Keskustakirjaston rakentamista voi seurata netissä ja työmaa-aidan kurkistusaukoista

Helsingin keskustakirjaston rakennustyömaan tapahtumia kuvaa nyt tauotta webbikamera, joten töiden edistymistä voi seurata keskustakirjaston sivuilta vaikka kotisohvalla. Ohikulkijat voivat puolestaan nähdä tontille työmaa-aidassa olevista kurkistusaukoista. 

Tontin tapahtumia kuvaava kamera on sijoitettu kirjaston tontin eteläpuolella sijaitsevan yhdeksänkerroksisen Sanomatalon räystäänkulmalle.

Kamera kuvaa rakennustyötä tauotta vuoden 2019 alkupuolelle saakka. Suoratoistona lähetettyä kuvaa ei tallenneta, mutta päivittäin kello 12 kamera ottaa näkymästä perinteisen valokuvan, jotta talon rakentumisesta saadaan talteen myös kuvallisia dokumentteja.

Kameran linkki ”Seuraa rakentamista suorana” on osoitteessa keskustakirjasto.fi.

Keskustakirjaston rakennustyömaan kamerakuva

Työmaa-aita kertoo kirjaston ja asiakkaiden tarinaa

Keskustakirjaston tontti on nyt myös aidattu työmaa-aidalla, jossa kerrotaan sanoin ja kuvin tulevan kirjaston palveluista ja tarjonnasta.

Aidassa on lisäksi kurkitusaukkoja, joista voi seurata mitä sen takana on kulloinkin menossa ja kuinka uusi kirjasto nousee paikalleen. Aukkoja on eri korkeuksilla, jotta myös lapset pääsevät näkemään esimerkiksi millaisia koneita tontilla ahertaa ja mitä työvaiheita talonrakentamisen kuuluu.

Aidan pohjoispuoleiseen päätyyn on varattu osioita kaupunkilaisten omille viesteille. Siellä on osio, johon voi liimata omia julisteita ja ”Sana on vapaa” –alue, johon kuka tahansa voi kirjoittaa tai  piirtää mielensä mukaan.

Maa-aineksen kuljetus meneillään

Jos webbikameran kuvaa katsoo tai aidan aukosta kurkkaa juuri nyt, näkee kuinka tontilta kuljetetaan pois pilaantunutta maa-ainesta. Maaperän kunnostustyöt kestävät marras-joulukuun.

Huippuhetkiä tulevat olemaan talon peruskiven muuraus vuonna 2016 ja harjannostajaiset vuonna 2017 sekä ovien avaaminen asiakkaille itsenäisyyspäivänä 2018.

 

Teksti: Sari Lehikoinen

Kirjaston maaperää puhdistetaan syksyllä

Keskustakirjaston rakentamistyö on alkanut syyskuussa. Ensimmäisenä rakennuspaikkaa pääsevät möyhimään kaivurit, joista osa on puhdistushommissa.

”Maanrakennustöihin kuuluu normaalina osana myös pilaantuneen maan kunnostusta”, johtava ympäristöasiantuntija Satu Järvinen kiinteistövirastosta kertoo.

Pilaantuneen maan poisto tulevan kirjaston alta alkoi syyskuun alussa, ja työ vie arviolta noin kolme kuukautta. Haitta-aineita sisältävä maa-aines kuljetetaan pois rekoilla.

”Kunnostustyön kaikki työvaiheet on suunniteltu siten, ettei haitallisia aineita leviä kunnostettavan alueen ulkopuolelle esimerkiksi pölyn tai koneiden pyörien mukana”, Järvinen kertoo.

Kirjaston työmaan pilaantuneen maan kunnostuksesta vastaavat Ramboll Finland Oy ja kiinteistöviraston tonttiosasto. Kaikki alueen kaivutyö ei ole pilaantuneen maan kaivua.

Teksti: Virve Kuusi

Kuva: Satu Järvinen

Tilakeskus muokkaa kirjastoideasta totta

Julkisen uudisrakennuksen prosessi ideasta toteutukseen on monimutkainen, aikaa ja lukuisten ihmisten energiaa vievä hanke. Kuinka uuden, mallikkaan kirjaston rakentaminen käytännössä tapahtuu? Kuinka puhalletaan idea henkiin – ja ruumiiseensa?

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepäällikkö Irmeli Grundström, arkkitehti Päivi Etelämäki ja projektinjohtaja Erkki Huitti valaisevat kirjastorakentamisen keskeisiä avainkohtia ja askelmia.

Tilakeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kaupungin tilojen vuokraus ja myynti, kiinteistöjen ylläpito, uudisrakentaminen, peruskorjaus ja yleisesti siitä huolehtiminen, että kaupungin palveluja tarjoavat tilat toimivat ja ovat taloudellisia ja turvallisia.

Hankepäällikkö Irmeli Grundströmin vastuualueelle kuuluvat koko keskustakirjastohankkeen läpivienti sekä yhteydenpito kaupungin päättäjien ja kirjastotoimen kanssa.

”Keskustakirjasto on kaupungille hyvin merkittävä rakennus. Olen mukana suunnittelun ohjauksessa, aikataulujen laatimisessa, kustannusten suunnittelussa ja hallinnassa sekä laadun tarkkailussa”, Grundström kertoo. Hänen vastuutehtäviinsä kuului myös arkkitehtuurikilpailu.

Grundström painottaa keskustakirjaston olevan monella tavalla erityinen hanke.

”Julkisivun suhteen tapahtuu puurakentamiseen liittyvää kehitystyötä, ja kirjaston siltarakenne on myös haasteellinen toteutettava. Nyt on kuitenkin oiva aika rakentaa. Kaikki puhuvat digiajasta, ja uusi rakennus tulee olemaan julkinen esimerkki myös digitaalisen kehityksen suhteen.”

Avoin kilpailutus huippulaadusta

Erkki Huitti kertoo Tilakeskuksen toimeenpaneman kilpailutuksen olevan keskustakirjastohankkeen yksi massiivisimmista ponnistuksista.

”Rakentamisen eri vaiheet sisältävät kukin oman kilpailutuksensa. Kilpailutus on avointa, ja internetpalvelu Hilmassa (julkisten hankintojen ilmoituskanava) näkyvät kaikki ilmoitukset sekä perusvähimmäiskriteerit. Kuka vain kriteerit täyttävä urakoitsija saa ilmoittautua. Julkisen hankintalain mukaan Hilmassa jaetaan tietoa heti eteenpäin.”

Kriteerit ovat tiukat, ja vaativaan rakennushankkeeseen kuuluu myös riskejä. Riittävää laatua valvotaan muun muassa hankkeen riskipalavereissa. Erilaisia riskejä arvioidaan ja minimoidaan yhteistyössä myös rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.

”Tärkeimmillä alueilla mukana ovat ulkopuoliset tarkastajat. Näin toimitaan esimerkiksi teräs-, betoni- ja lasirakenteiden sekä paloturvallisuuden suhteen”, Päivi Etelämäki kertoo. Myös hän ottaa Grundströmin lailla esille puuelementin.

”Kyseessä on epätavallisen suuri julkisen rakennuksen puujulkisivu näyttävällä paikalla, ja haasteita on muun muassa siinä, kuinka julkisivu kestää aikaa. Puurakentamisen kehittämisryhmä laatii parhaita mahdollisia ratkaisuja ominaisuuksien ja huollettavuuden suhteen. Kun puhutaan uudesta ja uniikista, sellaisesta, josta ei vielä ole olemassa valmiita ratkaisuja, käytetään vuoropuhelun myötä hyväksi teräs- ja puutoimittajien arvokasta tieto-taitoa.”

Innostusta herättävä hanke

Sekä Huitti että Etelämäki toteavat, että keskustakirjasto on Suomelle mitä upein käyntikortti. Onhan se suomalaista rakentamista parhaimmillaan – ja kaupungin keskustassa kuin näyttämöllä.

”Tuntuu, että jokainen on ottanut hankkeen omakseen”, toteaa Huitti. ”Kirjastohanke on herkullinen kohde, josta on helppo olla innostunut. Motivaatiota siihen, että kaikki valjastavat parhaat tekijänsä mukaan, tuo se, että tahdotaan onnistua”, Etelämäki lisää.

Kaupunginkirjaston kanssa Tilakeskus tekee jatkuvaa yhteistyötä.

”Suunnittelua tarkennetaan koko ajan yhdessä keskustellen. Tilakeskus synnyttää tarpeista ja ideoista rakennushankkeen. Sitten yhdessä suunnittelutiimin ja kaupunginkirjaston kanssa se vie ideoita kohti konkretiaa. Tilakeskus vastaa muun muassa kustannusarvioista, kirjasto sisällön suunnittelusta. Pidämme tiukkaa kuria”, naurahtaa Etelämäki.

Huitti kuvailee kaiken menneen tähän saakka todella hyvin. Suuret rakennushankkeet sisältävät aina normaalia kustannusten uudelleenarviointia ja siten suunnitelmien hiomista. Jotta kokonaisprojekti toimii, tarvitaan huolellisesti määritelty projektiorganisaatio, jossa on selkeästi määrätyt roolit ja koordinoitu yhteydenpito. Suunnitelmat tallennetaan kaikille osapuolille nähtävissä olevaan projektipankkiin.

”Projektipankki on internetin kautta toimiva rakennushankkeiden suunnittelu- ja työmaavaiheen toiminnanohjaukseen ja tiedonhallintaan tarkoitettu palvelu. Hankkeessa mukana olevat tallentavat ja näkevät toisten tallentamia tiedostoja annettujen valtuuksien rajoissa”, Huitti sanoo.

Jokaisesta osa-alueesta vastaa oma suunnitteluryhmänsä, ja esimerkiksi rakennusteknisissä erikoisratkaisuissa käytetään parhaita asiantuntijoita myös ulkomailta.

Vaikuttaa siltä, että ihmisiä on mukana satamäärin?

”Näin on”, Etelämäki sanoo. ”Kaikki on kuitenkin perusprojektinhallintaa. Toki on paljon keskustelua ja jumppaamista, kaikenlaista vääntöä osapuolten tuodessa esiin tavoitteitaan. Kuljemme silti innostuneina ja hyvässä järjestyksessä kohti yhteistä päämäärää.”

Ensi vuonna maan päälle

Nyt keskustakirjaston maanrakennustyöt ovat alkaneet valitun urakoitsijan toimesta. Erkki Huitti kertoo, että seuraava suurempi lähitulevaisuuden tehtävä on rakennuksen maanpäällisen osuuden projektinjohtourakoitsijan kilpailutuksen valmistelu vuodenvaihteen tienoilla. Maanpäällisten rakenteiden aloittamisvalmius pitäisi olla ensi vuoden marraskuussa.

”Keskustakirjasto herättää mielenkiintoa ja innostusta myös urakoitsijoissa, onhan sijainti mahdollisimman keskeinen. Näkyvä paikka ja jatkuva esilläolo lisäävät myös luontevaa laadunvalvontaa. Olen yleisesti tyytyväinen urakoitsijoiden kiinnostuksen määrään. Kilpailua löytyy, ja urakoitsijat tekevät tarjouksia. Maanrakennusurakan osalta tarjoajia oli kahdeksan.”

Päivi Etelämäki on hänkin tyytyväinen. Kaikki on ruodussa ja oikeassa aikataulussa. Irmeli Grundström ottaa esille kirjaston sivistävän ja demokraattisen merkityksen.

”Kirjasto ottaa aikaansa kantaa ja luo uutta. Erityisesti ajattelen nuoria, joita keskustan tiloista helposti hätistellään pois. Toivon, että keskustakirjasto tarjoaa myös heille oman paikan ja tilan, joka herättää motivaatiota ja antaa kiinnostavia mahdollisuuksia.”

Teksti: Siru Valleala
Kuva: Pertti Nisonen

Kirjastokuoppaa kaivamaan!

Syyskuun ensimmäisenä päivänä monen harteilta väistyi symbolinen taakka. Keskustakirjaston työmaalla Sanomatalon vieressä rakennusurakka käynnistyi virallisesti, ja vuosien jossittelu on nyt muuntunut kun-muotoon.

Hetken kunniaksi puhtaaksi puunatun kaivinkoneen tekemää ensimmäistä kuoppaa tervehdittiin juhlallisesti trumpettifanfaarein. Työmiehet poseerasivat kameroille hymyssä suin. Iso suunnittelutyö on tullut nyt yhteen tärkeään välivaiheeseensa: konkretiaan.

Keskustakirjaston rakentaminen on noin kolmivuotinen urakka, jonka ensimmäinen osa, maaperän puhdistaminen ja perustuksien luominen, kestää ensi vuoden marraskuuhun saakka. Seuraava vuosi paiskitaan hommia siis käytännössä suuressa kuopassa.

”Tämä valtava kuoppa tulee olemaan alku uudelle kohtaamispaikalle”, iloitsee Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka toimii keskustakirjasto -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

”Kyseessä ei ole vain kirjasto, vaan koko yhteinen kaupunki. Kulttuurinen painopiste siirtyy yhä vahvemmin Töölönlahdelle, ja kun keskustakirjaston parveke kohoaa, tulee se olemaan samalla tasolla eduskuntatalon portaiden kanssa”, kuvailee rakennuskypärään sonnustautunut Viljanen kirjaston henkistä merkitystä.

Poikkeuksellinen rakennushanke

Kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto muistuttaa keskustakirjaston merkityksestä koko valtakunnalliselle kirjastolaitokselle.

”Kyseessä ei ole vain uusi kirjasto Helsingissä, vaan samalla luomme mallia paitsi koko muulle Suomelle myös muille maille. Kansainvälinen kiinnostus on ollut laajaa jo tässä vaiheessa. Emme ole rakentamassa monumenttia, vaan kansalaistaloa, yhteistyön taloa.”

Irmeli Grundström, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepäällikkö, määrittelee keskustakirjaston aivan erityiseksi rakennushankkeeksi.

”Yhteistyö on monipuolista ja hanke arkkitehtonisesti vaikuttava. Sisältö on mitä upein, onhan kyseessä suomalainen sivistys. Hyvin merkittävää on se, että vaikka juuri nyt Suomessa puhutaan taantumasta, antaa keskustakirjaston rakentaminen uutta potkua ja uskoa.”

Rakennustontin ympärille pystytetään koko mitalta aita, jonka pinnalla kaupunkilaisten kirjastounelmat saavat vapaasti elää.

”Säänkestävään aitaan on tulossa muun muassa taiteilutilaa, paikkoja tapahtumailmoituksille ja katseluluukkuja eri korkuisille kurkkaajille”, kertoo Helsingin kaupunginkirjaston markkinointipäällikkö Roosa Kallio. Aidassa on esillä myös keskustakirjaston rakentamishankkeen perusinformaatio.

Kaivurijuhlissa on kirjastoväen, kirjallisuuden ystävien ja median ohella esillä koko kansan kirjo: utelias turisti, omenamehutarjoilusta kiinnostunut kadunmies sekä uskonnollinen käännyttäjä. Se tuo kuvaavasti esille kirjaston ajankohtaista, yhteisöllistä roolia. Kirjasto on tarkoitettu kaikelle kansalle, monenlaiseen eri tarpeeseen ja kaipuuseen.

 

Siru Valleala

Keskustakirjaston rakennustyöt alkoivat 1.9.2015

Ensimmäinen kaivinkoneen kauhaisu tehtiin keskustakirjaston rakennustyömaalla 1. syyskuuta.

“Keskustakirjaston rakentaminen alkaa,  kun kaivinkoneen kauha rikkoo rakentamispaikan asfaltin ensimmäistä kertaa. Tästä se lähtee, ja rakentaminen kestää lähes kolme vuotta. Hankkeen ohjausryhmä seuraa iloisena tätä kaupunkihistoriallista hetkeä ja on kutsunut kirjaston ystäviä mukaan”, keskustakirjasto -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Viljanen kertoo.

”Helsingistä rakennetaan entistä yhteisöllisempää kaupunkia, sillä väkilukumme kasvaa hyvää vauhtia. Keskustakirjasto on monipuolinen kaupunkikulttuurin kohtaamispaikka helsinkiläisille ja matkailijoille. Se tuo meille paljon iloa ja sivistystä sekä uusia ideoita”, sanoo Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Valmistuttuaan keskustakirjasto tulee tavoittamaan noin 10 000 kävijää päivässä ja noin 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.

”Keskustakirjasto täydentää Helsingin poikkeuksellisen hienoa kirjastokokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa Kallion ja Rikhardinkadun kirjastot sekä lisäksi Kaisa-kirjasto ja Kansalliskirjasto, jotka ovat kaikki nähtävyyksiä sinänsä. Töölönlahden kulttuurikampukselle saadaan keskustakirjaston myötä viimein kirjallisuuden ja sanataiteen talo. Keskustakirjaston rakentaminen on sekä aikataulussa että budjetissa ja suuria kilpailutuksia on jo tehty”, kertoo Viljanen.

Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus koko kansantalouden tasolla on arviolta 1 200–1 500 henkilötyövuotta. Rakennuksen kokonaiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.

Keskustakirjasto rakennetaan Helsingin päärautatieaseman lähelle aivan Kansalaistorin tuntumaan. Se sijoittuu keskeisesti kaupunkitilaan ja on kätevästi julkisten liikenneväylien varrella.

Keskustakirjasto on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kirjasto valmistuu 6.12.2018.

 

Keskustakirjasto tulee – onnea Helsinki, onnea Suomi!

Keskustakirjaston rakentaminen varmistui, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti asiasta kokouksessaan 28.1. Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto riemuitsee päätöksestä. – Suomalaiset saavat todella hienon 100-vuotislahjan vuonna 2018! Harvassa maassa juuri kirjasto sopisi itsenäisyyden ja 100-vuotisjuhlan symboliksi yhtä hyvin kuin Suomessa, Tuula Haavisto sanoo.

Kirjastotoimenjohtaja näkee kirjaston yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnan tukipilareista. – Kirjasto on suomalaisen sivistyksen rakentaja, ja Suomessa sivistys on ollut selviytymisstrategia. Siihen on kuulunut kaikki mukaan -henki eli koko väestöllä on ollut pääsy tietoon ja kulttuuriin, kun kirjastopalvelut ovat alusta alkaen olleet avoinna kaikille. Kirjastolla on tärkeä rooli myös ajankohtaisessa sananvapauden turvaamisessa, koska se takaa tiedon saatavuuden.

Kirjasto on maassamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu ja rakastettu toimija. – Suomalaiset ovat äänestäneet jaloillaan: aikoinaan perustettua kirjastoverkkoa on käytetty maailmanennätystahtiin, Tuula Haavisto kertoo.

Keskustakirjasto_näkymät_small size-12

Keskustakirjasto on merkkipaalu suomalaiselle kirjastolle

Keskustakirjasto tuo Helsingin keskustaan kaivattua monipuolista, ei-kaupallista tilaa. – Isoon rakennukseen mahtuu käyttäjien toivomaa rauhallista tilaa kirjahyllyineen, erilaisia tekemisen paikkoja sekä esiintymis- ja näyttelytiloja. Perheille kirjasto tarjoaa tekemistä yhdessä keskustaleikkipuiston kanssa, Tuula Haavisto sanoo.

Tuleva keskustakirjasto laajentaa myös Töölönlahden kulttuuritarjontaa. – Kaiken kaikkiaan keskustakirjasto vilkastuttaa kaupungin ydintä ja tuo alueelle tiloja kansalaisten omalle tekemiselle. Kirjastojen kehitykselle koko maassa keskustakirjasto on erityinen merkkipaalu. – Keskustakirjastossa valetaan betoniin 2010-luvun käsitys kirjaston tehtävistä. Kirjo on monipuolistumassa: kansalaisuuden tukeminen ja kansalaisten oma tekeminen ja vaikuttaminen painottuvat kirjastossa, johtaja kertoo.

Lukemisen edistäminen pysyy kirjaston agendalla. – Olemme juuri kuulleet tuoreista aivotutkimuksen tuloksista: tasokkaiden pitkien tekstien, kuten hyvän kaunokirjallisuuden lukeminen, on parhaita aivojumpan muotoja!

Keskustakirjaston sisältöjä ja toimintamalleja on haettu osallistavalla työllä kirjaston, kaupunkilaisten ja kumppanien kesken. Kaupunkilaiset ovat päässeet edistämään keskustakirjaston suunnittelua viimeksi yhteisöllisessä Keskustakirjaston kaverit -projektissa.

Keskustakirjasto-rakennuksen suunnittelee ALA Arkkitehdit.

Keskustakirjasto_näkymät_small size-6

Keskustakirjasto vaihe vaiheelta

Ideasta suunnitteluun eli vuodet 1998 – 2014

  • 1998 Kulttuuriministeri Claes Anderssonin ehdotus uudesta keskustaan rakennettavasta pääkirjastosta
  • 1998 – 2000 Kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia ja valtuustoaloitteita uudesta keskustakirjastosta
  • 2000 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyy alustavan tarveselvityksen 20.12.
  • 2002 Valtuusto hyväksyy 13.3. keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen
  • 2005 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan päätös 8.3. tarveselvityksen tekemisestä
  • 2006 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyy 5.12. keskustakirjaston tarveselvityksen
  • 2008 Selvityshenkilö Mikko Leistin raportti ”Metropolin sykkivä sydän” julkistetaan 12.3.
  • 2010 Alustava hankesuunnitelma valmistuu 29.4.
  • 2011 Kaupunginjohtajan päätös 19.10. keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun valmistelusta
  • 2012 Arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe 5.1. – 16.4., kilpailussa 544 ehdotusta
  • 2012 Arkkitehtuurikilpailun toinen vaihe käynnistyy 21.11. Mukana kuusi ehdotusta.
  • 2013 Voittaja julkistetaan 14.6. Musiikkitalossa. Voittaja ALA-arkkitehtien ehdotus ”Käännös”
  • 2014 Hankesuunnittelua ja yleissuunnittelua

Suunnittelusta toteutukseen eli vuodet 2015 – 2018

  • 2015 Pohjan rakentaminen alkaa syyskuussa ja kestää syyskuuhun 2016
  • 2016 Muu rakentaminen, myös itse rakennuksen, alkaa marraskuussa
  • 2018 Rakennus valmis syksyllä
  • 2018 Keskustakirjasto avaa ovensa 6.12.

 

Puualan toimijat vuoropuheluun

Kiinteistöviraston tilakeskus kutsuu puualan toimijat vuoropuheluun keskustakirjaston laajan puujulkisivun teknisistä ratkaisuvaihtoehdoista yhteiseen tilaisuuteen 30.9.2014 klo 12 – 16 (Aalto-yliopisto, Design Factory, Betonimiehenkuja 5 C, 02150 Espoo).

Keskustakirjasto yksi puurakentamisen lippulaiva

Keskustakirjasto sijoittuu kaupunkikuvallisesti ja symbolisesti erittäin merkittävälle paikalle Helsingin ydinkeskustaan, Töölönlahden alueelle. Sen on tarkoitus toimia yhtenä puurakentamisen lippulaivana ja esimerkin avulla innostaa lisäämään puurakentamista myös muissa julkisissa rakennuksissa ja kerrostaloissa. Keskustakirjaston tilaohjelman laajuus on noin 10 000 ohm2. Puujulkisivun laajuus on noin 4 100 m2. Read more »