Kirjasto, leikkipuisto vai kirjastoleikkipuisto?

Perheiden kirjasto osa 1
Sarjassa tutustutaan perheille suunnattuihin uusiin keskustakirjastoideoihin.

Keskustakirjastosta kaavaillaan kansan olohuonetta. Vai sittenkin leikkipuistoa? Leikkimieliset ymmärtävät kirjaston potentiaalin koko perheen yhteisenä luku- ja leikkipaikkana niin sisätiloineen kuin pihamaastoineenkin. Lohdutellaan tosikkoja: leikin lomassa ehtii lainata kirjojakin.

Keskustakirjaston merkittävä kohderyhmä ovat lapsiperheet ja laajemmin määritellen eri-ikäiset, yhdessä kirjastoon saapuvat asiakkaat. Keskustakirjaston sisältöä ja tarjontaa suunnitellaan parhaillaan myös Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa.

Mikä on keskustakirjastoleikkipuisto? Kysyimme varhaiskasvatuksen ammattilaisten yhteistyötoiveita.

Kirjastossa on leikille tilaa

Leikkipuistotoiminnan päällikkö Hanna Linna ja johtava leikkipuisto-ohjaaja Anja Virolainen Varhaiskasvatusvirastosta odottavat innolla kirjaston mahdollisuuksia. He visioivat keskustakirjastosta paikkaa, jossa lasten maailman toimintaa toteutetaan kumppanuudessa.

“Toivomme, että toimintaa suunnitellaan yhdessä niin, ettei ole erikseen meidän tai teidän toimintaa, vaan toimintaa lapsiperheille. Tilojen muunneltavuus luo hyvän pohjan ideoinnille ja järjestämiselle”, he pohtivat.

Linna ja Virolainen kertovat lisää leikkipuistoideasta, jota on kaavailtu niin kirjaston sisälle kuin pihallekin. Tarkoitus on varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa järjestää yhteisen kohtaamisen mahdollisuuksia.

“Keskustakirjaston asiakaskuntaan kuuluu paljon pikkulapsiperheitä. Leikkipuiston toiminta täydentää kirjaston toimintaa. Työntekijät ovat kouluttautuneet lasten ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Asiakkaiden kohtaaminen, keskustelut ja perheiden arjen ilojen ja murheiden käsittely ovat päivittäistä työtämme.”

Yhteistyön antia on sekin, että leikkipuiston työntekijät ovat kokeneita verkostotyön osaajia. Heillä on luontevat kontaktit kaupungin muihin toimijoihin, järjestöihin ja asukastoimintaan. Se tarjoaa elävän pohjan monenlaiselle aktiviteetille.

”Keskustakirjastoleikkipuisto on kaikkien helsinkiläisten oma paikka; tähän leikkipuistoon voi tulla lastenrattailla, omin jaloin, pyörällä, ratikalla, bussilla, junalla, laivalla ja lentokoneella!”

Moderni ja ajaton kirjastoleikkipiha

Hanna Linna ja Anja Virolainen odottavat eri-ikäisten kävijöiden tuomia positiivisia mahdollisuuksia.

“Mummo- ja vaaritoiminta leikkipuistossa on tuonut hyvän lisän toimintaamme. Eri-ikäisillä ihmisillä on erilaisia kontakteja moniin ryhmittymiin ja järjestöihin, ja sitä voi hyödyntää kaikenlaisessa suunnittelussa.”

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten unelmana on, että keskustakirjaston leikkipuistoalue on moderni ja ilmeeltään ajaton piha, joka ottaa huomioon erilaisia kaupunkilaisia.

”Tämän leikkipuiston ulko-ovelta voi nähdä Sanomatalon, Kiasman, Pikkuparlamentin, Eduskuntatalon, Kansallismuseon, Finlandia-talon, Hakasalmen huvilan ja Musiikkitalon. Se luo mahdollisuuksia, houkuttelee ja innostaa monenlaiseen leikkiin ja toimintaan. Siihen ei kuulu perinteisiä leikkipuiston aita-, hiekkalaatikko- ja keinuasetelmia”, Linna ja Virolainen listaavat jännittävän kuuloisesti.

Sisätilojen toiminta voisi sisältää muun muassa musiikkituokioita, sanataidetta, teatteria, liikunnallisia ryhmätoimintoja, tapahtumia ja kädentaitoja.

”Kirjaston moninainen satumaailma ja -aarteet nousevat leikin ja teatterin keinoin lasten puuhiin. Taiteen osaajien kanssa tuotetaan kirjallisuuden virittämänä taide-elämyksiä koko perheelle. Koululaisten kanssa työtä tehdään kirjastoon tulevien yksittäisten koululaisten ja mahdollisten koululaisryhmien kanssa.”

Linna ja Virolainen muistuttavat maksuttomuuden tärkeydestä: ”Leikkipuiston toiminta perustuu matalaan kynnykseen eli siihen, että mahdollisimman monella lapsiperheellä on mahdollisuus osallistua toimintaan.”

Lapselle myös kirjojen maailma on leikin ja ilon maailma. Siksi leikin mahdollisuuksia tulee pohtia kirjastosuunnittelussa. Leikistä syntyy luovuus.

Siru Valleala

Digitaalista avointa kirjastoa kehittämässä

Keskustakirjasto järjesti yhdessä Suomen yleisten kirjastojen verkkopalveluita kehittävän Kirjastot.fi:n ja tiedon avoimuutta edistävän yhdistyksen Open Knowledge Finland:in kanssa Digitaalinen avoin kirjasto –työpajan kokouskeskus Paasitornissa torstaina 15. lokakuuta 2015. Osana vuosittaista, paikallisdemokratian juhlistamiseksi järjestettävää Euroopan neuvoston demokratiaviikkoa pidetyn työpajan tavoitteena oli avata keskusteluyhteys kirjaston kehittämisestä kiinnostuneiden toimijoiden välille. Tavoitteena on luoda kehittäjäyhteisö, jonka tehtävänä on jalostaa olemassaolevista idearaakileista toteutuskelpoisia konsepteja ja miettiä keinoja niiden toteuttamiseksi. Kirjasto tarjoaa yhteisön toiminnalle puitteet.

Päivän aikana digitaalista kirjastoa tarkasteltiin eri näkökulmista neljässä erillisessä työpajassa, joiden aiheina olivat kirjaston avoin data, kirjaston avoimet tilat ja niiden sosiaalinen käyttö, kirjaston tietotekninen arkkitehtuuri sekä sisältöjen avaaminen ja suosittelualgoritmit. Työpajoissa kartoitettiin kirjaston avoimia aineistoja, ideoitiin avoimia tiloja hyödyntäviä palveluita, visioitiin tulevaisuuden tietoarkkitehtuuria ja pohdittiin sisältöjen avaamisen ja suosittelun tapoja sekä yhteistyömahdollisuuksia.

Nuoret käärivät hihat ja haastavat kirjaston uudistumaan

Helsingin kaupunginkirjasto ja Demos Helsinki ovat lähteneet yhdessä kehittämään kirjastoa kohti paikkaa, jossa jokainen voi toteuttaa itseään ja löytää oman juttunsa. Koska keinoja on yhtä monta kuin ihmisiäkin, on tärkeää saada mukaan kattava porukka luomaan uudennäköistä, inspiroivaa kirjastoa. Nyt keskiössä ovat nuoret 15-29-vuotiaat helsinkiläiset.

kaupunkiverstas_1132

Tule mukaan ideoimaan, kokeilemaan ja vaikuttamaan

Kirjastossa ajatellaan, että kun ihmisille antaa työkaluja, mahdollisuuksia ja vapauden puuhata, niin he keksivät jotain. Tämä on tulevaisuuden kirjaston idea: asiakkaat pääsevät kokeilemaan uusia juttuja, kehittämään ajatuksiaan, kohtaamaan ja oppimaan vertaisilta. Mitä tämä tarkoittaa nuorten kaupunkilaisten näkökulmasta? Sitä lähdetään kokeilemaan yhdessä.

Yhteisen tekemisen virittämiseksi tarvitaan näkemyksiä suoraan nuorilta. Siis sinä 15-29-vuotias helsinkiläinen, menetkö uuden ajan kirjastoon bloggari-tapaamiseen, tekemään video-CV:n vai musademon? Onko apunasi työtila, DJ-välineet tai TE-neuvontaa? Mitä kaikkea tarvitset ollaksesi lukutaitoinen nykypäivän yhteiskunnassa? Jos kuulut ikähaarukkaan, kerro se meille linkin kautta aukeavassa kyselyssä! Kysely on auki aina 23.11.2015 saakka http://goo.gl/forms/olT1RVQ0tC . Jos taas haluat tulla mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan, ilmoittaudu mukaan työpajoihin:http://goo.gl/forms/dw6wBnL61G

kirjasto10_studioopas_3353

Nuorten tarpeet näkyvämmin osaksi kirjaston suunnittelua

Työmenetelminä käytetään havainnointeja, verkkokyselyä, ryhmähaastatteluita, työpajatyöskentelyä ja käyttäjäprofiileja. Tavoitteena on, että parin kuukauden tiiviin työskentelyrupeaman tuloksena nuorten tarpeet näkyvät entistä vahvemmin osana kirjaston toimintojen, palveluiden ja sisältöjen kehittämistä. Työpajoissa 9.12. ja 16.12. klo 17.00 – 19.30 on kaksi teemaa: Tulevaisuuden kirjasto: Case keskustakirjasto ja Kirjaston mahdollisuudet: Case Töölön kirjasto. Ilmoittautuminen on avoinna ja vielä ehtii mukaan kehittämään kirjastoa! Yhteisen työskentelyn tuloksena nuorten ääni kanavoituu suoraan osaksi kirjaston uudistamista.

TERVETULOA PYYHKIMÄÄN VIIMEISETKIN MENNEISYYSPÖLYT HELSINGIN KIRJASTON NURKISTA!

 

LISÄTIETOJA:

  • Maari Parkkinen, DemosHelsinki, +358 40 837 4649, maari.parkkinen@demoshelsinki.fi
  • Virve Miettinen, Helsingin kaupunginkirjasto, +358 40 168 5748, virve.miettinen@hel.fi

Tule kehittämään digitaalista avointa kirjastoa

Tervetuloa Keskustakirjaston, Kirjastot.fi:n ja Open Knowledge Finlandin yhteiseen Digitaalinen avoin kirjasto –työpajaan torstaina 15. lokakuuta klo 11-17. Työpaja järjestetään osana Euroopan neuvoston demokratia- ja koodiviikkoa. Tapahtumapaikkana on kokouskeskus Paasitorni Helsingin Siltasaaressa.

Vuonna 2018 Töölönlahdelle valmistuva Keskustakirjasto on uudentyyppinen hanke, jonka sisältöjä ja toimintamalleja haetaan kirjaston, kaupunkilaisten ja kumppanien yhteistyöllä. Helsingin kaupungin uudessa strategiaohjelmassa 2013-2016 osallistaminen ja lähidemokratia ovat avainroolissa, ja keskustakirjasto kaupungin eri toimijoita yhdistävänä hankkeena haluaa olla mukana tässä kehityskulussa. Valmistuessaan keskustakirjasto on paitsi tila, myös väline ja julkaisukanava kaupunkilaisten yksilöllisille ja yhteisille tekemisille.

Vuorovaikutuksella kaupunkilaisten kanssa on kaksi puolta. Toisaalta kyseessä on uudenlainen kehittämistyö: käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta ja vertaisluominen. Toisaalta taas halutaan parantaa lähidemokratiaa, kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä avata päätöksenteon prosesseja.

Keskustakirjastolla on tärkeä rooli Helsingin kaupunginkirjaston toteuttaessa asetukseen perustuvaa tehtäväänsä valtakunnallisena yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Tehtäviin kuuluu kirjastotoiminnan yleinen kehittäminen Suomessa, mihin keskustakirjastohankkeet tuovat uutta aineistoa.

Digitaalinen avoin kirjasto -työpajan tavoitteena on keskusteluyhteyden avaaminen erilaisten kirjaston kehittämisestä kiinnostuneiden toimijoiden välille ja Keskustakirjaston kehittäjäyhteisön luominen. Kirjasto toimii yhteisössä fasilitoijan roolissa. Kehittäjäyhteisön tehtävänä on jalostaa olemassaolevista idearaakileista toteutuskelpoisia konsepteja ja miettiä keinoja niiden toteuttamiseksi.

Tilaisuus alkaa yhteisellä avauksella ja lounaalla, jonka jälkeen jakaudumme neljään erilliseen työpajaan, joissa tarkastellaan digitaalista kirjastoa eri näkökulmista. Työpajatyöskentelyn aikana iltapäivällä järjestetään kahvitarjoilu.

Päivän agenda on pääpiirteissään seuraava:

11:00 Tilaisuuden avaus ja päivän aiheiden tarkempi esittely, alustava jako ryhmiin
12:00 Lounas
12:30 Erilliset työpajat, joiden aiheet ovat seuraavat:
Työpaja 1: Kirjaston avoin data
Työpaja 2: Kirjaston avoimet tilat ja niiden yhteisöllinen käyttö
Työpaja 3: Kirjaston tietotekninen arkkitehtuuri
Työpaja 4: Kirjaston sisältöjen avaaminen ja suosittelualgoritmit
16:00 Yhteenveto ja keskustelu

Tarkempaa tietoa työpajojen sisällöstä löydät tämän artikkelin lopusta. Työpajat ovat avoimia ja päivän mittaan on mahdollista vaihtaa työpajasta toiseen.

Ilmoittautuminen työpajaan on päättynyt. Kiitoksia ilmoittautuneille!

Lisätietoja tapahtumasta antaa Keskustakirjaston konseptisuunnittelija Anu Koski, anu.koski@hel.fi.

Tavataan lokakuussa yhteiskehittämisen merkeissä!

 

Digitaalinen avoin kirjasto –työpaja
Aika: 15.10. klo 11-17
Paikka: Kokouskeskus Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki
Tila: Siltasaari-sali, 1. krs

Paasitorni sijaitsee Helsingin Siltasaaressa, Hakaniementorin vieressä. Tarkempia tietoja kulkuyhteyksistä löytyy osoitteesta http://www.paasitorni.fi/kavijoille/kulkuyhteydet.

 

Keskustakirjasto http://keskustakirjasto.fi/
Kirjastot.fi http://www.kirjastot.fi/
Open Knowledge Finland http://fi.okfn.org/

Demokratiaviikko http://demokratiaviikko.fi/

Työpajojen sisällöt

Työpaja 1: Kirjaston avoin data
Tässä työpajassa etsitään käyttöä kirjastojen avoimelle datalle sekä keskustellaan datan avaamisen mahdollisuuksista – millaista dataa olisi hyvä olla saatavilla ja mitä sillä voitaisiin tehdä?

Työpaja 2: Kirjaston avoimet tilat ja niiden yhteisöllinen käyttö
Työpajassa tarkastellaan kirjastojen avoimia tiloja ja mahdollisuuksia niiden yhteisölliseen käyttöön ja uusiin käyttötapoihin. Aiheina voivat olla esimerkiksi työn alla oleva kaupungin resurssiydin ja sieltä saatavan avoimen datan hyödyntäminen, tilavaraus sosiaalisena objektina sekä aiemmissa työpajoissa esiin noussut “Törmäytin”, Keskustakirjaston käyttäjäyhteisön digitaalinen kohtaamispaikka.

Työpaja 3: Kirjaston tietotekninen arkkitehtuuri
Kirjastot ovat olleet edelläkävijöitä avoimen koodin sovellusten käyttöönotossa julkisella sektorilla. Ydinjärjestelmän (erp) korvaaminen avoimen koodin järjestelmälla avaa uusia mahdollisuuksia integroidun järjestelmäarkkitehtuurin ja yhden toimittajan mallin avaamiseksi modulaariseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi, jota kehitetään verkostomaisesti. Esimerkkeinä tilanvaraus, asiakkuudenhallinta ja logistiikan hallinta sekä toimialan kansalliset ratkaisut.

Työpajassa etsitään keinoja kehittää kirjastojen tietojärjestelmäarkkitehtuuria siten, että riippuvuus suljetuista kirjastojärjestelmistä pienenee. Tavoitteena on hahmotella tulevaisuuden kirjaston järjestelmäarkkitehtuuria, joka mahdollistaa toimittajariippumattomuuden ja skaalautumisen uusiin palveluluihin ja tarpeisiin.

Esimerkkinä avoimen koodin sovelluksista Joensuun kirjasto on ottanut käyttöön avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän (KOHA): http://www.joensuu.fi/-/suomen-ensimmainen-avoimen-lahdekoodin-kirjastojarjestelma-kaytoon-joensuussa.

Työpaja 4: Kirjaston sisältöjen avaaminen ja suosittelualgoritmit
Kirjaston asiakkaat kaipaavat suositteluja, mutta tällä hetkellä automatisoidut, algoritmipohjaiset suosittelijat (esim. lainausdataan perustuva suosittelija.fi) tuottavat liian yleisiä ja persoonattomia vastauksia. Haasteena on löytää suositteluihin laajempi ja henkilökohtaisempi näkökulma: paras suosittelija olisi sellainen, joka kertoisi, mistä lukijat ovat pitäneet lukemissaan teoksissa ja auttaisi suosituksia etsivää arvioimaan, onko suositelluissa teoksissa sellaisia elementtejä, joista hän voisi pitää.

Sisältöjen avaamisen haastena on se, että digitaaliset sisällöt ovat kirjaston tilassa näkymättömiä eikä niiden olemassaolo välttämättä ole yleisessä tiedossa kirjaston ulkopuolellakaan. Kaipaamme uusia näkökulmia digitaalisten sisältöjen esittämiseen kirjaston tilassa ja myös verkossa kirjaston ulkopuolella.

Työpajassa tarkastellaan suositteluja ja sisältöjen avaamista yhdessä ja erikseen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi avoin suosittelualgoritmi, jonka tuottamat suosittelut jaetaan verkkoon sosiaalisina objekteina.

Tule mukaan näyttämään suuntaa ja uusimaan kirjaston arvoja

Kirjastossa päivitetään parhaillaan strategiaa ja tehdään suunnantarkistus-työtä. Maailma muuttuu, vanhoja ideoita on hyvä palata ajattelemaan uusiksi ennen kuin ne menevät ”parasta ennen”-päiväyksen yli. Olemme työskennelleet yhdessä koko henkilökunnan kanssa ja elokuussa esittelimme ehdotuksemme arvoiksi, visioksi, toiminta-ajatukseksi sekä kuudeksi ylätason keinoksi, joiden avulla aiomme visiomme toteuttaa, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä apulaiskaupunginjohtajalle. Iloksemme luonnoksen toimivuudesta vallitsee ilmeisen laaja yksimielisyys.

Tarvitsemme näkemystäsi arvotyöpajassa 6.10. klo 15.00

Vielä on kuitenkin työtä jäljellä. Panimme arvot kokonaan uusiksi ja nyt niille ollaan tekemässä tarkempaa sisältöä. Tavoitteena on koota kaksi toimintaa ohjaavaa kuvausta kutakin arvoa kohti: mitä arvo tarkoittaa talon sisällä ja mitä taas käyttäjiin suuntautuessa. Tässä työssä tarvitsemme asiakkaiden ääntä. Kutsumme sinut mukaan tekemään kirjastoa paremmaksi yhdessä ja näyttämään meille suuntaa työpajaan ti 6.10. klo 15.00 – 18.00 Vallilan kirjaston galleriatilaan (Päijänteentie 5). Paikalle on johtomme, työntekijöitämme ja sinä. Sinulla on hieno mahdollisuus vaikuttaa suoraan siihen, miten kirjasto arvoissaan asiakasta ja koko kaupunkiyhteisöä huomioi.

Ilmoittaudu mukaan

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä 24.9. mennessä. Mukaan mahtuu kuusi, kiinnostuneet liikkeelle siis! Arvomme osallistujat ja kerromme kaikille valinnan tuloksen 25.9.

Kirjaston päivitetyn strategian sisältöjä:

Arvot:

* Ilo * Käyttäjälähtöisyys * Sananvapaus * Sivistys * Vastuullisuus * Yhdenvertaisuus

Visio:

Kirjasto on ideoiden ja ajatusten rikastamo, jossa tietoja, taitoja ja tarinoita jakamalla luomme yhdessä uutta kansalaisyhteiskuntaa.

Toiminta-ajatus:
Kirjasto tarjoaa kaikille kulttuuria, tietoa ja oppimismahdollisuuksia. Se on avoin, julkinen tila ja palvelu, joka tukee sananvapautta, aktiivista kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Helsingin kaupunginkirjasto tuottaa yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa palveluita ja verkkosisältöjä pääkaupunkiseudun ja koko maan tarpeisiin.

Tule uudistamaan kirjasto Helsinki Design Week’lle!

Kirjasto on mukana yhdennentoista kerran järjestettävällä Helsinki Design Weekillä 3.-13. syyskuuta. Tänä vuonna yksi pääteemoista on kaupunkimuotoilu. Muotoiluosaamisen avulla parannetaan julkisia palveluita ja rakennetaan kaupungin identiteettiä. Myös tulevaisuuden kirjastoa ja sen palveluita muotoillaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Tule mukaan Kolme linjaa kirjastoon –tapahtumaan 12.9.

Uudeksi kansalaistoiminnan kehdoksi kutsuttu keskustakirjasto nousee kaupunkilaisten ideoiden voimalla Helsingin keskustaan Töölönlahdelle. Uusi julkinen tila on vaatinut asiakkaiden osallistamista suunnitteluun. Samalla tavalla kuin perinteinen esinemuotoilija tutkii istumista ja valmistaa prototyyppejä kehittääkseen käyttäjänsä kannalta mahdollisimman hyvän tuolin, on kirjasto ottanut asukkaat mukaan kehittääkseen heille mahdollisimman hyvät kirjastopalvelut.

Tule kuulemaan lisää ja tuomaan omat ideasi osaksi suunnittelua kirjaston HDW-viikon Kolme linjaa kirjastoon -tapahtumaan lauantaina 12.9. klo 10.30 – 12.00 Jätkäsaaren L3-makasiiniin. Mikä tarjolla olevista linjoista sopii sinulle? Valitse itse! Lavalla pyörivät case-esittelyt nonstoppina alkaen 10.30 ja 11.15, mukana myös keskustakirjaston suunnittelutoimisto ALA Arkkitehdit.

Muotoilutarinat.fi –verkkojulkaisu avattiin 7.9. – mukana myös kirjasto

Helsinki Design Weekin kunniaksi julkaistiin myös Muotoilutarinat.fi –verkkojulkaisu. Se kertoo kymmenen tarinaa siitä, miten kaupunkia on kehitetty muotoilun avulla. Tarjolla on nippu selkeitä oivalluksia suoraan projekteista ja paikoista, joissa on tehty jotain oikeasti uutta – ja vieläpä hyvin. Tutustu kirjaston tarinaan täältä.

Tutustu tarkemmin:

Vaikuttajaverkosto ideoi palveluja turisteille ja maahanmuuttajille

Mitä palveluita, sisältöjä ja toimintoja keskustakirjasto voisi tarjota maahanmuuttajille, matkailijoille ja turisteille?  Sitä ideoitiin yhdessä noin neljänkymmenen monikulttuurisuuden, kotoutumisen, maahanmuuton ja matkailun ammattilaisen kanssa työpajassa 7.5.2015 Rikhardinkadun kirjastossa. Työpaja oli osa Keskustakirjaston vaikuttajaverkosto-toimintaa, jota on rakennettu erilaisten teemallisten tilaisuuksien ympärille (esim. oppiminen, digitaalisuus, lukemisen talo, kaupunkitoimijat). Read more »

Keskustakirjaston kaverit – tekeminen edellä tuloksiin

Keskustakirjaston kaverit oli osallistavan kansalaissuunnittelun projekti, jossa valikoitu 28 asiakaskehittäjän joukko pääsi edistämään käyttäjänäkökulmasta uuden kirjaston suunnittelua. Kaverit-yhteisön tiivis työperiodi kesti viime marraskuusta tammikuun loppuun. Yhteisö kehitteli eteenpäin suunnittelukysymyksiä neljän eri teeman ympärillä sekä verkkotyöskentelyn avulla että työpajoissa (27.11.2014, 11.12.2014, 15.1.2015, 3h/työpaja).

Vahvuus erilaisISSA osaajiSSA

Suunnitteluryhmään valittiin mahdollisimman hyvin Helsingin eri kaupunginosia edustava 28 kaupunkilaisen joukko. Jokainen osallistuja toi omat taitonsa mukaan – vahvuus oli erilaisista taustoista lähtöisin olevien ihmisten yhdessä tekemisessä.

590-Keskustakirjaston-kaverit-1

Yhdessä uutta ymmärrystä

Yhteisön kanssa ratkottiin konkreettisia suunnittelukysymyksiä neljän eri työskentelyteeman ympärillä. Kuten kehittäjäyhteisöiltä yleensä, myös keskustakirjaston kavereilta haettiin:

  • Asiakastietoa siitä, mikä nykyisissä palveluissa toimii ja mikä ei
  • Suurimpien kehittämistarpeiden tunnistamista ja niiden ratkaisutapoja
  • Täydennyksiä alullaan oleviin suunnitelmiin
  • Kokonaan uusia avauksia ja näkökulmia
  • Ymmärrystä asiakkaiden arjesta ja kokemusmaailmasta
  • Näkökulmia siihen, miten asiakkaat näkevät kirjaston tulevaisuuden

Tuloksena syntyi neljään työskentelyteemaan liittyviä edelleen kehitettyjä ratkaisuja mm. palvelupaletti turisteille ja maahanmuuttajille, Kirjasto ja 2000-luvun kansalaistaidot eli toisen kerroksen palvelupaletti, Yhdistämö-vertaisoppimisen sovellus, kansalaisosallistuminen ja –vaikuttamisen palvelupaletti, Kirjasto alustana, ihmiset tekijöinä -mallin konkretisointia sekä Ovet auki – toimi vapaaehtoisena keskustakirjastossa –mallin konkretisointia (ks. tuloslinkit alla).

590-Keskustakirjaston-kaverit-3

Pilotissa selvitettiin, mikä toimii ja mikä ei

Kyseessä oli pilotti, jonka avulla testattiin toimintamallia ja toiminnasta saatuja hyötyjä. Toimintaa arvioidaan maalis-huhtikuussa 2015, jolloin päätetään  jatkosta sekä tulosten viemisestä käytäntöön. Tavoitteena on, että tulokset hyödynnetään soveltuvin osin sekä lähikirjastojen että keskustakirjaston toiminnan kehittämisessä.

Kavereille kuuluu kiitos!

Opimme kavereilta, kannustimme toisiamme eteenpäin haasteesta toiseen ja synnytimme tekemistä, joka vie kirjastoa kohti uutta. Kiitokset kaikille kavereillemme! 95 % osallistujista toivoi kehittäjäyhteisölle jatkoa. Yksi osallistuja kiteytti yhteisiä tunnelmia näin: ”Minulla syntyi omistajuussuhde kaupunkiin, tunsin ensimmäistä kertaa itseni helsinkiläiseksi.”

Tuloksiin ja työskentelyprosessiin voit tutustua näistä linkeistä:

590-Keskustakirjaston-kaverit-4

Liity mukaan seuraamaan, ideoimaan, kehittämään ja kokeilemaan!  Kuulet ajankohtaisista aiheistamme ensimmäisenä verkkosivuiltamme, tai seuraamalla meitä Facebookissa ja Twitterissä:

Lukurauhaa Suvannossa

Kirjasto 10 on nyt rauhallisen zen-hengen pioneeri. Vuodenvaihteessa viimeistelty Suvanto-tila kirjaston seinustalla on yksi toteutuneista keskustakirjaston osallistuvan budjetoinnin projekteista. Ideointivaiheessa suunnitelmana ja asiakkaiden unelmana oli saada tila, joka muun muassa antaa energiaa, rentouttaa ja tyhjentää mielen arjen sykkeen keskellä, tuottaa moniaistisen kokemuksen ja tarjoaa hiljaisuuden auvoa. Kuinka suunnitelmassa on onnistuttu?

Lounasaikaan Suvanto henkii rauhaa. Suuren säkkituolin uumenissa lueskelee vain yksi ihminen. Kengät on jätetty ulkopuolelle, paksu, pehmeä matto on muotoiltu muistuttamaan rantakiviä. Muutaman neliön nurkkauksessa on säkkituolin, maton ja visuaalisen naulakkopuun lisäksi pehmeitä tuoleja, joogariippumatto sekä kolme teknistä elementtiä.

Barrisol-valoseinällä eri värit vaihtuvat hitaasti, vastapäiselle seinälle projektori heijastaa videota luonnosta: jääkarhuja, merenalaista elämää, metsää, pilviä ja syksyn ruskaa. Tuolien yllä on kohdistettuja äänisuihkuja, jotka välittävät meditatiivista musiikkia. Aistikokemuksen yhteistunnelma rauhoittaa tehokkaasti.

Suvanto6

Joogaa, lepoa ja joogalepoa

Säkkituolista löytyy yllätys: ruokatuntilepoa on viettämässä lähikulmien toimistolla työskentelevä Marco Suvanto. Kuinka osuvaa! “Huomasin tämän tilan ohimennen noin kuukausi sitten ja painoin sen mieleeni, toki paikan nimenkin vuoksi. Tapanani on kokeilla uusia juttuja, joten nyt livahdin lounastunnilla fiilistelemään rauhallista hetkeä”. Marcoa miellyttää erityisesti vaihtuvien värien seinä sekä italialaista alkuperää oleva matto. “Se on tyylikäs ja luo kutsuvan tunnelman”.

Maton on oltava paksu, jotta akustiikka toimii ja äänisuihkut kuuluvat. Tila itsessään on muunneltava, tuoleja voi siirrellä mielihalujen mukaan, matolla loikoa tai vaikkapa joogata. Perällä roikkuvaan joogariippukeinuun on helppo sukeltaa jopa kokonaan piiloon. “Eräs asiakas vietti keinun uumenissa kerran kolme tuntia, emmekä edes huomanneet siellä olevan ketään”, naurahtaa Kari Lämsä, Kirjasto 10:n osastonjohtaja.

Kirjastolta lisää henkistä ravintoa

Joogariippukeinuun testipulahduksen tekevä Marco Suvanto näkee kirjaston luontevana paikkana rentoutustilalle. “Kirjastossa on jo valmiiksi seesteinen tunnelma, josta on helppo jatkaa seuraavalle tasolle, päästä sfääreihin. Olisi liian suuri hyppy, jos suoraan kadulta pitäisi astua Suvantoon. Olen pienestä pitäen käynyt kirjastossa, ja on hienoa nähdä kirjaston muutos. Tällainen tila on siitä hyvä esimerkki: henkistä ravintoa monessa muodossa”.

Kirjasto 10:n rentoutumistilan on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, jonka kanssa kaupunginkirjasto on tehnyt yhteistyötä jo pitkään. Talli on suunnitellut myös Kirjasto 10:n sisustuksen.

Suvanto8

Tarinoiden tunnelmatila

Tällä hetkellä Suvannon videokankaalla pyörii YouTube-videoita ja tilan vierellä on kieltokylttejä muistuttamaan kenkien ja eväiden jättämisestä ulkopuolelle. “Koska kaikenlaista liikkuvaa kuvaa on niin paljon joka puolella tarjolla, toivoisin, että valkokankaan videoihin täällä todella panostettaisiin. Lisäksi toivon, että kieltokyltit toteutettaisiin jollakin muulla, luovemmalla tavalla, ei kieltämisen kautta”, joogakeinusta herännyt Marco Suvanto pohtii. “Suvantoon voisi myös johtaa vaikkapa kolmen askelman polku, joka toimisi kutsuna ja jonka ansiosta paikan huomaisi paremmin”.

Kari Lämsä kertoo, että Suvanto-tilaa aiotaan jatkossa käyttää erilaisiin tarkoituksiin. “Yksi idea on esimerkiksi tarinatuokiot niin lapsille kuin aikuisillekin. Valkokankaalla voi myös esittää mediataidetta ja käyttää tilaa taideprojektien osana, galleriatilana ja esityspaikkana. Suvanto on asiakkaiden toivoma ja kaipaama. Osana tulevan keskustakirjaston suunnittelua se esittelee yhden version hiljaisuudesta”.

Iltapäivällä Suvannossa lekottelee kaveriporukka. Milla, Joanna ja Ari kiteyttävät tilan olemuksen: ” Tämä on ihana, koska täällä saa vaan olla. Ei ole pakko tehdä mitään”.

 

Teksti: Siru Valleala

Tässä tulee keskustakirjaston kaverit!

Keskustakirjaston kaverihaku oli auki ajalla 10.10.–10.11. Se keräsi suuren kiinnostuksen ja osallistuvaan suunnitteluryhmään haki laajalla kirjolla kirjastonkäyttäjiä ja asiantuntijoita ympäri Suomea, jopa ulkomailta asti. Nyt 28 kaveria on valittu ja työskentelyvaihe voi alkaa.

Kirjaston tulevaisuus kiinnosti

Verkkosivuilla oli kampanjan aikana yli 13 000 sivun katselua ja eri käyttäjiä yli 6600. Kaveriksi mukaan haki lopulta 91 ihmistä. Hakijoiden joukossa oli ihan tavallisia kirjaston käyttäjiä, professoreita, kehittämisjohtajia, pedagogeja, muotoilijoita ja kaupunki- sekä kulttuuriaktiiveja. Mukaan valittiin mahdollisimman heterogeeninen joukko, jolla on näkemystä ja osaamista neljästä eri työskentelyn teemasta.  Read more »