Yhden naisen logistiikkakeskus aina askelen edellä

Materiaalivirtojen hallitseminen kapealla tontilla keskellä kaupunkia on yksi Oodin työmaan haasteista. Kun tavaraa tulee kymmeniä kuormia päivässä, toistuva kysymys kuuluu: mihin nämä pannaan? Vastauksen tietää työmaan tehonainen, logistiikasta vastaava työnjohtaja Heidi Järvensivu. Hän sovittaa ohjeensa työmaan tilanteeseen: missä tavara käytetään, miten pian sitä tarvitaan ja missä on säilytystilaa. Kuormat päätyvät tarkoituksenmukaisiin paikkoihin pihalle tai suoraan kerroksiin oikeille lohkoille.

– Minun on oltava aina askelen edellä rakentamista ja ajateltava logistiikkaa muutama päivä eteenpäin. Päässäni ovat samaan aikaan kuormat, rakentamisen aikataulu ja rakennuksen pohjapiirustus. Pyrin siihen, että tavara liikkuisi vain kerran eli päätyisi heti oikeaan paikkaan, Heidi kertoo 10 vuoden logistiikkakokemuksella.

Katolta otetussa kuvassa varastointialue näkyy lintuperspektiivistä. Taustalla Musiikkitalo ja Eduskuntatalo.

Koska rakennuksen itäpuolella kulkee katu, varastointiin voidaan käyttää vain länsipuolta. Säilytystilaa on napattu hieman Kansalaistoriltakin. Tontille saapui lokakuussa muun muassa iso kasa tiiliä huonetilojen muurauksia varten. Ne hohtavat valkoisina kuvan alaosassa keskellä. Tilaa tarvitaan lukuisille tuotteille, esimerkiksi puu- ja putkitavaralle, ilmanvaihto- ja sähköasennustuotteille sekä enenevästi julkisivun ikkunoille.

Heidi Järvensivu seisoo valkoisen harkkopinon ääressä kypärä päässsään ja tarkistaa kuormaa.

Heidi Järvensivu on kuljettajia vastassa eri porteilla. Kuormien tuojien lisäksi hän antaa ajo-ohjeita esimerkiksi betoniautojen, pumppuautojen ja erilaisten nostinajoneuvojen kuljettajille. Heidi on kasvanut työhönsä kokemuksen kautta ja on loistoesimerkki yrittäjyydestä ja ongelmanratkaisusta.

– Toimin vuosia sitten ajojärjestelijänä ja sen jälkeen rakennusmaalarina ja laatoittajana. Huomasin eri työmailla saman ongelman: tavarat odottivat väärissä paikoissa, tieto ei kulkenut eikä kukaan hoitanut logistiikkaa. Päätin perustaa alan yrityksen itse ja sain kaveriksi siihen toisen naisyrittäjän. Local Logistics tarjoaa logistiikka- ja työmaapalveluja, joihin kuuluvat myös jätehuollon organisointi ja työmaan järjestyksen valvonta. Oodissa yritys toimii pääurakoitsijan eli YIT:n alaisuudessa.

Kirjaston parveke muodostaa valtavan lipan sisäänkäynnin edustalle.

Oodin muoto on poikkeuksellinen paitsi rakentamisen myös logistiikan kannalta. Kansalaisparveke rajoittaa tavaran nostamista, ja pohjois- ja eteläpäädyn välillä on pitkä matka. Rakennuksen eteen ei ole mahdollista varastoida tarvikkeita, sillä se on pidettävä avoinna erilaisille ajoneuvoille ja nostimille. Kansalaisparveke odottaa tässä vaiheessa pinnan betonivalua. Sen takana näkyvä toisen kerroksen istuskelualue on saatu valettua umpeen, joten tilaa tukeneet telineet on voitu purkaa.

Suureen tavarahissiin ajetaan tavaraa suoraan sisään ajoneuvonostimella.

Rakennuksen eteläpäähän asennettiin lokakuussa tavarahissi, joka helpottaa tarvikkeitten viemistä kerroksiin. Hissi käy sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän julkisivua suljetaan rakentamisen edetessä.

Vesikatto vaatii enää eristystä

Tavoitteena on näinä aikoina eristää talo ja saada lämpötila pysymään plussan puolella. Seininä toimivat monissa paikoissa polystyreenimuovista valmistetut EPS-eristelevyt. Ne kestävät hyvin kosteutta ja ovat erinomainen lämpöeriste.

Kolmas kerros avautuu kuvassa suurena tilana, jonka päällä on ulkokatto ja seininä styrokslevytys.

EPS-eristelevyt toimivat myös kolmannen kerroksen seininä, vaikka kerros saa lopulta lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat. Kolmas kerros on pyhitetty kirjoille. Se näyttää tähänastista suljetummalta, sillä vesikaton elementit on saatu paikoilleen koko rakennuksen mitalta.

Katolta avautuu näymä Finlandia-talon suuntaan. Kaksi miestä työskentelee eristystöitten parissa.

Oodin vesikatossa on matala harja, jonka molemmin puolin katto nousee ja laskee aaltomaisesti. Kaarevat muodot syntyivät lähes metrin paksuisista valmiiksi muotoonleikatuista elementeistä. YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam valvoi lokakuun lopulla bitumikermieristeen asennustöitä.

Kaksi miestä työskentelee katolla. Toinen kuumentaa mustaa bitumikermikaistaletta varrella, jonka päästä tuleva kaasu saa aikaan pienen liekin haluttuun kohtaan.

Katon notkot ja harjanteet sekä useat kattoikkunat toivat haastetta kermin asentamiseen. Kermi saadaan tarttuvaksi lämmittämällä sitä kaasupolttimen liekillä.

Julkisivulasit aaltoilevat katon muodon mukaan

Katon aaltoileva muoto vaikuttaa myös kolmannen kerroksen ulkolasien mittoihin. Niiden korkeus vaihtelee katon nousujen ja laskujen mukaan. Kaikkein korkeimmat, yli yhdeksänmetriset, lasit asennetaan länsi- ja itäjulkisivuille. Ne koostetaan useasta elementistä.

Tietokonemallinnuskuvassa ovat esillä pelkästään kolmannen kerroksen ikkunalasit.

– Asennukset alkavat talon pohjoispäädystä. Olemme hankkineet nostoja varten erikoislaitteen ja teettäneet siihen Italiassa imukupit. Yksi pari metriä korkea ja leveä lasi painaa reilut 1000 kiloa. Asennus jatkuu pohjoisesta itäseinustalle, Mansoor Ardam kertoo.

Ikkunan paikka toistaiseksi vielä ilman lasia. Taustalla puistonäkymä ja Finlandia-talo.

Lasit asennetaan kuvan alaosassa näkyviin teräksisiin kenkiin. Virolainen Windoor AS huolehtii sekä lasien valmistuksesta että niihin tulostettavasta printtikuviosta. Uusi kirjasto ei voisi sijaita upeammassa ympäristössä: pohjoisessa ikkunasta avautuu näkymä Finlandia-taloon puistoineen.

Talon päädyssä on matala ikkunarivi toisessa kerroksessa.

Toinen kerros on ikkunoitten asennuksessa hieman edellä. Nauhaikkunat asennettiin pohjoisseinustalle jo lokakuussa. Seinien lämpöeristeitten asennus eteni ripeästi pohjoispäädystä itäseinustalle. Työ on siellä valmis ja etenee seuraavaksi etelään.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Reshape 2017 – kirjastokonferenssissa katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen

Kansainvälinen kirjastokonferenssi 21.-22. syyskuuta keskittyi tiloihin ja ihmisiin. Millainen kirjastotila on ideaalinen nyt, kun kirjaston ja ihmisen suhde on murroksessa?

Reshape-seminaarissa oli uusien kirjastojensa taipaleesta kertomassa muun muassa Tanskan, Hollannin, Ruotsin, Australian, Latvian, Ranskan, Belgian, Norjan, Venäjän, Viron ja Islannin kirjastoammattilaisia. Tietenkin mukana oli myös parhaillaan rakentuvan Oodin edustajia.

Syvällisenä punaisena lankana seminaarissa oli myötätunto ja kirjaston rooli myötäelämisen välittäjänä ja tuottajana. Professori Anne Birgitta Pessin puhe keskittyi myötätuntoon julkisessa tilassa. On tärkeää, millä tavoin ihminen on samassa tilassa toisten kanssa: millainen hänen aktiivinen roolinsa suhteessa toisiin ihmisiin on.

Luottamuksen ja positiivisuuden ilmapiiri saa aikaan innovaatioita, hyvinvointia, iloa, luovuutta ja kognitiivisten taitojen kehittymistä – kaikkea sitä, jota kirjastokin haluaa tarjota. Pessi muistuttaa, että myötätunto on tarttuvaa!

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Yhteinen äänimaailma

Kaupunkilaiset ottavat kirjastot omikseen. Julkisena tilana kirjasto on eniten me-henkeä luova laitos ja rakennus – sen omistavat kaikki kävijät, yhdessä. Me-henki syntyy helposti myös kirjastojen välillä, maista ja kansallisuuksista riippumatta.

Niin ilot kuin ongelmatkin ovat universaaleja. Seminaarissa keskityttiin esimerkiksi uudistuvien kirjastojen haasteelliseen äänimaailmaan, kirjastotilojen muunneltavuuteen, robotiikkaan, uusiin henkilökuntajärjestelyihin, monikulttuurisuuteen ja virtuaaliteknologiaan.

Moni puhuja huomioi joustavien tilojen äänimaailmat. Meri Kytö Tampereen yliopistosta soitti nauhalta esimerkkejä kirjastojen äänistä ja puhui asiakkaiden odotuksista. Miltä kirjaston kuuluu kuulua? Kaikki mitä teemme, tuottaa ääntä. Ääni on kommunikaation väline – ja monella äänellä on tietty tehtävänsä.

Ennen kirjastot olivat monumentaalisia instituutioita, joissa suosituin sana oli hysssss. Nyt kuljetaan urbaanin kahvilamiljöön suuntaan, vaikka hiljaiset tilat ovat yhä monien toiveissa. Henkilökunnan kannattaa kuunnella kirjastonsa ääniä ja kävijöiden palautetta ja tehdä konkreettisia, usein aivan pieniäkin asioita miellyttävän äänitilan puolesta.

Teknologia apukäsinä

2010-luvun loppupuoli on kiihkeän kehityksen aikaa. Konferenssipäivinä kävijät saivat tutustua Oodiin virtuaalisten lasien tuottaman elämyksen kautta. Sakari Salli kertoi virtuaalisen mallinnuksen apukeinoista suunnittelun osana. VR-Oodin avulla myös ulkotila aukeaa ja näyttää tulevaisuuden Töölönlahden. Lue lisää aiheesta: Virtuaalinen Oodi.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Cristina Anderssonin kiehtova puheenvuoro robotiikasta avasi uusia näkökulmia. Robottien tulo osaksi palvelustruktuuria on kalleuden vuoksi ollut yllättävänkin hidasta. Andersson silti sanoo, että teknologia saapuu nopeammin kuin ymmärrämmekään.

Ihmisillä on huoli siitä, vievätkö robotit työmme. Anderssonin mukaan oppimaan kykenevät robotit työskentelevät ihmisten rinnalla ja oppivat meiltä. Ihmiset löytävät aina tehtävänsä. Robottien tehtävä on olla tehokkaita: ne omaksuvat valtavia tietomääriä, eivät pidä lomia, pärjäävät ilman kahvia, ovat aina terveitä eivätkä jurputa toisten selän takana.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Sara Jorgensen Herningin kirjastosta Tanskasta esitteli uuden digitaalisen kirjastomallin, jossa nettisivulla on oma kirjastoisäntä tai -emäntä ja jossa kirjat ovat esillä kuin Netflix-valikoimassa selattavana ja lainattavana.

Vertaiskannustusta

Konferenssin helmiä olivat eri maiden kirjastojen puheenvuorot. Oman Oodin kehitystä on hyödyllistä verrata muihin uusiin kirjastoihin.

Kööpenhaminan pääkirjaston Sanne Caftin puheenvuoro nostatti ajatuksia. ”Kööpenhaminan malli” on tiukka ja ronskiin karsimiseen pohjautuva. Henkilökunta yksinkertaistaa ja suunnittelee kaiken uudestaan, opettelee kieltäytymään turhista tehtävistä, omaksuu vauhdilla uusia rooleja ja vähentää yksilökohtaista palvelua. Kaikessa on jaksettava joustaa.

Monissa kirjastoissa, kuten Tanskan Aarhusin Dokk-1:ssa, ollaan huomattu, että kumppanit ja kävijät haastavat kirjaston kaiken aikaa. Ihmismassat ja rakennuksen muunneltavuus eivät ole helppoja hallittavia. Belgialaisen Ghentin kirjaston Krist Biebauw mainitsi saman kuin moni muu: kaupunkilaisten reitit rakennuksissa ovat yllättäneet suunnittelijat. Ne ovat usein vastoin odotuksia.

Loppujen lopuksi kaikkien uusienkin kirjastojen kohdalla kyse on yhä joukosta tarinoita. Nizar Keblawi Malmösta kertoi tarinatyöpajoista maahanmuuttajalasten kanssa, kaukaisin vieras Marian Morgan-Bindon Australian Gold Coastista taas suuren maan yhteisöllisyydestä.

Tarinat pysyvät osana kirjastoja, koska luomme uusia itse lisää. Islannin Akureyrin kirjastonjohtaja Hólmkell Hreinsson tiivisti koko konferenssin lauseeseen: ”Kirjastot muuttuvat, ihmissydän pysyy aina samana.” Haluamme olla yhdessä, osana tarinaa.

Katso koko konferenssin puheenvuorot: kirjastokaista.fi

Teksti: Siru Valleala
Pääkuva (Meri Kytö): Sampo Matikainen/Hanna Hopea

Oodissa on helppo hengittää

Uuden ajan kirjastoa rakennetaan uuden ajan rakennusvaatimusten mukaan. Oodi koostuu paitsi puusta, lasista ja teräksestä myös tiukkojen normien talotekniikasta, joka varmistaa miellyttävän vierailukokemuksen sisäilmaa myöten. Sisäilmalle on asetettu korkein mahdollinen puhtausluokkavaatimus, jonka ansiosta jo rakentajat työskentelevät terveessä sisäilmassa ja kirjaston käyttäjät saavat puhtaan ilman talon.

Tietokonemallinnuksessa ilmanvaihtoputket näkyvät paksuina ja valkoisina. Niiden asennuksista on tehty kaikkiaan noin 20 prosenttia. Muun talotekniikan runkoputkien asennus on edennyt vauhdikkaammin, sillä valmiina on jo 70 prosenttia kokonaisuudesta. LVI-suunnittelusta vastaa Ramboll ja urakoitsijana toimii Are.

Tony Lindholm istuu työpöytänsä ääressä ja näyttää tietokoneensa kuvaa.

– Tiukka puhtausluokkavaatimus P1 edellyttää, ettei ilmanvaihtojärjestelmään pääse rakennusvaiheessa epäpuhtauksia ja järjestelmä täyttää rakennuksen luovutuksessa korkeimmat sisäilmavaatimukset. Työskentelemme nyt näillä normeilla ja tuntuu, että kirjastossa voisi toimia vaikka sairaala, naurahtaa talotekniikasta vastaavan Aren projektinhoitaja Tony Lindholm. Hänen tietokoneensa ruudulla on näkyvissä ilmanvaihtoputkia, jotka on hiljattain asennettu toiseen kerrokseen.

Kellarissa on suuri teollisuusimuri, jonka imevä suutin on miehen päätä isompi.

Puhtausluokkavaatimuksen vuoksi kellarin tilat on alipaineistettu ja varustettu epäpuhdasta ilmaa imevillä laitteilla HEPA-suodattimineen (High Efficiency Particulate Air filter). YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam tarkastelee imurin suutinta.

Huoneen kokoinen ilmastointilaite täyttää konehuoneen.

Kaikissa koneissa on pölyä poistava tekniikka sekä ylipaine- ja alipainepuhaltimet. Toimintakokeissa koneet tullaan testaamaan geeliteippimenetelmällä, joka paljastaa geelin pintaan jääneet mahdolliset hiukkaset. Mansoor Ardam esittelee yhtä ilmanvaihtokoneista.

Maalarikin sisäilman asialla

Ennen kuin huoneelle voidaan antaa puhtausluokan P1-status, sen pinnat on pölysidottava. Se kuuluu maalarin tehtäviin. Maalarimestari Pasi Kalliokoski Lainisalo Rakennusmaalaus Oy:stä on työskennellyt Oodin parissa kesästä asti.

Pasi Kalliokoski seisoo valkoisen muuratun seinän edessä väriliitu kädessään, suunnitelmapaperi toisessa kädessä.

– P1-luokan takia kaikki huoneet ja kuilut pölynsidontakäsitellään. Se tehdään vesiohenteisella maalilla tai lakalla. Kaikki tuotteet ovat ympäristöluokaltaan parhaita mahdollisia, M1-luokiteltuja ja CE-merkittyjä, Pasi kertoo merkatessaan muuratun seinän tasoitettavaksi.

M1 tarkoittaa, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa eikä siitä kulkeudu kemiallisia päästöjä huoneilmaan. CE-merkintä kertoo EU:n direktiivivaatimusten täyttymisestä.

Suuren tilan katossa näkyy paljon putkia. Pasi Kalliokoski seisoo lattialla niiden alla ja maalaa kädet ylhäällä kattoa pitkän keppimäisen ruiskun avulla.

Pasin tehtäviin on viime aikoina kuulunut muun muassa toisen kerroksen katon maalaaminen ruiskulla mustaksi. Kattoon asennettu talotekniikka saa mustan maalin hieman myöhemmin. Putket häivytetään maalilla, sillä niiden peitoksi ei rakenneta alakattoa. Pasi työskentelee toistaiseksi yksin. Lisää maalareita on tulossa sitä mukaa kun väliseiniä saadaan pystyyn. Urakkaan kuuluvat koko kirjaston tasoitus- ja maalaustyöt.

Ensimmäiset julkisivuelementit paikoillaan

Oodi sai syyskuussa ensimmäiset julkisivuelementtinsä rakennuksen pohjoispäätyyn. Rekkakuljetukseen mahtui puolenkymmentä elementtiä kerrallaan.

Rakennuksen päätyyn pysäköidyn rekan kyydissä on suuria elementtejä. Niitä nostetaan nosturilla pois lavalta.

Tässä vaiheessa kyse on lopullisen puuverhouksen alle jäävistä, 280 millimetrin vahvuisista valmispaloista, jotka sisältävät lämpöeristyksen ja höyrysulun. Teräsrakenteisiin oli tehty kannakkeet elementtejä varten, joten palojen nostaminen paikoilleen sujui nopeasti. Kuva: Mansoor Ardam.

Seinäelementit on kiinnitetty pohjoispäätyyn.

Elementtien pintaan laitetaan myöhemmin puukoolaus lopullisen pintarakenteen kiinnittämistä varten. Koolaus varmistaa ilman kiertämisen puisen puuverhouksen takana ja toimii pohjan jäykisteenä. Julkisivuelementit toimittaa virolainen Timbeco Woodhouse Oü, joka vastaa myös vesikaton elementtien valmistuksesta.

Ilmakuva etelän suunnasta näyttää koko rakennuksen ja viereisen Töölönlahdenkadun.

Julkisivun lämpöeristäminen elementeillä jatkuu pohjoisesta itään eli Töölönlahdenkadun puolelle. Sen jälkeen on vuorossa eteläpääty, joka on toistaiseksi suojattu muoveilla. Pisimpään auki pidetään Kansalaistorin puoleista länsisivua, sillä sitä kautta rakennusmateriaalit viedään talon sisälle.

Aikataulutuksen ideana: etenee kuin juna

Uuden kirjaston mittavuus ja ainutlaatuisuus tekevät projektinhallinnasta vaativan. Jokaisen vaiheen on seurattava toistaan loogisesti ja sujuvasti, vaikka toisinaan vaaditaan ennenkokemattomiakin ratkaisuja.

Palaverihuoneen seinät on täytetty aikataulusuunnitelmalla, jonka pintaa täyttävät sadat värikkäät tarralaput.

Rakentamisen veturina toimii huolellinen työjärjestys, joka varmistaa, että pääurakoitsijan ja kymmenien aliurakoitsijoiden työt etenevät tarkoituksenmukaisesti.

– Hallitsemme aikataulua järjestelmällä, joka tunnetaan nimellä Location-based management system eli LBMS. Kunkin tilan työvaiheet tehdään peräperää, jolloin tila saadaan kerralla kuntoon, kertoo Mansoor Ardam. YIT:n slogan on painettu myös paitojen selkämykseen.

Tietokoneohjelman arkisena tukena toimivat värikkäät Posti-it-laput neuvotteluhuoneen seinillä. Ne tiivistävät etenemisen viikko viikolta.

Rakennuksen etualalla ulkona työvuoro on vaihtumassa, ja vastaan kävlee ryhmä miehiä työvarusteissaan.

LBMS-järjestelmä ideana on karsia turhat odotusajat. Kun esimerkiksi muurarit lopettavat tietyllä lohkolla osuutensa, maalarit tulevat nopeasti perässä. Kunkin alan työryhmät siirtyvät rakennuksella kohteesta toiseen ja kaikki ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Näin monet työvaiheet ovat samanaikaisesti käynnissä, ja rakentaminen etenee kuin juna.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Terveiset Oodin ydinjoukoista – esittelyssä Pirjo Lipasti

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä

Johtava suunnittelija Pirjo Lipasti on kulkenut mukana Oodin tarinassa jo yli kahdeksan antoisaa vuotta.

– Olen yhä aivan innoissani, Pirjo Lipasti, kirjasto Oodin johtava suunnittelija, huokaa ihastuneena. Hän on vuodesta 2009 saakka elänyt päivittäin keskustakirjaston alkuhaaveita, konkreettista suunnittelua ja nyt näyttävää loppusuoraa. Kaupunginkirjastoissa pitkän uran tehnyt Lipasti on Oodin ydinhahmoja.

– Vuosina 2009-2012 olin ainoa täysipäiväisesti uuden kirjaston suunnittelusta vastannut työntekijä, vaikka mukana oli useita muitakin kirjastolaisia osana omaa työtään. Erityisesti entinen kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson oli projektin tarmokas edistäjä, kertoo Lipasti ja muistelee tunnelmia alkuaikoina. Projektisuunnittelijaa vastassa oli heti ensimmäinen keskustakirjaston hankesuunnitelma, joten hommiin käytiin oikopäätä.

Keskustakirjastoidea kehittyi kulttuuriministeri Claes Anderssonin vuoden 1998 aloitteesta. Aluksi paikaksi ajateltiin Pikkuparlamentin tonttia nykyisen Töölönlahden sijaan.

– Olen ollut kirjastoissa töissä pitkään, mutta rakennussuunnittelu oli minulle aivan uutta. Insinöörikokouksissa en alkuun ymmärtänyt juuri mitään. Nyt suunnitteluryhmä kokoontuu työmaakokouksissa kerran kuussa, ja sisällöt ovat jo tutumpia, Lipasti nauraa.

Tällä hetkellä keskeinen työn vaihe on sisustussuunnittelu, joka valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Sitten kilpailutetaan. Eräs askel on parhaillaan käynnissä oleva robotiikkakilpailu, jossa etsitään innovatiivisia tekoälyn keinoja lasten palveluihin, logistiikkaan, aineistosuositteluun ja tiedonhakuun.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

– Työstämme lisäksi opastussuunnitelmaa, kuten tilojen nimeämistä. Varattavilla tiloilla tulee olla selkeät, toiminnallisuudesta kertovat nimet. On hurjaa ja jännittävää ajatella, kuinka vähän aikaa enää on joulukuun 2018 avajaisiin!

– Kirjastoprojektin vaiheen mukaan myös omat tehtäväni ovat vaihdelleet. Välillä on isoja virstanpylväitä, välillä ihmisläheistä ja pienempää etenemistä. Isoja ovat olleet muun muassa arkkitehtuurikilpailu ja tietenkin rahoituksen varmistuminen. Silloin ymmärsi, että kirjasto on oikeasti toteutumassa.

Kaupunkilaiset ovat kaiken aikaa saaneet kertoa kirjastounelmiaan. Lipasti on ollut aktiivisena toimijana asiakkaiden ja kumppanien parissa järjestämässä työpajoja ja muuta yhteisöllisyyttä.

Tradition ja tulevaisuuden asialla

Pirjo Lipasti on sekä tradition että uudistuvan tulevaisuuden kannattaja.

– Tradition täytyy uudistua, jotta se pysyy hengissä, hän toteaa. Kirjastolaki on toiminnan lähtökohta, mutta se, miten kirjasto toteutetaan, on osa yhteiskunnallisen tukemisen puolta.

– Tarvitaan neutraaleja paikkoja, joissa ihmiset voivat keskustella toisiaan kunnioittaen.

Lipasti on arvostuksella seurannut työmaan tapahtumia.

– Kirjaston työmaa on nyt komea, kun kattorakenteen veistoksellisuus näkyy niin hyvin. Sen jälkeen, kun tontilla tehtiin virallinen kaivinkoneen ensiraapaisu, on tapahtunut valtavasti ja valtavan tehokkaasti.

– Hienompaa työtehtävää en itselleni osaa kuvitella. Kirjaston suunnittelusta vastaavat ALA-arkkitehdit ovat puhuneet kauniisti suunnittelevansa kirjastoa lapsilleen. On upeaa olla mukana jossakin, jolla on kaupunkilaisille niin tärkeä merkitys, nyt ja kaukana tulevaisuudessa.

Kirjasto 10:n tiloissa työskentelevällä Lipastilla on yksi ydintoive.

– Kun Oodi on valmis ja astun sinne, haluan nähdä, että siellä on sankoin joukoin ihmisiä, tyytyväisiä ihmisiä.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Teemu Lipasti

Massiivista palapeliä kattoelementeillä

Ensimmäiset vesikattoelementit ovat nousseet Oodin pohjoispäähän. Niiden kokoaminen on ollut kuin massiivisen palapelin suorakaiteitten ja kolmioiden yhdistämistä, mutta siirtäminen ja sovittelu ei ole hommaa keveimmästä päästä: elementit ovat 12 metriä pitkiä ja lähes metrin paksuisia. Leveydet vaihtelevat elementin mukaan, ja kaikki painavat tuhansia kiloja.

– Elementtejä on voitu tuoda rekalla työmaalle vain kaksi tai kolme kappaletta kerrallaan. Suurimmat palat painavat kahdeksan tonnia, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen.

Elo-syyskuun vaihteessa elementteihin asennettiin vaaleanpunaista kipsilevyä, joka toimii palosuojana ja jää myöhemmin asennettavan alakaton peittoon. Kolmannessa kerroksessa oli samanaikaisesti rakenteilla pohjoispään sisätilalle leimallinen arkkitehtoninen rakenne eli taustalla näkyvä parvi.

Nostimet_ja_kipsilevynleikkausta

Vesikattoelementit laskettiin valkoisten teräsrakenteitten valmiisiin kannakkeisiin ja ruuvattiin paikoilleen. Virolainen Timbeco Woodhouse Oü vastasi elementtien valmistuksesta ja on nyt aloittanut asennustyöt. Palojen muotoonsahaus tehtiin Loviisassa Timberpoint Oy:n tehtaalla.

Miehet_nostimissa

Elementit esivalmisteltiin yksityiskohtaisesti esimerkiksi kattoikkunoitten paikkoja myöten, jollainen näkyy kuvassa kahdeksankulmaisena syvennyksenä. Saumausvaiheessa elementtien pitkät sivut täytetään erikoisuretaanivaahdolla ja lyhyet mineraalivillalla. Samalla on tärkeää varmistaa, että sauman ylimpään osaan jää ilmatilaa, sillä puurakenteisen katon pitää myös tuulettua.

Parveke saa omat kaivot

Kansalaisparveke odottaa pintatöitten käynnistymistä eli betonivalujen ja vedeneristysten tekoa, joitten jälkeen päästään tekemään pintalaattoja ja puuverhoilua.

Julkisivulasien_tuet

Parvekkeen liukkauden torjumiseksi rakenteen sisällä on sähkölämmitettyjä linjakuivauskaivoja, jotka pysyvät auki myös pakkasessa, joten vesi poistuu parvekkeelta nopeasti.

Kirjaston kolmannessa kerroksessa valmistaudutaan myös julkisivulasien asentamiseen. Lasien tukirakenteitten teko on alkanut pohjoispäässä. YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam näyttää, mihin lattiasta kattoon ulottuvat lasit asennetaan: omiin tukiinsa Kansalaisparvekkeen taakse.

Melkoiseksi ponnistukseksi osoittautui viimeisen betonilattian valaminen kolmannen kerroksen eteläpäädyssä elokuun lopussa. Valua ei voi koskaan jättää kesken, ja tällä kertaa se kesti aamuviidestä iltakahdeksaan. Päätyyn upposi betonia yli 200 kuutiota.

Toisessa kerroksessa lattiavalut ovat ohi, mutta istuskelualueen portaittain nousevat ontelolaattakentät saavat vielä seurakseen paikalla valettavia askelmia. Aluetta imuroitiin välillä betonipölystä.

Seinäotsien_kiinnikkeita

Tässä kiinnitetään kannakkeita seinäotsia varten, sillä kakkoskerroksessa aloitellaan väliseinien tekoa. Kerroksessa valmistaudutaan myös alakattojen ja pintalattioiden asentamiseen.

Ankkurivaijerit kiristettiin viimeisen kerran

Runkotyöt ovat nyt niin pitkällä, että kirjastoa kannattelevien teräskaarien vetolaatoissa kulkevat ankkurivaijerit voitiin kiristää kolmannen ja viimeisen kerran.

Siltakaaret saavuttivat näin lopullisen kantovoimansa. Kuvassa näkyy teräskaarien pohjoinen päätykotelo teräslaattoineen.

Kiristäminen tehtiin hydraulitunkilla, jollaisia on Euroopassa vain kaksi. Toinen niistä saatiin kolmeksi päiväksi lainaksi Suomeen kiristyksen tehneen E.M.Pekkinen Oy:n käyttöön. Työvaiheen jälkeen vaijerit katkaistiin ja vaijerinippujen päät tulpattiin. Valokuva: Mansoor Ardam.

Työnjohtaja Mansoor Ardam halusi selvittää, paljonko vetolaatta liikkuu kiristämisen aikana. Hän sijoitti lattiaan sauman molemmin puolin kaksi teräslappua ja sai merkkiviivojen avulla huomata kiristetyn laatan siirtyneen sentin verran verrokista. Avoimiksi jätetyt liikuntasaumat ensimmäisen kerroksen lattiassa voidaan nyt valaa umpeen.

Elokuvateatteriin kelluva lattia

Lattiavalut ovat ajankohtaiset myös elokuvateatterissa ensimmäisessä kerroksessa.

Elokuvateatterin runkorakenteessa käytetään ääniteknisistä syistä hyväksi kelluvaa betonilaattaa. Keltaisena näkyvä Sylomer-äänenvaimennusmatto erottaa päälle tulevan pintalaatan runkorakenteesta. Näin teatterin äänet eivät johdu runkoon eivätkä kuulu sitä pitkin muualle taloon.

Sisämateriaalit hiipivät suunnittelupöydälle

Rungon ja lattiavalujen valmistuttua työmaalla voidaan alkaa vähitellen ajatella sisämateriaaleja. Työmaatoimistoon on vaivihkaa ilmestynyt erilaisia esitteitä ja näytteitä muun muassa lattiamateriaaleista.

Mansoor Ardam ja Tero Seppänen kertovat, ettei päätöksiä tai sopimuksia ole vielä tehty, mutta varhaisia keskusteluja on käyty eri toimittajien kanssa.

Sisämateriaalit tulevat herättämään paljon keskustelua, sillä vaihtoehtoja on viljalti niin materiaaleissa kuin väreissä. Käytännöllisyyden ja visuaalisten arvojen pitäisi lyödä kättä ja päätetyn linjan miellyttää suurta yleisöä.

Vielä on kesää jäljellä, ainakin YIT:n kypärään tehdystä kukka-amppelista päätellen. Kirjastoa rakentaa näinä aikoina kaikkiaan noin sata ihmistä. Kesätyöntekijät suoriutuivat harjoittelustaan niin kiitettävästi, että YIT pestasi heidät tuntityöntekijöiksi. Opiskelun ja työn yhdistyessä teoria ja käytäntö kohtaavat.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Reipasta tahtia kaikissa kerroksissa

Oodin rakennustyöt ovat jatkuneet lomakaudellakin ripeässä tahdissa joka puolella taloa kellarista kattorakenteisiin. Asennukset, putkitukset, hitsaukset, valut ja tarkastukset etenevät talon uumenissa, mutta rakentamisessa on saavutettu myös ulospäin näkyvä suuri etappi: parvekkeen runko on valmistunnut. Kansalaisparveke työntyy esiin Oodin länsisivustalta ja avaa ainutlaatuiset näkymät Helsingin arvokkaimpaan ytimeen.

Kuvassa näkyy Eduskuntatalo ylhäältä kirjaston vielä keskeneräiseltä parvekkeelta.

Parvekkeen saumojen hitsaukset vietiin loppuun heinäkuun kahdella viimeisellä viikolla. Työtä teettää vielä moni asia, muun muassa teräslevyelementtien päälle tuleva pintarakenne. Valmistuttuaan parveke tarjoaa vertaansa vailla olevan panoramanäkymän, jossa kohoavat Kiasma, Eduskuntatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo. Kansallismuseon torni siintää sekin horisontissa. Täällä kelpaa kävijän käyskennellä!

Maan tasalta nähtynä parvekkeen teräskannakkeet luovat kauniin graafisen muodostelman.

Alapuolelta katsottuna parveketta tukevat teräsrakenteet ovat miltei taidetta. Kannakkeet eivät kuitenkaan jää näkyviin vaan peittyvät puuverhouksen alle kuten talon muukin teräsrunko. Runko on nyt valmis, ja menossa ovat sen rakenteitten tarkastukset. Ristikkojen hitsaussaumoja käydään läpi ultraäänellä samaan tapaan kuin tehtiin taloa kannattelevien teräskaarien osalta. Rungon hyväksynnän jälkeen on julkisivuelementtien vuoro, ja työmaalla on jo varauduttu ensimmäisten elementtien asentamiseen.

Pohjoispää on eteläistä edellä

Pohjoisen lohkon ulkoseinille on vedetty sateelta suojaavat muovitukset, sillä ensimmäiset puuverhoukset asennetaan pohjoiseen. Sieltä alkavat myös sisätyöt.

Mansoor Ardam katsoo kameraan kypärä päässään ja keltainen huomioliivi yllään. Ollaan sisätilassa, jonka ulkoseininä tomivat tässä vaiheessa muovit.

– Valmiusaste on korkein pohjoispäässä, mutta töitä tehdään kaiken aikaa koko talon matkalta. Lattiatyöt ovat edenneet toivotulla tavalla joka ilmansuunnassa: ontelolaatat on asennettu ja yli puolet lattioista valettu. Muutaman lattiasauman jätimme tietoisesti auki kohdissa, joissa talon siltarakennetta vielä jännitetään, kertoo YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam.

Täysin uniikki kokonaisuus vaatii pääurakoitsijalta hyvää etukäteissuunnittelua, tarkkaa valvontaa ja tiukkaa aikataulujen hallintaa.

– Ainutlaatuisessa hankkeessa jokainen työvaihe on yksilöllinen ja vie aikaa. Meidän on vaadittava aikataulussa pysymistä kaikilta toimijoilta, sillä töitten eteneminen on joskus pienestä kiinni ja viivettä on vaikea kuroa umpeen. Oodissa ei onnistu systematisointi. Emme voi toimia kuin autotehtaalla: panna osia liukuhihnalle ja koota, Mansoor Ardam selvittää.

Seinällä on vieri vieressä kulkevia putkia, jotka jatkuvat kattoon. Taustalla mies seisoo henkilönostimen korissa katon rajassa ja hitsaa.

Rakennuksen talotekniikka lukuisine putkituksineen on kesän aikana tehnyt matkaa kellarista ylöspäin. Putket ovat nousseet toiseen kerrokseen, jossa hitsattiin heinäkuussa niiden kannakkeita kattoon. Kellarissa puolestaan menossa ovat ilmanvaihtokoneitten palosuojaukset.

Tietokoneella tehdyssä kuvassa kirjaston toinen kerros on täynnä putkia ja teknisiä ratkaisuja.

Talotekniikkaa on niin paljon, että sen tietokonemallinnus herättää herkästi mielikuvan suuremmastakin laitoksesta. Maallikko voisi erehtyä pitämään näkymää tehtaana tai laivana. Eri suunnittelijoiden yhdistelmämallista käy ilmi, miten tekniset järjestelmät, esimerkiksi ilmastointiputket, kulkevat tilojen välillä. Keskellä näkyvä suuri kolmio kuvastaa kerrosten välille jätettävää valoaukkoa. Sen ympärille asennetaan lasikaide, ja aukosta voi kurkistaa alempaan kerrokseen.

Tietokoneella tehdyssä kuvassa toinen kerros näkyy yläkantista eri huonetiloineen.

Toisessa kerroksessa rakennetaan ensimmäisiä sisäseinä. Kerrokseen on tulossa muun muassa studiotiloja, tietokoneluokka, vuokrattavia työhuoneita sekä toimisto- ja neuvottelutiloja.

Tietokonemallinnuksen kuva näyttää pienen neuvottelutilan, jonka seinät ovat lasiset.

Osa huoneista saa umpiseinät ja huolellisen äänieristyksen, osaan riittävät lasit. Näinä aikoina tehdään seinäotsia eli kuvassa lasin yläpuolella näkyviä rakenteita.

Massiiviset portaat valmistuksessa

Talon keskimaille asennetaan mittavat kaartuvat teräsportaat, jotka sitovat kolme kerrosta yhteen aulasta alkaen. Niistä tulee näyttävä elementti, joka auttaa suunnistamaan rakennuksessa.

Tietokonemallinnus esittelee portaittain nousevan istuskelualueen. Sen edessä on pyöreä aukko, ja huonetilassa näkyy teräspilareita.

Toisessa kerroksessa on laaja istuskelualue, joka kohoaa pienin askelmin ylöspäin. Teräsportaikko sijoittuu istuskelualueen tuntumaan pyöreän aukon kohdalle. Talon rungon ristikot ja pilarit jäävät osin näkyviin, mutta verhoiltuina.

Ulkona kolmannessa kerroksessa otetussa kuvassa on edessä teräsrakenteitten keskelle jäävä suuri aukko. Taustalla näkyvät Eduskuntatalo ja Musiikkitalo.

Rakenteisiin on jätetty valtaisa, kerrokset lävistävä aukko odottamaan 75 tonnia painavan porraskokonaisuuden valmistumista. Portaat valmistaa Normek Oy, jonka tuotantoa ovat myös taloa kannattelevat teräskaaret. Asentaminen ajoittunee joulukuulle.

Asenne ratkaisee rakentamisessakin

Työnjohtaja Mansoor Ardamilla on rakentamisesta ja sen etenemisestä oma filosofiansa. Hän lainaa afganistanilaista sanontaa, jonka mukaan pelissä pärjää se, jolla on taskussaan 40 ministerin aivot.

Mansoor Ardam seisoo kolmannessa kerroksessa ja nostaa suojalasejaan ylöspäin. Taustalla häämöttää Finlandia-talo.

– Kaikessa rakentamisessa osallisten on oltava viisaita edeltäkäsin ja sitouduttava parhaimpaansa. Jälkiviisaus ei auta ketään. Kaikkien osallisten pitää pystyä tekemään päätöksiä, eikä asioita saa pallotella. Rakentamisessa on aina tahoja, joita ei haittaa, jos jokin asia jää roikkumaan, mutta työmaa ei voi jäädä odottamaan. Pienikään asia ei saa jäädä levälleen, vaikka kyse olisi yhdestä mutterista. Tärkeintä on oikea asenne: don’t do your best – do whatever it takes!

 

Teksti ja valokuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

Tietomallinnuskuvat:

Rakennetekniikka ja LVI-suunnittelu Ramboll, arkkitehtisuunnittelu ALA-arkkitehdit.

Kansalaisten olohuone odottaa vesikattoa

Oodin työmaalla ollaan juhannuksen jälkeen taitekohdassa, jossa sekä kattorakenteet että runkotyöt on saatu viittä vaille valmiiksi. Vielä kesäkuun puolella työmaalle saapuvat ensimmäiset vesikaton elementit.

– Rakennuksen teräsrunko valmistuu suunnitelmien mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä, kertovat YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam (vasemmalla) ja vastaava työnjohtaja Tero Seppänen. Työmaatoimiston näytöllä heidän taustallaan on live-kameran kuva, josta näkyy lintuperspektiivistä koko Oodin työmaa.

Kansalaistorilla on työmaan edessä värikäs vaneriaita, jossa lukee teksti Oodi on oma olohuoneesi. Aidan takaa näkyy työmaa ja teräsrakenteet, jotka odottavat kattoa päälleen.

Kuten Kansalaistorille noussut viesti kertoo, Oodista on tulossa kävijöiden oma olohuone. Toistaiseksi olohuoneeseen sataa vettä sisälle, mutta kolmannen kerroksen valkoiset teräsrakenteet saavat vähitellen ylleen vesikaton ja sivuillensa julkisivulasit.

– Vesikatto tehdään puusta: se koostetaan kertapuuelementeistä, joissa on bitumihuopapinta. Elementit ovat lähes metrin paksuisia, sillä niissä on valmiina esimerkiksi lämpöeristykset. Katon pinnan hieman kaareva muoto syntyy heti asentamisen aikana, sillä elementteihin on tehty muotoleikkaukset valmiiksi jo tehtaalla, Mansoor Ardam mainitsee.

Mansoor Ardam ja Tero Seppänen pitävät välissään kapeata ja korkeata lasin mallikappaletta.

Kolmannen kerroksen julkisivu on kokonaan lasia. Mallilasin pala kuvastaa kolmannen kerroksen visuaalista ideaa: lasi on ylhäältä umpinaisen valkoinen, mutta saa vähitellen aukkopaikkoja kunnes muuttuu alaosastaan kirkkaaksi ja läpinäkyväksi…tai kuten Mansoor Ardam luovasti selittää, lasissa on ikään kuin ylhäällä tasainen lumipeite ja keskellä lumisadetta ennen kuin näkymä kirkastuu. Ehkä ajatus lumisateesta veti miehet vakaviksi keskellä kesää?

Mutta ensin katto pitää saada vakaaksi

Juhannuksen ympärillä Oodin työmaalla kuului melkoinen kilke. Uusi äänimaailma syntyi katon valkoisten teräsrakenteitten kiristämisestä.

Taivasta vasten kirjaston katolla näkyy valkoisten teräsrakenteitten yhtymäkohta ja sen edessä ylhäällä henkilönostimen korissa asentaja.

Kattopalkit jätettiin asennusvaiheessa hieman löysälle. Näin ne antoivat kokoamisvaiheessa tarpeen mukaan periksi. Liitokset kiristettiin jälkityönä pultti kerrallaan. Henkilönostimen koriin noussut asentaja käytti tehtävässä pulttikonetta, ja työstä kantautui ympäristöön iskevä ja kilisevä ääni.

Etualalla henkilönostimen korissa on katolle nostettava mies, taaempana suuri telaketjujen päällä seisova  nosturi.

Katto- ja parveketöitten vuoksi rakennuksen edusta on ollut viime aikoina täynnä sekä nostureita että henkilönostimia. Kaikkein suurin nosturi eli 300-tonninen, telaketjuilla kulkeva Havator-ristikkopuominosturi on pian työnsä tehnyt. Sini-keltainen Havator saapui työmaalle tammikuussa rakennusta kannattelevien teräskaarien asentamista varten, ja sitä on käytetty myös katon teräsosien nostamisessa. Havator puretaan heinäkuussa.

Taivasta vasten otetussa kuvassa mies seisoo henkilönostimen korissa ja ohjailee suurta harmaata teräspalkkia, joka roikkuu nosturin ketjuissa.

Kirjaston länsisivulle saadaan kaikkien kävijöitten käyttöön tarkoitettu parveke, joka antaa Kansalaistorille päin. Parveketta tukevia teräsristikoita asennettiin kesäkuussa talon keskellä. Palkit kulkivat keveästi nosturin ketjuissa, mutta miesvoimaa tarvittiin niiden ohjaamiseksi sopivaan kulmaan kiinnittämistä varten.

Etualalla on kahden eri henkilönostimen korit, toinen laskeutumassa alas, toinen menossa ylös. Niiden taustalla on hyvin tiheästi metallisia pystytorneja.

Teräskaarien alla on tällä hetkellä kokonainen viidakko tukitorneja, jotka kannattelevat niiden yläpuolella olevia valumuotteja. Muotit ja tukitornit voidaan poistaa, kun vaakatasoinen betoniholvi on valettu ja kuivunut kantavaksi. Betoniset paikallavaluholvit tukevat osaltaan teräskaaria.

Tasainen lattia on oikeasti kaareva

Suurin osa kirjaston lattioista syntyy ontelolaatoista ja niiden muodostamista kentistä. Ontelolaattoja on käytetty niin julkisessa kuin asuntorakentamisessa 1970-luvulta lähtien, ja ne ovat nopea tapa saada aikaan mittavia pintoja.

Lähikuvassa näkyy pitkiä betonisia laattoja, joissa kussakin on pitkittäissuunnassa  neljä ontoksi kaiverrettya tunnelia.

Nimensä mukaisesti ontelolaatta on ontto ja sisältää pitkittäisiä onteloita, jotka tekevät laatasta umpinaista laattaa huomattavasti kevyemmän – niin teräsbetonia kuin ovatkin. Onteloiden kautta voidaan vetää esimerkiksi sähköjohtoja. Laattojen alareunassa kulkee esijännitetty teräspunos, jonka avulla laattoihin saadaan vedettyä kantavuutta lisäävä jännitys.

– Jännitetyt vaijerit saavat laatan kaartumaan hieman. Vaikka ontelolaattakentät näyttävät tasaisilta, ne ovat tosiasiassa hieman kaarevia, Tero Seppänen selittää.

Koko rakennus näkyy yläkantista erilaisine rakenteineen.

Lähes kaikki kirjaston ontelolaatat on jo asennettu. Ylemmän kerroksen lattiana toimiva ontelolaattakenttä muodostaa samalla alemman kerroksen katon. Näinä aikoina meneillään ovat ontelolaattojen saumavalut, joitten avulla yksittäisistä pitkistä laatoista muodostuu yhtenäinen kenttä.

Kuvassa näkyvän tilan lattia on täynnä notkeaa sementtivelliä, jota mies kyykkien tasoittaa pitkällä poikittaisella apuvälineellä.

Talon pohjoisosassa ollaan jo pitemmällä eli lattian valussa. Tässä tasoitetaan ilmanvaihtokonehuoneen lattiaa betonivalun jälkeen. Ilmanvaihtokonehuoneita talossa on kellarin lisäksi täällä 1M-tasolla.

Kolme miestä neuvottelee työmaatoimistossa sähköpiirustusten äärellä.

Talotekniikan asentaminen kirjaston kellarissa on edennyt sujuvasti. Runkoputkien osalta työt ovat 90-prosenttisesti valmiit, ja ilmanvaihtokoneitten asennukset ovat hyvässä vauhdissa. Erilaiset putket alkavat pian nousta kuiluja pitkin kellarista ylempiin kerroksiin. AREn sähköasentaja Aarno Lehtinen (vasemmalla) piti työmaatoimistossa palaveria YIT:n työnjohtaja Janne Kurikan ja työmaainsinööri Ville Nevalan kanssa, sillä meneillään ovat sähköhyllyjen asennukset.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Virtuaalinen Oodi kiinnosti Helsinki-päivänä

VR-laseilla tehty kirjastovierailu on monille ennen kokematon elämys.

HAM-kulmalla Tennispalatsissa järjestetty Tulevaisuuden Helsinki -taidepajan yksi osa oli virtuaalimatka kirjastoon. Helsinki-päivänä 12.6. halukkaat asettivat silmilleen laadukkaat virtuaalilasit ja lähtivät retkelle kirjasto Oodiin.

Samoja laseja käyttävät kirjaston suunnittelijat parhaillaan työnsä apuna. Nyt nähtävät tilat olivat vielä tyhjät, mutta pintamateriaalit olivat paikallaan. Sisustusta on pian tulossa. Virtuaaliretkeilijät saivat seikkailla jokaisessa kerroksessa omin päin ja käydä myös kirjaston pihalla.

– Ihanat isot ikkunat, joiden äärelle voin kuvitella itseni lueskelemaan, kehuu Merituuli Hannonen, yksi virtuaalivieraista, ja pyörii paikallaan kirjaston kolkkia hapuillen.

– Hieman oudolta tuntui olla vielä täysin tyhjän kirjaston sisällä, mutta siellä oli kivan näköistä.

7-vuotias Pohto Uusi-Seppä jonotti kokeilemaan VR-laseja kokonaista kolme kertaa.

– Oli hauskaa, ja aika kummallista! En ole ennen käyttänyt tällaisia laseja, Pohto kertoo. Mummo Silja Uusi-Seppä ei uskalla vierailla virtuaalikirjastossa pyörrytyksen pelossa. Totta on, että VR-lasimaisemat saattavat herkempiä huimata.

Lasit tarjoavat yllättävän konkreettisen kuvan Oodista. Elämyksellisen kokemuksen jälkeen rakennus tuntuu olevan jo oikeasti olemassa. Teemu Herka on vaikuttunut kirjaston ulkoasusta.

– Menin ulos ja yritin päästä kirjaston ympäri. Puinen julkisivu miellyttää. Voisin hengailla lasien kanssa kirjastossa pitempäänkin.

Ulkopiha on näyttävä. VR-laseilla paljastuu kirjaston kokonaisvaltainen tyylikkyys ja kolmannen kerroksen muodokas avaruus. Käytäviin ja sokkeloihin eksyy vielä helposti, kun sisustukselliset maamerkit ovat vähissä. Onneksi portaita tai hissejä löytyy aina nopeasti.

Kaupunginkirjaston IT-suunnittelija Urpo Nylander, joka päivittää VR-sisältöä, kertoo, että tarkoituksena on testata esimerkiksi esteettömyyttä virtuaalimallin avulla. Käytävillä kuljetaan virtuaalisilla pyörätuoleilla ja tarkkaillaan kääntymiskulmia.

– Käytämme myös askeltyökaluja, joilla mittaamme reaaliaikaista kävelyä tiloissa. Tekniikka paranee kaiken aikaa. Aiomme syksyllä näyttää yleisölle uusia Oodin vaiheita virtuaalisesti.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo viihtyy lasien kanssa seikkaillen pitkän tovin.

– Ylin kerros on mahtava! Kirjasto näyttää modernilta, vaalealta ja valoisalta. Lasten tiloissa on hieno seinä. Tämä on hyvin erikoinen tapa nähdä uusi arkkitehtoninen rakennus. Kiinnostaa, kuinka auringonvalo tulee täyttämään yläkerran. Mielenkiintoista on jatkossa nähdä huonekalut. Tämä oli oikea wow-elämys!

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös Oodin lisätyn todellisuuden näyttelystä Kirjasto 10:ssä:
Lisätty todellisuus herättää Oodin henkiin

Lisätty todellisuus herättää Oodin henkiin

Tutustu Oodin uudella tavalla. Kirjasto 10:ssä on 16.6.2017 lähtien näyttely, jossa voi tutustua keskustakirjasto Oodin havainnekuviin pintaa syvemmältä: älypuhelinsovellus avaa kuvia, jotka vievät toden tuntuiselle kierrokselle Oodiin. 

– Kirjasto 10:n näyttelyseinässä on havainnekuva Oodista. Arilyn-nimisellä sovelluksella kuvista nousee 360-asteisia kuvia. Sovellus löytää havainnekuvista niihin upotetut targetit, esittelee markkinointikoordinaattori Markus Palokas Helsingin kaupunginkirjastosta.

Näiden targetien kautta voi tutustua uudella tavalla Oodin sisätiloihin.

– Sovellus toimii useimmilla älypuhelimilla. Lisäksi se on asennettu kirjasto 10:n lainattaviin tabletteihin. Kirjastossa on tarkemmat ohjeet sovelluksen käyttämiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

LISÄTTY TODELLISUUS – SIIS MIKÄ?

Palataanpa hetkeksi kirjasto 10:n näyttelyyn ja eloon herääviin kuviin. Oodin esittelyssä hyödynnetään lisättyä todellisuutta.

– Hyvä vertailukohde on Pokémon Go -peli, Markus Palokas havainnollistaa. – Älylaitteen sovellus löytää ympäristöstä asioita, joita ihmissilmä ei havaitse, ja tätä kutsutaan lisätyksi todellisuudeksi.

Uudenlainen todellisuus voi sisältää kuvia ja videoita. Oodin esittely on toteutettu suomalaisella innovaatiolla, Arilyn-sovelluksella. Käyttäjälle ilmaiseen sovellukseen voi tutustua osoitteessa Arilyn.fi.

Vinkki: 
Testaa sinäkin Arilyn-sovellusta. Lataa sovellus puhelimeesi, katsele sen läpi artikkelin kirjastokuvaa ja hämmästy!

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: keskustakirjasto.fi, Jenni Saarilahti

Oodi odottaa kirjastoturisteja

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Uusi, kiehtova rakennus tulee olemaan yksi Helsingin turistikohteista. Keskustelimme Oodin matkailunäkökulmasta Helsinki Marketingin eli entisen Visit Helsingin kanssa.

Töölönlahti elää voimakkaan muutoksen tuulissa. Kirjasto Oodi kohoaa työmaallaan näyttävästi, uudet viheralueet kukoistavat jo, ja kesä tuo turisteja Töölönlahden rannalle kävelylle ja kahville. Myös kirjasto aikoo ottaa vastaan sankat matkailijajoukot.

– Matkailijat tulevat sinne, missä kaupunkilaiset ovat, toteaa Helsinki Marketingin vastaava matkailutiedottaja Mari Somero. Helsinki Marketing tunnettiin aiemmin Visit Helsingin nimellä. Sivustot visithelsinki.fi ja myhelsinki.fi ovat Helsingin kaupungin virallisia matkailusivustoja, ja Helsinki Marketing markkinoi Helsingin kaupunkia ja vastaa matkailuneuvonnasta.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Somero muistelee, kuinka Kampin keskuksen alkuaikoina käytävillä oli hiljaista, melkein autiota. Nykyään moni pitää Kamppia kaupungin sydämenä, ydinkeskustana.

– Kaupunkilaisten polut muuttuvat. Oodin ja Lasipalatsin alueen Amos Rexin avaamisen myötä painopiste muuttuu jälleen. Virta ohjautuu kohti Töölönlahtea. Uuden tapahtumapuiston tapahtumat, kuten vuodenvaihde ja Helsinki-päivä tuovat elävyyttä rautatieaseman läheisyyteen.

Siksi Helsinki Marketing on yksi Oodin kumppaneista ja parhaillaan pohtimassa, kuinka matkailuala ja kirjasto voisivat toimia yhdessä.

– Olemme olleet mukana kirjaston aulan suunnitteluryhmässä pohtimassa palvelukonseptia. Yksi idea on pop up -kärrykioski kirjastoon matkailun näkökulmasta. Kirjaston yhteisen palveluhengen tietoinen luominen on tärkeä ja hieno asia. Se tarkoittaa sitä, että kaikki toimijat tuntevat toistensa palvelut ja pystyvät palvelemaan myös toistensa asiakkaita.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Helsinki Marketingin oma matkailuneuvonnan palvelu-uudistus on käynnissä. Aluevaltauksia ovat Helsinki Help -turistineuvojien laatikkopyörät (pääkuvassa), rautatieaseman pop up -neuvontapiste ja lentokenttäjunaneuvonta.

Someron mielestä Oodi on hyvin valmistautunut matkailijoihin muun muassa sen myötä, että opasteet aiotaan kääntää kolmelle kielelle ja kirjastoviestintää suunnitellaan laajalti.

– Oodi tulee olemaan turistikohde esimerkiksi arkkitehtuurista kiinnostuneille matkailijoille, matkailun ammattilaisille ja lapsiperheille.

Helsinki Marketing lupaa työkaluja ja vie sekin viestiä matkailijoille uudesta kirjastosta. Helsingin Suomi 100 -markkinoinnissa Oodi on kaupunkitapahtumien ohella toinen kärki tänä vuonna.

– Kuvailemme asiaa näin: Oodi on Helsingin lahja satavuotiaalle Suomelle!

Teksti: Siru Valleala

Lue myös:

Yhteinen Oodi: Elokuva saapuu kirjasto Oodiin