Terveiset Oodin ydinjoukoista – esittelyssä Pirjo Lipasti

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä

Johtava suunnittelija Pirjo Lipasti on kulkenut mukana Oodin tarinassa jo yli kahdeksan antoisaa vuotta.

– Olen yhä aivan innoissani, Pirjo Lipasti, kirjasto Oodin johtava suunnittelija, huokaa ihastuneena. Hän on vuodesta 2009 saakka elänyt päivittäin keskustakirjaston alkuhaaveita, konkreettista suunnittelua ja nyt näyttävää loppusuoraa. Kaupunginkirjastoissa pitkän uran tehnyt Lipasti on Oodin ydinhahmoja.

– Vuosina 2009-2012 olin ainoa täysipäiväisesti uuden kirjaston suunnittelusta vastannut työntekijä, vaikka mukana oli useita muitakin kirjastolaisia osana omaa työtään. Erityisesti entinen kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson oli projektin tarmokas edistäjä, kertoo Lipasti ja muistelee tunnelmia alkuaikoina. Projektisuunnittelijaa vastassa oli heti ensimmäinen keskustakirjaston hankesuunnitelma, joten hommiin käytiin oikopäätä.

Keskustakirjastoidea kehittyi kulttuuriministeri Claes Anderssonin vuoden 1998 aloitteesta. Aluksi paikaksi ajateltiin Pikkuparlamentin tonttia nykyisen Töölönlahden sijaan.

– Olen ollut kirjastoissa töissä pitkään, mutta rakennussuunnittelu oli minulle aivan uutta. Insinöörikokouksissa en alkuun ymmärtänyt juuri mitään. Nyt suunnitteluryhmä kokoontuu työmaakokouksissa kerran kuussa, ja sisällöt ovat jo tutumpia, Lipasti nauraa.

Tällä hetkellä keskeinen työn vaihe on sisustussuunnittelu, joka valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Sitten kilpailutetaan. Eräs askel on parhaillaan käynnissä oleva robotiikkakilpailu, jossa etsitään innovatiivisia tekoälyn keinoja lasten palveluihin, logistiikkaan, aineistosuositteluun ja tiedonhakuun.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

– Työstämme lisäksi opastussuunnitelmaa, kuten tilojen nimeämistä. Varattavilla tiloilla tulee olla selkeät, toiminnallisuudesta kertovat nimet. On hurjaa ja jännittävää ajatella, kuinka vähän aikaa enää on joulukuun 2018 avajaisiin!

– Kirjastoprojektin vaiheen mukaan myös omat tehtäväni ovat vaihdelleet. Välillä on isoja virstanpylväitä, välillä ihmisläheistä ja pienempää etenemistä. Isoja ovat olleet muun muassa arkkitehtuurikilpailu ja tietenkin rahoituksen varmistuminen. Silloin ymmärsi, että kirjasto on oikeasti toteutumassa.

Kaupunkilaiset ovat kaiken aikaa saaneet kertoa kirjastounelmiaan. Lipasti on ollut aktiivisena toimijana asiakkaiden ja kumppanien parissa järjestämässä työpajoja ja muuta yhteisöllisyyttä.

Tradition ja tulevaisuuden asialla

Pirjo Lipasti on sekä tradition että uudistuvan tulevaisuuden kannattaja.

– Tradition täytyy uudistua, jotta se pysyy hengissä, hän toteaa. Kirjastolaki on toiminnan lähtökohta, mutta se, miten kirjasto toteutetaan, on osa yhteiskunnallisen tukemisen puolta.

– Tarvitaan neutraaleja paikkoja, joissa ihmiset voivat keskustella toisiaan kunnioittaen.

Lipasti on arvostuksella seurannut työmaan tapahtumia.

– Kirjaston työmaa on nyt komea, kun kattorakenteen veistoksellisuus näkyy niin hyvin. Sen jälkeen, kun tontilla tehtiin virallinen kaivinkoneen ensiraapaisu, on tapahtunut valtavasti ja valtavan tehokkaasti.

– Hienompaa työtehtävää en itselleni osaa kuvitella. Kirjaston suunnittelusta vastaavat ALA-arkkitehdit ovat puhuneet kauniisti suunnittelevansa kirjastoa lapsilleen. On upeaa olla mukana jossakin, jolla on kaupunkilaisille niin tärkeä merkitys, nyt ja kaukana tulevaisuudessa.

Kirjasto 10:n tiloissa työskentelevällä Lipastilla on yksi ydintoive.

– Kun Oodi on valmis ja astun sinne, haluan nähdä, että siellä on sankoin joukoin ihmisiä, tyytyväisiä ihmisiä.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Teemu Lipasti

Massiivista palapeliä kattoelementeillä

Ensimmäiset vesikattoelementit ovat nousseet Oodin pohjoispäähän. Niiden kokoaminen on ollut kuin massiivisen palapelin suorakaiteitten ja kolmioiden yhdistämistä, mutta siirtäminen ja sovittelu ei ole hommaa keveimmästä päästä: elementit ovat 12 metriä pitkiä ja lähes metrin paksuisia. Leveydet vaihtelevat elementin mukaan, ja kaikki painavat tuhansia kiloja.

– Elementtejä on voitu tuoda rekalla työmaalle vain kaksi tai kolme kappaletta kerrallaan. Suurimmat palat painavat kahdeksan tonnia, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen.

Elo-syyskuun vaihteessa elementteihin asennettiin vaaleanpunaista kipsilevyä, joka toimii palosuojana ja jää myöhemmin asennettavan alakaton peittoon. Kolmannessa kerroksessa oli samanaikaisesti rakenteilla pohjoispään sisätilalle leimallinen arkkitehtoninen rakenne eli taustalla näkyvä parvi.

Nostimet_ja_kipsilevynleikkausta

Vesikattoelementit laskettiin valkoisten teräsrakenteitten valmiisiin kannakkeisiin ja ruuvattiin paikoilleen. Virolainen Timbeco Woodhouse Oü vastasi elementtien valmistuksesta ja on nyt aloittanut asennustyöt. Palojen muotoonsahaus tehtiin Loviisassa Timberpoint Oy:n tehtaalla.

Miehet_nostimissa

Elementit esivalmisteltiin yksityiskohtaisesti esimerkiksi kattoikkunoitten paikkoja myöten, jollainen näkyy kuvassa kahdeksankulmaisena syvennyksenä. Saumausvaiheessa elementtien pitkät sivut täytetään erikoisuretaanivaahdolla ja lyhyet mineraalivillalla. Samalla on tärkeää varmistaa, että sauman ylimpään osaan jää ilmatilaa, sillä puurakenteisen katon pitää myös tuulettua.

Parveke saa omat kaivot

Kansalaisparveke odottaa pintatöitten käynnistymistä eli betonivalujen ja vedeneristysten tekoa, joitten jälkeen päästään tekemään pintalaattoja ja puuverhoilua.

Julkisivulasien_tuet

Parvekkeen liukkauden torjumiseksi rakenteen sisällä on sähkölämmitettyjä linjakuivauskaivoja, jotka pysyvät auki myös pakkasessa, joten vesi poistuu parvekkeelta nopeasti.

Kirjaston kolmannessa kerroksessa valmistaudutaan myös julkisivulasien asentamiseen. Lasien tukirakenteitten teko on alkanut pohjoispäässä. YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam näyttää, mihin lattiasta kattoon ulottuvat lasit asennetaan: omiin tukiinsa Kansalaisparvekkeen taakse.

Melkoiseksi ponnistukseksi osoittautui viimeisen betonilattian valaminen kolmannen kerroksen eteläpäädyssä elokuun lopussa. Valua ei voi koskaan jättää kesken, ja tällä kertaa se kesti aamuviidestä iltakahdeksaan. Päätyyn upposi betonia yli 200 kuutiota.

Toisessa kerroksessa lattiavalut ovat ohi, mutta istuskelualueen portaittain nousevat ontelolaattakentät saavat vielä seurakseen paikalla valettavia askelmia. Aluetta imuroitiin välillä betonipölystä.

Seinäotsien_kiinnikkeita

Tässä kiinnitetään kannakkeita seinäotsia varten, sillä kakkoskerroksessa aloitellaan väliseinien tekoa. Kerroksessa valmistaudutaan myös alakattojen ja pintalattioiden asentamiseen.

Ankkurivaijerit kiristettiin viimeisen kerran

Runkotyöt ovat nyt niin pitkällä, että kirjastoa kannattelevien teräskaarien vetolaatoissa kulkevat ankkurivaijerit voitiin kiristää kolmannen ja viimeisen kerran.

Siltakaaret saavuttivat näin lopullisen kantovoimansa. Kuvassa näkyy teräskaarien pohjoinen päätykotelo teräslaattoineen.

Kiristäminen tehtiin hydraulitunkilla, jollaisia on Euroopassa vain kaksi. Toinen niistä saatiin kolmeksi päiväksi lainaksi Suomeen kiristyksen tehneen E.M.Pekkinen Oy:n käyttöön. Työvaiheen jälkeen vaijerit katkaistiin ja vaijerinippujen päät tulpattiin. Valokuva: Mansoor Ardam.

Työnjohtaja Mansoor Ardam halusi selvittää, paljonko vetolaatta liikkuu kiristämisen aikana. Hän sijoitti lattiaan sauman molemmin puolin kaksi teräslappua ja sai merkkiviivojen avulla huomata kiristetyn laatan siirtyneen sentin verran verrokista. Avoimiksi jätetyt liikuntasaumat ensimmäisen kerroksen lattiassa voidaan nyt valaa umpeen.

Elokuvateatteriin kelluva lattia

Lattiavalut ovat ajankohtaiset myös elokuvateatterissa ensimmäisessä kerroksessa.

Elokuvateatterin runkorakenteessa käytetään ääniteknisistä syistä hyväksi kelluvaa betonilaattaa. Keltaisena näkyvä Sylomer-äänenvaimennusmatto erottaa päälle tulevan pintalaatan runkorakenteesta. Näin teatterin äänet eivät johdu runkoon eivätkä kuulu sitä pitkin muualle taloon.

Sisämateriaalit hiipivät suunnittelupöydälle

Rungon ja lattiavalujen valmistuttua työmaalla voidaan alkaa vähitellen ajatella sisämateriaaleja. Työmaatoimistoon on vaivihkaa ilmestynyt erilaisia esitteitä ja näytteitä muun muassa lattiamateriaaleista.

Mansoor Ardam ja Tero Seppänen kertovat, ettei päätöksiä tai sopimuksia ole vielä tehty, mutta varhaisia keskusteluja on käyty eri toimittajien kanssa.

Sisämateriaalit tulevat herättämään paljon keskustelua, sillä vaihtoehtoja on viljalti niin materiaaleissa kuin väreissä. Käytännöllisyyden ja visuaalisten arvojen pitäisi lyödä kättä ja päätetyn linjan miellyttää suurta yleisöä.

Vielä on kesää jäljellä, ainakin YIT:n kypärään tehdystä kukka-amppelista päätellen. Kirjastoa rakentaa näinä aikoina kaikkiaan noin sata ihmistä. Kesätyöntekijät suoriutuivat harjoittelustaan niin kiitettävästi, että YIT pestasi heidät tuntityöntekijöiksi. Opiskelun ja työn yhdistyessä teoria ja käytäntö kohtaavat.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Reipasta tahtia kaikissa kerroksissa

Oodin rakennustyöt ovat jatkuneet lomakaudellakin ripeässä tahdissa joka puolella taloa kellarista kattorakenteisiin. Asennukset, putkitukset, hitsaukset, valut ja tarkastukset etenevät talon uumenissa, mutta rakentamisessa on saavutettu myös ulospäin näkyvä suuri etappi: parvekkeen runko on valmistunnut. Kansalaisparveke työntyy esiin Oodin länsisivustalta ja avaa ainutlaatuiset näkymät Helsingin arvokkaimpaan ytimeen.

Kuvassa näkyy Eduskuntatalo ylhäältä kirjaston vielä keskeneräiseltä parvekkeelta.

Parvekkeen saumojen hitsaukset vietiin loppuun heinäkuun kahdella viimeisellä viikolla. Työtä teettää vielä moni asia, muun muassa teräslevyelementtien päälle tuleva pintarakenne. Valmistuttuaan parveke tarjoaa vertaansa vailla olevan panoramanäkymän, jossa kohoavat Kiasma, Eduskuntatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo. Kansallismuseon torni siintää sekin horisontissa. Täällä kelpaa kävijän käyskennellä!

Maan tasalta nähtynä parvekkeen teräskannakkeet luovat kauniin graafisen muodostelman.

Alapuolelta katsottuna parveketta tukevat teräsrakenteet ovat miltei taidetta. Kannakkeet eivät kuitenkaan jää näkyviin vaan peittyvät puuverhouksen alle kuten talon muukin teräsrunko. Runko on nyt valmis, ja menossa ovat sen rakenteitten tarkastukset. Ristikkojen hitsaussaumoja käydään läpi ultraäänellä samaan tapaan kuin tehtiin taloa kannattelevien teräskaarien osalta. Rungon hyväksynnän jälkeen on julkisivuelementtien vuoro, ja työmaalla on jo varauduttu ensimmäisten elementtien asentamiseen.

Pohjoispää on eteläistä edellä

Pohjoisen lohkon ulkoseinille on vedetty sateelta suojaavat muovitukset, sillä ensimmäiset puuverhoukset asennetaan pohjoiseen. Sieltä alkavat myös sisätyöt.

Mansoor Ardam katsoo kameraan kypärä päässään ja keltainen huomioliivi yllään. Ollaan sisätilassa, jonka ulkoseininä tomivat tässä vaiheessa muovit.

– Valmiusaste on korkein pohjoispäässä, mutta töitä tehdään kaiken aikaa koko talon matkalta. Lattiatyöt ovat edenneet toivotulla tavalla joka ilmansuunnassa: ontelolaatat on asennettu ja yli puolet lattioista valettu. Muutaman lattiasauman jätimme tietoisesti auki kohdissa, joissa talon siltarakennetta vielä jännitetään, kertoo YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam.

Täysin uniikki kokonaisuus vaatii pääurakoitsijalta hyvää etukäteissuunnittelua, tarkkaa valvontaa ja tiukkaa aikataulujen hallintaa.

– Ainutlaatuisessa hankkeessa jokainen työvaihe on yksilöllinen ja vie aikaa. Meidän on vaadittava aikataulussa pysymistä kaikilta toimijoilta, sillä töitten eteneminen on joskus pienestä kiinni ja viivettä on vaikea kuroa umpeen. Oodissa ei onnistu systematisointi. Emme voi toimia kuin autotehtaalla: panna osia liukuhihnalle ja koota, Mansoor Ardam selvittää.

Seinällä on vieri vieressä kulkevia putkia, jotka jatkuvat kattoon. Taustalla mies seisoo henkilönostimen korissa katon rajassa ja hitsaa.

Rakennuksen talotekniikka lukuisine putkituksineen on kesän aikana tehnyt matkaa kellarista ylöspäin. Putket ovat nousseet toiseen kerrokseen, jossa hitsattiin heinäkuussa niiden kannakkeita kattoon. Kellarissa puolestaan menossa ovat ilmanvaihtokoneitten palosuojaukset.

Tietokoneella tehdyssä kuvassa kirjaston toinen kerros on täynnä putkia ja teknisiä ratkaisuja.

Talotekniikkaa on niin paljon, että sen tietokonemallinnus herättää herkästi mielikuvan suuremmastakin laitoksesta. Maallikko voisi erehtyä pitämään näkymää tehtaana tai laivana. Eri suunnittelijoiden yhdistelmämallista käy ilmi, miten tekniset järjestelmät, esimerkiksi ilmastointiputket, kulkevat tilojen välillä. Keskellä näkyvä suuri kolmio kuvastaa kerrosten välille jätettävää valoaukkoa. Sen ympärille asennetaan lasikaide, ja aukosta voi kurkistaa alempaan kerrokseen.

Tietokoneella tehdyssä kuvassa toinen kerros näkyy yläkantista eri huonetiloineen.

Toisessa kerroksessa rakennetaan ensimmäisiä sisäseinä. Kerrokseen on tulossa muun muassa studiotiloja, tietokoneluokka, vuokrattavia työhuoneita sekä toimisto- ja neuvottelutiloja.

Tietokonemallinnuksen kuva näyttää pienen neuvottelutilan, jonka seinät ovat lasiset.

Osa huoneista saa umpiseinät ja huolellisen äänieristyksen, osaan riittävät lasit. Näinä aikoina tehdään seinäotsia eli kuvassa lasin yläpuolella näkyviä rakenteita.

Massiiviset portaat valmistuksessa

Talon keskimaille asennetaan mittavat kaartuvat teräsportaat, jotka sitovat kolme kerrosta yhteen aulasta alkaen. Niistä tulee näyttävä elementti, joka auttaa suunnistamaan rakennuksessa.

Tietokonemallinnus esittelee portaittain nousevan istuskelualueen. Sen edessä on pyöreä aukko, ja huonetilassa näkyy teräspilareita.

Toisessa kerroksessa on laaja istuskelualue, joka kohoaa pienin askelmin ylöspäin. Teräsportaikko sijoittuu istuskelualueen tuntumaan pyöreän aukon kohdalle. Talon rungon ristikot ja pilarit jäävät osin näkyviin, mutta verhoiltuina.

Ulkona kolmannessa kerroksessa otetussa kuvassa on edessä teräsrakenteitten keskelle jäävä suuri aukko. Taustalla näkyvät Eduskuntatalo ja Musiikkitalo.

Rakenteisiin on jätetty valtaisa, kerrokset lävistävä aukko odottamaan 75 tonnia painavan porraskokonaisuuden valmistumista. Portaat valmistaa Normek Oy, jonka tuotantoa ovat myös taloa kannattelevat teräskaaret. Asentaminen ajoittunee joulukuulle.

Asenne ratkaisee rakentamisessakin

Työnjohtaja Mansoor Ardamilla on rakentamisesta ja sen etenemisestä oma filosofiansa. Hän lainaa afganistanilaista sanontaa, jonka mukaan pelissä pärjää se, jolla on taskussaan 40 ministerin aivot.

Mansoor Ardam seisoo kolmannessa kerroksessa ja nostaa suojalasejaan ylöspäin. Taustalla häämöttää Finlandia-talo.

– Kaikessa rakentamisessa osallisten on oltava viisaita edeltäkäsin ja sitouduttava parhaimpaansa. Jälkiviisaus ei auta ketään. Kaikkien osallisten pitää pystyä tekemään päätöksiä, eikä asioita saa pallotella. Rakentamisessa on aina tahoja, joita ei haittaa, jos jokin asia jää roikkumaan, mutta työmaa ei voi jäädä odottamaan. Pienikään asia ei saa jäädä levälleen, vaikka kyse olisi yhdestä mutterista. Tärkeintä on oikea asenne: don’t do your best – do whatever it takes!

 

Teksti ja valokuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

Tietomallinnuskuvat:

Rakennetekniikka ja LVI-suunnittelu Ramboll, arkkitehtisuunnittelu ALA-arkkitehdit.

Kansalaisten olohuone odottaa vesikattoa

Oodin työmaalla ollaan juhannuksen jälkeen taitekohdassa, jossa sekä kattorakenteet että runkotyöt on saatu viittä vaille valmiiksi. Vielä kesäkuun puolella työmaalle saapuvat ensimmäiset vesikaton elementit.

– Rakennuksen teräsrunko valmistuu suunnitelmien mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä, kertovat YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam (vasemmalla) ja vastaava työnjohtaja Tero Seppänen. Työmaatoimiston näytöllä heidän taustallaan on live-kameran kuva, josta näkyy lintuperspektiivistä koko Oodin työmaa.

Kansalaistorilla on työmaan edessä värikäs vaneriaita, jossa lukee teksti Oodi on oma olohuoneesi. Aidan takaa näkyy työmaa ja teräsrakenteet, jotka odottavat kattoa päälleen.

Kuten Kansalaistorille noussut viesti kertoo, Oodista on tulossa kävijöiden oma olohuone. Toistaiseksi olohuoneeseen sataa vettä sisälle, mutta kolmannen kerroksen valkoiset teräsrakenteet saavat vähitellen ylleen vesikaton ja sivuillensa julkisivulasit.

– Vesikatto tehdään puusta: se koostetaan kertapuuelementeistä, joissa on bitumihuopapinta. Elementit ovat lähes metrin paksuisia, sillä niissä on valmiina esimerkiksi lämpöeristykset. Katon pinnan hieman kaareva muoto syntyy heti asentamisen aikana, sillä elementteihin on tehty muotoleikkaukset valmiiksi jo tehtaalla, Mansoor Ardam mainitsee.

Mansoor Ardam ja Tero Seppänen pitävät välissään kapeata ja korkeata lasin mallikappaletta.

Kolmannen kerroksen julkisivu on kokonaan lasia. Mallilasin pala kuvastaa kolmannen kerroksen visuaalista ideaa: lasi on ylhäältä umpinaisen valkoinen, mutta saa vähitellen aukkopaikkoja kunnes muuttuu alaosastaan kirkkaaksi ja läpinäkyväksi…tai kuten Mansoor Ardam luovasti selittää, lasissa on ikään kuin ylhäällä tasainen lumipeite ja keskellä lumisadetta ennen kuin näkymä kirkastuu. Ehkä ajatus lumisateesta veti miehet vakaviksi keskellä kesää?

Mutta ensin katto pitää saada vakaaksi

Juhannuksen ympärillä Oodin työmaalla kuului melkoinen kilke. Uusi äänimaailma syntyi katon valkoisten teräsrakenteitten kiristämisestä.

Taivasta vasten kirjaston katolla näkyy valkoisten teräsrakenteitten yhtymäkohta ja sen edessä ylhäällä henkilönostimen korissa asentaja.

Kattopalkit jätettiin asennusvaiheessa hieman löysälle. Näin ne antoivat kokoamisvaiheessa tarpeen mukaan periksi. Liitokset kiristettiin jälkityönä pultti kerrallaan. Henkilönostimen koriin noussut asentaja käytti tehtävässä pulttikonetta, ja työstä kantautui ympäristöön iskevä ja kilisevä ääni.

Etualalla henkilönostimen korissa on katolle nostettava mies, taaempana suuri telaketjujen päällä seisova  nosturi.

Katto- ja parveketöitten vuoksi rakennuksen edusta on ollut viime aikoina täynnä sekä nostureita että henkilönostimia. Kaikkein suurin nosturi eli 300-tonninen, telaketjuilla kulkeva Havator-ristikkopuominosturi on pian työnsä tehnyt. Sini-keltainen Havator saapui työmaalle tammikuussa rakennusta kannattelevien teräskaarien asentamista varten, ja sitä on käytetty myös katon teräsosien nostamisessa. Havator puretaan heinäkuussa.

Taivasta vasten otetussa kuvassa mies seisoo henkilönostimen korissa ja ohjailee suurta harmaata teräspalkkia, joka roikkuu nosturin ketjuissa.

Kirjaston länsisivulle saadaan kaikkien kävijöitten käyttöön tarkoitettu parveke, joka antaa Kansalaistorille päin. Parveketta tukevia teräsristikoita asennettiin kesäkuussa talon keskellä. Palkit kulkivat keveästi nosturin ketjuissa, mutta miesvoimaa tarvittiin niiden ohjaamiseksi sopivaan kulmaan kiinnittämistä varten.

Etualalla on kahden eri henkilönostimen korit, toinen laskeutumassa alas, toinen menossa ylös. Niiden taustalla on hyvin tiheästi metallisia pystytorneja.

Teräskaarien alla on tällä hetkellä kokonainen viidakko tukitorneja, jotka kannattelevat niiden yläpuolella olevia valumuotteja. Muotit ja tukitornit voidaan poistaa, kun vaakatasoinen betoniholvi on valettu ja kuivunut kantavaksi. Betoniset paikallavaluholvit tukevat osaltaan teräskaaria.

Tasainen lattia on oikeasti kaareva

Suurin osa kirjaston lattioista syntyy ontelolaatoista ja niiden muodostamista kentistä. Ontelolaattoja on käytetty niin julkisessa kuin asuntorakentamisessa 1970-luvulta lähtien, ja ne ovat nopea tapa saada aikaan mittavia pintoja.

Lähikuvassa näkyy pitkiä betonisia laattoja, joissa kussakin on pitkittäissuunnassa  neljä ontoksi kaiverrettya tunnelia.

Nimensä mukaisesti ontelolaatta on ontto ja sisältää pitkittäisiä onteloita, jotka tekevät laatasta umpinaista laattaa huomattavasti kevyemmän – niin teräsbetonia kuin ovatkin. Onteloiden kautta voidaan vetää esimerkiksi sähköjohtoja. Laattojen alareunassa kulkee esijännitetty teräspunos, jonka avulla laattoihin saadaan vedettyä kantavuutta lisäävä jännitys.

– Jännitetyt vaijerit saavat laatan kaartumaan hieman. Vaikka ontelolaattakentät näyttävät tasaisilta, ne ovat tosiasiassa hieman kaarevia, Tero Seppänen selittää.

Koko rakennus näkyy yläkantista erilaisine rakenteineen.

Lähes kaikki kirjaston ontelolaatat on jo asennettu. Ylemmän kerroksen lattiana toimiva ontelolaattakenttä muodostaa samalla alemman kerroksen katon. Näinä aikoina meneillään ovat ontelolaattojen saumavalut, joitten avulla yksittäisistä pitkistä laatoista muodostuu yhtenäinen kenttä.

Kuvassa näkyvän tilan lattia on täynnä notkeaa sementtivelliä, jota mies kyykkien tasoittaa pitkällä poikittaisella apuvälineellä.

Talon pohjoisosassa ollaan jo pitemmällä eli lattian valussa. Tässä tasoitetaan ilmanvaihtokonehuoneen lattiaa betonivalun jälkeen. Ilmanvaihtokonehuoneita talossa on kellarin lisäksi täällä 1M-tasolla.

Kolme miestä neuvottelee työmaatoimistossa sähköpiirustusten äärellä.

Talotekniikan asentaminen kirjaston kellarissa on edennyt sujuvasti. Runkoputkien osalta työt ovat 90-prosenttisesti valmiit, ja ilmanvaihtokoneitten asennukset ovat hyvässä vauhdissa. Erilaiset putket alkavat pian nousta kuiluja pitkin kellarista ylempiin kerroksiin. AREn sähköasentaja Aarno Lehtinen (vasemmalla) piti työmaatoimistossa palaveria YIT:n työnjohtaja Janne Kurikan ja työmaainsinööri Ville Nevalan kanssa, sillä meneillään ovat sähköhyllyjen asennukset.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Virtuaalinen Oodi kiinnosti Helsinki-päivänä

VR-laseilla tehty kirjastovierailu on monille ennen kokematon elämys.

HAM-kulmalla Tennispalatsissa järjestetty Tulevaisuuden Helsinki -taidepajan yksi osa oli virtuaalimatka kirjastoon. Helsinki-päivänä 12.6. halukkaat asettivat silmilleen laadukkaat virtuaalilasit ja lähtivät retkelle kirjasto Oodiin.

Samoja laseja käyttävät kirjaston suunnittelijat parhaillaan työnsä apuna. Nyt nähtävät tilat olivat vielä tyhjät, mutta pintamateriaalit olivat paikallaan. Sisustusta on pian tulossa. Virtuaaliretkeilijät saivat seikkailla jokaisessa kerroksessa omin päin ja käydä myös kirjaston pihalla.

– Ihanat isot ikkunat, joiden äärelle voin kuvitella itseni lueskelemaan, kehuu Merituuli Hannonen, yksi virtuaalivieraista, ja pyörii paikallaan kirjaston kolkkia hapuillen.

– Hieman oudolta tuntui olla vielä täysin tyhjän kirjaston sisällä, mutta siellä oli kivan näköistä.

7-vuotias Pohto Uusi-Seppä jonotti kokeilemaan VR-laseja kokonaista kolme kertaa.

– Oli hauskaa, ja aika kummallista! En ole ennen käyttänyt tällaisia laseja, Pohto kertoo. Mummo Silja Uusi-Seppä ei uskalla vierailla virtuaalikirjastossa pyörrytyksen pelossa. Totta on, että VR-lasimaisemat saattavat herkempiä huimata.

Lasit tarjoavat yllättävän konkreettisen kuvan Oodista. Elämyksellisen kokemuksen jälkeen rakennus tuntuu olevan jo oikeasti olemassa. Teemu Herka on vaikuttunut kirjaston ulkoasusta.

– Menin ulos ja yritin päästä kirjaston ympäri. Puinen julkisivu miellyttää. Voisin hengailla lasien kanssa kirjastossa pitempäänkin.

Ulkopiha on näyttävä. VR-laseilla paljastuu kirjaston kokonaisvaltainen tyylikkyys ja kolmannen kerroksen muodokas avaruus. Käytäviin ja sokkeloihin eksyy vielä helposti, kun sisustukselliset maamerkit ovat vähissä. Onneksi portaita tai hissejä löytyy aina nopeasti.

Kaupunginkirjaston IT-suunnittelija Urpo Nylander, joka päivittää VR-sisältöä, kertoo, että tarkoituksena on testata esimerkiksi esteettömyyttä virtuaalimallin avulla. Käytävillä kuljetaan virtuaalisilla pyörätuoleilla ja tarkkaillaan kääntymiskulmia.

– Käytämme myös askeltyökaluja, joilla mittaamme reaaliaikaista kävelyä tiloissa. Tekniikka paranee kaiken aikaa. Aiomme syksyllä näyttää yleisölle uusia Oodin vaiheita virtuaalisesti.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo viihtyy lasien kanssa seikkaillen pitkän tovin.

– Ylin kerros on mahtava! Kirjasto näyttää modernilta, vaalealta ja valoisalta. Lasten tiloissa on hieno seinä. Tämä on hyvin erikoinen tapa nähdä uusi arkkitehtoninen rakennus. Kiinnostaa, kuinka auringonvalo tulee täyttämään yläkerran. Mielenkiintoista on jatkossa nähdä huonekalut. Tämä oli oikea wow-elämys!

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös Oodin lisätyn todellisuuden näyttelystä Kirjasto 10:ssä:
Lisätty todellisuus herättää Oodin henkiin

Lisätty todellisuus herättää Oodin henkiin

Tutustu Oodin uudella tavalla. Kirjasto 10:ssä on 16.6.2017 lähtien näyttely, jossa voi tutustua keskustakirjasto Oodin havainnekuviin pintaa syvemmältä: älypuhelinsovellus avaa kuvia, jotka vievät toden tuntuiselle kierrokselle Oodiin. 

– Kirjasto 10:n näyttelyseinässä on havainnekuva Oodista. Arilyn-nimisellä sovelluksella kuvista nousee 360-asteisia kuvia. Sovellus löytää havainnekuvista niihin upotetut targetit, esittelee markkinointikoordinaattori Markus Palokas Helsingin kaupunginkirjastosta.

Näiden targetien kautta voi tutustua uudella tavalla Oodin sisätiloihin.

– Sovellus toimii useimmilla älypuhelimilla. Lisäksi se on asennettu kirjasto 10:n lainattaviin tabletteihin. Kirjastossa on tarkemmat ohjeet sovelluksen käyttämiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

LISÄTTY TODELLISUUS – SIIS MIKÄ?

Palataanpa hetkeksi kirjasto 10:n näyttelyyn ja eloon herääviin kuviin. Oodin esittelyssä hyödynnetään lisättyä todellisuutta.

– Hyvä vertailukohde on Pokémon Go -peli, Markus Palokas havainnollistaa. – Älylaitteen sovellus löytää ympäristöstä asioita, joita ihmissilmä ei havaitse, ja tätä kutsutaan lisätyksi todellisuudeksi.

Uudenlainen todellisuus voi sisältää kuvia ja videoita. Oodin esittely on toteutettu suomalaisella innovaatiolla, Arilyn-sovelluksella. Käyttäjälle ilmaiseen sovellukseen voi tutustua osoitteessa Arilyn.fi.

Vinkki: 
Testaa sinäkin Arilyn-sovellusta. Lataa sovellus puhelimeesi, katsele sen läpi artikkelin kirjastokuvaa ja hämmästy!

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: keskustakirjasto.fi, Jenni Saarilahti

Oodi odottaa kirjastoturisteja

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Uusi, kiehtova rakennus tulee olemaan yksi Helsingin turistikohteista. Keskustelimme Oodin matkailunäkökulmasta Helsinki Marketingin eli entisen Visit Helsingin kanssa.

Töölönlahti elää voimakkaan muutoksen tuulissa. Kirjasto Oodi kohoaa työmaallaan näyttävästi, uudet viheralueet kukoistavat jo, ja kesä tuo turisteja Töölönlahden rannalle kävelylle ja kahville. Myös kirjasto aikoo ottaa vastaan sankat matkailijajoukot.

– Matkailijat tulevat sinne, missä kaupunkilaiset ovat, toteaa Helsinki Marketingin vastaava matkailutiedottaja Mari Somero. Helsinki Marketing tunnettiin aiemmin Visit Helsingin nimellä. Sivustot visithelsinki.fi ja myhelsinki.fi ovat Helsingin kaupungin virallisia matkailusivustoja, ja Helsinki Marketing markkinoi Helsingin kaupunkia ja vastaa matkailuneuvonnasta.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Somero muistelee, kuinka Kampin keskuksen alkuaikoina käytävillä oli hiljaista, melkein autiota. Nykyään moni pitää Kamppia kaupungin sydämenä, ydinkeskustana.

– Kaupunkilaisten polut muuttuvat. Oodin ja Lasipalatsin alueen Amos Rexin avaamisen myötä painopiste muuttuu jälleen. Virta ohjautuu kohti Töölönlahtea. Uuden tapahtumapuiston tapahtumat, kuten vuodenvaihde ja Helsinki-päivä tuovat elävyyttä rautatieaseman läheisyyteen.

Siksi Helsinki Marketing on yksi Oodin kumppaneista ja parhaillaan pohtimassa, kuinka matkailuala ja kirjasto voisivat toimia yhdessä.

– Olemme olleet mukana kirjaston aulan suunnitteluryhmässä pohtimassa palvelukonseptia. Yksi idea on pop up -kärrykioski kirjastoon matkailun näkökulmasta. Kirjaston yhteisen palveluhengen tietoinen luominen on tärkeä ja hieno asia. Se tarkoittaa sitä, että kaikki toimijat tuntevat toistensa palvelut ja pystyvät palvelemaan myös toistensa asiakkaita.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Helsinki Marketingin oma matkailuneuvonnan palvelu-uudistus on käynnissä. Aluevaltauksia ovat Helsinki Help -turistineuvojien laatikkopyörät (pääkuvassa), rautatieaseman pop up -neuvontapiste ja lentokenttäjunaneuvonta.

Someron mielestä Oodi on hyvin valmistautunut matkailijoihin muun muassa sen myötä, että opasteet aiotaan kääntää kolmelle kielelle ja kirjastoviestintää suunnitellaan laajalti.

– Oodi tulee olemaan turistikohde esimerkiksi arkkitehtuurista kiinnostuneille matkailijoille, matkailun ammattilaisille ja lapsiperheille.

Helsinki Marketing lupaa työkaluja ja vie sekin viestiä matkailijoille uudesta kirjastosta. Helsingin Suomi 100 -markkinoinnissa Oodi on kaupunkitapahtumien ohella toinen kärki tänä vuonna.

– Kuvailemme asiaa näin: Oodi on Helsingin lahja satavuotiaalle Suomelle!

Teksti: Siru Valleala

Lue myös:

Yhteinen Oodi: Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

Haalariharjoittelusta mestariksi

Kesä toi Oodin työmaalle rakennusalan opiskelijat, jotka ovat hankkimassa arvokasta kokemusta ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintojensa tueksi. Ensimmäinen kesä on yleensä haalariharjoittelua eli työmaahan tutustumista työntekijän näkökulmasta. Kokeneemmat harjoittelevat työn johtamista.

Kesätyöntekijät pitävät onnekkaana pääsyään mukaan ainutlaatuiseen hankkeeseen. Uniikki rakentamistapa opettaa paljon, ja kokemus historialliselta työmaalta näyttää hyvältä CV:ssä. Miika Ranta (vasemmalla) ja Anniina Kallioniemi (oikealla) valmistuvat tulevaisuudessa Metropolia Ammattikorkeakoulusta rakennusmestareiksi. Aalto-yliopistossa opiskelevasta Annukka Laurilasta (keskellä) tulee diplomi-insinööri.

Mika Ranta katselee hymyillen kohti taustallaan työmaa.

Vaikka Miika Ranta on vielä nuori, 23-vuotias, hänellä on jo taskussaan talonrakennuksen perustutkinto ja takana kosolti kokemusta rakennusalasta. Tutuiksi ovat käyneet niin vesivahinkosaneeraukset, pellitykset, listoitukset kuin ikkuna- ja varusteasennuksetkin.

– Oodissa olen työnjohtoharjoittelussa vastuualueenani sisälasi- ja siirtolasiseinät. Tutustun laatuvaatimuksiin, mittaan tarvittavia määriä sekä suunnittelen ja aikataulutan töitä. Kun lasiurakoitsija saapuu työmaalle, pääsen ensimmäistä kertaa ohjaamaan työntekoa. Saan kesän aikana erinomaista kokemusta rakennusmestarin ammattiin.

”Teollisuusministeri” haalareissa

Aalto-yliopistossa kone- ja rakennustekniikkaa opiskelevalla Annukka Laurilalla, 22, on häkellyttävä kaksoisrooli. Hän on tutustuu työmaahan haalariharjoittelijana, mutta työskentelee Koneinsinöörikillassa korkeassa tehtävässä teollisuusministerinä.

Annukka Laurila katsoo kohti kameraa henkilötunnistekortti kaulassaan.

– Koneinsinöörikillassa on satoja opiskelijoita, ja toimin killan yrityssuhdevastaavana. Hankin rahoitusta sekä helpotan opiskelijoiden ja yritysten kohtaamista. Oodin työmaalle päädyin, kun otin yhteyttä YIT:hen killan asioissa. Minulta kysyttiin, joko itselläsi on kesätöitä.

– Oodin työmaa antaa paljon, sillä se on täysin omanlaisensa. On siistiä nähdä, miten rakennetaan suurta massaa kaarien päälle ja miten kaaret toimivat tukipilareina. Tässä oppii enemmän kuin pienemmillä työmailla.

Sukurasite vie mesuksi

Anniina Kallioniemi, 24, myöntää, että tie vie mesuksi eli mestariksi läheisten jäljissä. Isä työskentelee rakennusmestarina, ja suvussa on rakennus- ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehteja. Vaikka isä kannusti lähtemään alalle, lopulta päätös oli Anniinan oma, ja innostus alaa kohtaan kasvaa koko ajan.

Anniina Kallioniemi kirkkaan keltaisessa työasussa työmaa taustanaan.

– Isän mukaan sovin rakennusmestariksi, koska olen matemaattinen, sosiaalinen ja jämäkkä. Ajattelin itse ensin jotakin humanistista alaa ja päädyin lukemaan agrologiksi. Sain vuosi sitten valmiiksi agrologi AMK -tutkinnon. Olen kiinnostunut hevosista, mutta päätin pitää ne harrastuksena. Minulla on oma hevonen sekä kimpparavihevonen. Harrastan myös hevosvalokuvausta.

– Olen innoissani pääsystä Oodin työmaalle. Nyt rakennetaan jotakin poikkeuksellista ja mielettömän hienolle paikalle!

Teräsrunko kolmannessa kerroksessa

Kirjaston kaksi ensimmäistä maanpäällistä kerrosta saavat puuverhouksen, ja kolmannen kerroksen julkisivumateriaalina toimii lasi. Rakentaminen on alkukesästä edennyt kolmannen kerroksen laseja kannatteleviin teräsrakenteisiin.

Rakennuksen pohjoiskulmassa näkyy betoninen porraskuilu sekä kahden ensimmäisen kerroksen jälkeen suuri valkoinen teräskehikko.

Laseja kantavat valkoiset teräsosat jäävät näkyviin myös lopullisessa rakennuksessa. Alempien kerrosten harmaat palkit ja pilarit peittyvät verhouksien taakse. Kolmannen kerroksen valkoinen runko jatkuu vähitellen etelää kohti.

Tero Seppänen seisoo toimistossa työmaakartan edessä kahvikuppi kädessään.

– Julkisivulasit valmistetaan todennäköisesti kahdessa eri tehtaassa, koska lasia tarvitaan hyvin paljon. Laseihin on tulossa printtaus, joka on ylhäällä valkoinen ja harvenee alemmas tultaessa. Tällä hetkellä menossa on suunnitteluvaihe, ja sen jälkeen kokonaisuus lähtee tilaukseen, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen, jonka taiteellisen kahvikupin on maalannut esikoinen muutama vuosi sitten päiväkodissa.

Taustalla näkyvät kirjastoa kannattelevat teräskaaret ja edessä kaksi valtavaa, purettua tukikehikkoa.

Rakennusta kantavien teräskaarien tukirakenteita on alettu purkaa, sillä kaarien hitsaukset ovat valmiit ja kaaria tukeva paikallavalulaatta on saatu jännitettyä. Tukien poisto mahdollistaa ontelolaattojen asentamisen kaarien kohdalle sekä kolmoskerroksen teräsrakenteitten jatkamisen eteläsuuntaan.

Numerot kertovat työmaan tapahtumat

Työmaatoimistonhoitaja Paula Antila näkee Oodin rakentamisen aivan omasta näkökulmastaan, numeroitten kautta. Työpäivästä suurin osa kuluu ostolaskujen käsittelyyn. Ne kertovat niin saapuneista materiaaleista kuin tehdyistä urakoista.

Paula Antila seisoo huoneensa ikkunan edessä sininen kansio kädessään.

– Tarkastan, että laskut kuuluvat hankkeelle ja ovat sopimusten mukaisia. Varmistan myös, että tavarat ovat saapuneet, niistä on kuormakirja ja työnjohdon kuittaus. Olemme jonkin verran jakaneet tehtäviä työnjohdon kanssa. Laskujen tarkastamiseen osallistuvat myös muut, ja työnjakomme mukaisesti kohdistamme niitä budjettiin eli tavoitearvioon. Minulle kuuluu laskujen tiliöinti kirjanpidon tileille ja lähettäminen hyväksyntäkiertoon.

Kaikkiaan laskut käyvät jopa kymmenen silmäparin kautta, joten asiattomien laskujen eteneminen on hyvin vaikeaa edes kesälomakautena.

– Sekä YIT:n että kaupungin organisaatiossa tarkastus on moniportainen, eivätkä vakituiset ammattilaiset ole koskaan yhtaikaa lomalla. Minulla itselläni on sijaisena kokenut kollega.

Toukokuussa Paula saavutti työurallaan merkittävän merkkipaalun: YIT:n leivissä tuli täyteen 10 vuotta.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Valitse kirjoja Oodiin

Oodiin tulevia kirjoja pääsee valitsemaan verkossa 1.6.2017 saakka. Valitse suosikkisi ja tutustu samalla Oodin kirjasuunnitelmiin. Oodista tulee sadantuhannen kirjan talo.

Millaisia kirjoja keskustakirjastossa pitäisi olla? Oodin kirjavalikoimaan voi vaikuttaa Osallistuva valinta -sivustolla 22.5.–1.6.2017.

Sivustolla on kirjavaihtoehtoja kertomakirjallisuuden ja runouden sekä elämäkertojen, muistelmien ja historian aloilta. Katso vaihtoehdot kategorioita selaamalla tai etsi teoksia kirjahaun kautta.

Verkkovalinta on avoin kaikille, joilla on Helmet-tunnukset. Kirjastokortin numerolla ja tunnustusluvulla kirjautuneena voi valita ja kommentoida kirjoja. Kirjautumattakin voi tutkia kirjavalikoimaa ja sitä, miten paljon ääniä eri kirjat ovat saaneet.

Kaupunkilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti Oodin suunnitteluun, joten heidät haluttiin mukaan myös valitsemaan kirjoja. Jo aiemmin kirjastonkäyttäjät ovat saaneet valita englanninkielisiä kirjoja Helmet-kirjastoihin.

 

pasila_lapset_2255-2-2

Sadantuhannen kirjan talo

Oodi tunnetaan jo nyt puolitoista vuotta ennen avajaisiaan siitä, että siellä tulee olemaan monenlaisia palveluja äänitysstudiosta keittiöön. Pääosassa ovat kuitenkin kirjat: kirjasto on sanataiteen talo.

Oodiin tulee peräti satatuhatta kirjaa. Osa kirjavalikoimasta on jo varastossa odottamassa.

Mukana valikoimassa ovat kaikki tärkeimmät genret. Oodin kirjallisuuslajeja ovat esimerkiksi elämäkerrat, fantasia, scifi, jännitys ja viihde. Lastenkirjoja ja tietokirjoja tulee myös olemaan runsaasti.

–  Oodin painopisteitä ovat suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri, sekä kaikenlainen tekeminen ja sen tukeminen, kertoo Keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.  – Kirjavalikoimassa huomioidaan myös kymmenen Helmet-alueen eniten puhuttua kieltä.

Vaikuta kirjastojen valikoimiin

  • Kaikkiin Helmet-kirjastoihin voi tehdä jatkuvasti hankintaehdotuksia sekä painetuista että e-kirjoista. Tee hankintaehdotus

 

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto

 

Hermot ja verisuonet syntyvät maan alla

Jos teräsrakenteet muodostavat Oodin luurangon, talotekniikka edustaa sen hermoja ja verisuonia. Nyt luodaan valmiuksia sille, että kirjastoon saadaan sähköä, lämpöä, vettä ja raitista ilmaa. Tekniset järjestelmät saavat alkunsa maan alla kirjaston kellarissa.

Ihan tavanomaista ei talotekniikan asentaminen ole, sillä asennuksissa otetaan huomioon talon rungon mahdollinen eläminen ja esimerkiksi elokuvateatterin ja äänitysstudioitten tarpeet. Kellarissa asennuskarttaa tutkivat Are Talotekniikka Oy:n projektinhoitaja Tony Lindholm (vasemmalla), putkimies Simo Järvelä (keskellä) ja putkitöitten projektinhoitaja Jani Lindvall.

Tony Lindholm ja Jani Lindvall istuvat tietokoneen näytön edessä. Näytöllä on putkistokuva.

Lindholmin ja Lindvallin mukaan rungon liikkumisen mahdollisuus tulee talotekniikan asentamisessa harvoin vastaan. Oodin työmaalla tämä johtuu taloa kannattelevasta sisäsillasta, joka vaatii rakenteisiin liikkumavaraa. Ratkaisuksi on löydetty putkiin asennettavat kompensaattorit, jotka pehmentävät liikehdintää. Lisäksi asennetaan lukuisia kiinto- ja ohjauspisteitä. Nämä kaikki vaimentavat putkia pitkin liikkuvaa ääntä ja ilmanvaihdon kohinaa.

– Tässä projektissa akustiikka on iso asia, vaatihan kirjaston toiminta jo lähtökohtaisesti vaimean äänimaailman. Erityishaaste ovat elokuvateatterin ja studiotilojen äänenvaimennusjärjestelmät. Elokuvateatteriin on tulossa sinne räätälöitävät äänenvaimennuskammiot. Niiden suunnitelmat luovutetaan akustikolle, joka laskee optimaaliset oktaavikaistat ja lopulliset desibelit, Tony Lindholm kertoo.

Putkitusta puhtaassa tilassa

Vaikka työn alla olevan kellarin voisi kuvitella olevan kylmä, hämärä ja pölyinen, Oodin kellari yllättää. Väliaikainen lämmitys on päällä, valot palavat ja tilat ovat siistit.

Suuressa, lähes tyhjässä huoneessa näkyy putkia katossa. Rakennusmies ajelee pienellä nosturilla keskellä huonetta.

– Kyseessä on vaativan P1-puhtausluokan työmaa eli ilmassa ei saa olla pölyä. Ilmanvaihtokoneet saapuvat muutaman viikon kuluttua. Niihin ei saa tulla irtolikaa jo asennusvaiheessa, Tony Lindholm selvittää.

Kellariin rakennetaan useita konehuoneita, joista suurimmat ovat jopa sadan neliön kokoisia. Kuvan konehuone on runkoputkien asentamisen osalta jo lähes valmis. Seiniin on jätetty läpivientiholkkeja tulevia putkituksia varten. Ennen pitkää koko tila täyttyy erilaisista laitteista.

Tietokoneella tehty putkistokuva, jossa laitteet täyttävät kokonaisen huoneen.

Konehuoneeseen tulee tekniikkaa esimerkiksi kaukolämpöä ja kaukokylmää varten sekä ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä lämmön talteenottoineen. Keskellä näkyvä paksu putki on ilmanvaihtokanava.

Katonrajassa on useita putkia vierekkäin. Hitsaaja on noussut nosturin avulla niiden alapuolelle ja kurkottaa putkiin nosturin korissa seisten.

Väliseinien muuraukset ja runkoputkiasennukset jatkuvat eri puolilla kellaria. Runkoputket muodostavat kattoon kokonaisia kenttiä, sillä putkia voi olla jopa tusina vierekkäin. Putkistossa kulkee vettä tai glykolia sen mukaan, tarvitaanko nestettä lämmitykseen, jäähdytykseen, käyttövedeksi vai sulanapitoon. Hitsaaja työstää lämpöputken haaraa, josta lähtee kytkentä radiaattoreille eli lämmityspattereille.

Putkimies SImo Järvelä katselee hymyillen nosturin korista alaspäin.  Hänellä on kädessään akkuporakone.

Putkimies Simo Järvelä asensi rasvaviemärien kannakkeita kattoon tilassa, jonka yläpuolella on ravintolan keittiö. Suurteollisuuskeittiö vaatii haponkestävät viemärit, sillä muoviputket eivät kestäisi esimerkiksi kuumaa paistorasvaa.

Luuranko kasvaa maan päällä

YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen kertoo Oodin rungon edenneen reipasta tahtia: teräsrakenteista on asennettu 65 prosenttia. Rungon pitäisi olla lähes valmis kesäkuun lopussa.

Tero Seppänen istuu työmaatoimistossa tietokoneen äärellä ja tekee laskelmia puhelimensa laskimella.

– Runko on vaativa. Meidän on mietittävä tarkkaan, missä järjestyksessä etenemme. Jos jokin työ estää rungon edistämisen, meidän on muutettava työjärjestystä ja etsittävä vaihtoehtoisia asennuspaikkoja pysyäksemme aikataulussa. Luuranko alkaa muuttua talon näköiseksi kesällä, kun pääsemme asentamaan vesikattoa sekä julkisivun puuelementtejä ja lasirakenteita.

Kuvassa on pätkä valtavaa teräskaarta ja sen ympärillä teräksisiä ristikkorakennelmia. Taustalla nousee betoninen hissikuilu, johon kiinnittyy vaakatasossa suuri betoninen laatta.

Taloa kannattelevien teräskaarien hitsaustyöt ovat valmiit, ja hitsisaumojen tarkastuksetkin on viety loppuun. Kaarien väliin on voitu jo asentaa teräsristikoita osana rungon valtavaa ristikkorakennelmaa. Kuvan kuilun yläosaan rakennettava betoninen paikallavalulaatta jännitetään antamaa teräskaarille sivuttaistukea.

Luurankomaisessa rakennuksessa näkyy kaksi lattiatasoa.

Talon pohjoispäässä on aloitettu ontelolaattojen eli eri kerrosten lattioitten ja kattojen asentaminen. Huhtikuussa työ oli käynnissä elokuvateatterin vieressä lämpiön kohdalla.

Rakennuksen julkisivun puolella ristikkorakennelmasta työntyy esiin kolme suurta teräskolmiota.

Rakennuksen pohjoispäähän on saatu myös parveketta tukevia ristikoita. Talon keskelle ristikoita ei ole vielä asennettu, sillä ne olisivat nosturin edessä vesikaton teräsrakenteiden asennustyössä.

Aaro koulutti isää vanhempainvapaalla

Työmaainsinööri Topias Rintala on juuri palannut viiden kuukauden ”koulutuksesta” eli vanhempainvapaalta, jossa runsaan vuoden ikäinen Aaro opetti hänelle muun muassa stressinhallintaa, organisointia ja monen asian tekemistä yhtaikaa.

Topias Rintala istuu huoneessaan tietokoneen edessä ja on kääntynyt katsomaan kohti kameraa. Taustalla tietokoneen näytöllä naureskelee pieni pojanvesseli valokuvassa.

– Pienen lapsen kanssa tulee joskus tiukempiakin paikkoja kuin työmaalla, varsinkin nyt kun poika on alkanut kävellä, tuore isä myöntää.

Rintala tuli mukaan kirjaston rakentamiseen seniorikeskuksen työmaalta Leppävaarasta. Hänen tehtävänään on valvoa aikataulua ja kustannuksia. Aaron antama koulutus tuli tässä välissä tarpeeseen, sillä liikkuvaan junaan hyppääminen vaatii nopeita reaktioita.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words