Virtuaalinen Oodi kiinnosti Helsinki-päivänä

VR-laseilla tehty kirjastovierailu on monille ennen kokematon elämys.

HAM-kulmalla Tennispalatsissa järjestetty Tulevaisuuden Helsinki -taidepajan yksi osa oli virtuaalimatka kirjastoon. Helsinki-päivänä 12.6. halukkaat asettivat silmilleen laadukkaat virtuaalilasit ja lähtivät retkelle kirjasto Oodiin.

Samoja laseja käyttävät kirjaston suunnittelijat parhaillaan työnsä apuna. Nyt nähtävät tilat olivat vielä tyhjät, mutta pintamateriaalit olivat paikallaan. Sisustusta on pian tulossa. Virtuaaliretkeilijät saivat seikkailla jokaisessa kerroksessa omin päin ja käydä myös kirjaston pihalla.

– Ihanat isot ikkunat, joiden äärelle voin kuvitella itseni lueskelemaan, kehuu Merituuli Hannonen, yksi virtuaalivieraista, ja pyörii paikallaan kirjaston kolkkia hapuillen.

– Hieman oudolta tuntui olla vielä täysin tyhjän kirjaston sisällä, mutta siellä oli kivan näköistä.

7-vuotias Pohto Uusi-Seppä jonotti kokeilemaan VR-laseja kokonaista kolme kertaa.

– Oli hauskaa, ja aika kummallista! En ole ennen käyttänyt tällaisia laseja, Pohto kertoo. Mummo Silja Uusi-Seppä ei uskalla vierailla virtuaalikirjastossa pyörrytyksen pelossa. Totta on, että VR-lasimaisemat saattavat herkempiä huimata.

Lasit tarjoavat yllättävän konkreettisen kuvan Oodista. Elämyksellisen kokemuksen jälkeen rakennus tuntuu olevan jo oikeasti olemassa. Teemu Herka on vaikuttunut kirjaston ulkoasusta.

– Menin ulos ja yritin päästä kirjaston ympäri. Puinen julkisivu miellyttää. Voisin hengailla lasien kanssa kirjastossa pitempäänkin.

Ulkopiha on näyttävä. VR-laseilla paljastuu kirjaston kokonaisvaltainen tyylikkyys ja kolmannen kerroksen muodokas avaruus. Käytäviin ja sokkeloihin eksyy vielä helposti, kun sisustukselliset maamerkit ovat vähissä. Onneksi portaita tai hissejä löytyy aina nopeasti.

Kaupunginkirjaston IT-suunnittelija Urpo Nylander, joka päivittää VR-sisältöä, kertoo, että tarkoituksena on testata esimerkiksi esteettömyyttä virtuaalimallin avulla. Käytävillä kuljetaan virtuaalisilla pyörätuoleilla ja tarkkaillaan kääntymiskulmia.

– Käytämme myös askeltyökaluja, joilla mittaamme reaaliaikaista kävelyä tiloissa. Tekniikka paranee kaiken aikaa. Aiomme syksyllä näyttää yleisölle uusia Oodin vaiheita virtuaalisesti.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo viihtyy lasien kanssa seikkaillen pitkän tovin.

– Ylin kerros on mahtava! Kirjasto näyttää modernilta, vaalealta ja valoisalta. Lasten tiloissa on hieno seinä. Tämä on hyvin erikoinen tapa nähdä uusi arkkitehtoninen rakennus. Kiinnostaa, kuinka auringonvalo tulee täyttämään yläkerran. Mielenkiintoista on jatkossa nähdä huonekalut. Tämä oli oikea wow-elämys!

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös Oodin lisätyn todellisuuden näyttelystä Kirjasto 10:ssä:
Lisätty todellisuus herättää Oodin henkiin

RESHAPE 2017 – People and Spaces

RESHAPE 2017 – People and Spaces

21.-22.9.2017. Helsinki Congress Paasitorni

Reshape 2017 on Helsingin kaupunginkirjaston järjestämä kansainvälinen konferenssi, joka tänä vuonna keskittyy tiloihin ja ihmisiin. Konferenssissa tarkastellaan kirjastotiloja useista eri näkökulmista sekä pohditaan ihmisen ja kirjaston suhdetta niin henkilökunnan kuin erilaisten asiakasryhmien kautta sekä kirjaston roolia laajemmin myötätunnon käsitteen kautta.

Ohjelmassa muun muassa.

  • Keynote speakerina professori Anne Birgitta Pessi puhuu myötätunnosta julkisessa tilassa.
  • Kööpenhaminan kaupunginkirjaston apulaiskirjastotoimenjohtaja Sanne Caft kertoo palvelujen uudenjärjestämisestä sekä uudesta henkilökuntamallista.
  • Alankomaalainen arkkitehti Aat Vos puhuu kirjastotiloista ja niiden muunneltavuudesta.
  • Cristina Andersson Develorista puhuu robotiikasta ja robottien mukanaan tuomasta työn muutoksesta kirjastojen näkökulmasta.
  • Nizar Keblawi esittelee Malmö kaupunginkirjaston monikulttuurista toimintaa.
  • Kirjastotoimenjohtaja Marian Morgan-Bindon Gold Coastin kaupungista kertoo, mitä Australian kirjastoissa tänä päivänä tapahtuu.
  • Esittelyssä myös uusia kirjastoja maailmalta sekä kokemuksia siitä, kuinka suunnitelmat ja arkitodellisuus kohtaavat uutta kirjastoa avattaessa. Mukana muun muassa Århus, Ghent, Caen, Herning, ym.

Osallistumismaksu on 200 euroa, sisältäen ohjelman, lounaat sekä konferenssi-illallisen torstaina. Matkat tai majoitus ei kuulu hintaan. Tapahtuma paikkana on Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki.

Ilmoittautumislinkki: https://response.questback.com/helsinginkaupunki/reshape2017

Huomaathan, että ilmoittautuminen on sitova.

 

Lisätietoja antavat:

Kristina Virtanen: kristina.virtanen@hel.fi, 040 187 2616

Antti Sauli: antti.sauli@hel.fi, 040 658 6984

 

Uutenavuotena vietetään nimijuhlaa!

Uudenvuodenaattona paljastetaan keskustakirjaston nimikilpailun tulos. Lokakuun äänestysinto oli vilkasta, ja nyt jännityksellä odotamme, minkä nimistä seuraa Töölönlahden Kiasma, Sanomatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo vuonna 2018 saavat.

Suomessa kirjastojen nimet ovat varsin perinteisiä seutuun liittyviä. Poikkeuksia ovat muun muassa Tampereen Metso-kirjasto ja vaikkapa Turun yliopiston kirjasto Feeniks. Pääkaupunkiseudulla painotetaan alueen tai katujen nimiä (Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto), ja myös Kirjasto 10 liittyy osoitteeseen (postinumero 00100). Toinen vaihtoehto on ostoskeskuksen nimi (Sellon kirjasto, Entressen kirjasto).

Keskustakirjastoa on jo totuttu kutsumaan yksinkertaisesti keskustakirjastoksi, mutta olisiko kekseliäämpi ja lyhyempi nimi ytimekkäämpi? Uusi kirjasto ei tule myöskään olemaan pelkkä kirjasto, vaan monipuolisen palvelun ja kaikille avoimen kulttuuririkkaan sisällön keskus.

Töölönlahden naapureiden nimihistoriaa

Alueen erikoisin nimi on eittämättä myös erikoisimman muotoisen rakennuksen hallussa: Kiasma. Arkkitehti Steven Hollin kilpailusuunnitelman alkuperäinen nimi oli “Chiasma“, joka sittemmin jäi myös käyttönimeksi ja muotoutui suomalaisempaan muotoon Kiasma.

Kreikan kielen sana khiasmos tarkoittaa asettelua ristiin. Sana juontaa juurensa meidän X-kirjaimemme muotoisesta khi-kirjaimesta. Anatomian sanastossa kiasma tarkoittaa silmän näköhermojen risteymäkohtaa. Holl suunnitteli Kiasman risteyskohdaksi kaupunkitilaan: toisella puolella on Helsingin keskusta, toisella Töölönlahti.

Keskustakirjasto ja Kiasma

Kulttuurirakennusten ollessa kyseessä on yleisesti suosittu suurten taiteilijanimien muistamista. Finlandia-talon nimi juontuu säveltäjä Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä. Suunnittelija Alvar Aalto näki rakennuksen, samoin kuin koko Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina, kun taas Senaatintori viittasi aikakauteen, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen osa.

Toiminnallisuus määrittää monia kaupungin rakennusten nimiä. Helsingissä on esimerkiksi Eduskuntatalo, Kulttuuritalo, Kansallismuseo ja Kansallisteatteri. Musiikkitalon nimi ei voisi olla kuvaavampi. Myös Sanomatalo on selkeän käytännöllinen. Runollisimmasta ja historiallisimmasta päästä on Ateneum, jonka nimi pohjautuu kreikkalaiseen mytologiaan (ateneum: tiedon ja viisauden jumalatar Athenen temppeli). Ateneum valmistui yhteiseksi taiteiden taloksi vuonna 1887.

Liikerakennusten nimiin liittyy usein käyttöhistoria. Vaikkapa vuonna 1961 valmistuneen Aikatalon rakennutti Aikalan Kello ja Kulta Oy:n toimitusjohtaja Olga Aikala (1883-1962). 1938 kohonnut Tennispalatsi oli alkuun Auto- ja Tennistalo, ja Tennispalatsi-nimeä käytettiin vain kolmannen kerroksen urheilutiloista.

Kansalaistorilla Uutenavuotena koko suomen bileet

Keskustakirjastoa on ehditty nimetä jo aiemminkin. Helsingin Sanomat järjesti oman epävirallisen nimikilpailunsa vuonna 2013. Kirjaston viralliseen lokakuun kilpailuun tuli melkein 3000 ehdotusta ympäri Suomen. Yli 1600 ehdotuksista oli erilaisia. Kaikkien ehdottajien kesken arvottiin elämyspäivä Helsingissä, ja muun muassa hotelliyöpymisen sisältävän palkinnon sai Karla Suvanto Porista. Varsinainen nimenantaja tai nimenantajat palkitaan avec-kutsulla kirjaston avajaisiin joulukuussa 2018.

Nimenpäätösraadissa ovat mukana apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto, kirjailija Claes Andersson, kirjailija Riina Katajavuori, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen, Ruuti-ydinryhmän jäsen ja opiskelija Titta Lilja, keskustakirjaston johtava suunnittelija Pirjo Lipasti, markkinointitoimisto Måndagin suunnittelija Arto Sivonen, opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Hannu Sulin ja Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö Sari Lehikoinen.

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla kestää keskipäivästä kello yhteen yöllä, ja tiedossa on vauhdikasta, musiikillista ja nostalgista ohjelmaa Suomesta. Keskustakirjasto lupaa yllätyksellisen tavan nimikilpailun tulosten julkaisuun. Luvassa on myös kirjaston työmaan kupeessa oleva jääseinä, jonka pintaan voi maalata terveisiä.

Hyvää joulua ja uljasta uutta 100-vuotisvuotta!

Teksti: Siru Valleala

Lue lisää:

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla

Suomi Finland 100

Keskustakirjasto mukana Kävele Naiselle Ammatti -tapahtumassa

Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma järjestetään sunnuntaina 11.9.2016 yli 60 paikkakunnalla Suomessa ja ulkomailla. Tapahtuman avulla kerätään lahjoituksia kehitysmaiden naisten koulutuksen ja toimeentulon edistämiseksi.

Helsingissä kävellään Töölönlahden rannassa ja mukana menossa on myös Töölönlahdelle rakentuva keskustakirjasto. Kirjaston piste löytyy EY-talosta, tervetuloa kuulemaan keskustakirjaston tuoreimmat kuulumiset sekä keskustelemaan kirjastotoimen johtaja Tuula Haaviston sekä keskustakirjastohankkeen johtavan suunnittelijan Pirjo Lipastin kanssa.

Keskustakirjasto mukana mainiolla Lavaklubilla

”Kaatuvatko puut kun mä huudan sun nimeä pitkään, spiraaliin jääkö pyörimään…” Vaalea nainen lavalla antaa äänensä kohota, kitara toistaa rytmin. Yleisö eläytyy jokaiseen sanaan.

Kansallisteatterin Lavaklubilla järjestettiin 17. toukokuuta Kirjoitin tämän Sinulle -ilta, jossa muusikot Laura Moisio ja Jarkko Martikainen esittivät akustisesti kappaleitaan. He myös kertoivat taustoja niiden synnystä. Klubi-ilta lähetettiin suorana kotisohville Kirjastokaistalta ja Yle Areenasta.

Keskustakirjasto osallistui pilottikokeiluna klubin järjestämiseen osana Kirjastokaistan ja Ylen yhteistyökuviota. Samanlainen välitön, sanoista ja sävelistä innostuva tunnelma on helppo kuvitella tulevan keskustakirjastonkin tiloihin. Tätä lisää!

Illan juonsi toimittaja Marko Gustafsson Yleltä. Alkuun Tampereelta saapunut laulaja-lauluntekijä Laura Moisio ja YUP-yhtyeen keulakuvana tutuksi tullut Jarkko Martikainen tarinoivat omasta suhteestaan kirjoittamiseen, luomiseen, kirjastoihin ja kirjallisuuteen.

Muusikot sanojen faneina

– Iltasatu oli lapsena hyvin tärkeä. Kirjastossa kävin usein kuuntelemassa luurit päässä musiikkia ja laulamassa mukana varmasti piinallisen kuuloisesti, kertoo Moisio.

– Luen paljon, ja kerään aina talteen hyvät runot. Biisi lähtee sävelestä, ja sitten pyörittelen sanoja. Musiikissani on sinisenmustia sävyjä, enkä kai ole vielä onnistunut tekemään iloista laulua! Moisio nauraa.

Jarkko Martikainen tavasi Veikko Huovista jo alle kouluikäisenä, ja hänen kappaleisiinsa kirjallisuus liittyy usein.

– Moni lauluistani on inspiroitunut alunperin kirjoista, kuten kappale Passiivista vastarintaa Svetlana Aleksijevitšin romaanista Tšernobylistä nousee rukous ja Sikamusiikkia George Orwellin Eläinten vallankumouksesta, Martikainen sanoo.

– Hienointa on saada ideansa sellaiseen asuun, kuin toivoikin. Joskus taas käy niin, että yöllä luotu mestariteos osoittautuu aamulla täysin muuksi. Avainasia on, että kun tekee paljon, on seassa ehkä jotakin hyvää.

– Minulle on tärkeää, että kappaleissa on jokin laajempi juttu. Laajempi kuin vaikkapa pirullinen darra. Koska oma tylsä elämä ei yleensä riitä lähteeksi, voi yhdistellä muiden ihmisten kokemusten kanssa summauksen.

Maiju Laitanen ja Mari Tikkamäki saapuivat Lavaklubille Jarkko Martikaisen ihailijoina.

Maiju Laitanen ja Mari Tikkamäki saapuivat Lavaklubille Jarkko Martikaisen ihailijoina.

Letkeitä säveliä tuvan täydeltä

Musiikki täyttää Lavaklubin. Ensin esiintyy Laura Moisio, jonka kitaralla itse säestetyt kappaleet sisältävät tärkeitä ja kauniita tarinoita. Lauluissa, joiden tekemisestä Moisio sekä kertoo että myös usein vaikenee, yhdistyy kuulas ääni haikeisiin säveliin ja synkkiinkin lyriikoihin. Esimerkiksi kappale Sinä et kuulu tähän maahan kertoo vaikeudesta, jopa mahdottomuudesta löytää paikkaansa maailmassa.

Jarkko Martikaisen kappaleissa on niin ikään rajuja tarinoita ja paljon sisältöä. Martikainen kertoo saaneensa ideoita myös unien kautta. Tai sitten Citymarketissa.

– Näin painajaisen, jossa talo paloi. Tein aiheesta biisin, joka alkaa: ”Unessani talo syttyi palamaan.” Pääsin siis hyvin helpolla, kaikki tuli annettuna! Citymarketissa taas saattaa päähän pälkähtää jokin melodia. Pitää hetki miettiä, että onko tämä Haddawayta. Sitten tajuaa, että ei, kyllä se on ihan minun omani!

Yhteensä parinkymmenen kappaleen keikka sujuu Martikaisen osalta letkeän sanailun lomassa kohti päätöstään, jossa duo esittää yhdessä Martikaisen hienon kappaleen Hämärän peitossa. Sitten paketoidaan hyvin sujunut suora lähetys.

Tyytyväistä klubiporukkaa

Lavaklubilla ensimmäistä kertaa olevat Maiju Laitanen ja Mari Tikkamäki kertovat syyksi saapumiseensa Jarkko Martikaisen.

– Olemme olleet usealla hänen keikallaan, ja tämä konsepti kuulosti kiinnostavalta. Kappaleissa kuuntelemme eniten lyriikoita, mikä johtuu varmasti siitäkin, että olemme opiskelleet kirjallisuutta. Yhdessä musiikin kanssa syntyy kokonaistunnelma.

Laitanen ja Tikkamäki ovat muuttaneet hiljattain Helsinkiin Jyväskylästä.

– Tämä kaupunki ja sen kirjastot ovat vielä aika uusia. Kallion kirjastossa käydessäni minua pyydettiin mukaan aikuisten satutunnille. Tuli mukavan tervetullut olo, kertoo Tikkamäki.

– Keskustakirjaston saapuminen on hyvä asia, ja toivon panostusta myös lähikirjastoihin. On mukavaa, että kirjastossa on muutakin kuin kirjoja, vaikkapa tällaisia tapahtumia, toteaa Laitanen.

Illan isäntä Marko Gustafsson on tyytyväinen klubiin, joka kasattiin lopulta hyvin nopeasti.

– Tämä oli aivan uudenlainen kokemus. Kun saimme tiedon vapaasta Lavaklubi-illasta, tuli hoppu. Meillä oli noin kuukausi aikaa järjestelyyn. Valinnat menivät nappiin – Lauran ja Jarkon tunnelmat sopivat hienosti yhteen, toisiaan tukien. Tärkeää oli saada mukaan sanoihin panostavia lauluntekijöitä, ja ihanaa keskustelua aiheesta syntyikin.

– Yle ja kirjastohan ovat samalla agendalla, esittämässä kulttuuria. Striimaus jännitti kellotuksen ja kaiken tekniikan puolesta, mutta hyvin sujui. Toivon, että voimme jatkaa konseptia yhdessä kirjaston kanssa. Tuo aivan omanlaisensa ilmapiirin, kun ihmiset ovat saapuneet paikalle täysin tätä varten. Projektissa yhdistyivät hyvä tahto, into ja usko!

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

 

Jarkko Martikainen – Hämärän peitossa -sanat:

http://www.songtexte.com/songtext/jarkko-martikainen/hamaran-peitossa-63599a43.html

Lisätietoa:

Kirjastokaista

Kansallisteatterin Lavaklubi

Keskustakirjaston peruskivi on muurattu

Helsingin keskustakirjaston peruskivi muurattiin 24.5.2016 Töölönlahden tontilla.

Peruskiveä olivat muuraamassa muun muassa kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari.

– Kirjasto on osa suomalaista tarinaa, osa suomalaista arkea ja arvostetuin kulttuuripalvelu Suomessa. Keskustakirjastosta tulee Suomi 100 -juhlavuoden lippulaiva, kulttuuriministeri sanoi puheessaan.

Peruskiveä muurasivat kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto sekä rakennuksen suunnitelleen ALA Arkkitehtien edustajat.

Myös muu juhlaväki pääsi lisäämään oman kauhallisen betonia peruskiveen.

Peruskiveen upotettiin aikakapseli, jossa oli muun muassa päivän lehtiä.

Kulttuuri- ja taidekeskittymä Töölönlahdelle

– Keskustakirjaston myötä Töölöön syntyy kilometrin säteelle ainutlaatuinen kulttuurinen keskittymä, iloitsee Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

– Kävelymatkan päässä toisistaan on museoita, esimerkiksi Kansallismuseo, HAM, Kiasma ja Amos Anderssonin museo, johtavia taidelaitoksia kuten Ooppera, Musiikkitalo ja Kansallisteatteri sekä tapahtumapaikka Olympiastadion.

Talo alkaa nousta marraskuussa

Keskustakirjastohanke etenee aikataulussaan.

Parhaillaan työmaalla käynnissä oleva maanrakennus- ja kellarin betonirakennusurakka päättyy marraskuussa, jonka jälkeen alkaa projektinjohtourakka, eli varsinaisen rakennuksen rakentaminen.

Tiedossa on haasteellinen tehtävä, sillä rakennuksessa on uudentyyppisiä rakenneratkaisuja, ja hankkeelle on asetettu korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet.

Lokakuussa käynnistyy kaikille avoin keskustakirjaston nimikilpailu. Kilpailun voittaja julkistetaan vuoden vaihteessa, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettävässä uuden vuoden juhlassa.

Palaa juhlatunnelmiin seuraavilla videoilla

Kooste (mp4-video, 4 min. 11 s.)
Tilaisuus kokonaisuudessaan Helsinki-kanavan sivustolla (1 h 1 min.)

Tule uudistamaan kirjasto Helsinki Design Week’lle!

Kirjasto on mukana yhdennentoista kerran järjestettävällä Helsinki Design Weekillä 3.-13. syyskuuta. Tänä vuonna yksi pääteemoista on kaupunkimuotoilu. Muotoiluosaamisen avulla parannetaan julkisia palveluita ja rakennetaan kaupungin identiteettiä. Myös tulevaisuuden kirjastoa ja sen palveluita muotoillaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Tule mukaan Kolme linjaa kirjastoon –tapahtumaan 12.9.

Uudeksi kansalaistoiminnan kehdoksi kutsuttu keskustakirjasto nousee kaupunkilaisten ideoiden voimalla Helsingin keskustaan Töölönlahdelle. Uusi julkinen tila on vaatinut asiakkaiden osallistamista suunnitteluun. Samalla tavalla kuin perinteinen esinemuotoilija tutkii istumista ja valmistaa prototyyppejä kehittääkseen käyttäjänsä kannalta mahdollisimman hyvän tuolin, on kirjasto ottanut asukkaat mukaan kehittääkseen heille mahdollisimman hyvät kirjastopalvelut.

Tule kuulemaan lisää ja tuomaan omat ideasi osaksi suunnittelua kirjaston HDW-viikon Kolme linjaa kirjastoon -tapahtumaan lauantaina 12.9. klo 10.30 – 12.00 Jätkäsaaren L3-makasiiniin. Mikä tarjolla olevista linjoista sopii sinulle? Valitse itse! Lavalla pyörivät case-esittelyt nonstoppina alkaen 10.30 ja 11.15, mukana myös keskustakirjaston suunnittelutoimisto ALA Arkkitehdit.

Muotoilutarinat.fi –verkkojulkaisu avattiin 7.9. – mukana myös kirjasto

Helsinki Design Weekin kunniaksi julkaistiin myös Muotoilutarinat.fi –verkkojulkaisu. Se kertoo kymmenen tarinaa siitä, miten kaupunkia on kehitetty muotoilun avulla. Tarjolla on nippu selkeitä oivalluksia suoraan projekteista ja paikoista, joissa on tehty jotain oikeasti uutta – ja vieläpä hyvin. Tutustu kirjaston tarinaan täältä.

Tutustu tarkemmin:

Keskustakirjaston rakennustyöt alkoivat 1.9.2015

Ensimmäinen kaivinkoneen kauhaisu tehtiin keskustakirjaston rakennustyömaalla 1. syyskuuta.

“Keskustakirjaston rakentaminen alkaa,  kun kaivinkoneen kauha rikkoo rakentamispaikan asfaltin ensimmäistä kertaa. Tästä se lähtee, ja rakentaminen kestää lähes kolme vuotta. Hankkeen ohjausryhmä seuraa iloisena tätä kaupunkihistoriallista hetkeä ja on kutsunut kirjaston ystäviä mukaan”, keskustakirjasto -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Viljanen kertoo.

”Helsingistä rakennetaan entistä yhteisöllisempää kaupunkia, sillä väkilukumme kasvaa hyvää vauhtia. Keskustakirjasto on monipuolinen kaupunkikulttuurin kohtaamispaikka helsinkiläisille ja matkailijoille. Se tuo meille paljon iloa ja sivistystä sekä uusia ideoita”, sanoo Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Valmistuttuaan keskustakirjasto tulee tavoittamaan noin 10 000 kävijää päivässä ja noin 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.

”Keskustakirjasto täydentää Helsingin poikkeuksellisen hienoa kirjastokokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa Kallion ja Rikhardinkadun kirjastot sekä lisäksi Kaisa-kirjasto ja Kansalliskirjasto, jotka ovat kaikki nähtävyyksiä sinänsä. Töölönlahden kulttuurikampukselle saadaan keskustakirjaston myötä viimein kirjallisuuden ja sanataiteen talo. Keskustakirjaston rakentaminen on sekä aikataulussa että budjetissa ja suuria kilpailutuksia on jo tehty”, kertoo Viljanen.

Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus koko kansantalouden tasolla on arviolta 1 200–1 500 henkilötyövuotta. Rakennuksen kokonaiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.

Keskustakirjasto rakennetaan Helsingin päärautatieaseman lähelle aivan Kansalaistorin tuntumaan. Se sijoittuu keskeisesti kaupunkitilaan ja on kätevästi julkisten liikenneväylien varrella.

Keskustakirjasto on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kirjasto valmistuu 6.12.2018.

 

Kirjastokonferenssi kutsui aikakoneeseen

Kuten kirjat muodostavat yhteen kerääntyessään kokoelman nimeltä kirjasto, muodostavat ihmiset yhteen kerääntyessään samoin monipuolisen, rikkaan kokoelman. Tällainen moniääninen yhteisö synnytettiin Helsingissä maaliskuun lopulla järjestetyssä kansainvälisessä kirjastoalan konferenssissa Designing Today, Destination Tomorrow: Libraries Equipped to Serve and Innovate.

Suomessa, kuten muissakin maissa, kirjastoala elää suurta muutoksen aikaa, ja Helsingin keskustakirjaston syntyprosessi tuottaa kokonaan uudenlaisen kirjastokokonaisuuden. Helsingin konferenssiin edustajia saapui paitsi Suomesta, myös Kanadasta, Ruotsista, Tanskasta, Baltian maista ja Virosta. Kirjastojen työntekijät ja arkkitehdit muodostivat enemmistön osallistujista.

Vaikka konferenssissa aihepiireinä olivat vaikeatkin tulevaisuuden haasteet, oli tunnelma rento ja sen myötä keskustelua synnyttävä.

Kone Oy:n muotoilujohtaja Anne Stenrosin aiheena oli ihmisläheinen kaupunki

Kone Oy:n muotoilujohtaja Anne Stenrosin aiheena oli ihmisläheinen kaupunki.

Kurkistus alan ulkopuolelta

KONEen muotoilujohtaja Anne Stenros tarjosi herättäviä ajatuksia ja lukumääriä. Tulevaisuuden kirjasto sisältää paljon muuttuvia tekijöitä – myös ihmisissä näkyvän muutoksen. Stenros puhuu koko suuresta elämäntapojen mullistuksesta ja julkisista tiloista, jotka ovat parhaillaan muutoksen kourissa. Kaupungistuminen ja väestönkasvu eivät ole supistumassa vaan kasvamassa mittoihin, joiden seurauksia on vaikea ennustaa. Vuoteen 2050 mennessä 72% maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Tällä on vaikutusta muun muassa ostovoimaan ja koulutuksen tarpeisiin.

Stenros ennakoi, että tulevaisuuden sukupolville tärkeää on työ, koulutus ja köyhyydestä huolehtiminen, ei niinkään perhe ja koti. Sinkkujen määrä kasvaa, ja freelancetyö lisääntyy. Kuinka palvella parhaiten julkisissa tiloissa nuoria, joille ”bleasure” (”business + pleasure”) on ”cofficessa” (”office + coffee house”) hoideltavaa arkipäivää?

Stenrosin mukaan ihmiset ovat jo nyt yhä kiinnostuneempia erilaisista neutraaleista maaperistä, ”kolmansista tiloista”, joissa luodaan uusia ajatuksia yhteistyössä muiden kanssa. Sellaisista paikoista, joissa on tasa-arvoisen helppo olla ja jotka tuottavat tunnelmallaan mielihyvää.

Keki-seminaari-2015-144

Halifaxin joulukuussa avatun keskustakirjaston arkkitehti George Cotaras ja johtaja Åsa Kachan.

Katsaus uusiin kirjastosuunnitelmiin

Helsingin keskustakirjaston esittelyn ohella ääneen pääsivät kahden seminaaripäivän aikana Knud Schulz ja Britta Bitsch tanskalaisesta Aarhusin kirjastosta, Reinert Mithassel Oslosta, Kirsi Lukkanen Kaisa-kirjastosta, Åsa Kachan ja George Cotaras Kanadan Halifaxista, Simona Ziliene Vilnasta ja Anne-Marie Evers Tukholmasta.

Halifax on historiallinen kaupunki, jonka joulukuussa 2014 avatun uuden pääkirjaston keskeinen piirre on sen muunneltavuus. ”Kun ihmiset saapuvat kirjastotilaan, he ensimmäiseksi siirtävät pöydät ja tuolit itse haluamaansa muodostelmaan”, kertovat kirjastotoimen johtaja Åsa Kachan ja arkkitehti George Cotaras. ”Tila muuttuu, kun se muutetaan. Perheet saattavat viettää päiviä yhdessä kirjastossa.” Halifaxissa arkkitehdit ovat suunnitelleet kirjaston yhdessä kirjastotoimen kanssa ilman arkkitehtuurikilpailua.

Vanhaa ja uutta taas rinnastavat Vilnan uusi, maiseman osaksi muokattu pääkirjasto ja Tukholman vanha, taidekylläinen kaupunginkirjasto, joka kamppailee ilmastointiongelmien kanssa.

Pääasia kaikessa muutoksessa on kuitenkin ihminen. Uudet ja vanhat kirjastot muokataan ihmisten käyttöön ja heidän toiveidensa mukaan. Knud Schulzin mukaan ihmiset haluavat luoda, osallistua, löytää ja kokea, inspiroitua, oppia, tavata ja esittää.

Konferenssin vetäjä Meiju Niskala ja Aarhusin pääkirjaston johtaja Knud Schulz

Konferenssin vetäjä Meiju Niskala ja Aarhusin pääkirjaston johtaja Knud Schulz.

Keskustelu kirjastolaisten muuttuvista rooleista

Myös yleisö pääsi jakamaan ajatuksia ja keskustelemaan kirjaston työntekijöiden tulevasta ammattikuvasta:

  • kirjaston työntekijän olisi hyvä hallita kaikki roolit psykiatrisesta sairaanhoitajasta it-taituriin
  • asiakkaiden omat taidot voivat opettaa työntekijälle paljon uutta
  • haasteisiin voidaan tarttua yhdessä ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa
  • tärkeää on oppia asiakkaan lähestymisen taito: ei tunkeilevaa, muttei etäistäkään palvelua
  • joustavaa, henkilökohtaista palvelua: kukin asiakas tarvitsee omanlaistaan tyyliä
  • eri kävijäryhmien suhteen opiskelua: mitä nuoret kaipaavat, mitä seniorit toivovat?
  • asenteeksi muutosmyönteisyys, sopeutuvaisuus ja pelottomuus

Keskustelemassa Tuula Haavisto, George Cotaras, Katti Hoflin, Anne-Marie Evers, Åsa Kachan ja Antti Nousjoki

Keskustelemassa Tuula Haavisto, George Cotaras, Katti Hoflin, Anne-Marie Evers, Åsa Kachan ja Antti Nousjoki.

Käytäntö toteen

Konferenssin loppupuolella alkoi yhä enemmän nousta pintaan kysymys: kuinka tehdä tämä kaikki? Miten puristaa kaikki hienot ideat, malliesimerkit maailmalta ja kaupunkilaisten toiveet yhteen kirjastorakennukseen?

Loppupaneelissa Helsingin keskustakirjasto olikin jälleen esillä. Keskustakirjaston arkkitehti Antti Nousjoki heitti ilmoille yhden tärkeän kysymyksen: entä jos kirjastoon saapuu liikaa ihmisiä – toimiiko rakennus silloin? Kuinka testata tiloja ruuhkapäivien varalle?

Helsingissä kaupunkilaiset ovat olleet keskeisesti mukana ideoimassa tulevaa toimintaa. Lopullinen valinta on kuitenkin aina raadollinen prosessi, kuten kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto totesi. Osan hyvistäkin ideoista joutuu jättämään pois. Nousjoen mielestä on hyvä, ettei keskitytä aivan kaikkeen. ”Liian monikäyttöinen ei ehkä ole ollenkaan käyttökelpoinen”, hän sanoi. Åsa Kachan miettii sitä, kuinka valita oikeat partnerit ja kertoa osalle kieltävä vastaus.

Lopuksi Reinert Mithassel herätti hilpeyttä toteamalla ääneen: ”Kukaan ei ole vielä puhunut mitään kirjoista!” Hän muistutti, että työntekijöiden näkökulma on eri kuin ihmisillä, jotka käyttävät kirjastoa henkilökohtaisessa elämässään. Kaikki muutokset tapahtuvat myös hitaasti, sisä- ja ulkopuolellamme, joten hoppua ei tarvita. ”Prosessi ei pääty, ja se on hyvä. Joustavuus lisää joustavuutta. Kun yhdessä joustavasti tehdään ja jaetaan, liikutaan unelmien ja heräämisen kautta toteutukseen.”

Projektipäällikkö Reinert Mithassel Oslosta veti konferenssin teemat yhteen

Projektipäällikkö Reinert Mithassel Oslosta veti konferenssin teemat yhteen.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Maisa Hopeakunnas

Lue lisää ja katso esitykset ja videot  (englanniksi) 

Konferenssi: Designing today, destination tomorrow

Miltä uusien kirjastojen pitäisi näyttää? Mitä niissä tapahtuu? Mitä henkilökunnalta vaaditaan tulevaisuuden kirjastoissa?

Helsingin kaupunginkirjasto kutsuu osallistujia kansainväliseen konferenssiin, jonka aiheena on uusien huippuluokan kirjastojen suunnittelu ja rakentaminen.

Konferenssi järjestetään Helsingissä 19.-20.3.2015.

Osallistumismaksu on 150 euroa.

Lue lisää Helsingin kaupunginkirjaston kansainvälisiltä sivuilta.

Konferenssi on katsottavissa suoralähetyksenä Kirjastokaistalla osoitteessa www.kirjastokaista.fi/live.