Jännittävää taidetta Oodiin!

Taidetta Oodiin -juttusarjan osa 1


Kirjasto Oodi on toki jo itsessään taideteos, mutta parhaillaan käynnissä on mielenkiintoinen projekti: Oodiin tulevan taiteen suunnittelu.

Kyseessä on prosenttitaide eli julkisiin tiloihin hankittava taide, jonka kustannukset maksetaan yhdellä prosentilla rakennuskuluista. Prosenttiperiaate on siis päätös käyttää osa kunkin hankkeen määrärahasta juuri taiteeseen. Periaatetta ovat käyttäneet muun muassa Helsinki, Vantaa, Oulu ja Salo.

Yksi prosentti on yleinen suositus, joka vaihtelee kohteen mukaan. Oodin tapauksessa summaksi on rajattu 100.000 euroa. Lisäksi kirjastoon on suunnitteilla muillakin rahoitustavoilla hankittuja teoksia.

Oodin prosenttitaiteilijoiksi on valittu Jani Ruscica ja Otto Karvonen. Tapaamme heidät tämän juttusarjan toisessa osassa. Miehet ovat parhaillaan suunnittelemassa teoksiaan, joiden alkuidea kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta.

Puhutaan kuitenkin ensin siitä, millä tavoin tekijät valitaan, millaista taidetta Oodiin on toivottu ja mitä muita viime aikojen teoksia julkisista tiloista löytyy.

Poikkeuksellisen vapaata taidetta

Julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola ja julkisen taiteen amanuenssi Jari Björklöv Helsingin taidemuseolta (HAM) valaisevat prosenttitaiteen valintaprosessia.

– Kirjasto on upea instituutio, ja halusimme löytää Oodiin tämän hetken parhaat taiteilijat. Kirjaston taholta toivottiin, että mukana olisi nuoria ja kiinnostavia taiteilijoita ja että mahdollisuuden saisivat myös epätavallisemmat ratkaisut, kuten tapahtuva taide, kertoo Tappola.

Päätöksen teki työryhmä, johon kuului sekä kaupungin taidemuseon että kirjaston edustajia, Oodin arkkitehdit mukaan luettuina. HAMin ehdotuksista valikoitiin sopivimmat ehdokkaat.

Taru Tappola, Jari Björklöv ja Pekka Kauhasen veistos

– Me amanuenssit seuraamme taidekenttää ahkerasti. Oodin tapauksessa pöytä on harvinaisen tyhjä taiteilijoille. Kaikki tahot ovat ihailtavan avoimia taiteen eri muodoille. Se myös asettaa haasteita, sillä vaihtoehtoisempi taideteos on vaikeampi toteutettava verrattuna vaikkapa perinteiseen pronssipatsaaseen, pohtii Björklöv.

Hän muistuttaa, että on otettava huomioon teoksen tekniikka ja ylläpito. Esimerkiksi videomuoto vaatii toisenlaista sitoutumista, johon sidotaan myös resursseja.

– Rohkeat valinnat sovitellaan tarkkaan. Kysymys on, voisiko tällaisella taideteoksella olla oma elinkaarensa? Tarvitseeko taiteen olla ikuista?

– Oodi on meille poikkeuksellinen kohde, joten toiveemme ovat korkealla tasolla. Helsingin kaupungilla on onneksi hieno ja innokas asenne prosenttitaidetta kohtaan. Se ei ole kaikkialla itsestään selvää.

Yllättävä lopputulos?

Jari Björklövin oma suosikki uudesta prosenttitaiteesta on Maunula-taloon valmistettu Sukupuut-teos, jonka toteutti IC-98 eli taiteilijakaksikko Visa Suonpää ja Patrik Söderlund. Prosenttitaiteen tavallisimpia kohteita ovat päiväkodit, koulut ja sairaalat sekä uudet kaupunkialueet kuten Jätkäsaari, Kalasatama ja Keski-Pasila, joihin on tulossa taidetta suurella budjetilla.

Nelikymppiset Jani Ruscica ja Otto Karvonen ovat kumpikin opiskelleet myös ulkomailla, Ruscica Lontoossa, Karvonen Amsterdamissa. Sisilialais-suomalaisen mediataiteilija Ruscican tuleva Oodin taideteos on audiovisuaalinen, Karvosen teos sijoittuu osaksi arkkitehtuuria. Karvosen käsialaa on esimerkiksi Kampin metroaseman Roots of the City -teos.

Otto Karvosen teos Kaupungin juuret, © HAM / Maija Toivanen

– Rakennus on vielä kesken, aikataulu elää ja taiteilijoiden oma tekeminenkin voi kehittyä uusiin suuntiin, joten lopputulosta ei kannata spekuloida liikaa etukäteen.

– Jotakin yllättävää ja jännittävää sieltä on varmasti tulossa!

 

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala ja HAM / Maija Toivanen

Ideoita riippumatosta satulatuoliin – millaisia istuimia Oodiin toivotaan?

Helsingin Kaisa-kirjastossa oli syyskuussa istuinkysely, jossa oli mahdollista testata erilaisia istuimia ja antaa niistä palautetta. Tavoitteena oli saada suuntaviivoja siihen, millaisia tuoleja Oodiin hankitaan. Kyselyn tulokset ovat nyt selvillä, samoin hahmotelmat Oodin istuimista.

Oodin istuinkyselyyn vastasi lähes 200 ihmistä. Vastaajista suurin osa oli naisia, ja eniten vastauksia saatiin 19–25-vuotiailta. Silti vastaajissa riitti niin alle 15-vuotiaita kuin yli 70-vuotiaita.

Parhaat istua ja katsoa

Istuinkyselyssä pyydettiin arvioimaan istuimia niiden istumamukavuuden ja ulkonäön suhteen. Kukin tuoli edusti omaa istuintyyppiään; Oodiin ei välttämättä tule juuri samanlaisia tuoleja, vaan ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään samankaltaisia.

Suosituimpia Kaisa-kirjastossa testattavia tuoleja olivat istumamukavuudeltaan I, E ja K.

Tuoli I, Moderno-lepotuoli, suunnittelija Yrjö Kukkapuro.

 

Tuoli E, Moderno-keinutuoli, suunnittelija Yrjö Kukkapuro.

 

Tuoli K, Karuselli- nojatuoli, suunnittelija Yrjö Kukkapuro.

 

Ulkonäöltään suosituimpia olivat edellä esitellyt tuolit E ja I sekä istuin A.

Tuoli A, Domus nojatuoli, suunnittelija Ilmari

Vähiten suosiota saavuttivat erilaiset jakkarat ja baarituolityyppiset istuimet.

Ergonomialla on väliä – työnteossa

Kyselyssä saatiin tietoa myös siitä, miten eri toiminnot ja työtilat vaikuttuvat istuintoiveisiin.

Ehkä odotuksenmukaisesti työskentelyyn kaivattiin kunnon työtuoleja ja satulatuoleja. Enemmistö vastaajista kertoi opiskelevansa, työskentelevänsä ja myös kokoustavansa mieluiten istuen. Kyselyn avoimissa vastauksissa oli mainittu myös esimerkiksi säädettävä sähköpöytä, ja usein ylipäätään se, että työpiste olisi sopiva. Esimerkkejä vastauksista:

”Tärkeää on, että työskentelykorkeus on oikea.”
”Hyvä valaistus ja paikka laukulle.”
”Tuolin ulkomuodolla ei ole väliä, kunhan se on ergonominen eli riittävän matala.”

Moni makoilee kotona kirjan kanssa sohvalla tai sängyllä. Tämä näkyi myös vastauksissa, jossa kysyttiin, missä lukisi mieluiten kirjoja tai lehtiä, tai pelaisi pc- tai konsolipelejä. Lukijat haluaisivat rentoutua esimerkiksi ”löhöten”, ”riippumatossa kellien” ja usein myös keinutuolissa.

Keinutuoli ja esimerkiksi sohva saivat paljon mainintoja myös, kun vastaajien pyydettiin nimeämään ylipäätään suosikki-istuimiaan.

Oodissa voi työskennellä ja rentoutua

Istuinkyselyllä saatiin arvokasta tietoa kirjastonkäyttäjien toiveista. Oodin irtokalustesuunnittelu on tällä hetkellä vaiheessa, jossa kootaan dokumentteja kilpailutusta varten eli määritellään, minkä tyyppisiä kalusteita haetaan. Tarkat valinnat tehdään vasta kilpailutuksen jälkeen.

Se tiedetään jo, että monenlaisille istuimille on tarvetta.

Oodiin tarvitaan esimerkiksi erilaisia tavallisia tuoleja erilaisia istujia varten aulaan, lukusaleihin, saleihin, kokoustiloihin, asiakastietokoneiden ja Kaupunkiverstaan laitteiden käyttöä varten. Oodin ensimmäisen ja kolmannen kerroksen terasseille tarvitaan säätä kestäviä istuimia ulkokäyttöön. Osa varattavien kokoushuoneiden ja tilojen istuimista tulee olemaan päällekkäin pinottavia ja pöydät helposti siirrettäviä tilojen muunneltavuuden vuoksi.

Puiden ja suurien mattojen merkitsemille Oasis-alueille istuimiksi valitaan nojatuoleja. Ikkunoiden viereen tulee tuoliryhmiä pöytineen ja nojatuoleja. Lehtienlukualueelle tulee hyväselkänojaisia tuoleja. Lasten alueelle taas tulee erikokoisia pöytäryhmiä ja istuimia lapsille.

Oodin aulatilaan tulee tuoleja ja istuimia hetkittäistä istumista varten, 11 seisomakorkuista pistäytymiskonetta ja 12 hengen suuri pöytä istuimineen kirjaston digimateriaalien ja palveluiden esittelyä varten. Ensimmäisen kerroksen kokoussaliin tulee noin 200 istumapaikkaa, samoin elokuvateatteriin. Istuimia tarvitaan myös kirjaston ensimmäisen kerrokseen ravintolaan ja toisen kerrokseen kahvilaan. Toisen kerroksen eri tiloissa tulee olemaan istuimia pinottavista tuoleista sohviin. Näiden lisäksi pelkästään kolmanteen kerrokseen tarvitaan yli 300 istuinta.

Oodin toisen kerroksen erikoisuutena ovat 378,5 neliömetrin alueelle levittyvät istuskeluportaat. Oodissa tulee siis olemaan sopiva istuin jokaiselle kaupunkilaiselle.

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Keskustakirjasto.fi

Lue myös aiemmat artikkelit:

Jäykkä, ihana ja klassikkotuoli vertailussa – Oodin istuinkysely kiinnostaa
Etätöissä kirjastossa

Reshape 2017 – kirjastokonferenssissa katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen

Kansainvälinen kirjastokonferenssi 21.-22. syyskuuta keskittyi tiloihin ja ihmisiin. Millainen kirjastotila on ideaalinen nyt, kun kirjaston ja ihmisen suhde on murroksessa?

Reshape-seminaarissa oli uusien kirjastojensa taipaleesta kertomassa muun muassa Tanskan, Hollannin, Ruotsin, Australian, Latvian, Ranskan, Belgian, Norjan, Venäjän, Viron ja Islannin kirjastoammattilaisia. Tietenkin mukana oli myös parhaillaan rakentuvan Oodin edustajia.

Syvällisenä punaisena lankana seminaarissa oli myötätunto ja kirjaston rooli myötäelämisen välittäjänä ja tuottajana. Professori Anne Birgitta Pessin puhe keskittyi myötätuntoon julkisessa tilassa. On tärkeää, millä tavoin ihminen on samassa tilassa toisten kanssa: millainen hänen aktiivinen roolinsa suhteessa toisiin ihmisiin on.

Luottamuksen ja positiivisuuden ilmapiiri saa aikaan innovaatioita, hyvinvointia, iloa, luovuutta ja kognitiivisten taitojen kehittymistä – kaikkea sitä, jota kirjastokin haluaa tarjota. Pessi muistuttaa, että myötätunto on tarttuvaa!

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Yhteinen äänimaailma

Kaupunkilaiset ottavat kirjastot omikseen. Julkisena tilana kirjasto on eniten me-henkeä luova laitos ja rakennus – sen omistavat kaikki kävijät, yhdessä. Me-henki syntyy helposti myös kirjastojen välillä, maista ja kansallisuuksista riippumatta.

Niin ilot kuin ongelmatkin ovat universaaleja. Seminaarissa keskityttiin esimerkiksi uudistuvien kirjastojen haasteelliseen äänimaailmaan, kirjastotilojen muunneltavuuteen, robotiikkaan, uusiin henkilökuntajärjestelyihin, monikulttuurisuuteen ja virtuaaliteknologiaan.

Moni puhuja huomioi joustavien tilojen äänimaailmat. Meri Kytö Tampereen yliopistosta soitti nauhalta esimerkkejä kirjastojen äänistä ja puhui asiakkaiden odotuksista. Miltä kirjaston kuuluu kuulua? Kaikki mitä teemme, tuottaa ääntä. Ääni on kommunikaation väline – ja monella äänellä on tietty tehtävänsä.

Ennen kirjastot olivat monumentaalisia instituutioita, joissa suosituin sana oli hysssss. Nyt kuljetaan urbaanin kahvilamiljöön suuntaan, vaikka hiljaiset tilat ovat yhä monien toiveissa. Henkilökunnan kannattaa kuunnella kirjastonsa ääniä ja kävijöiden palautetta ja tehdä konkreettisia, usein aivan pieniäkin asioita miellyttävän äänitilan puolesta.

Teknologia apukäsinä

2010-luvun loppupuoli on kiihkeän kehityksen aikaa. Konferenssipäivinä kävijät saivat tutustua Oodiin virtuaalisten lasien tuottaman elämyksen kautta. Sakari Salli kertoi virtuaalisen mallinnuksen apukeinoista suunnittelun osana. VR-Oodin avulla myös ulkotila aukeaa ja näyttää tulevaisuuden Töölönlahden. Lue lisää aiheesta: Virtuaalinen Oodi.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Cristina Anderssonin kiehtova puheenvuoro robotiikasta avasi uusia näkökulmia. Robottien tulo osaksi palvelustruktuuria on kalleuden vuoksi ollut yllättävänkin hidasta. Andersson silti sanoo, että teknologia saapuu nopeammin kuin ymmärrämmekään.

Ihmisillä on huoli siitä, vievätkö robotit työmme. Anderssonin mukaan oppimaan kykenevät robotit työskentelevät ihmisten rinnalla ja oppivat meiltä. Ihmiset löytävät aina tehtävänsä. Robottien tehtävä on olla tehokkaita: ne omaksuvat valtavia tietomääriä, eivät pidä lomia, pärjäävät ilman kahvia, ovat aina terveitä eivätkä jurputa toisten selän takana.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Sara Jorgensen Herningin kirjastosta Tanskasta esitteli uuden digitaalisen kirjastomallin, jossa nettisivulla on oma kirjastoisäntä tai -emäntä ja jossa kirjat ovat esillä kuin Netflix-valikoimassa selattavana ja lainattavana.

Vertaiskannustusta

Konferenssin helmiä olivat eri maiden kirjastojen puheenvuorot. Oman Oodin kehitystä on hyödyllistä verrata muihin uusiin kirjastoihin.

Kööpenhaminan pääkirjaston Sanne Caftin puheenvuoro nostatti ajatuksia. ”Kööpenhaminan malli” on tiukka ja ronskiin karsimiseen pohjautuva. Henkilökunta yksinkertaistaa ja suunnittelee kaiken uudestaan, opettelee kieltäytymään turhista tehtävistä, omaksuu vauhdilla uusia rooleja ja vähentää yksilökohtaista palvelua. Kaikessa on jaksettava joustaa.

Monissa kirjastoissa, kuten Tanskan Aarhusin Dokk-1:ssa, ollaan huomattu, että kumppanit ja kävijät haastavat kirjaston kaiken aikaa. Ihmismassat ja rakennuksen muunneltavuus eivät ole helppoja hallittavia. Belgialaisen Ghentin kirjaston Krist Biebauw mainitsi saman kuin moni muu: kaupunkilaisten reitit rakennuksissa ovat yllättäneet suunnittelijat. Ne ovat usein vastoin odotuksia.

Loppujen lopuksi kaikkien uusienkin kirjastojen kohdalla kyse on yhä joukosta tarinoita. Nizar Keblawi Malmösta kertoi tarinatyöpajoista maahanmuuttajalasten kanssa, kaukaisin vieras Marian Morgan-Bindon Australian Gold Coastista taas suuren maan yhteisöllisyydestä.

Tarinat pysyvät osana kirjastoja, koska luomme uusia itse lisää. Islannin Akureyrin kirjastonjohtaja Hólmkell Hreinsson tiivisti koko konferenssin lauseeseen: ”Kirjastot muuttuvat, ihmissydän pysyy aina samana.” Haluamme olla yhdessä, osana tarinaa.

Katso koko konferenssin puheenvuorot: kirjastokaista.fi

Teksti: Siru Valleala
Pääkuva (Meri Kytö): Sampo Matikainen/Hanna Hopea

Jäykkä, ihana ja klassikkotuoli vertailussa – Oodin istuinkysely kiinnostaa

Millaisessa tuolissa on hyvä lukea, kirjoittaa tai rentoutua? Helsingin Kaisa-talon kirjastossa on 30.9. saakka tuoliesittely, jossa voi testata erilaisia istuintyyppejä ja antaa niistä palautetta verkossa. Tällä istuinkyselyllä saadaan suuntaviivoja, millaisia tuoleja Oodiin hankitaan. Kaisa-talossa kyselystä on saatu hyvää palautetta.

Testattavat istuimet ovat Helsingin yliopiston kirjaston eli Kaisa-talon aulassa. Lisäksi yksi tuolimalli on kirjaston suuren näköalaikkunan luona. Istuimia ei ole nimetty, vaan ne on merkitty kirjaimin. Kukin edustaa istuintyyppejä; Oodiin ei välttämättä tule juuri tällaisia tuoleja, vaan ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään samankaltaisia.

Istuin A.

Istuin A.

–   Tiedän vertailemattakin, että tämä on paras! sanoo tuolilla A istuva mies ja poistuu muita istuimia kokeilematta.

Paikalle saapuva Maisa vertailee tuolien istumaominaisuuksia tarkasti.

Istuin M.

Istuin M.

Istuin M on hänen mukaansa kylmä ja jäykkä ja L klassikko. C on ensin mukava, mutta pidemmän päälle huono selälle. Maisan suosikiksi nousee H-istuin.

– Tämä on rentouttava, tukee selkää ja tässä on hyvä istua.

On hyvä, että vaihtoehtoja on runsaasti. Kirjastossa on erilaisia tiloja ja toimintoja, ja myös kirjastonkäyttäjät ovat monenkirjava joukko.

– Esimerkiksi tämä tuoli on tosi kiva, mutta ei välttämättä sovi vanhemmille ihmisille, joiden voi olla vaikea laskeutua matalalle istuimelle tai nousta siitä ylös, luonnehtii toinen tuoleja testaava nainen istuinta F.

Oodi-kirjaston istuinkysely jatkuu 30.9.2017 saakka. Istuinvaihtoehtoihin voi tutustua Helsingin Kaisa-talon kirjastossa. Kuvassa nainen istumassa.

Kaisa-talossa suosikkeja ovat pyörivät ja keinuvat tuolit

Oodin istuinkyselyn tuolivaihtoehdot on koottu Kaisa-talon kirjastotuoleista. Helsingin yliopiston kirjaston informaatikko Minna Suikka kertoo, että heidän kirjastossaan asiakkaiden suosikkeja ovat Yrjö Kukkapuron pyörivät Karuselli-nojatuolit, joita on näköalaikkunan luona.

Istuin K.

Istuin K.

– Ne ovat usein varattuja.

Myös istuimeen E asettunut nainen kehuu Karuselleja ja erityisesti niiden miljöötä Kaisa-talossa.

– Tuolit ovat aivan ihania. Ja valtavan ikkunan edessä istuessa tulee sellainen olo kuin olisi Star Trekissa ja voisi lähteä liikkeelle avaruusaluksella!

Myös istuin E saa häneltä kehuja.

–  Väri on hyvä, istuin keinuu, en nouse tästä minnekään.

Keinuvat tuolit ovat pidettyjä myös Kaisa-talossa.

Oodi-kirjaston istuinkysely jatkuu 30.9.2017 saakka. Istuinvaihtoehtoihin voi tutustua Helsingin Kaisa-talon kirjastossa. Kuvassa nainen istumassa.

Istuinkysely kiinnostaa

Minna Suikka sanoo, että Oodin istuinkysely on otettu Kaisa-talon kirjastossa hyvin vastaan. Hän ei tiedä, moniko tuolien testaajista on vastannut istuinkyselyyn verkossa, mutta kyselystä on tullut hyvää palautetta.

– Mekin olemme saaneet kommentteja istuimista. Ihmiset haluavat kertoa oman lempituolinsa.

Tulevien kirjastonkäyttäjien mielipiteen kysyminen on hyvä idea.

– Kaisa-kirjaston alkuvaiheessa yliopistolla oli äänestys parhaasta tuolista, Suikka muistelee.

Osallistu istuinkyselyyn

Kaikkien istuimien kuvat ja istuinkyselylomake ovat verkossa. Kyselyyn voi osallistua 30.9.2017 saakka. Osallistujien kesken arvotaan 10 kappaletta kahden hengen elokuvalippupaketteja. Lue lisää ja täytä kyselylomake täällä. Kyselyllä saadaan tietoa siitä, miten ihmiset haluavat istua eri tilanteissa, kuten opiskellessa, lehtiä lukiessa tai työskennellessä kirjastossa.

Helsingin yliopiston kirjasto (Kaisa-talo, Fabianinkatu 30) on avoinna ma–pe klo 8–20, la klo 11–17, sunnuntaisin suljettu. Katso tarkemmat yhteystiedot.

 

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Keskustakirjasto.fi. Jenni Saarilahti

Terveiset Oodin ydinjoukoista – esittelyssä Pirjo Lipasti

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä

Johtava suunnittelija Pirjo Lipasti on kulkenut mukana Oodin tarinassa jo yli kahdeksan antoisaa vuotta.

– Olen yhä aivan innoissani, Pirjo Lipasti, kirjasto Oodin johtava suunnittelija, huokaa ihastuneena. Hän on vuodesta 2009 saakka elänyt päivittäin keskustakirjaston alkuhaaveita, konkreettista suunnittelua ja nyt näyttävää loppusuoraa. Kaupunginkirjastoissa pitkän uran tehnyt Lipasti on Oodin ydinhahmoja.

– Vuosina 2009-2012 olin ainoa täysipäiväisesti uuden kirjaston suunnittelusta vastannut työntekijä, vaikka mukana oli useita muitakin kirjastolaisia osana omaa työtään. Erityisesti entinen kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson oli projektin tarmokas edistäjä, kertoo Lipasti ja muistelee tunnelmia alkuaikoina. Projektisuunnittelijaa vastassa oli heti ensimmäinen keskustakirjaston hankesuunnitelma, joten hommiin käytiin oikopäätä.

Keskustakirjastoidea kehittyi kulttuuriministeri Claes Anderssonin vuoden 1998 aloitteesta. Aluksi paikaksi ajateltiin Pikkuparlamentin tonttia nykyisen Töölönlahden sijaan.

– Olen ollut kirjastoissa töissä pitkään, mutta rakennussuunnittelu oli minulle aivan uutta. Insinöörikokouksissa en alkuun ymmärtänyt juuri mitään. Nyt suunnitteluryhmä kokoontuu työmaakokouksissa kerran kuussa, ja sisällöt ovat jo tutumpia, Lipasti nauraa.

Tällä hetkellä keskeinen työn vaihe on sisustussuunnittelu, joka valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Sitten kilpailutetaan. Eräs askel on parhaillaan käynnissä oleva robotiikkakilpailu, jossa etsitään innovatiivisia tekoälyn keinoja lasten palveluihin, logistiikkaan, aineistosuositteluun ja tiedonhakuun.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

– Työstämme lisäksi opastussuunnitelmaa, kuten tilojen nimeämistä. Varattavilla tiloilla tulee olla selkeät, toiminnallisuudesta kertovat nimet. On hurjaa ja jännittävää ajatella, kuinka vähän aikaa enää on joulukuun 2018 avajaisiin!

– Kirjastoprojektin vaiheen mukaan myös omat tehtäväni ovat vaihdelleet. Välillä on isoja virstanpylväitä, välillä ihmisläheistä ja pienempää etenemistä. Isoja ovat olleet muun muassa arkkitehtuurikilpailu ja tietenkin rahoituksen varmistuminen. Silloin ymmärsi, että kirjasto on oikeasti toteutumassa.

Kaupunkilaiset ovat kaiken aikaa saaneet kertoa kirjastounelmiaan. Lipasti on ollut aktiivisena toimijana asiakkaiden ja kumppanien parissa järjestämässä työpajoja ja muuta yhteisöllisyyttä.

Tradition ja tulevaisuuden asialla

Pirjo Lipasti on sekä tradition että uudistuvan tulevaisuuden kannattaja.

– Tradition täytyy uudistua, jotta se pysyy hengissä, hän toteaa. Kirjastolaki on toiminnan lähtökohta, mutta se, miten kirjasto toteutetaan, on osa yhteiskunnallisen tukemisen puolta.

– Tarvitaan neutraaleja paikkoja, joissa ihmiset voivat keskustella toisiaan kunnioittaen.

Lipasti on arvostuksella seurannut työmaan tapahtumia.

– Kirjaston työmaa on nyt komea, kun kattorakenteen veistoksellisuus näkyy niin hyvin. Sen jälkeen, kun tontilla tehtiin virallinen kaivinkoneen ensiraapaisu, on tapahtunut valtavasti ja valtavan tehokkaasti.

– Hienompaa työtehtävää en itselleni osaa kuvitella. Kirjaston suunnittelusta vastaavat ALA-arkkitehdit ovat puhuneet kauniisti suunnittelevansa kirjastoa lapsilleen. On upeaa olla mukana jossakin, jolla on kaupunkilaisille niin tärkeä merkitys, nyt ja kaukana tulevaisuudessa.

Kirjasto 10:n tiloissa työskentelevällä Lipastilla on yksi ydintoive.

– Kun Oodi on valmis ja astun sinne, haluan nähdä, että siellä on sankoin joukoin ihmisiä, tyytyväisiä ihmisiä.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Teemu Lipasti

Virtuaalinen Oodi kiinnosti Helsinki-päivänä

VR-laseilla tehty kirjastovierailu on monille ennen kokematon elämys.

HAM-kulmalla Tennispalatsissa järjestetty Tulevaisuuden Helsinki -taidepajan yksi osa oli virtuaalimatka kirjastoon. Helsinki-päivänä 12.6. halukkaat asettivat silmilleen laadukkaat virtuaalilasit ja lähtivät retkelle kirjasto Oodiin.

Samoja laseja käyttävät kirjaston suunnittelijat parhaillaan työnsä apuna. Nyt nähtävät tilat olivat vielä tyhjät, mutta pintamateriaalit olivat paikallaan. Sisustusta on pian tulossa. Virtuaaliretkeilijät saivat seikkailla jokaisessa kerroksessa omin päin ja käydä myös kirjaston pihalla.

– Ihanat isot ikkunat, joiden äärelle voin kuvitella itseni lueskelemaan, kehuu Merituuli Hannonen, yksi virtuaalivieraista, ja pyörii paikallaan kirjaston kolkkia hapuillen.

– Hieman oudolta tuntui olla vielä täysin tyhjän kirjaston sisällä, mutta siellä oli kivan näköistä.

7-vuotias Pohto Uusi-Seppä jonotti kokeilemaan VR-laseja kokonaista kolme kertaa.

– Oli hauskaa, ja aika kummallista! En ole ennen käyttänyt tällaisia laseja, Pohto kertoo. Mummo Silja Uusi-Seppä ei uskalla vierailla virtuaalikirjastossa pyörrytyksen pelossa. Totta on, että VR-lasimaisemat saattavat herkempiä huimata.

Lasit tarjoavat yllättävän konkreettisen kuvan Oodista. Elämyksellisen kokemuksen jälkeen rakennus tuntuu olevan jo oikeasti olemassa. Teemu Herka on vaikuttunut kirjaston ulkoasusta.

– Menin ulos ja yritin päästä kirjaston ympäri. Puinen julkisivu miellyttää. Voisin hengailla lasien kanssa kirjastossa pitempäänkin.

Ulkopiha on näyttävä. VR-laseilla paljastuu kirjaston kokonaisvaltainen tyylikkyys ja kolmannen kerroksen muodokas avaruus. Käytäviin ja sokkeloihin eksyy vielä helposti, kun sisustukselliset maamerkit ovat vähissä. Onneksi portaita tai hissejä löytyy aina nopeasti.

Kaupunginkirjaston IT-suunnittelija Urpo Nylander, joka päivittää VR-sisältöä, kertoo, että tarkoituksena on testata esimerkiksi esteettömyyttä virtuaalimallin avulla. Käytävillä kuljetaan virtuaalisilla pyörätuoleilla ja tarkkaillaan kääntymiskulmia.

– Käytämme myös askeltyökaluja, joilla mittaamme reaaliaikaista kävelyä tiloissa. Tekniikka paranee kaiken aikaa. Aiomme syksyllä näyttää yleisölle uusia Oodin vaiheita virtuaalisesti.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo viihtyy lasien kanssa seikkaillen pitkän tovin.

– Ylin kerros on mahtava! Kirjasto näyttää modernilta, vaalealta ja valoisalta. Lasten tiloissa on hieno seinä. Tämä on hyvin erikoinen tapa nähdä uusi arkkitehtoninen rakennus. Kiinnostaa, kuinka auringonvalo tulee täyttämään yläkerran. Mielenkiintoista on jatkossa nähdä huonekalut. Tämä oli oikea wow-elämys!

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös Oodin lisätyn todellisuuden näyttelystä Kirjasto 10:ssä:
Lisätty todellisuus herättää Oodin henkiin

Oodi odottaa kirjastoturisteja

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Uusi, kiehtova rakennus tulee olemaan yksi Helsingin turistikohteista. Keskustelimme Oodin matkailunäkökulmasta Helsinki Marketingin eli entisen Visit Helsingin kanssa.

Töölönlahti elää voimakkaan muutoksen tuulissa. Kirjasto Oodi kohoaa työmaallaan näyttävästi, uudet viheralueet kukoistavat jo, ja kesä tuo turisteja Töölönlahden rannalle kävelylle ja kahville. Myös kirjasto aikoo ottaa vastaan sankat matkailijajoukot.

– Matkailijat tulevat sinne, missä kaupunkilaiset ovat, toteaa Helsinki Marketingin vastaava matkailutiedottaja Mari Somero. Helsinki Marketing tunnettiin aiemmin Visit Helsingin nimellä. Sivustot visithelsinki.fi ja myhelsinki.fi ovat Helsingin kaupungin virallisia matkailusivustoja, ja Helsinki Marketing markkinoi Helsingin kaupunkia ja vastaa matkailuneuvonnasta.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Somero muistelee, kuinka Kampin keskuksen alkuaikoina käytävillä oli hiljaista, melkein autiota. Nykyään moni pitää Kamppia kaupungin sydämenä, ydinkeskustana.

– Kaupunkilaisten polut muuttuvat. Oodin ja Lasipalatsin alueen Amos Rexin avaamisen myötä painopiste muuttuu jälleen. Virta ohjautuu kohti Töölönlahtea. Uuden tapahtumapuiston tapahtumat, kuten vuodenvaihde ja Helsinki-päivä tuovat elävyyttä rautatieaseman läheisyyteen.

Siksi Helsinki Marketing on yksi Oodin kumppaneista ja parhaillaan pohtimassa, kuinka matkailuala ja kirjasto voisivat toimia yhdessä.

– Olemme olleet mukana kirjaston aulan suunnitteluryhmässä pohtimassa palvelukonseptia. Yksi idea on pop up -kärrykioski kirjastoon matkailun näkökulmasta. Kirjaston yhteisen palveluhengen tietoinen luominen on tärkeä ja hieno asia. Se tarkoittaa sitä, että kaikki toimijat tuntevat toistensa palvelut ja pystyvät palvelemaan myös toistensa asiakkaita.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Helsinki Marketingin oma matkailuneuvonnan palvelu-uudistus on käynnissä. Aluevaltauksia ovat Helsinki Help -turistineuvojien laatikkopyörät (pääkuvassa), rautatieaseman pop up -neuvontapiste ja lentokenttäjunaneuvonta.

Someron mielestä Oodi on hyvin valmistautunut matkailijoihin muun muassa sen myötä, että opasteet aiotaan kääntää kolmelle kielelle ja kirjastoviestintää suunnitellaan laajalti.

– Oodi tulee olemaan turistikohde esimerkiksi arkkitehtuurista kiinnostuneille matkailijoille, matkailun ammattilaisille ja lapsiperheille.

Helsinki Marketing lupaa työkaluja ja vie sekin viestiä matkailijoille uudesta kirjastosta. Helsingin Suomi 100 -markkinoinnissa Oodi on kaupunkitapahtumien ohella toinen kärki tänä vuonna.

– Kuvailemme asiaa näin: Oodi on Helsingin lahja satavuotiaalle Suomelle!

Teksti: Siru Valleala

Lue myös:

Yhteinen Oodi: Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

Kuinka kirja pääsee parhaiten esille?

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä.

Kirjaston aineistosijoittelu eli se, mistä kirjat ja muu materiaali löytyvät, vaatii suunnittelua ja havainnoivaa silmää. Tutustuimme Rikhardinkadun kirjaston aineistoprojektiin, jonka tuloksia aiotaan hyödyntää myös kirjasto Oodissa.

Sari Jovero, Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikkö, esittelee legendaarisen kantakaupunkilaiskirjaston kerroksia. Kierreportaiden päässä kaikkein korkeimmalla on muun muassa kiinnostava Helsinki-aiheisten kirjojen huone.

– Meillä suunnitellaan parhaillaan laajamittaista aineistosijoittelu-uudistusta, kertoo Jovero, joka on mukana kirjasto Oodin kokoelmaa pohtivassa työryhmässä. Oodin aineistosijoittelua on pohdittu yhdessä Design Studio Muotohiomon kanssa. Yksi työpajoista järjestettiin Rikhardinkadulla.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

– Oodi on toki eri tyyppinen paikka kuin vanha ja sokkeloinen Rikun kirjasto, mutta kaikessa aineistosijoittelussa kohdataan samoja haasteita, kun materiaalin määrä on hyvin suuri.

Kaksi pääperiaatetta ovat ohjenuorina: se, mitä asiakkaat haluavat ja se, mitä kirjasto tahtoo tarjota. Asiakkaiden on löydettävä etsimänsä helposti, mutta lisäksi matkan varrella on hyvä tarjota löytöjä ja aarteita. Logiikka yhdistyy yllätykseen, syvyys visuaaliseen herkullisuuteen.

Palapeliä ja assosiointia

– On konkreettista palapeliä pohtia, mikä on tilallisesti mahdollista. Juuri nyt Rikun muutoksessa tekeillä on tarkistusmittaus: katsomme, mitä todellisuudessa mahtuu minnekin. Esimerkiksi kirjojen kansien näyttäminen vie tilaa.

– Esillepanossa kuljetaan yhä virikkeellisempään suuntaan, jolloin on pohdittava kirjanäyttelytyyppisiä kalusteita. Käytännön seikkoihin liittyy sekin, ettei kirjoja sijoiteta liian alas. On tärkeää olla herkkänä sille, mikä on pinnalla ja missä paikoissa aineisto vetää eli lähtee parhaiten asiakkaan matkaan.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Oodin suhteen tilanne on Rikuun verrattuna uusi: talo ja hyllyt ovat alkuun tyhjät. Isoa suunnittelutyötä tarvitaan.

– Rikhardinkadulla painotetaan taidetta, ja uudistamisprojekti tehdään aluksi taidekirjakokoelman parissa. Toisesta kerroksesta on tarkoitus muodostua taidekerros, jonne kuvataide, musiikki ja kaunokirjallisuus sijoittuvat.

– Suuri kysymys on se, mitkä aihepiirit loogisesti kuuluvat yhteen. Muotohiomon työpajassa kävi ilmi, että ihmisten assosiaatiokyky on valtava. Lopulta kaikki liittyi kaikkeen ja tuloksena oli villi post it -lappusekamelska, joka sai koko pajan nauramaan!

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös:
Keskustakirjaston aarteita etsitään jo

 

Valitse kirjoja Oodiin

Oodiin tulevia kirjoja pääsee valitsemaan verkossa 1.6.2017 saakka. Valitse suosikkisi ja tutustu samalla Oodin kirjasuunnitelmiin. Oodista tulee sadantuhannen kirjan talo.

Millaisia kirjoja keskustakirjastossa pitäisi olla? Oodin kirjavalikoimaan voi vaikuttaa Osallistuva valinta -sivustolla 22.5.–1.6.2017.

Sivustolla on kirjavaihtoehtoja kertomakirjallisuuden ja runouden sekä elämäkertojen, muistelmien ja historian aloilta. Katso vaihtoehdot kategorioita selaamalla tai etsi teoksia kirjahaun kautta.

Verkkovalinta on avoin kaikille, joilla on Helmet-tunnukset. Kirjastokortin numerolla ja tunnustusluvulla kirjautuneena voi valita ja kommentoida kirjoja. Kirjautumattakin voi tutkia kirjavalikoimaa ja sitä, miten paljon ääniä eri kirjat ovat saaneet.

Kaupunkilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti Oodin suunnitteluun, joten heidät haluttiin mukaan myös valitsemaan kirjoja. Jo aiemmin kirjastonkäyttäjät ovat saaneet valita englanninkielisiä kirjoja Helmet-kirjastoihin.

 

pasila_lapset_2255-2-2

Sadantuhannen kirjan talo

Oodi tunnetaan jo nyt puolitoista vuotta ennen avajaisiaan siitä, että siellä tulee olemaan monenlaisia palveluja äänitysstudiosta keittiöön. Pääosassa ovat kuitenkin kirjat: kirjasto on sanataiteen talo.

Oodiin tulee peräti satatuhatta kirjaa. Osa kirjavalikoimasta on jo varastossa odottamassa.

Mukana valikoimassa ovat kaikki tärkeimmät genret. Oodin kirjallisuuslajeja ovat esimerkiksi elämäkerrat, fantasia, scifi, jännitys ja viihde. Lastenkirjoja ja tietokirjoja tulee myös olemaan runsaasti.

–  Oodin painopisteitä ovat suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri, sekä kaikenlainen tekeminen ja sen tukeminen, kertoo Keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.  – Kirjavalikoimassa huomioidaan myös kymmenen Helmet-alueen eniten puhuttua kieltä.

Vaikuta kirjastojen valikoimiin

  • Kaikkiin Helmet-kirjastoihin voi tehdä jatkuvasti hankintaehdotuksia sekä painetuista että e-kirjoista. Tee hankintaehdotus

 

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto

 

Mitä Oodin elokuvateatterilta toivotaan?

Millainen leffateatteri sopii kirjastoon? Tieto Oodiin suunnitellusta elokuvateatterista innosti tulevia kävijöitä ideoimaan Facebookissa teatterin ohjelmistoa ja miljöötä. Ideoita voi antaa edelleen.

Jotain vanhaa, jotain uutta… Keskustakirjasto Oodin elokuvateatteriin toivotaan ainakin vanhoja suomalaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia elokuvia. Eräässä toiveessa mainittiin 1970-luvun puolalaiset taide-elokuvat. Myös uudet eurooppalaiset elokuvat kiinnostavat.

Eräänlaisena vastatoiveena esitettiin pariinkin kertaan, että Oodin elokuvien pitäisi tulla jostain muualta kuin Amerikasta.

Yksi vastaaja painotti erityisesti hyvää katsomiskokemusta:

– Haluaisin ennen kaikkea että esteettömät paikat olisivat hyviä paikkoja keskellä eikä mitään reunapaikkoja eturivissä. Luulisi että uudisrakennuksessa sellainen onnistuisi.

Teemat ja tapahtumat kiinnostavat

Moni leffakeskusteluun osallistunut toivoi erilaisia teemoja ja elokuvasarjoja. Esimerkiksi tällaisia elokuvia Oodissa katsottaisiin mielellään:

  • sci-fi-klassikot
  • kuuluisat lännenelokuvat
  • maailmaa muuttaneet dokumentit
  • jonkun yksittäisen ohjaajan tuotannon parhaimmisto sarjana

Elokuvaohjaajista mainittiin nimeltä Aki Kaurismäki. Yksi elokuvanystävä toivoi Oodin teatterin paikkaavan tilannetta, jossa erikoisempia elokuvia näkee lähinnä vain elokuvafestivaaleilla:

– Eli klassikoiden lisäksi uutta herkkua maailman eri kanteilta, vahva dokkariläsnäolo ja kirsikkana kakussa monipuolinen kattaus lapsille sopivaa katsottavaa.

Yhteisöllisyys on tullut elokuvateattereihinkin.

– Elokuvien lisäksi voisi olla kysyntää erilaisten live-striimausten yhteiskatselulle, onpa kyse sitten Euroviisuista, konserteista, urheilusta, oopperasta, visioitiin eräässä toiveessa.

Kerro oma ehdotuksesi

Millainen Oodin ensimmäisen kerroksen elokuvateatterista sitten tulee? Teatterin taustoja ja suuntaviivoja on esitelty artikkelissa Elokuva saapuu kirjasto Oodiin.

Tähän artikkeliin kootut toiveet ja ehdotukset on poimittu keskustakirjasto Oodin Facebook-keskustelusta. Tutustu ja osallistu keskusteluun. Oodin Facebook-sivulta saat tietoa myös muun muassa tulevista Oodin suunnitteluun liittyvistä keskustelutilaisuuksista ja tapahtumista.

Keskustakirjastoon liittyvää palautetta voi lähettää myös sähköpostilla kirjaston yhteyshenkilöille. Katso yhteystiedot täältä.

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuva: keskustakirjasto.fi