Betonointia kellon ympäri

Kellarin katon teko on merkinnyt pitkiä päiviä ja viikonlopputöitä kymmenille kirjaston rakentajille. Suunnitelmat ovat tarkentuneet työn edetessä ja vaatineet sekä vahvennusten että uusien rakenteitten tekemistä. Kaikesta on venymällä selvitty, ja valmista on saatu aikaan huikeaa tahtia. Kuvassa työmaan eteläpäätyä jo siivotaan, sillä puiset valumuotit on voitu purkaa.

– Olemme kirineet aikataulua, tehneet jopa 12 tunnin päiviä ja työskennelleet kesästä alkaen kaikki viikonloput, kertoo työmaan vastaava mestari Kyösti Kontio.

Vasemmalla on suuri betonikenttä ja oikealla raudoitettu kenttä, taustalla Sanomatalo.

Lokakuun loppupuolella betonointia kaipasi enää siltakannen vetolaatta, joka näkyy raudoitettuna oikealla. Alkamassa oli haastava tehtävä. Vetolaattaan uppoaisi vielä enemmän betonia kuin kellarin katon viimeisimmässä valussa tarvittu 500 kuutiota.

– Vetolaattaan kohdistuu suuri kuorma. Sen päälle tulevat sisäsillan teräskaaret, jotka kantavat ylemmät kerrokset. Yksin vetolaattaan käytetään betonia noin 800 kuutiota. Vaikka vetolaatta on suorakaiteena helpon muotoinen, betonoinnin on onnistuttava kerralla jokaisella neliömetrillä. Laatta on 10 metriä leveä ja 105 metriä pitkä. Kun metalliosat lasketaan mukaan, betonoitavaa on yhteensä noin 1100 neliötä, Kyösti Kontio selvittää.

Ankkurivaijerit kiristetään kolmesti

Vetolaatan juju on siinä kulkevissa ankkurivaijereissa. Ne varmistavat kirjastoa kannattelemaan rakennettavan terässillan kestävyyden.

Tietokoneella tehty piiros siltakaaresta ja sillan kannessa kulkevista vaijereista.

Ankkurivaijerit jännitetään sillan etelä- ja pohjoispäädyn välille. Kun vaijerit kiristetään, siltakaaret saavuttavat kantovoimansa eivätkä pääse erkaantumaan toisistaan. Ratkaisu tekee mahdolliseksi sen, ettei kirjaston ensimmäisen kerroksen aulassa ole laisinkaan pilareita, vaan 100 metriä avointa tilaa.

Suuri teräslaatta, jossa on pyöreitä aukkoja. Niistä roikkuu vaijerinippuja.

Vaijerit vedetään molemmissa päissä päätykotelokokonaisuuteen kuuluvan teräslaatan läpi. Kuvassa pohjoispään kotelokokonaisuus. Vaijerit roikkuvat teräslaatan aukoista vielä lepotilassa. Ne napakoituvat kiristysten myötä. Laatassa on vaijerinippuja varten 17 aukkoa. Yksi nippu sisältää 31 vaijeria eli vaijereita on kaikkiaan 527 kappaletta.

Tietokoneella tehty piiros, jossa ankkurivaijerit lähtevät teräslaatasta eteenpäin.

Etelä- ja pohjoispään välillä kulkevat vaijerit painavat kaikkiaan 70 000 kiloa. Vertailukohtaa antaa ajatus 70 henkilöauton yhteispainosta. Jykevät ratkaisut ovat tarpeen, jotta siltarakenne kantaa varmasti kirjaston kaikki kolme kerrosta. Sillan kaariin tuetaan nimittäin lisäksi ylempien kerrosten runkoa kannattelevat poikittaiset teräsristikot.

Lähikuva raudoituksesta ja sen seassa kulkevista metalliputkista.

Ennen vetolaatan betonointia vaijeriniput ujutettiin suojaputkiin. Ne näkyvät kuvassa hopeisina raudoituksen seassa. Vaijerit voidaan kiristää ensimmäisen kerran, kun valu on valmis ja betoni kuivunut.

Suuresta teräslaatasta pistää esiin vaijerinippuja. Taustalla näkyy Eduskuntatalo.

Ensimmäinen ankkurivaijerien kiristys tehdään tontin eteläpäästä. Niput kiristetään kolmeen otteeseen. Toinen kiristysajankohta on teräskaaren noustua paikalleen ja kolmas – erikoista kyllä – rakennuksen valmistuttua. Tämä eteläpään teräslaatan alue jätetään pitkäksi aikaa avoimeksi lopullista kiristämistä varten. Myös pohjoisen päätykotelon taakse kirjaston sisätilaan jätetään aukko, jotta vaijereitten kiristäminen on mahdollista siitä huolimatta, että ympärillä rakennustyöt ovat jo pitkällä.

Keskelle betonilattiaa on jätetty suuri aukko, josta näkee kellariin.

Pohjoispäähän lähelle tulevaa elokuvateatteria jää aukko, joka mahdollistaa pari metriä pitkän ja puoli metriä leveän tunkin mahtumisen sillan päätykotelon taakse ja ankkurivaijerien kiristämisen vielä rakennuksen valmistuttua. Kellarin kattoholviin on jätetty tässä vaiheessa muutamia aukkoja myös siksi, että kellariin voidaan laskea tarvikkeita siellä jatkuvia töitä varten.

Kellarissa alkavat lattiavalut

Vaikka kellarin päälle on jo valettu katto, sen uumenissa tehdään yhä lukuisia töitä. Viime viikkoina tiloissa on tehty salaojia ja viemäreitä sekä asennettu radonputkia. Osin ollaan jo matkalla kohti ensimmäisten lattiavalujen alkamista. Niissä kohdin lattiatäytöt on saatu valmiiksi ja eristävät uretaanilevyt pantu paikoilleen.

Betonilattian keskellä on miehen korkuinen sola. Siellä työskentelee kaksi työmiestä.

Kellarin katolla valmistellaan kulkuteitä esimerkiksi viemäriputkille ja ilmastoinnin kanaville. Kuvassa tehdään putkikanaalin pohjaa työmaan itälaidalla. Kun tehtävä on valmis, kanaalin päälle valetaan betonia. Näinä aikoina työmaalla on erilaisissa tehtävissä noin 40 ihmistä.

Laajan raudoitetun kentän keskellä kulkee pystysuunnassa matala aitamainen linjaus.

Vetolaatan raudoituksessa on jo nähtävissä viitteitä uuden kirjaston ulkoseinän kaarevasta linjasta. Matalana pystyaitana kiemurteleva raudoitus kertoo, missä kulkee ulkoseinän sokkelin raudoituslinja. Kun betonoinnit saadaan valmiiksi, E.M. Pekkinen ojentaa kapulan YIT:lle. Pekkisen majavalippu lasketaan alas salosta marraskuussa. Arkkitehtuurin kaarevat linjat tulevat varmasti olemaan talonrakennusurakoitsijalle niin innoitus kuin haaste.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

 

Sisäsilta saa alkunsa päätykoteloista

Sisätiloihin rakennetaan harvoin siltoja, mutta juuri näin toimitaan uudessa kirjastossa. Taloa kannattelevat kaksi teräskaarta, jotka mahdollistavat ensimmäisen kerroksen aulaan 100 metriä avointa, pilaritonta tilaa. Kaarten päätykotelot vetolaattoineen saapuivat heinäkuussa työmaalle erikoiskuljetuksena Oulusta, jossa ne valmistettiin mittatilaustyönä.

Ylhäältä nosturista otettu kuva, jossa teräksinen laatta roikkuu nosturin vitjoissa työmaan yläpuolella.

Normek Oy:n tehtaalta saapuneet kotelot vetolaattoineen nostettiin paikoilleen autonosturin hydraulisen teleskooppipuomin avulla hieman ennen heinäkuun puoltaväliä. Kuvassa nosturissa roikkuu puolet sillan pohjoisen pään kotelokokonaisuudesta. Kuva: Risto Sell.

– Yhteen päätyyn tuleva kotelokokonaisuus painaa noin 100 tonnia. Nostot tehtiin kahdessa osassa eli 50 tonnin kappale kerrallaan. Betonianturan päälle tulee painoa toisin sanoen sadan pienen henkilöauton verran, työmaan vastaava mestari Kyösti Kontio antaa vertailukohtaa.

Teräslaatan päällä näkyy kaksi pitkänomaista koteloa

Sillan kaksi kaarta tuetaan etelä- ja pohjoispäässä omiin päätykoteloihinsa. Kuvassa pohjoispään kotelokokonaisuus. Kotelot on toistaiseksi vielä suljettu. Niiden alla sijaitsee teräksinen vetolaatta, jonka läpi vedetään ankkurivaijerit pohjois- ja eteläpään välille. Vaijeriaukot on tässä suljettu ilmastointiteipillä.

Tietokonemallinnus, jonka piirroskuvassa näkyy kaksi päätykoteloon laskeutuvaa teräskaarta ja laatasta lähtevät vaijeriniput.

Tietokonemallinnuksessa sillan kaaret näkyvät harmaina aina päätykoteloihinsa saakka. Vetolaatasta lähtevä vaijeristo on merkitty vihreällä. Silta muistuttaa vesialueen tai liikenneväylien ylle rakennettavaa kaarisiltaa.

– Rakenne ei juuri poikkea tavallisesta sillasta, mutta erikoisuus on siinä, että se on tehty sisätiloihin. Jos kyseessä olisi liikennesilta, se pitäisi tukea myös keskeltä. Tämä silta on tuettu vain päistään anturoihin ja seiniin, joten se ei kestäisi autoliikenteen painoa. Silti silta kannattelee kolmea kerrosta. Kantokyky saadaan aikaan vetolaattojen välille synnytettävän jännitteen avulla. Jännittäminen on tehtävä taiten, jotta silta ei heilu tai pidä ääntä, kuten liikennesillat voivat tehdä, Kyösti Kontio selvittää.

Tietokonemallinnus, jossa lähikuvassa teräslaatasta lähteviä vaijerinippuja.

Kantokyky saavutetaan mittavalla ”jousistolla” eli suurella määrällä ankkurivaijereita. Vetolaatan läpi kulkee 17 vaijerinippua, ja kussakin nipussa on vaijereita 31. Jousirakenne sisältää siis yhteensä 527 vaijeria. Kun pohjois- ja eteläpäädyn vetolaattojen välillä kulkevat vaijerit kiristetään, siltakaaret saavuttavat kantovoimansa eivätkä pääse erkaantumaan toisistaan.

– Jänteet tulevat Saksasta. Itse työn eli vaijereitten asentamisen ja jännittämisen tekee kotimainen Tensicon Oy, jolla on pitkä kokemus erilaisista jännitys- ja ankkurointitöistä. Ennen vaijereitten sujutusta vetolaatan sisälle asennamme niitä varten suojaputket, kertoo työmaainsinööri Risto Sell.

Sanomatalon lasiseinän edustalla työmaan puolella näkyy suuri teräslaatta ja sen päällä kaksi pitkänomaista teräskoteloa.

Jänneväli pohjoisesta siltapäädystä eteläiseen on 105 metriä pitkä. Eteläpäässä Sanomatalon edustalla päätykotelot vaikuttaisivat silmämääräisesti olevan alempana kuin pohjoispäässä, mutta ne sijaitsevat millilleen samalla tasolla. Optinen harha johtuu siitä, että pohjoispään anturan ympärillä on tyhjää tilaa kun taas eteläinen antura on näkymättömissä kuopassaan. Kotelot eivät ole tyhjiä, vaan sisältävät kennomaisen rakenteen.

– Koteloissa on paksu levy ylhäällä ja alhaalla sekä poikittaisia levyjä. Sisältö on kuin lehtevä leivonnainen, Kyösti Kontio kuvailee.

Suuri teräslaatta lähikuvassa. Laatan sivussa on vierivieressä pyöreitä reikiä.

Eteläisimmässä päässä 17 vaijerinipun aukkoa ovat toistaiseksi hyvin nähtävissä.

Ensimmäiset sisäpuoliset seinät syntyvät

 

Kirjaston kellarin ulkoseinät alkavat olla valmiit. Heinäkuun puolivälissä ne oli valettu yhtä palaa vaille valmiiksi eli 22 palasta valmiina oli 21. Ulkoseinissä yksi pala tarkoittaa 11 metriä pitkää ja kuusi metriä korkeaa kappaletta.

Nosturin ketjuissa työmaan yläpuolella roikkuu suuri, pitkänomainen kappale.

Työmaalla nostellaan jo sisempien seinien suurmuotteja, jotka kulkevat ketterästi torninosturin ketjujen päissä olevissa koukuissa. Myös kellarin katto eli ensimmäisen kerroksen lattia on aluillaan työmaan pohjoispäässä.

Laaja yleiskuva työmaakuopasta, joka on täynnä erilaisia rakenteita.

Sisempiä seiniä nousee nyt kellarin uumeniin jäävän lastauspihan ympärille. Lastauspihan seiniä on muotitettu ja osin valettukin. Myös pumppaamon rakentaminen on edennyt, siihen aletaan pian valaa kattoa. Katon puinen muotti näkyy kuvassa etualalla.

Kaksi miestä kirkkaankeltaisissa työvaatteissaan istuu karussa puukeinussa.

Kesästä on mahdollista nauttia työmaallakin. Työmiehet voivat keinua ulkona kahvitauollaan, kuten tässä kirvesmiehet Tommi Elo ja Juha-Matti Komu. Kun raavas mies kiikkuu, siinä ei pehmusteita ja katoksia tarvita.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Ainutlaatuinen teräskaari kannattelee kirjastoa

Keskustakirjaston runkoa tulee kannattelemaan siltarakenne, jollaista ei ole Suomessa ennen toteutettu. Rakennesuunnittelusta vastaava Ramboll Oy selvitti teräskaariratkaisulla arkkitehtonisen haasteen, jossa kirjaston ensimmäisen kerroksen aulaan haluttiin 100 metriä avointa, pilaritonta tilaa.

Rakennesuunnittelua johtava Johan Rosqvist Ramboll Finlandista (kuvassa vasemmalla) ja rakennuttamistehtäviä hoitava Erkki Pekkanen Ramboll CM Oy:stä (kuvassa oikealla) ovat tyytyväisiä kustannustehokkaaseen ja tukevaan rakenneratkaisuun, joka koostuu kahdesta teräskaaresta ja vetolaatoista. Siltarakenne näkyy kuvaruudulla sinisenä. Jänneväliltään 105 metriä pitkä silta muistuttaa vesialueen tai liikenneväylien ylle normaalisti rakennettavaa kaarisiltaa, mutta kannattelee kolme kertaa enemmän kuormaa eli kirjaston kolmea kerrosta.

Keskustakirjaston työmaalla valmistaudutaan näinä aikoina kaaren päitten perustusten tekoon sekä rakennetaan kellarin seinien muotteja.

Johan Rosqvist henkilökuvassa nojaamassa seinään.

– Keskustakirjasto on rakennesuunnittelun kannalta poikkeuksellisen haastava hanke. Arkkitehtuurissa on kaarevia linjoja, ja rakennuksessa käytetään useita materiaaleja, kuten puuta, betonia ja terästä. Rungon monimuotoisuus, pitkät jännevälit sekä materiaalien eläminen vaikeuttivat rakennesuunnittelua, Johan Rosqvist kertoo.

Kaaren tehtävä on kantaa ylemmät kerrokset, ja käytännössä siihen tuetaan ylempien kerrosten runkoa kannattelevat poikittaiset teräsristikot. Projektin alussa rakenne oli erilainen. Siltaa muistuttava teräskotelopalkki on Rambollin ehdottama kustannustehokkaampi ratkaisu. Se varmistaa osaltaan, että Keskustakirjaston käyttöiäksi haluttu 150 vuotta on tavoitteena realistinen.

Johan Rosqvist ja Erkki Pekkanen tietokoneella, kuvaruudulla kellarinäkymä.

Jos kaariratkaisu ajatellaan jousipyssyksi, itse jousirakenteen paikka on kellarin katossa. Jousirakenne sisältää peräti 527 ”lankaa” eli jännettä. Yhdessäkään rakennuksessa Suomessa ei ole aiemmin käytetty näin massiivista jännetyyppiä.

– Rakenteellisesti punos on niin haastava, että kaikki osat tulevat ulkomailta. Suomeen ei ole aikaisemmin myöskään maahantuotu näin suuria jousia, Erkki Pekkanen kertoo.

Toinen erityinen haaste Keskustakirjaston rakennesuunnittelussa on Helsingin keskustan alle mahdollisesti rakennettava autotunneli. Kirjaston alle tehdään varaus keskustatunnelille jättämällä kellariin pilariton alue ja valmius maan kaivamiseen myöhempänä ajankohtana. Kirjaston kohdalta voi tulevaisuudessa mahdollisesti nousta autolla Elielin pysäköintilaitokseen.

Työmaa valmistautuu betonivaluihin

Keskustakirjaston työmaalla valmistellaan kaariratkaisua tekemällä kaaren päille perustuksia.

Suuressa työmaakuopassa on pienempi kuoppa, jonka kalliopohjaan on asennettu metallipiikkejä.

Tässä on tekeillä kaaren pohjoisen pään perustus. Kaaren eteläpää sijoittuu Sanomatalon edustalle.

Kaksi miestä rakentamassa kellarin seinien muotteja puisista laudoista.

Kellariosuuden louhinta valmistui helmikuun alkupuolella, minkä jälkeen työmaalla alettiin tehdä laudoituksia kellarin seinien muotteja varten. Kun anturamuotit saadaan valmiiksi, raudoittajat seuraavat perässä ja asentavat raudoituksen betonivalua varten.

 Kaksi työmiestä tekee laudoista ristikkoa kallioseinän edustalla

Seinien anturamuotteja tehdään huhtikuun puoliväliin asti. Muotti- ja valutöitä tehdään rinnakkain ja pienissä erissä. Betoniautot käyvät työmaalla muutaman kerran viikossa. Ensimmäiset valut alkoivat työmaalla helmikuun puolivälin jälkeen. Keskimäärin valupäiviä on pari, kolme viikossa.

Suuressa kuopassa rakennetaan neliskanttista laatikkoa laudoista.

Maaliskuun alussa työmaalle saadaan torninosturi raudoituksien ja muottien nostamista varten. Nosturi saa paikan kuopan länsilaidalta. Kuvassa laudoitetaan neliömäistä nosturin perustuksen muottia.

– Keskustakirjasto on E.M. Pekkinen Oy:n yli 50-vuotisessa historiassa ensimmäinen kohde, jossa käytämme torninosturia. Emme pärjää autonosturilla, sillä kellarimontusta tulee kuusi metriä syvä. Autonosturi pitäisi sijoittaa kuopan laidoille, ja pihassa on vain rajoitetusti tilaa. Torninosturi ulottuu koko Keskustakirjaston kellarin alueelle, ja sen puomi yltää vastapäisien KPMG:n rakennuksen yläpuolelle, vastaava mestari Kyösti Kontio kertoo.

Mustaa lakunauhaa muistuttava injektointiletku ja litteä vihreä nauha kulkevat kallion päältä.

Kirjaston kellari rakennetaan pohjaveden alapuolelle, ja rakenteitten on oltava täysin vesitiiviitä. Siksi montun reunamilla kulkee mustia injektointiletkuja ja vihreitä paisumasaumanauhoja. Injektointiletkun avulla mahdollisesti heikoksi jääneeseen seinärakenteen ja kallion väliseen saumaan voidaan tarvittaessa pumpata epoksia tai mikrosementtiä vielä myöhemmissäkin työvaiheissa. Paisumasaumanauhat täyttävät mahdolliset pienet raot, kun kallion päälle valetaan betonia.

Suuret oranssinväriset muovikaaret odottavat työmaan lautaseinustalla.

Kuopassa on menossa myös vedenimeytystunnelin rakentaminen. Oranssit muovikaaret kuuluvat sen rakenteisiin.

Harmaa pumppu sylkee vettä seinustan lautamuotista työmaakuoppaan.

Vesi-imurit imevät kallion koloista vettä, jotta muotit saadaan valuvalmiiksi.

Korkea pino kuorma-auton renkaista tehtyjä litteitä mattoja.

Kun räjäytyksissä käytetyt täkkäysmatot kerättiin pois, niistä muodostui reippaasti yli miehen korkuinen pino. Matot lähtevät seuraaville työmaille estämään kivien sinkoilua kallion räjäytyksissä.

Telaketjukoneeseen on kiinnitetty suuri metallipiikki.

Räjäytysten jälkeen kallio jää rosoiseksi, joten sitä hakataan suoremmaksi hydraulisen vasaran avulla.

Pala kellertävää seinää roikkuu korkeassa hämähäkkimäisessä rakenteessa.

Kirjaston tulevasta julkisivusta on esillä mallielementti Sanomatalon ja vanhan tiilimakasiinin jäännösten välissä Kansalaistorin tuntumassa. Peltirunkoista keltaista lautaseinää voi kuka tahansa vapaasti käydä katsomassa, sillä se sijaitsee työmaa-alueen ulkopuolella.

Vastaava mestari Kyösti Kontio osoittaa jäistä paikkaa työmaakuopan pohjalla.

Keskustakirjastosta ovat kiinnostuneet kaikki ikäryhmät. Nuorimmasta päästä on 6-vuotias herra, joka oli käynyt katsomassa työmaata Sanomatalon puoleisista kurkistusaukoista. Hän halusi lähestyä työmaata seuraavilla kysymyksillä: Miksi siellä oli autoja, vaikka oli viikonloppu? Miksi pohjalla oli jäätä?

Vastaava mestari Kyösti Kontio löysi ainakin yhden jäisen paikan vielä päiviä myöhemminkin (kuvassa) ja vastaa:

– Kuoppaan kertyy helposti vettä sekä sateen että sulavan lumen vuoksi. Kun tulee pakkanen, vesi jäätyy. Kun kirjastoon saadaan rakennettua kellari, työmaalla ei enää olla sään armoilla. Mitä autoihin tulee, punainen volkkari on työmaa-auto, joka on täällä joka päivä. Arkisin sillä lähdetään esimerkiksi hakemaan puuttuvia tarvikkeita. Myös poravaunut ja muut työkoneet jätetään paikoilleen viikonlopuiksi, sillä ne ovat työmaan omaisuutta eivätkä sedät voi ajaa niitä kotipihoilleen. Telakoneet kulkevat lisäksi hyvin hitaasti, joten niillä ei voi lähteä Mannerheimintien ruuhkaan.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

Keskustakirjaston työmaalla louhitaan

Keskustakirjaston rakennustyömaalla on aloitettu kallion louhintatyöt. Räjäytystyöt aiheuttavat muutaman minuutin katkoksia liikenteeseen lähikaduilla. Louhinnat jatkuvat maaliskuun loppuun saakka.

Räjäytystöitä tehdään arkisin ja niistä ilmoitetaan äänimerkillä. Turvallisuussyistä auto- ja jalankulkuliikenne työmaan lähikaduilla pysäytetään tarvittaessa räjäytyksen ajaksi. Pysäytys kestää korkeintaan muutaman minuutin. Louhinnassa käytettävät porakoneet aiheuttavat räjäytysten ohella melua lähialueella.

Syvimmillään kalliota louhitaan noin 6-7 metrin syvyydeltä. Kirjastorakennuksen kellaritiloihin on määrä sijoittaa muun muassa huolto-, konehuone- ja varastotiloja.

Työmaalla tehdään samanaikaisesti muita kaivutöitä. Tontilta kuljetetaan pois sekä louhinnassa syntyvää kiviainesta että muuta maa-ainesta. Kaivu- ja louhintatöistä vastaa E.M. Pekkinen Oy.

Rakennustyöt keskustakirjaston työmaalla alkoivat syyskuun alussa. Talon peruskiven muuraus koittaa vuonna 2016 ja uuden kirjaston on määrä avata ovensa asiakkaille itsenäisyyspäivänä 2018.

Keskustakirjaston rakentamista voi seurata netissä ja työmaa-aidan kurkistusaukoista

Helsingin keskustakirjaston rakennustyömaan tapahtumia kuvaa nyt tauotta webbikamera, joten töiden edistymistä voi seurata keskustakirjaston sivuilta vaikka kotisohvalla. Ohikulkijat voivat puolestaan nähdä tontille työmaa-aidassa olevista kurkistusaukoista. 

Tontin tapahtumia kuvaava kamera on sijoitettu kirjaston tontin eteläpuolella sijaitsevan yhdeksänkerroksisen Sanomatalon räystäänkulmalle.

Kamera kuvaa rakennustyötä tauotta vuoden 2019 alkupuolelle saakka. Suoratoistona lähetettyä kuvaa ei tallenneta, mutta päivittäin kello 12 kamera ottaa näkymästä perinteisen valokuvan, jotta talon rakentumisesta saadaan talteen myös kuvallisia dokumentteja.

Kameran linkki ”Seuraa rakentamista suorana” on osoitteessa keskustakirjasto.fi.

Keskustakirjaston rakennustyömaan kamerakuva

Työmaa-aita kertoo kirjaston ja asiakkaiden tarinaa

Keskustakirjaston tontti on nyt myös aidattu työmaa-aidalla, jossa kerrotaan sanoin ja kuvin tulevan kirjaston palveluista ja tarjonnasta.

Aidassa on lisäksi kurkitusaukkoja, joista voi seurata mitä sen takana on kulloinkin menossa ja kuinka uusi kirjasto nousee paikalleen. Aukkoja on eri korkeuksilla, jotta myös lapset pääsevät näkemään esimerkiksi millaisia koneita tontilla ahertaa ja mitä työvaiheita talonrakentamisen kuuluu.

Aidan pohjoispuoleiseen päätyyn on varattu osioita kaupunkilaisten omille viesteille. Siellä on osio, johon voi liimata omia julisteita ja ”Sana on vapaa” –alue, johon kuka tahansa voi kirjoittaa tai  piirtää mielensä mukaan.

Maa-aineksen kuljetus meneillään

Jos webbikameran kuvaa katsoo tai aidan aukosta kurkkaa juuri nyt, näkee kuinka tontilta kuljetetaan pois pilaantunutta maa-ainesta. Maaperän kunnostustyöt kestävät marras-joulukuun.

Huippuhetkiä tulevat olemaan talon peruskiven muuraus vuonna 2016 ja harjannostajaiset vuonna 2017 sekä ovien avaaminen asiakkaille itsenäisyyspäivänä 2018.

 

Teksti: Sari Lehikoinen

Kirjaston maaperää puhdistetaan syksyllä

Keskustakirjaston rakentamistyö on alkanut syyskuussa. Ensimmäisenä rakennuspaikkaa pääsevät möyhimään kaivurit, joista osa on puhdistushommissa.

”Maanrakennustöihin kuuluu normaalina osana myös pilaantuneen maan kunnostusta”, johtava ympäristöasiantuntija Satu Järvinen kiinteistövirastosta kertoo.

Pilaantuneen maan poisto tulevan kirjaston alta alkoi syyskuun alussa, ja työ vie arviolta noin kolme kuukautta. Haitta-aineita sisältävä maa-aines kuljetetaan pois rekoilla.

”Kunnostustyön kaikki työvaiheet on suunniteltu siten, ettei haitallisia aineita leviä kunnostettavan alueen ulkopuolelle esimerkiksi pölyn tai koneiden pyörien mukana”, Järvinen kertoo.

Kirjaston työmaan pilaantuneen maan kunnostuksesta vastaavat Ramboll Finland Oy ja kiinteistöviraston tonttiosasto. Kaikki alueen kaivutyö ei ole pilaantuneen maan kaivua.

Teksti: Virve Kuusi

Kuva: Satu Järvinen

Tilakeskus muokkaa kirjastoideasta totta

Julkisen uudisrakennuksen prosessi ideasta toteutukseen on monimutkainen, aikaa ja lukuisten ihmisten energiaa vievä hanke. Kuinka uuden, mallikkaan kirjaston rakentaminen käytännössä tapahtuu? Kuinka puhalletaan idea henkiin – ja ruumiiseensa?

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepäällikkö Irmeli Grundström, arkkitehti Päivi Etelämäki ja projektinjohtaja Erkki Huitti valaisevat kirjastorakentamisen keskeisiä avainkohtia ja askelmia.

Tilakeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kaupungin tilojen vuokraus ja myynti, kiinteistöjen ylläpito, uudisrakentaminen, peruskorjaus ja yleisesti siitä huolehtiminen, että kaupungin palveluja tarjoavat tilat toimivat ja ovat taloudellisia ja turvallisia.

Hankepäällikkö Irmeli Grundströmin vastuualueelle kuuluvat koko keskustakirjastohankkeen läpivienti sekä yhteydenpito kaupungin päättäjien ja kirjastotoimen kanssa.

”Keskustakirjasto on kaupungille hyvin merkittävä rakennus. Olen mukana suunnittelun ohjauksessa, aikataulujen laatimisessa, kustannusten suunnittelussa ja hallinnassa sekä laadun tarkkailussa”, Grundström kertoo. Hänen vastuutehtäviinsä kuului myös arkkitehtuurikilpailu.

Grundström painottaa keskustakirjaston olevan monella tavalla erityinen hanke.

”Julkisivun suhteen tapahtuu puurakentamiseen liittyvää kehitystyötä, ja kirjaston siltarakenne on myös haasteellinen toteutettava. Nyt on kuitenkin oiva aika rakentaa. Kaikki puhuvat digiajasta, ja uusi rakennus tulee olemaan julkinen esimerkki myös digitaalisen kehityksen suhteen.”

Avoin kilpailutus huippulaadusta

Erkki Huitti kertoo Tilakeskuksen toimeenpaneman kilpailutuksen olevan keskustakirjastohankkeen yksi massiivisimmista ponnistuksista.

”Rakentamisen eri vaiheet sisältävät kukin oman kilpailutuksensa. Kilpailutus on avointa, ja internetpalvelu Hilmassa (julkisten hankintojen ilmoituskanava) näkyvät kaikki ilmoitukset sekä perusvähimmäiskriteerit. Kuka vain kriteerit täyttävä urakoitsija saa ilmoittautua. Julkisen hankintalain mukaan Hilmassa jaetaan tietoa heti eteenpäin.”

Kriteerit ovat tiukat, ja vaativaan rakennushankkeeseen kuuluu myös riskejä. Riittävää laatua valvotaan muun muassa hankkeen riskipalavereissa. Erilaisia riskejä arvioidaan ja minimoidaan yhteistyössä myös rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.

”Tärkeimmillä alueilla mukana ovat ulkopuoliset tarkastajat. Näin toimitaan esimerkiksi teräs-, betoni- ja lasirakenteiden sekä paloturvallisuuden suhteen”, Päivi Etelämäki kertoo. Myös hän ottaa Grundströmin lailla esille puuelementin.

”Kyseessä on epätavallisen suuri julkisen rakennuksen puujulkisivu näyttävällä paikalla, ja haasteita on muun muassa siinä, kuinka julkisivu kestää aikaa. Puurakentamisen kehittämisryhmä laatii parhaita mahdollisia ratkaisuja ominaisuuksien ja huollettavuuden suhteen. Kun puhutaan uudesta ja uniikista, sellaisesta, josta ei vielä ole olemassa valmiita ratkaisuja, käytetään vuoropuhelun myötä hyväksi teräs- ja puutoimittajien arvokasta tieto-taitoa.”

Innostusta herättävä hanke

Sekä Huitti että Etelämäki toteavat, että keskustakirjasto on Suomelle mitä upein käyntikortti. Onhan se suomalaista rakentamista parhaimmillaan – ja kaupungin keskustassa kuin näyttämöllä.

”Tuntuu, että jokainen on ottanut hankkeen omakseen”, toteaa Huitti. ”Kirjastohanke on herkullinen kohde, josta on helppo olla innostunut. Motivaatiota siihen, että kaikki valjastavat parhaat tekijänsä mukaan, tuo se, että tahdotaan onnistua”, Etelämäki lisää.

Kaupunginkirjaston kanssa Tilakeskus tekee jatkuvaa yhteistyötä.

”Suunnittelua tarkennetaan koko ajan yhdessä keskustellen. Tilakeskus synnyttää tarpeista ja ideoista rakennushankkeen. Sitten yhdessä suunnittelutiimin ja kaupunginkirjaston kanssa se vie ideoita kohti konkretiaa. Tilakeskus vastaa muun muassa kustannusarvioista, kirjasto sisällön suunnittelusta. Pidämme tiukkaa kuria”, naurahtaa Etelämäki.

Huitti kuvailee kaiken menneen tähän saakka todella hyvin. Suuret rakennushankkeet sisältävät aina normaalia kustannusten uudelleenarviointia ja siten suunnitelmien hiomista. Jotta kokonaisprojekti toimii, tarvitaan huolellisesti määritelty projektiorganisaatio, jossa on selkeästi määrätyt roolit ja koordinoitu yhteydenpito. Suunnitelmat tallennetaan kaikille osapuolille nähtävissä olevaan projektipankkiin.

”Projektipankki on internetin kautta toimiva rakennushankkeiden suunnittelu- ja työmaavaiheen toiminnanohjaukseen ja tiedonhallintaan tarkoitettu palvelu. Hankkeessa mukana olevat tallentavat ja näkevät toisten tallentamia tiedostoja annettujen valtuuksien rajoissa”, Huitti sanoo.

Jokaisesta osa-alueesta vastaa oma suunnitteluryhmänsä, ja esimerkiksi rakennusteknisissä erikoisratkaisuissa käytetään parhaita asiantuntijoita myös ulkomailta.

Vaikuttaa siltä, että ihmisiä on mukana satamäärin?

”Näin on”, Etelämäki sanoo. ”Kaikki on kuitenkin perusprojektinhallintaa. Toki on paljon keskustelua ja jumppaamista, kaikenlaista vääntöä osapuolten tuodessa esiin tavoitteitaan. Kuljemme silti innostuneina ja hyvässä järjestyksessä kohti yhteistä päämäärää.”

Ensi vuonna maan päälle

Nyt keskustakirjaston maanrakennustyöt ovat alkaneet valitun urakoitsijan toimesta. Erkki Huitti kertoo, että seuraava suurempi lähitulevaisuuden tehtävä on rakennuksen maanpäällisen osuuden projektinjohtourakoitsijan kilpailutuksen valmistelu vuodenvaihteen tienoilla. Maanpäällisten rakenteiden aloittamisvalmius pitäisi olla ensi vuoden marraskuussa.

”Keskustakirjasto herättää mielenkiintoa ja innostusta myös urakoitsijoissa, onhan sijainti mahdollisimman keskeinen. Näkyvä paikka ja jatkuva esilläolo lisäävät myös luontevaa laadunvalvontaa. Olen yleisesti tyytyväinen urakoitsijoiden kiinnostuksen määrään. Kilpailua löytyy, ja urakoitsijat tekevät tarjouksia. Maanrakennusurakan osalta tarjoajia oli kahdeksan.”

Päivi Etelämäki on hänkin tyytyväinen. Kaikki on ruodussa ja oikeassa aikataulussa. Irmeli Grundström ottaa esille kirjaston sivistävän ja demokraattisen merkityksen.

”Kirjasto ottaa aikaansa kantaa ja luo uutta. Erityisesti ajattelen nuoria, joita keskustan tiloista helposti hätistellään pois. Toivon, että keskustakirjasto tarjoaa myös heille oman paikan ja tilan, joka herättää motivaatiota ja antaa kiinnostavia mahdollisuuksia.”

Teksti: Siru Valleala
Kuva: Pertti Nisonen

Kirjastokuoppaa kaivamaan!

Syyskuun ensimmäisenä päivänä monen harteilta väistyi symbolinen taakka. Keskustakirjaston työmaalla Sanomatalon vieressä rakennusurakka käynnistyi virallisesti, ja vuosien jossittelu on nyt muuntunut kun-muotoon.

Hetken kunniaksi puhtaaksi puunatun kaivinkoneen tekemää ensimmäistä kuoppaa tervehdittiin juhlallisesti trumpettifanfaarein. Työmiehet poseerasivat kameroille hymyssä suin. Iso suunnittelutyö on tullut nyt yhteen tärkeään välivaiheeseensa: konkretiaan.

Keskustakirjaston rakentaminen on noin kolmivuotinen urakka, jonka ensimmäinen osa, maaperän puhdistaminen ja perustuksien luominen, kestää ensi vuoden marraskuuhun saakka. Seuraava vuosi paiskitaan hommia siis käytännössä suuressa kuopassa.

”Tämä valtava kuoppa tulee olemaan alku uudelle kohtaamispaikalle”, iloitsee Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka toimii keskustakirjasto -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

”Kyseessä ei ole vain kirjasto, vaan koko yhteinen kaupunki. Kulttuurinen painopiste siirtyy yhä vahvemmin Töölönlahdelle, ja kun keskustakirjaston parveke kohoaa, tulee se olemaan samalla tasolla eduskuntatalon portaiden kanssa”, kuvailee rakennuskypärään sonnustautunut Viljanen kirjaston henkistä merkitystä.

Poikkeuksellinen rakennushanke

Kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto muistuttaa keskustakirjaston merkityksestä koko valtakunnalliselle kirjastolaitokselle.

”Kyseessä ei ole vain uusi kirjasto Helsingissä, vaan samalla luomme mallia paitsi koko muulle Suomelle myös muille maille. Kansainvälinen kiinnostus on ollut laajaa jo tässä vaiheessa. Emme ole rakentamassa monumenttia, vaan kansalaistaloa, yhteistyön taloa.”

Irmeli Grundström, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepäällikkö, määrittelee keskustakirjaston aivan erityiseksi rakennushankkeeksi.

”Yhteistyö on monipuolista ja hanke arkkitehtonisesti vaikuttava. Sisältö on mitä upein, onhan kyseessä suomalainen sivistys. Hyvin merkittävää on se, että vaikka juuri nyt Suomessa puhutaan taantumasta, antaa keskustakirjaston rakentaminen uutta potkua ja uskoa.”

Rakennustontin ympärille pystytetään koko mitalta aita, jonka pinnalla kaupunkilaisten kirjastounelmat saavat vapaasti elää.

”Säänkestävään aitaan on tulossa muun muassa taiteilutilaa, paikkoja tapahtumailmoituksille ja katseluluukkuja eri korkuisille kurkkaajille”, kertoo Helsingin kaupunginkirjaston markkinointipäällikkö Roosa Kallio. Aidassa on esillä myös keskustakirjaston rakentamishankkeen perusinformaatio.

Kaivurijuhlissa on kirjastoväen, kirjallisuuden ystävien ja median ohella esillä koko kansan kirjo: utelias turisti, omenamehutarjoilusta kiinnostunut kadunmies sekä uskonnollinen käännyttäjä. Se tuo kuvaavasti esille kirjaston ajankohtaista, yhteisöllistä roolia. Kirjasto on tarkoitettu kaikelle kansalle, monenlaiseen eri tarpeeseen ja kaipuuseen.

 

Siru Valleala

Keskustakirjaston rakennustyöt alkoivat 1.9.2015

Ensimmäinen kaivinkoneen kauhaisu tehtiin keskustakirjaston rakennustyömaalla 1. syyskuuta.

“Keskustakirjaston rakentaminen alkaa,  kun kaivinkoneen kauha rikkoo rakentamispaikan asfaltin ensimmäistä kertaa. Tästä se lähtee, ja rakentaminen kestää lähes kolme vuotta. Hankkeen ohjausryhmä seuraa iloisena tätä kaupunkihistoriallista hetkeä ja on kutsunut kirjaston ystäviä mukaan”, keskustakirjasto -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Viljanen kertoo.

”Helsingistä rakennetaan entistä yhteisöllisempää kaupunkia, sillä väkilukumme kasvaa hyvää vauhtia. Keskustakirjasto on monipuolinen kaupunkikulttuurin kohtaamispaikka helsinkiläisille ja matkailijoille. Se tuo meille paljon iloa ja sivistystä sekä uusia ideoita”, sanoo Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Valmistuttuaan keskustakirjasto tulee tavoittamaan noin 10 000 kävijää päivässä ja noin 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.

”Keskustakirjasto täydentää Helsingin poikkeuksellisen hienoa kirjastokokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa Kallion ja Rikhardinkadun kirjastot sekä lisäksi Kaisa-kirjasto ja Kansalliskirjasto, jotka ovat kaikki nähtävyyksiä sinänsä. Töölönlahden kulttuurikampukselle saadaan keskustakirjaston myötä viimein kirjallisuuden ja sanataiteen talo. Keskustakirjaston rakentaminen on sekä aikataulussa että budjetissa ja suuria kilpailutuksia on jo tehty”, kertoo Viljanen.

Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus koko kansantalouden tasolla on arviolta 1 200–1 500 henkilötyövuotta. Rakennuksen kokonaiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.

Keskustakirjasto rakennetaan Helsingin päärautatieaseman lähelle aivan Kansalaistorin tuntumaan. Se sijoittuu keskeisesti kaupunkitilaan ja on kätevästi julkisten liikenneväylien varrella.

Keskustakirjasto on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kirjasto valmistuu 6.12.2018.

 

Keskustakirjasto tulee – onnea Helsinki, onnea Suomi!

Keskustakirjaston rakentaminen varmistui, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti asiasta kokouksessaan 28.1. Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto riemuitsee päätöksestä. – Suomalaiset saavat todella hienon 100-vuotislahjan vuonna 2018! Harvassa maassa juuri kirjasto sopisi itsenäisyyden ja 100-vuotisjuhlan symboliksi yhtä hyvin kuin Suomessa, Tuula Haavisto sanoo.

Kirjastotoimenjohtaja näkee kirjaston yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnan tukipilareista. – Kirjasto on suomalaisen sivistyksen rakentaja, ja Suomessa sivistys on ollut selviytymisstrategia. Siihen on kuulunut kaikki mukaan -henki eli koko väestöllä on ollut pääsy tietoon ja kulttuuriin, kun kirjastopalvelut ovat alusta alkaen olleet avoinna kaikille. Kirjastolla on tärkeä rooli myös ajankohtaisessa sananvapauden turvaamisessa, koska se takaa tiedon saatavuuden.

Kirjasto on maassamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu ja rakastettu toimija. – Suomalaiset ovat äänestäneet jaloillaan: aikoinaan perustettua kirjastoverkkoa on käytetty maailmanennätystahtiin, Tuula Haavisto kertoo.

Keskustakirjasto_näkymät_small size-12

Keskustakirjasto on merkkipaalu suomalaiselle kirjastolle

Keskustakirjasto tuo Helsingin keskustaan kaivattua monipuolista, ei-kaupallista tilaa. – Isoon rakennukseen mahtuu käyttäjien toivomaa rauhallista tilaa kirjahyllyineen, erilaisia tekemisen paikkoja sekä esiintymis- ja näyttelytiloja. Perheille kirjasto tarjoaa tekemistä yhdessä keskustaleikkipuiston kanssa, Tuula Haavisto sanoo.

Tuleva keskustakirjasto laajentaa myös Töölönlahden kulttuuritarjontaa. – Kaiken kaikkiaan keskustakirjasto vilkastuttaa kaupungin ydintä ja tuo alueelle tiloja kansalaisten omalle tekemiselle. Kirjastojen kehitykselle koko maassa keskustakirjasto on erityinen merkkipaalu. – Keskustakirjastossa valetaan betoniin 2010-luvun käsitys kirjaston tehtävistä. Kirjo on monipuolistumassa: kansalaisuuden tukeminen ja kansalaisten oma tekeminen ja vaikuttaminen painottuvat kirjastossa, johtaja kertoo.

Lukemisen edistäminen pysyy kirjaston agendalla. – Olemme juuri kuulleet tuoreista aivotutkimuksen tuloksista: tasokkaiden pitkien tekstien, kuten hyvän kaunokirjallisuuden lukeminen, on parhaita aivojumpan muotoja!

Keskustakirjaston sisältöjä ja toimintamalleja on haettu osallistavalla työllä kirjaston, kaupunkilaisten ja kumppanien kesken. Kaupunkilaiset ovat päässeet edistämään keskustakirjaston suunnittelua viimeksi yhteisöllisessä Keskustakirjaston kaverit -projektissa.

Keskustakirjasto-rakennuksen suunnittelee ALA Arkkitehdit.

Keskustakirjasto_näkymät_small size-6

Keskustakirjasto vaihe vaiheelta

Ideasta suunnitteluun eli vuodet 1998 – 2014

  • 1998 Kulttuuriministeri Claes Anderssonin ehdotus uudesta keskustaan rakennettavasta pääkirjastosta
  • 1998 – 2000 Kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia ja valtuustoaloitteita uudesta keskustakirjastosta
  • 2000 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyy alustavan tarveselvityksen 20.12.
  • 2002 Valtuusto hyväksyy 13.3. keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen
  • 2005 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan päätös 8.3. tarveselvityksen tekemisestä
  • 2006 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyy 5.12. keskustakirjaston tarveselvityksen
  • 2008 Selvityshenkilö Mikko Leistin raportti ”Metropolin sykkivä sydän” julkistetaan 12.3.
  • 2010 Alustava hankesuunnitelma valmistuu 29.4.
  • 2011 Kaupunginjohtajan päätös 19.10. keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun valmistelusta
  • 2012 Arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe 5.1. – 16.4., kilpailussa 544 ehdotusta
  • 2012 Arkkitehtuurikilpailun toinen vaihe käynnistyy 21.11. Mukana kuusi ehdotusta.
  • 2013 Voittaja julkistetaan 14.6. Musiikkitalossa. Voittaja ALA-arkkitehtien ehdotus ”Käännös”
  • 2014 Hankesuunnittelua ja yleissuunnittelua

Suunnittelusta toteutukseen eli vuodet 2015 – 2018

  • 2015 Pohjan rakentaminen alkaa syyskuussa ja kestää syyskuuhun 2016
  • 2016 Muu rakentaminen, myös itse rakennuksen, alkaa marraskuussa
  • 2018 Rakennus valmis syksyllä
  • 2018 Keskustakirjasto avaa ovensa 6.12.