Kuinka kirja pääsee parhaiten esille?

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä.

Kirjaston aineistosijoittelu eli se, mistä kirjat ja muu materiaali löytyvät, vaatii suunnittelua ja havainnoivaa silmää. Tutustuimme Rikhardinkadun kirjaston aineistoprojektiin, jonka tuloksia aiotaan hyödyntää myös kirjasto Oodissa.

Sari Jovero, Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikkö, esittelee legendaarisen kantakaupunkilaiskirjaston kerroksia. Kierreportaiden päässä kaikkein korkeimmalla on muun muassa kiinnostava Helsinki-aiheisten kirjojen huone.

– Meillä suunnitellaan parhaillaan laajamittaista aineistosijoittelu-uudistusta, kertoo Jovero, joka on mukana kirjasto Oodin kokoelmaa pohtivassa työryhmässä. Oodin aineistosijoittelua on pohdittu yhdessä Design Studio Muotohiomon kanssa. Yksi työpajoista järjestettiin Rikhardinkadulla.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

– Oodi on toki eri tyyppinen paikka kuin vanha ja sokkeloinen Rikun kirjasto, mutta kaikessa aineistosijoittelussa kohdataan samoja haasteita, kun materiaalin määrä on hyvin suuri.

Kaksi pääperiaatetta ovat ohjenuorina: se, mitä asiakkaat haluavat ja se, mitä kirjasto tahtoo tarjota. Asiakkaiden on löydettävä etsimänsä helposti, mutta lisäksi matkan varrella on hyvä tarjota löytöjä ja aarteita. Logiikka yhdistyy yllätykseen, syvyys visuaaliseen herkullisuuteen.

Palapeliä ja assosiointia

– On konkreettista palapeliä pohtia, mikä on tilallisesti mahdollista. Juuri nyt Rikun muutoksessa tekeillä on tarkistusmittaus: katsomme, mitä todellisuudessa mahtuu minnekin. Esimerkiksi kirjojen kansien näyttäminen vie tilaa.

– Esillepanossa kuljetaan yhä virikkeellisempään suuntaan, jolloin on pohdittava kirjanäyttelytyyppisiä kalusteita. Käytännön seikkoihin liittyy sekin, ettei kirjoja sijoiteta liian alas. On tärkeää olla herkkänä sille, mikä on pinnalla ja missä paikoissa aineisto vetää eli lähtee parhaiten asiakkaan matkaan.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Oodin suhteen tilanne on Rikuun verrattuna uusi: talo ja hyllyt ovat alkuun tyhjät. Isoa suunnittelutyötä tarvitaan.

– Rikhardinkadulla painotetaan taidetta, ja uudistamisprojekti tehdään aluksi taidekirjakokoelman parissa. Toisesta kerroksesta on tarkoitus muodostua taidekerros, jonne kuvataide, musiikki ja kaunokirjallisuus sijoittuvat.

– Suuri kysymys on se, mitkä aihepiirit loogisesti kuuluvat yhteen. Muotohiomon työpajassa kävi ilmi, että ihmisten assosiaatiokyky on valtava. Lopulta kaikki liittyi kaikkeen ja tuloksena oli villi post it -lappusekamelska, joka sai koko pajan nauramaan!

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös:
Keskustakirjaston aarteita etsitään jo

 

Valitse kirjoja Oodiin

Oodiin tulevia kirjoja pääsee valitsemaan verkossa 1.6.2017 saakka. Valitse suosikkisi ja tutustu samalla Oodin kirjasuunnitelmiin. Oodista tulee sadantuhannen kirjan talo.

Millaisia kirjoja keskustakirjastossa pitäisi olla? Oodin kirjavalikoimaan voi vaikuttaa Osallistuva valinta -sivustolla 22.5.–1.6.2017.

Sivustolla on kirjavaihtoehtoja kertomakirjallisuuden ja runouden sekä elämäkertojen, muistelmien ja historian aloilta. Katso vaihtoehdot kategorioita selaamalla tai etsi teoksia kirjahaun kautta.

Verkkovalinta on avoin kaikille, joilla on Helmet-tunnukset. Kirjastokortin numerolla ja tunnustusluvulla kirjautuneena voi valita ja kommentoida kirjoja. Kirjautumattakin voi tutkia kirjavalikoimaa ja sitä, miten paljon ääniä eri kirjat ovat saaneet.

Kaupunkilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti Oodin suunnitteluun, joten heidät haluttiin mukaan myös valitsemaan kirjoja. Jo aiemmin kirjastonkäyttäjät ovat saaneet valita englanninkielisiä kirjoja Helmet-kirjastoihin.

 

pasila_lapset_2255-2-2

Sadantuhannen kirjan talo

Oodi tunnetaan jo nyt puolitoista vuotta ennen avajaisiaan siitä, että siellä tulee olemaan monenlaisia palveluja äänitysstudiosta keittiöön. Pääosassa ovat kuitenkin kirjat: kirjasto on sanataiteen talo.

Oodiin tulee peräti satatuhatta kirjaa. Osa kirjavalikoimasta on jo varastossa odottamassa.

Mukana valikoimassa ovat kaikki tärkeimmät genret. Oodin kirjallisuuslajeja ovat esimerkiksi elämäkerrat, fantasia, scifi, jännitys ja viihde. Lastenkirjoja ja tietokirjoja tulee myös olemaan runsaasti.

–  Oodin painopisteitä ovat suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri, sekä kaikenlainen tekeminen ja sen tukeminen, kertoo Keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.  – Kirjavalikoimassa huomioidaan myös kymmenen Helmet-alueen eniten puhuttua kieltä.

Vaikuta kirjastojen valikoimiin

  • Kaikkiin Helmet-kirjastoihin voi tehdä jatkuvasti hankintaehdotuksia sekä painetuista että e-kirjoista. Tee hankintaehdotus

 

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto

 

Mitä Oodin elokuvateatterilta toivotaan?

Millainen leffateatteri sopii kirjastoon? Tieto Oodiin suunnitellusta elokuvateatterista innosti tulevia kävijöitä ideoimaan Facebookissa teatterin ohjelmistoa ja miljöötä. Ideoita voi antaa edelleen.

Jotain vanhaa, jotain uutta… Keskustakirjasto Oodin elokuvateatteriin toivotaan ainakin vanhoja suomalaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia elokuvia. Eräässä toiveessa mainittiin 1970-luvun puolalaiset taide-elokuvat. Myös uudet eurooppalaiset elokuvat kiinnostavat.

Eräänlaisena vastatoiveena esitettiin pariinkin kertaan, että Oodin elokuvien pitäisi tulla jostain muualta kuin Amerikasta.

Yksi vastaaja painotti erityisesti hyvää katsomiskokemusta:

– Haluaisin ennen kaikkea että esteettömät paikat olisivat hyviä paikkoja keskellä eikä mitään reunapaikkoja eturivissä. Luulisi että uudisrakennuksessa sellainen onnistuisi.

Teemat ja tapahtumat kiinnostavat

Moni leffakeskusteluun osallistunut toivoi erilaisia teemoja ja elokuvasarjoja. Esimerkiksi tällaisia elokuvia Oodissa katsottaisiin mielellään:

  • sci-fi-klassikot
  • kuuluisat lännenelokuvat
  • maailmaa muuttaneet dokumentit
  • jonkun yksittäisen ohjaajan tuotannon parhaimmisto sarjana

Elokuvaohjaajista mainittiin nimeltä Aki Kaurismäki. Yksi elokuvanystävä toivoi Oodin teatterin paikkaavan tilannetta, jossa erikoisempia elokuvia näkee lähinnä vain elokuvafestivaaleilla:

– Eli klassikoiden lisäksi uutta herkkua maailman eri kanteilta, vahva dokkariläsnäolo ja kirsikkana kakussa monipuolinen kattaus lapsille sopivaa katsottavaa.

Yhteisöllisyys on tullut elokuvateattereihinkin.

– Elokuvien lisäksi voisi olla kysyntää erilaisten live-striimausten yhteiskatselulle, onpa kyse sitten Euroviisuista, konserteista, urheilusta, oopperasta, visioitiin eräässä toiveessa.

Kerro oma ehdotuksesi

Millainen Oodin ensimmäisen kerroksen elokuvateatterista sitten tulee? Teatterin taustoja ja suuntaviivoja on esitelty artikkelissa Elokuva saapuu kirjasto Oodiin.

Tähän artikkeliin kootut toiveet ja ehdotukset on poimittu keskustakirjasto Oodin Facebook-keskustelusta. Tutustu ja osallistu keskusteluun. Oodin Facebook-sivulta saat tietoa myös muun muassa tulevista Oodin suunnitteluun liittyvistä keskustelutilaisuuksista ja tapahtumista.

Keskustakirjastoon liittyvää palautetta voi lähettää myös sähköpostilla kirjaston yhteyshenkilöille. Katso yhteystiedot täältä.

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuva: keskustakirjasto.fi

Oodin toinen kerros on tekemisen keskus

Kirjasto Oodin toinen kerros tulee olemaan paikka, jonne voi saapua tekemään töitä, opiskelemaan omassa rauhassa, kokoontumaan tai puuhailemaan jotakin aivan muuta. Mutta mitä? Lue kakkoskerroksen kiinnostavista tiloista, joita hahmoteltiin huhtikuussa palvelumuotoilijoiden johdolla.

Oppimisen ja tekemisen kerros

Oodin toinen kerros on nimetty oppimisen ja tekemisen kerrokseksi, jossa kirjaston kävijöille on tarjolla suuri määrä aktiivisia tiloja. Toisen kerroksen luonne on vahvasti erilainen kuin aulakerroksen ja ylimmän kerroksen: näissä tilat ovat avaria ja yhtenäisiä, kun taas kakkoskerros on monenlaisen puuhailun kutsuva keskus.

Palvelumuotoilutoimisto Palmun Tiina Korvenoja, Saana Tikkanen, Tiina Toskovic ja Teemu Vaarakallio ovat suorittaneet palvelumuotoiluprojektin Oodin toisen kerroksen toiminnallisuuteen liittyen. Metodeina olivat haastattelut ja työpajat niin kirjaston asiakkaiden, ei-asiakkaiden kuin työntekijöidenkin parissa.

– Tuloksissa korostui se, että toisen kerroksen on tarkoitus olla hauska paikka, joka houkuttelee oppimaan uutta. Kun saatavilla on esimerkiksi kaupunkiverstas, studioita, pelitiloja ja keittiö, saapuu kirjastoon uudenlaisia käyttäjäryhmiä: eri alojen harrastelijoita, joilla on tarve kotioloja paremmille tiloille ja tekniikoille, palmulaiset kertovat.

VAIHTELEVAA TYÖtilaa JA LUKUKEITAITA

Toiseen kerrokseen on suunnitteilla olohuonemaisia myös taukotiloja. Yksi tärkeimmistä palveluista on erilaisten työskentely- ja opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Luvassa on lukusali, varattavia huoneita, avotila ja mahdollisesti puoliyksityisiä ”bootheja”. Osa tiloista on hiljaisia, osa sopivia ryhmätyöhön ja kokouksiin. Osan voi varata etukäteen, osan napata lennosta.

– Ideana on, että päivän aikana asiakas voi vaihdella sijaintiaan omasta rauhasta avoimempaan paikkaan ja pöydän ääreltä nojatuoliin. Viihtyisyyteen panostetaan. Tulossa on myös rauhallinen tila, jossa voi vaikkapa taukojumpata, joogata tai ohjatusti rentoutua työskentelyn vastapainoksi.

Moni kaipaa kirjastossa lukittavia säilytysratkaisuja taukoajaksi. Yksi idea ovat lukittavat pulpetit. Lisäksi kirjastoon on tulossa lukittavia lokeroita.

iLOA verstaASTA ja studioISTA

Kirjasto 10:ssä sijaitseva Kaupunkiverstas on osoittanut suosionsa. Myös keskustakirjaston toiseen kerrokseen on tulossa verstasmainen toimintatila. Tilassa voi käyttää vaikkapa ompelukonetta, 3D-printteriä ja muita erikoislaitteita, joita joka kodista ei löydy.

Kaupunkiverstaan 3D-tuotoksia.

Kaupunkiverstaan 3D-tuotoksia.

Verstaan ohella tekemisen paikkoja ovat äänieristetyt musiikkistudiot, video- ja valokuvausstudiot ja pelistudiot. Niitä voi varata yksityiseen tai yhteiseen käyttöön ja niissä on vaativan harrastajatason laitteistoa. Studioissa voi esimerkiksi nauhoittaa rumpujensoittoa, editoida musiikkia, ottaa studiovalokuvia ja pelata konsolipelejä.

Kirjastoon keittiö!

Oodiin on tulossa myös keittiö. Kuka tahansa voi varata keittiötilaa vaikkapa ruoka-aiheista työpajaa tai omia kokkailukokeiluja varten. Haastatellut toivoivat keittiöön sellaisia ammattikoneita, joita kotona ei yleensä ole. Tilassa on selailtavina kansainvälisiä ruokajulkaisuja.

Kirjastokeittiössä puuhaavat isot ja pienet.

Kirjastokeittiössä puuhaavat isot ja pienet.

KUINKA löytää palvelut?

– Yksi toisen kerroksen kysymys on, kuinka kirjaston käyttäjä saa tietoa Oodin eri mahdollisuuksista ja löytää joko etsimänsä tai aivan uutta ja yllättävää, Palmun muotoilijat toteavat.

Opastukseen ja viestintään on siis kiinnitettävä tehokasta huomiota. Henkilökunnan vinkkauksella on suuri merkitys. Mielenkiintoisena ideana esitettiin viestintä lainauskuiteissa. Miltä tuntuisi saada palautuskuitissa menovinkki seuraavan viikon kirjastokaraokeen?

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Kansainvälinen audiovisuaalinen instituutti eli KAVI on jo usean vuoden ajan ollut mukana keskustakirjaston alustavana yhteistyökumppanina. Instituutin tehtäviä ovat muun muassa kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen. Keinoja ovat esitystoiminta, elokuvakasvatus, kirjasto- ja tietopalvelut ja näyttely- ja julkaisutoiminta.

Oodin ensimmäiseen kerrokseen suunniteltu elokuvateatteri tulee olemaan ahkerassa käytössä. Kaunis ja historiallinen Orion-teatteri on kauan toiminut KAVI:n keskuspisteenä, mutta uudempien tilojen ja teknologioiden tarve on ollut esillä pitkään.

Visio Oodin elokuvasalista.

Visio Oodin elokuvasalista.

KAVI:n apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta ja viestintäpäällikkö Outi Heiskanen muistuttavat, ettei lopullisia sopimuspäätöksiä ole vielä tehty, mutta yhteistyön mahdollisuudet on huomattu.

– Keskustakirjasto tarjoaa ison joukon uusia näkökulmia, sanoo Raitaranta.

– Esimerkiksi saavutettavuus on keskustakirjastossa toisenlainen, sillä kirjasto tavoittaa laajoja ja erilaisia yleisöjä. Tila antaa myös elokuvakasvatukselle uusia mahdollisuuksia. Olemme keskustelleet Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa uudenlaisesta yhteistyöstä. Lisäksi keskustakirjasto tulee olemaan esteetön.

Heiskanen uskoo uusien kävijöiden löytävän KAVI:n palvelut, onhan Oodi liikenteen solmukohdassa keskellä kaupunkia.

– Hienoa synergiaa ja jännittävää dialogia on luvassa. Tämä vuosi on kaksinkertainen juhlavuosi. Suomi juhlii sataa itsenäisyyden vuottaan, ja KAVI juhlii elokuva-arkistoinnin 60. työvuotta.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Elokuva-arkisto on ollut vahva kansainvälinen toimija perustamisvuodesta 1957 saakka. Elokuvia viedään vuosittain ympäri maailmaa eri arkistojen esityssarjoissa, festivaaleilla ja kulttuuri-instituuteissa. Esitystoiminta tuo Helsinkiin kansainvälistä ohjelmistoa vierailuineen. Kansainvälinen toiminta sopii myös kirjastoon, josta on tarkoitus tulla monipuolinen kulttuurien keskus.

– Erilaiset teemapäivät toimivat kirjaston tiloissa varmasti erinomaisesti. Vaikkapa Mika Waltari -päivänä teema voisi olla esillä sekä kirjojen ja näyttelyiden että elokuvien ja tapahtumien suhteen. Usea toimija saman katon alla voi tarjota monipuolisia ja mielikuvitusta ruokkivia tempauksia, Heiskanen visioi.

Elokuvateatteri on päiväaikaan kirjaston käytössä, ja teatteria vuokrataan myös ulkopuolisille käyttäjille.

Modernin tilan tarve

– KAVI on erityisen iloinen siitä, että modernit tilat täyttävät ajan tarpeet. Kirjastolla on sekä teatteritila että muuta dynaamista, muunneltavaa infrastruktuuria, sanoo Outi Heiskanen.

Kirsi Raitaranta on ollut vuodesta 2013 mukana elokuvateatterin suunnittelussa ja viime vuonna myös palvelumuotoilijoiden järjestämissä kirjastotyöpajoissa. Niissä on käyty läpi aulan käyttöä ja yhteistyötä eri kumppanien kanssa.

Raitaranta painottaa sitä, että arkistoelokuvien esittämisessä paras mahdollinen konehuone on tärkeä.

– Ensimmäistä kertaa meillä olisi omassa konehuoneessamme sekä 35mm:n että 70mm:n filmin esittämiseen tarkoitetut projektorit ja tietenkin nykyaikainen esitystekniikka näiden rinnalla.

Orionin kohtalo

Entä teatteri Orion ja siitä huolissaan olevat kaupunkilaiset?

– Kyselyjä Orionin tulevaisuudesta on toki tullut. KAVI on rakennuksessa vuokralla ja teatteri on taloyhtiön omistuksessa. Toiveissa on, että tila säilyy teatterikäytössä. Pienet elokuvateatterit rikastavat kaupunkikulttuuria, Raitaranta toteaa.

– Ohjelmistomme tulee pysymään monipuolisena paikasta riippumatta, ja Orionin kaltainen esitystoiminta tulisi jatkumaan kirjaston elokuvateatterissa. Seminaareja, sing-along-näytöksiä, arkistoelokuvien perusnäytöksiä, klassikoita, harvinaisuuksia, uutta nykyelokuvaa, koulunäytöksiä…

– Ehkä myös enemmän ajankohtaisia aiheita ja vierailuja – toisin sanoen tilanteessa elämistä.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä - elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä – elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala, keskustakirjasto.fi, Visit Helsinki

Oodi on osa Suomen juhlavuoden Yhdessä-teemaa

Kirjasto Oodi on vielä rakenteilla, mutta jo nyt uusi kirjasto on symboli itsenäisyyden juhlavuoden Yhdessä-teemalle.

Sata vuotta sitten, vuonna 1917, Senaatintorin Kansalliskirjastossa oli 300 000 nidettä. Yhdysvalloista oli saapunut ajatus yleisistä kirjastoista, mutta vielä kului neljä vuotta siihen, että yleiset kirjastot alkoivat saada valtionapua ja 11 vuotta siihen, että annettiin ensimmäinen kirjastolaki. Tämä vuoden 1928 laki vahvisti yleisten kirjastojen roolin osana suomalaista sivistysjärjestelmää.

Sata vuotta myöhemmin kirjastoista on tullut arkinen osa elämää. Kirjastoissa oleillaan, luetaan ja seurustellaan tasa-arvoisesti yhdessä muiden kanssa. Niissä pelataan, kuunnellaan, leikitään, opiskellaan, kudotaan, työskennellään, kahvitellaan ja kuullaan uutta.

Kirjasto Oodissa tullaan tekemään kaikkea tätä ja vieläkin enemmän. Tienraivaajana Oodi tarjoaa uudenlaisia sisältöjä niin oppimisen, sosiaalisuuden, digitaalisuuden kuin tapahtumienkin suhteen.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Sadan vuoden aikana kirjastojen maailma on myös muuttunut. Lainaajien määrät ovat laskeneet ja internet on mullistanut kirjastokäyttäytymistä. Uusia, yhteisöllisiä kirjastotapoja on syntynyt, ja digitalisaatio muokkaa kirjallistakin maailmaa.

Suomi 100 -juhlavuoden virallinen teema on Yhdessä. Kirjasto on oiva tulkitsija Yhdessä-teemalle, sillä se juuri on paikka, jolla on mahdollisuus koota sadoittain erilaisia toimijoita yhteen saman katon alle.

Kirjasto Oodia myös suunnitellaan yhdessä. Mukana ovat alusta asti olleet niin asukkaat, kaupungin toimijat kuin yhteistyökumppanitkin. Kaupunkilaisten ideoita ja unelmia toteutetaan konkreettisesti, ja työpajat kuhisevat innostunutta väkeä.

Kirjasto on itsenäisen Suomen sivistyksen kulmakivi

Suomi 100 -sihteeristön viestintäpäällikkö Päivi Pirttilä painottaa Oodin asemaa osana Suomi 100 -ohjelmaa. Keskustakirjaston valtionrahoitus on osa itsenäisen Suomen juhlavuoden rahoitusta. Kirjasto Oodi on siis on yksi juhlavuoden valtiollisista hankkeista.

- Helsingin keskustakirjaston merkitys osana itsenäisyyden juhlavuotta on keskeinen. Kirjastolaitos on poikkeuksellisen laajan ja kaikille avoimen kasvattavan ja kouluttavan ulottuvuutensa vuoksi sivistyksen kulmakivi.

Suomi 100 -juhlavuosi katsoo sekä eteenpäin että taaksepäin. Kirjastossa yhdistyvät traditio ja historia sekä tulevaisuuden täysin uudenlaiset innovaatiot. Kirjaston aineisto käsittää valtavan määrän aikakausia, tunnelmia ja tyylejä. Kirjasto arkistoi aikaamme jatkuvasti.

- Kirjasto on tahtotila, jonka huomassa sadan vuoden aikana sivistys on maassamme rakentunut. On hienoa, että kirjastoon on haluttu satsata ja antaa kaikille mahdollisuus tietoon. Kirjasto on demokraattisen yhteiskunnan symboli.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Pirttilä odottaa mielenkiinnolla etenkin sitä, millaisen esimerkin kirjasto Oodi luo kirjaston tulevasta toiminnasta.

- On hyvin kiinnostavaa nähdä, millaiset ovat uuden kirjaston rajat ja fokukset. Keskustakirjasto on pilottiprojekti, jonka aikaansaamien tulosten myötä kirjastotoimi varmasti kehittyy myös muualla Suomessa.

Suomalaisuuden juhlavasta näkökulmasta uusi keskustakirjasto on myös turisteille, ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille oikea paikka löytää ja jakaa tietoa ja tavata niin suomalaisia kuin muiden maiden edustajia. Kirjaston arkkitehtuuri ja sisustus esittelevät kotimaista taitoa ja materiaaleja.

- Kirjastot ovat monella tapaa mukana juhlavuoden ohjelmassa. Kirjasto on luonteva Suomi 100 -toimintapaikka, jonne kaikilla on pääsy. On ollut ilo nähdä, kuinka kirjastot yhdessä olivat ensimmäinen taho, joka ilmaisi kiinnostuksensa itsenäisyyden juhlavuotta kohtaan. Kirjastojen rooli on siis erittäin merkittävä.

- Siksi myös 5.12. itsenäisyyspäivän kynnyksellä luvassa on tapahtuma nimeltä Etkot. Kaikki suomalaiset ovat kutsuttuja Etkoille, ja tapahtumapaikkoina ovat tietenkin Suomen kirjastot!

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Lue lisää:

Suomi 100 – viralliset sivut

Kirjastosta tulevaisuuden tietoautomaatti?

Teksti: Siru Valleala

Lasten kirjastomaailmasta selkeä ja veikeä

Perheiden kirjasto osa 4
Sarjassa tutustutaan keskustakirjaston perhekirjastosuunnitelmiin.

Kirjasto Oodin suunnittelijat pohtivat perhekirjaston opasteita ja aineiston sijoittelua työpajassa ja sen purkutilaisuudessa.

Perhekirjaston teemaan sisältyvät keskeisinä aineistot sekä opastinhierarkia. Designstudio Muotohiomon ohjaamassa työpajassa keskusteltiin siitä, millaiset opasteet perheiden ja lasten näkökulmasta ovat paikallaan ja millä tavoin aineiston järjestelyyn on kiinnitettävä huomiota.

Kirjastoon saapuville vieraille on merkityksellinen aivan ensimmäinen kokemus rakennuksesta. Opasteiden, kuten infotaulujen, diginäyttöjen, sanallisten kylttien ja piktogrammien suunnittelijat kiinnittävät huomiota siihen, että palvelupolku käynnistyisi tehokkaasti heti sisääntuloväylältä.

Uuden kirjaston on tarkoitus olla niin esteetön kuin mahdollista. Tämä pätee myös henkiseen esteettömyyteen. Se tarkoittaa sitä, että kirjastoon ovat kaikki tervetulleet ja olo myös tuntuu tervetulleelta.

Kieltovapaata opastusta

Lasten alueella on syytä olettaa, että lapsi on lukutaidoton tai lähes lukutaidoton. Kuvallisen, yksinkertaisen ja helposti havainnoitavan viestinnän on siis oltava päätoiminen lähestymistapa.

Työpajassa oltiin yhtä mieltä siitä, että perhekirjaston opasteisiin pätevät samat toiveet kuin muuallakin kirjastossa: selkeät, tyylikkäät ja yhtenäiset opasteet, jotka sisältävät positiivisen latauksen. Ei kieltokirjastoa! Kieltovapaa kirjasto kannustaa tekemään ja antaa luvan. Saa tulla leikkimään, saa käyttää majaa lukemiseen!

Haaste on kehittää sellaisia opasteita ja symboleita, jotka ovat selkeitä kaikille ikäryhmille ja kulttuureille. Työ on käynnissä. Myös digitaalisia opasteita kehitetään parhaillaan.

Kirjaston lasten maailmassa ja toki muissakin tiloissa voidaan hyödyntää leikkisyyttä. Opasteita voi olla esimerkiksi kalusteissa, mikä antaa kiinnostavia haasteita sisustus- ja kalustesuunnittelulle. Muunneltavat kalusteet ovat myös hyvä keino luoda elävyyttä.

Tärkeää ja turvallista pienille kirjastovieraille on se, että he löytävät henkilökunnan. Tässä auttavat yhteiset asut tai muu tunnistettavuus. Huoltajien yleisimpiä kysymyksiä pyritään minimoimaan niin, että opastus toimii kysymättä. Suosittuja kohteita ovat hissien, vaunuparkin, lasten maailman, vaipanvaihto-wc:n, vesipisteen, mikron, imetystilan ja säilytyslokeroiden sijainnit.

Kun tilat, eri huoneet ja kerrokset nimetään selkeästi, niiden löytäminen helpottuu.

Mielikuvitusta aineiston esille panoon

Perhekirjaston aineisto on kovassa käytössä. Kuinka sen tulisi olla esillä ja löydettävissä?

Työpajassa listattiin vinkkejä aineiston käytettävyyteen. Kirjojen ja muun materiaalin on hyvä olla helposti saatavilla. Tässä auttavat lasten mittakaava ja kansien näkyminen. Osa aineistosta voi olla esillä lapsille, osa aikuisille. Järjestelytavat voivat vaihdella. Kirjavinkit, matalassa tasossa olevien kirjojen laatikot, kuvilla merkityt kirjasarjat ja tietenkin aakkoset helpottavat löytämistä.

Tärkeänä nähtiin lukemiseen innostaminen. Vaihtuvat teemat esittelevät uutta, ja erilaiset genret, kuten ”vaikeat asiat” tai ”kiusaaminen” kutsuvat tiettyjen aiheiden pariin.Kuva: Entressen kirjasto

Kirjahyllyjen sijoittelu ja kuvitusmaailma ovat tärkeitä suunnittelun osa-alueita. Pohdittiin esimerkiksi sitä, millainen kauas näkyvä symboli perhekirjastotilassa voisi olla. Kosketeltava veistos? Puumaja? Kallen kiipeilypuu? Myös kuvitusseinä sai kannatusta.

Lapsille mieleinen kuva- ja värimaailma houkuttelevat etsimään kiinnostavista esillepanoratkaisuista iloa ja oppia antavaa aineistoa.

LUE MYÖS:

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Kirjasto, leikkipuisto vai kirjastoleikkipuisto

Aikuiset mukaan kirjastoseikkailuun

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Entressen kirjasto, Siru Valleala

Uutenavuotena vietetään nimijuhlaa!

Uudenvuodenaattona paljastetaan keskustakirjaston nimikilpailun tulos. Lokakuun äänestysinto oli vilkasta, ja nyt jännityksellä odotamme, minkä nimistä seuraa Töölönlahden Kiasma, Sanomatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo vuonna 2018 saavat.

Suomessa kirjastojen nimet ovat varsin perinteisiä seutuun liittyviä. Poikkeuksia ovat muun muassa Tampereen Metso-kirjasto ja vaikkapa Turun yliopiston kirjasto Feeniks. Pääkaupunkiseudulla painotetaan alueen tai katujen nimiä (Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto), ja myös Kirjasto 10 liittyy osoitteeseen (postinumero 00100). Toinen vaihtoehto on ostoskeskuksen nimi (Sellon kirjasto, Entressen kirjasto).

Keskustakirjastoa on jo totuttu kutsumaan yksinkertaisesti keskustakirjastoksi, mutta olisiko kekseliäämpi ja lyhyempi nimi ytimekkäämpi? Uusi kirjasto ei tule myöskään olemaan pelkkä kirjasto, vaan monipuolisen palvelun ja kaikille avoimen kulttuuririkkaan sisällön keskus.

Töölönlahden naapureiden nimihistoriaa

Alueen erikoisin nimi on eittämättä myös erikoisimman muotoisen rakennuksen hallussa: Kiasma. Arkkitehti Steven Hollin kilpailusuunnitelman alkuperäinen nimi oli “Chiasma“, joka sittemmin jäi myös käyttönimeksi ja muotoutui suomalaisempaan muotoon Kiasma.

Kreikan kielen sana khiasmos tarkoittaa asettelua ristiin. Sana juontaa juurensa meidän X-kirjaimemme muotoisesta khi-kirjaimesta. Anatomian sanastossa kiasma tarkoittaa silmän näköhermojen risteymäkohtaa. Holl suunnitteli Kiasman risteyskohdaksi kaupunkitilaan: toisella puolella on Helsingin keskusta, toisella Töölönlahti.

Keskustakirjasto ja Kiasma

Kulttuurirakennusten ollessa kyseessä on yleisesti suosittu suurten taiteilijanimien muistamista. Finlandia-talon nimi juontuu säveltäjä Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä. Suunnittelija Alvar Aalto näki rakennuksen, samoin kuin koko Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina, kun taas Senaatintori viittasi aikakauteen, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen osa.

Toiminnallisuus määrittää monia kaupungin rakennusten nimiä. Helsingissä on esimerkiksi Eduskuntatalo, Kulttuuritalo, Kansallismuseo ja Kansallisteatteri. Musiikkitalon nimi ei voisi olla kuvaavampi. Myös Sanomatalo on selkeän käytännöllinen. Runollisimmasta ja historiallisimmasta päästä on Ateneum, jonka nimi pohjautuu kreikkalaiseen mytologiaan (ateneum: tiedon ja viisauden jumalatar Athenen temppeli). Ateneum valmistui yhteiseksi taiteiden taloksi vuonna 1887.

Liikerakennusten nimiin liittyy usein käyttöhistoria. Vaikkapa vuonna 1961 valmistuneen Aikatalon rakennutti Aikalan Kello ja Kulta Oy:n toimitusjohtaja Olga Aikala (1883-1962). 1938 kohonnut Tennispalatsi oli alkuun Auto- ja Tennistalo, ja Tennispalatsi-nimeä käytettiin vain kolmannen kerroksen urheilutiloista.

Kansalaistorilla Uutenavuotena koko suomen bileet

Keskustakirjastoa on ehditty nimetä jo aiemminkin. Helsingin Sanomat järjesti oman epävirallisen nimikilpailunsa vuonna 2013. Kirjaston viralliseen lokakuun kilpailuun tuli melkein 3000 ehdotusta ympäri Suomen. Yli 1600 ehdotuksista oli erilaisia. Kaikkien ehdottajien kesken arvottiin elämyspäivä Helsingissä, ja muun muassa hotelliyöpymisen sisältävän palkinnon sai Karla Suvanto Porista. Varsinainen nimenantaja tai nimenantajat palkitaan avec-kutsulla kirjaston avajaisiin joulukuussa 2018.

Nimenpäätösraadissa ovat mukana apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto, kirjailija Claes Andersson, kirjailija Riina Katajavuori, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen, Ruuti-ydinryhmän jäsen ja opiskelija Titta Lilja, keskustakirjaston johtava suunnittelija Pirjo Lipasti, markkinointitoimisto Måndagin suunnittelija Arto Sivonen, opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Hannu Sulin ja Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö Sari Lehikoinen.

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla kestää keskipäivästä kello yhteen yöllä, ja tiedossa on vauhdikasta, musiikillista ja nostalgista ohjelmaa Suomesta. Keskustakirjasto lupaa yllätyksellisen tavan nimikilpailun tulosten julkaisuun. Luvassa on myös kirjaston työmaan kupeessa oleva jääseinä, jonka pintaan voi maalata terveisiä.

Hyvää joulua ja uljasta uutta 100-vuotisvuotta!

Teksti: Siru Valleala

Lue lisää:

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla

Suomi Finland 100

Aula on käyntikortti kirjastoon

– Kuinka luoda keskustakirjaston aulasta toimiva palvelukokonaisuus?

Keskustakirjaston sisältöjen suunnitteluun liittyvät olennaisena osana parhaillaan käynnissä olevat palvelumuotoilutyöpajat. Perhekirjastotyöpajasta kerrotaan täällä, ja nyt vuorossa oli työpaja, jossa keskityttiin keskustakirjaston aulaan palveluympäristönä.

Mukana Töölön kirjastossa järjestetyssä pajassa oli muotoilutoimisto Palmun palvelumuotoilijoiden ohjauksessa osallistujia sekä kirjaston sisältä että yhteistyökumppaneilta. Tällä hetkellä keskeiset kumppanit ovat Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto (VAKA), Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI), Helsingin kaupunki, Visit Helsinki, Aalto-yliopisto sekä kirjaston suunnittelija, ALA-arkkitehtitoimisto.

kuva1

Keskeiset kysymykset liittyivät kirjaston aulan palveluvisioihin. Aulakerroksen palvelut johdattavat kirjaston muihin tiloihin, tapahtumiin ja toimintoihin. On tärkeää, että asiakas aulaan saapuessaan löytää tarvittavat opasteet ja kaivatun informaation henkilökohtaiseen kirjaston käyttöön.

Koska kumppaneita Helsingin kirjastolla on useita, merkittävänä tavoitteena on synnyttää aitoa ja toimivaa yhteistyötä, joka palvelee koko talon väkeä vierailijoista kokopäiväisiin työntekijöihin. Keskustakirjaston konsepti oppimis-, osaamis- ja työympäristönä tulee olemaan uudenlainen ja uutta luova.

Ruuhkakohdat kartalle

Keskustakirjaston odotetaan tuhatta kävijää tunnissa, jolloin ulko-ovi käy noin joka kolmas sekunti.

Aulakerroksen koko neliömäärä on noin 2000 . Sisäänkäyntejä on kolme, ja tiedossa on, että aula tulee olemaan kuhiseva sisääntulon ja kauttakulun keskipiste. Samalla se on se osa kirjastoa, jonka kävijä ensimmäiseksi näkee.

Palvelutyöpajan yhtenä tehtävänä on pohtia sitä,minne ihmiset aulassa kerääntyvät ja minne kävijä ohjautuu. Työpajassa asiaa havainnollistetaan pohjapiirroskuvalla, johon kukin osallistuja saa piirtää oman asiakaskohderyhmänsä oletetun reitin. Kohta kuva on täynnä taiteellisia tussiviivoja.

img_1108-3

Toiseen karttaan työpajalaiset saavat kiinnittää omalla värillään tarroja sen mukaan, mitkä kohdat aulassa heidän mielestään tulevat olemaan niin sanottuja hot spot -alueita, paikkoja, joihin ihmisiä ja omia asiakasryhmiä kerääntyy eniten.

Nopeasti näkyy esimerkiksi se, että  keskustakirjaston aulassa väkijoukot tulevat kulkemaan edestakaisin palvelulta toisella. Palautus- ja lainauspisteissä on erityisen paljon kaksisuuntaista liikettä. Pohditaan myös sitä, millä tavoin kirjastoa tutkitaan nähtävyys- ja fiilistelymielessä, maisemien ääreen hakeutuen.

Tärkeänä nähdään heti opasteiden toimivuus erityisesti ruuhkakohdissa, kuten vastaanotossa ja neuvonnassa.

img_1093-3

Värikäs väki vilisee

Aulassa on asiakaspalvelupisteen lisäksi muun muassa kohtaamis- ja oleskelualueita, elokuvateatteri, monitoimisali, perhekirjaston tiloja, kahvila-ravintola, näyttelytila ja liiketila.

Yksi työpajan tehtävä liittyy kirjaston lukujärjestykseen ja aikatauluarvioihin toimintaryhmittäin. Huomataan, että kriittisimmät tunnit tulevat olemaan arkisin kello 15-17, ja viikonloppuisin ruuhkaa aiheuttavaa toimintaa on kauttaaltaan enemmän. Ennen ylioppilaskirjoituksia abit täyttävät kirjaston. Perhekirjaston ohjelma määrittää perhevilinää. Lounasaikaan ja töiden jälkeen väkeä riittää.

img_1088-2

Millaiset eri kumppaneiden ja asiakasryhmien väliset suhteet ovat? Työpajassa pohditaan risteävää yhteistyötä monien toimijoiden välillä. Seinälle muodostuu tähtikarttamainen kaavio kriittisistä kumppaneista ja verkostoista. Muistetaan mainita, että kirjastossa on paljon väliaikaisia, ei-kiinteitä toimijoita, järjestöjä, yhteisöjä, seuroja ja teemapäiviä. Myös someyhteisö on oma virtuaalinen verkostonsa.

Tässä moninaisuudessa kaiken opastamisen selkeysvaatimus nousee jälleen keskeisenä esille.

img_1101-2

Kirjaston ääni, tuoksu, henki?

Loppuyhteenvedossa kukin saa merkitä viisi ensisijaista toivetta esille tulleista ideoista. Tärkeiksi kohoavat erityisesti kohdat: ei kielto-opasteita, paljon fyysisiä opasteita, diginäytöt, ”pikkolo” eli erillinen opas tilassa ja muunneltavat, siirreltävät kalusteet.

Olisiko tuo opas vaikkapa tunnistettava kirjastoemäntä tai kirjastoisäntä, satuhahmo tai muu maskotti? Millainen kirjaston ääni on – onko tiloissa kuulutuksia ja kuinka ne toimivat? Miltä kirjasto tuoksuu? Kahvilta? Kaunokirjallisuudelta?

On tärkeää, että myös työntekijät hahmottavat uuden työpaikkansa vaivattomasti. Kirjavan porukan kesken on voitava luottaa rakennukseen ja sen henkeen. Asiakkaiden on hyvä tunnistaa työntekijä, mikä lapsen näkökulmasta on selkeä turvallisuusasia.

Palveluidentiteetti ja uuden paikan me-henki syntyvät ajan kanssa ja kokeilukulttuuriasenteen myötä.

img_1120

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala ja Harri Annala

Lue lisää työpajoista:

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Nuoret haluavat rohkeamman kirjaston

Digitaalista avointa kirjastoa kehittämässä

img_1114-2

img_1122

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Perheiden kirjasto osa 3
Sarjassa tutustutaan keskustakirjaston perhekirjastosuunnitelmiin.

Keskustakirjastoa suunnitellaan tiiviisti perheiden näkökulmasta. Perhekirjaston teema syvenee nyt palvelumuotoilijoiden ohjastuksessa. Maria Niemi, Marke Europaeus ja Pekka Toivanen Designstudio Muotohiomosta kertovat Vuosaaren kirjastotyöpajan tuloksista sekä keskusteluista Ruoholahden leikkipuistotoiminnan työntekijöiden ja Varhaiskasvatusviraston kanssa.

Perhekirjastotyöpajassa toivottiin selkeää taloa

Vuosaaren kirjastossa järjestetyssä perhetyöpajassa käytiin läpi kirjaston piirustuksia ja erityisesti kolmannen kerroksen lasten maailmaa vanhempien ja lasten näkökulmasta.

Keskeisiksi nousivat seuraavat osa-alueet:

  • Talon ymmärtäminen: kuinka talo toimii ja ovatko opasteet varmasti selkeät? Huomioon on otettava monenlaiset ryhmät, kuten käyttäjät, turistit ja henkilöstö. Opasteiden on oltava selkeitä myös lapsille, jotka eivät osaa lukea. Kuinka monikulttuurisuutta voi soveltaa piktogrammeihin? Estetiikkakin on tärkeä osa ymmärrettävyyttä.
  • Henkilöstön tunnistaminen: työpajassa toivottiin, että lasten maailman henkilökunnalla olisi jokin tunnistettava piirre, kuten värikäs liivi tai vaikkapa kirkasväriset kengät tai sukat. Tärkeänä nähtiin myös se, että henkilökunta on helposti lähestyttävää ja niin sanotusti lasten tasolla.
  • Leikin tärkeys: lasten maailmassa tulee olla leikillisyyttä, leikkikaluja ja mukavia koloja yhdessäoloon. Toivottiin pieniä ja suuria rakentamispalikoita ja legoja. Koska kirjoista vain osa lainataan mukaan, olisi selattaville kirjoille hyvä olla tilan keskellä palautuspaikka.
  • Vanhemmille puuhaa: perheaikaa ja läsnäoloa korostettiin, mutta myös sitä, että vanhemmille ja huoltajille olisi alueella sopivia istuimia, lehtiä lukemiseen, mahdollisuus kahvikupilliseen ja muuhun rentoutumiseen vailla leikkivelvotetta. Näköyhteyttä lapseen/vanhempaan pidettiin tärkeänä. Toivottiin suurempien tilojen ohella sellaisia näkösuojallisia kalusteita, joissa voisi oleilla lapsen kanssa omassa rauhassa.
  • Aineiston selkeä löytäminen: lasten tiloissa on aineiston sijoittelulla suuri merkitys. Aineistot ovat löydettävissä helposti, ja kuvaopasteita hyödynnetään. Lasten mittakaava mahdollistaa sen, että myös lapsi itse voi etsiä kivoja kirjoja ja palauttaa niitä paikoilleen.
  • Arjen tason toimivuus: missä on vaunuille helposti löydettävä parkkipaikka, missä tavaroita voi säilyttää – onko sopivia lokeroita sopivalla paikalla, löytyvätkö wc-tilat ilman kysymyksiä, missä satuhuone ja monitoimitilat sijaitsevat? Toivottiin myös lapsiperheen perusarjen toimivuuden kannalta selkeitä opasteita ja tilojen ja kalusteiden hyödyntämistä. Huomiota kiinnitettiin siihen, kuinka kirjastossa kommunikoidaan sen suhteen, että on lupa koskea, saa tehdä sitä ja tätä ja saa mennä eri paikkoihin.
Muotoilija Sami Laine ja hänen poikansa Leo keskustelevat kirjaston kaavakuvista.

Muotoilija Sami Laine ja hänen poikansa Leo keskustelevat kirjaston kaavakuvista.

Varhaiskasvatusvirasto saapuu keskustakirjastoon

Varhaiskasvatusvirasto eli VAKA on yksi keskustakirjaston vakituisista kumppaneista ja ryhtyy toimimaan kirjaston tiloissa säännöllisesti. Muotohiomolaiset haastattelivat Ruoholahden leikkipuiston ammattilaisia ja VAKA:a johtavia leikkipuisto-ohjaajia Hannele Ojaa ja Janne Kylmämaata. VAKA:n toiminnalle osoitetaan oma erillinen tilansa keskustakirjastosta ja lisäksi opastavaa ja ohjaavaa toimintaa on ulkona ja kirjaston muissa osissa.

Varhaiskasvatusvirasto näkyy keskustakirjastossa:

  • Leikkipuistotoiminnan infopisteenä: tarkoituksena on erilaisen infomateriaalin ja digitaalisen infonäytön avulla tiedottaa kaupungin leikkipuistotoiminnasta ja yhteistyöstä kumppaneiden kanssa.
  • Ohjaavan päivätoiminnan tarjoajana: 2-3 työntekijää saapuu keskustakirjaston tiloihin järjestämään kiinteän viikko-ohjelman mukaista toimintaa lapsille, lapsiperheille ja päiväkotiryhmille arkena ja mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuna. Suunnitteilla on esimerkiksi tutustumisretkiä kirjaston tiloihin, pelejä, kädentaitoja, liikuntaa, musiikkia, ohjattua leikkiä ja pihatoimintaa.
  • Vapaan leikkitilan tarjoajana: ohjatun toiminnan ulkopuolella myös vapaata leikkiä, rajatusti leikkikaluja, soittimia, pöytiä ja tuoleja eväiden syömistä varten, vanhemmille istuimia, mikro, vesipiste, wc-tilat, vaunuparkki ja roskakoreja.
  • Ulkoleikkipaikkana: ulos aidattuun tilaan kaavaillaan penkkejä, pöytiä, ulkokatos, kenties keinuja ja liukumäkiä, kiinteitä leikkivälineitä ja vesipistettä. Tila-asiat ovat vielä avoimia ja riippuvat Töölönlahden alueen muusta päätöksenteosta.

Keskustakirjaston suunnittelua perhekirjaston näkökulmasta jatketaan tulevaisuudessa niin palvelumuotoilijoiden, kirjastohenkilökunnan, käyttäjien eli perheiden ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa yhdessä.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Pekka Toivanen, Designstudio Muotohiomo

Katso myös:

Kirjasto, leikkipuisto vai kirjastoleikkipuisto
Aikuiset mukaan kirjastoseikkailuun
Kuinka keskustakirjasto syntyy?