt kehitetään muun muassa tilanvarausjärjestelmää ja suunnitellaan digitaalisia opasteita.

Tilanvaraustyökalun tarkoituksena on mahdollistaa kirjastojen eri käyttötilojen varaaminen omatoimisesti sähköisen järjestelmän kautta. Työkalua testataan kirjastoissa lähitulevaisuudessa.

Toinen pilottiprojekti liittyy infonäyttöihin. Haasteena on, kuinka tuoda laajaa tarjontaa esille niin helposti ja houkuttelevasti, että käyttäjät huomaavat sen ja alkavat käyttää palveluja.

Keskustakirjaston arkkitehdit ALA-arkkitehtitoimistosta ovat mukana suunnittelussa. Tärkeitä seikkoja ovat esimerkiksi sopivat näyttöpintojen kiinnityspaikat ja rakennuksen ne tilat, joissa ihmisten liikkumisen kannalta infotaulujen on tehokkainta sijaita.

Myös uusia kirjastosovelluksia tullaan suunnittelemaan lähitulevaisuudessa.

LUE LISÄÄ:

Avoin data ja sisältöjen avaaminen eduskunnan kirjaston kanssa

Keskustakirjasto oli mukana keväällä Avoin data, avoin demokratia -tilaisuudessa, jossa puhuttiin uusista avoimen datan hankkeista. Kirjastojen tilasto-, luokittelu- ja lainausdataa tullaan avaamaan tulevaisuudessa lisää. Keskustakirjastolla on iso rooli opettajana avoimen datan käytännöissä.

Tarkoitus on myös hyödyntää eduskunnan avointa dataa ja toimia yhteistyössä eduskunnan kirjaston kanssa. Esimerkiksi eduskunnan lainsäädäntöprosessin avaaminen auttaa mediaa, kansalaisia, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja itse eduskuntaa. Nyt kartoitetaan käyttäjien tarpeita ja jatketaan yhteistyötä sovelluskehittäjien kanssa.

LUE LISÄÄ:

Robotiikan kehittely

Kirjastorobotiikka on ripeästi kehittyvä osa-alue. Meneillään on robotiikkakilpailu, joka päättyy syyskuussa.

LUE LISÄÄ:

Keskeisiä robotiikan mahdollisia kohteita ovat logistiikka eli aineiston siirtely, aineistojen suosittelu, tiedonhaku tekoälyn avulla ja lasten kirjaston palveluiden kehittäminen.

Kuva: San José Library.

Kuva: San José Library.

Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää henkilötyötä ja samalla antaa asiakkaille innostavia, inspiroivia kokemuksia ja tutustuttaa asiakkaita arkea palvelevaan uuteen teknologiaan.

LUE LISÄÄ:

Kumppaneiden valinta ja tapahtumatuotanto

Keskustakirjastolla tulee olemaan kumppaneita, jotka hyödyntävät kirjaston tiloja ja toimivat yhdessä tapahtumajärjestäjinä kirjaston kanssa. Yksi kumppaneista on Helsingin varhaiskasvatusvirasto. Muita ehdokkaita on useita, ja Töölönlahden kulttuuriyhteistyötä tullaan myös hyödyntämään. Miltä kuulostaisi sinfoniakonsertti keskustakirjaston lipan alla?

Ravintolakonseptin kilpailutus päättynyt

Ravintolakonseptin kilpailutus päättyi toukokuussa ja toimijaa valitaan parhaillaan.

Tavoitteena on luoda kirjaston tyylin mukainen ravintola, jossa on A-oikeudet. Mallia on otettu muun muassa Amsterdamin OBA-kirjastosta. Asiakasvolyymi tulee olemaan suuri: keskustakirjastoon odotetaan kymmentä tuhatta kävijää päivässä. OBA:n kokemuksesta tiedetään, että ravintolan tilat tulevat olemaan täynnä.

Kirjastoon on tulossa myös ulko- ja parveketerassit kahvittelua varten.

Rakentamisen ja arkkitehtuurin haasteet

Keskustakirjaston rakentamista voi seurata Työmaan tarinoita -palstalla tällä sivustolla. Maanpäällisten osien urakoitsija on nyt valittu, ja hanke on pysynyt kustannusarviossa.

Keskustakirjasto on haastava rakennus lasi- ja teräsrakenteineen ja puujulkisivuineen. Puuverhoilun yksityiskohtia on pohdittu ja puumateriaalien testausta tehty perusteellisesti Aalto-yliopistossa.

Suomen käyntikortti

Uusi ja näyttävä rakennus on Suomen käyntikortti maailmalla. Kirjasto on oiva keino ulkomaalaiselle tutustua suomalaiseen arkeen parhaimmillaan, siihen, miten ihmiset elävät ja toimivat. Aineistoja on tulossa usealla eri kielellä.

Kirjaston tahdotaan olevan suomalaisen yhteiskunnan peili ja demokratian paikka. Tasaveroinen tiedon saanti yhdistyy kotimaiseen arkkitehtuuriin. Visuaalinen ja avara ylin kerros, eteläpään hieno kärki ja näköalapaikka, joka yhdistää samalla tasolla symbolisesti kirjaston ja eduskuntatalon, tulevat olemaan keskeisiä valtteja.

Toiseen kerrokseen kehitellään runsaasti tekemisen palveluja. Suunnitteilla on turistien infopiste.

Aineistot

Aineistojen keruu on käynnissä. Sarjakuvakokoelmaa on kartoitettu ja tuhansia albumeita valikoitu. Klassikoita haalitaan varastotiloihin Pasilassa.

Keskustakirjaston avajaispäivänä on tarkoitus tarjota 150 000 nidettä. Hyllymetrejä tulee olemaan noin 3,6 kilometriä.

LUE LISÄÄ:

Kirjaston ulkoalueet

Kirjaston ulkoalueet.

Keskustakirjasto täyttää koko tonttinsa, ja ulkoalueista vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Töölönlahden kulttuurikokonaisuus, Kansalaistori, uudet Sananvapauden aukio ja Helle Kannilan aukio muodostavat houkuttelevan miljöön kaupunkilaisille.

Ulkona kirjaston lipan alla tullaan järjestämään monenlaisia juhlia monipuolisin teknisin mahdollisuuksin. Kirjaston läheisyyteen on suunnitteilla leikkipuisto.

Tulevaisuuden henkilökunta

Keskustakirjastossa tulee olemaan noin 45-55 kirjastotyöntekijää, ja työpaikat täytetään tämän hetken vakituisella henkilökunnalla eri osaamisryhmistä ja osin kiertävällä periaatteella. Kumppaneiden myötä taloon saapuu myös uusia työntekijöitä.

Ravintolamaailma tuo muassaan jopa viitisenkymmentä työntekijää. Vartiointi ulkoistetaan.

Nimikilpailu käynnistyy

Lokakuussa järjestetään nimikilpailu tulevan keskustakirjaston nimestä. Nimen julkistus tapahtuu uudenvuoden aattona 2016 Kansalaistorin Suomi 100 -juhlassa.

Avajaiset 2018

Keskustakirjaston avajaisia vietetään joulukuussa 2018.

Kirjastoneidit.Teksti: Siru Valleala

Keskustakirjaston johtaja on valittu

Kirjastotoimen apulaisjohtaja FM Anna-Maria Soininvaara valittiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksessa 20.9.2016 keskustakirjaston johtajaksi. Virka täytetään 1.12.2016 lukien tai sopimuksen mukaan.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 25 henkilöä, joista 21 täytti viran kelpoisuusvaatimukset. Viisi hakijaa haastateltiin. Hakijoita haastattelivat 25.8. – 1.9.2016 kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Jukka Relander ja kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto.

Lue lisää päätösasiakirjasta.

Sisäsilta saa alkunsa päätykoteloista

Sisätiloihin rakennetaan harvoin siltoja, mutta juuri näin toimitaan uudessa kirjastossa. Taloa kannattelevat kaksi teräskaarta, jotka mahdollistavat ensimmäisen kerroksen aulaan 100 metriä avointa, pilaritonta tilaa. Kaarten päätykotelot vetolaattoineen saapuivat heinäkuussa työmaalle erikoiskuljetuksena Oulusta, jossa ne valmistettiin mittatilaustyönä.

Ylhäältä nosturista otettu kuva, jossa teräksinen laatta roikkuu nosturin vitjoissa työmaan yläpuolella.

Normek Oy:n tehtaalta saapuneet kotelot vetolaattoineen nostettiin paikoilleen autonosturin hydraulisen teleskooppipuomin avulla hieman ennen heinäkuun puoltaväliä. Kuvassa nosturissa roikkuu puolet sillan pohjoisen pään kotelokokonaisuudesta. Kuva: Risto Sell.

– Yhteen päätyyn tuleva kotelokokonaisuus painaa noin 100 tonnia. Nostot tehtiin kahdessa osassa eli 50 tonnin kappale kerrallaan. Betonianturan päälle tulee painoa toisin sanoen sadan pienen henkilöauton verran, työmaan vastaava mestari Kyösti Kontio antaa vertailukohtaa.

Teräslaatan päällä näkyy kaksi pitkänomaista koteloa

Sillan kaksi kaarta tuetaan etelä- ja pohjoispäässä omiin päätykoteloihinsa. Kuvassa pohjoispään kotelokokonaisuus. Kotelot on toistaiseksi vielä suljettu. Niiden alla sijaitsee teräksinen vetolaatta, jonka läpi vedetään ankkurivaijerit pohjois- ja eteläpään välille. Vaijeriaukot on tässä suljettu ilmastointiteipillä.

Tietokonemallinnus, jonka piirroskuvassa näkyy kaksi päätykoteloon laskeutuvaa teräskaarta ja laatasta lähtevät vaijeriniput.

Tietokonemallinnuksessa sillan kaaret näkyvät harmaina aina päätykoteloihinsa saakka. Vetolaatasta lähtevä vaijeristo on merkitty vihreällä. Silta muistuttaa vesialueen tai liikenneväylien ylle rakennettavaa kaarisiltaa.

– Rakenne ei juuri poikkea tavallisesta sillasta, mutta erikoisuus on siinä, että se on tehty sisätiloihin. Jos kyseessä olisi liikennesilta, se pitäisi tukea myös keskeltä. Tämä silta on tuettu vain päistään anturoihin ja seiniin, joten se ei kestäisi autoliikenteen painoa. Silti silta kannattelee kolmea kerrosta. Kantokyky saadaan aikaan vetolaattojen välille synnytettävän jännitteen avulla. Jännittäminen on tehtävä taiten, jotta silta ei heilu tai pidä ääntä, kuten liikennesillat voivat tehdä, Kyösti Kontio selvittää.

Tietokonemallinnus, jossa lähikuvassa teräslaatasta lähteviä vaijerinippuja.

Kantokyky saavutetaan mittavalla ”jousistolla” eli suurella määrällä ankkurivaijereita. Vetolaatan läpi kulkee 17 vaijerinippua, ja kussakin nipussa on vaijereita 31. Jousirakenne sisältää siis yhteensä 527 vaijeria. Kun pohjois- ja eteläpäädyn vetolaattojen välillä kulkevat vaijerit kiristetään, siltakaaret saavuttavat kantovoimansa eivätkä pääse erkaantumaan toisistaan.

– Jänteet tulevat Saksasta. Itse työn eli vaijereitten asentamisen ja jännittämisen tekee kotimainen Tensicon Oy, jolla on pitkä kokemus erilaisista jännitys- ja ankkurointitöistä. Ennen vaijereitten sujutusta vetolaatan sisälle asennamme niitä varten suojaputket, kertoo työmaainsinööri Risto Sell.

Sanomatalon lasiseinän edustalla työmaan puolella näkyy suuri teräslaatta ja sen päällä kaksi pitkänomaista teräskoteloa.

Jänneväli pohjoisesta siltapäädystä eteläiseen on 105 metriä pitkä. Eteläpäässä Sanomatalon edustalla päätykotelot vaikuttaisivat silmämääräisesti olevan alempana kuin pohjoispäässä, mutta ne sijaitsevat millilleen samalla tasolla. Optinen harha johtuu siitä, että pohjoispään anturan ympärillä on tyhjää tilaa kun taas eteläinen antura on näkymättömissä kuopassaan. Kotelot eivät ole tyhjiä, vaan sisältävät kennomaisen rakenteen.

– Koteloissa on paksu levy ylhäällä ja alhaalla sekä poikittaisia levyjä. Sisältö on kuin lehtevä leivonnainen, Kyösti Kontio kuvailee.

Suuri teräslaatta lähikuvassa. Laatan sivussa on vierivieressä pyöreitä reikiä.

Eteläisimmässä päässä 17 vaijerinipun aukkoa ovat toistaiseksi hyvin nähtävissä.

Ensimmäiset sisäpuoliset seinät syntyvät

 

Kirjaston kellarin ulkoseinät alkavat olla valmiit. Heinäkuun puolivälissä ne oli valettu yhtä palaa vaille valmiiksi eli 22 palasta valmiina oli 21. Ulkoseinissä yksi pala tarkoittaa 11 metriä pitkää ja kuusi metriä korkeaa kappaletta.

Nosturin ketjuissa työmaan yläpuolella roikkuu suuri, pitkänomainen kappale.

Työmaalla nostellaan jo sisempien seinien suurmuotteja, jotka kulkevat ketterästi torninosturin ketjujen päissä olevissa koukuissa. Myös kellarin katto eli ensimmäisen kerroksen lattia on aluillaan työmaan pohjoispäässä.

Laaja yleiskuva työmaakuopasta, joka on täynnä erilaisia rakenteita.

Sisempiä seiniä nousee nyt kellarin uumeniin jäävän lastauspihan ympärille. Lastauspihan seiniä on muotitettu ja osin valettukin. Myös pumppaamon rakentaminen on edennyt, siihen aletaan pian valaa kattoa. Katon puinen muotti näkyy kuvassa etualalla.

Kaksi miestä kirkkaankeltaisissa työvaatteissaan istuu karussa puukeinussa.

Kesästä on mahdollista nauttia työmaallakin. Työmiehet voivat keinua ulkona kahvitauollaan, kuten tässä kirvesmiehet Tommi Elo ja Juha-Matti Komu. Kun raavas mies kiikkuu, siinä ei pehmusteita ja katoksia tarvita.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words