Oodissa on helppo hengittää

Uuden ajan kirjastoa rakennetaan uuden ajan rakennusvaatimusten mukaan. Oodi koostuu paitsi puusta, lasista ja teräksestä myös tiukkojen normien talotekniikasta, joka varmistaa miellyttävän vierailukokemuksen sisäilmaa myöten. Sisäilmalle on asetettu korkein mahdollinen puhtausluokkavaatimus, jonka ansiosta jo rakentajat työskentelevät terveessä sisäilmassa ja kirjaston käyttäjät saavat puhtaan ilman talon.

Tietokonemallinnuksessa ilmanvaihtoputket näkyvät paksuina ja valkoisina. Niiden asennuksista on tehty kaikkiaan noin 20 prosenttia. Muun talotekniikan runkoputkien asennus on edennyt vauhdikkaammin, sillä valmiina on jo 70 prosenttia kokonaisuudesta. LVI-suunnittelusta vastaa Ramboll ja urakoitsijana toimii Are.

Tony Lindholm istuu työpöytänsä ääressä ja näyttää tietokoneensa kuvaa.

– Tiukka puhtausluokkavaatimus P1 edellyttää, ettei ilmanvaihtojärjestelmään pääse rakennusvaiheessa epäpuhtauksia ja järjestelmä täyttää rakennuksen luovutuksessa korkeimmat sisäilmavaatimukset. Työskentelemme nyt näillä normeilla ja tuntuu, että kirjastossa voisi toimia vaikka sairaala, naurahtaa talotekniikasta vastaavan Aren projektinhoitaja Tony Lindholm. Hänen tietokoneensa ruudulla on näkyvissä ilmanvaihtoputkia, jotka on hiljattain asennettu toiseen kerrokseen.

Kellarissa on suuri teollisuusimuri, jonka imevä suutin on miehen päätä isompi.

Puhtausluokkavaatimuksen vuoksi kellarin tilat on alipaineistettu ja varustettu epäpuhdasta ilmaa imevillä laitteilla HEPA-suodattimineen (High Efficiency Particulate Air filter). YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam tarkastelee imurin suutinta.

Huoneen kokoinen ilmastointilaite täyttää konehuoneen.

Kaikissa koneissa on pölyä poistava tekniikka sekä ylipaine- ja alipainepuhaltimet. Toimintakokeissa koneet tullaan testaamaan geeliteippimenetelmällä, joka paljastaa geelin pintaan jääneet mahdolliset hiukkaset. Mansoor Ardam esittelee yhtä ilmanvaihtokoneista.

Maalarikin sisäilman asialla

Ennen kuin huoneelle voidaan antaa puhtausluokan P1-status, sen pinnat on pölysidottava. Se kuuluu maalarin tehtäviin. Maalarimestari Pasi Kalliokoski Lainisalo Rakennusmaalaus Oy:stä on työskennellyt Oodin parissa kesästä asti.

Pasi Kalliokoski seisoo valkoisen muuratun seinän edessä väriliitu kädessään, suunnitelmapaperi toisessa kädessä.

– P1-luokan takia kaikki huoneet ja kuilut pölynsidontakäsitellään. Se tehdään vesiohenteisella maalilla tai lakalla. Kaikki tuotteet ovat ympäristöluokaltaan parhaita mahdollisia, M1-luokiteltuja ja CE-merkittyjä, Pasi kertoo merkatessaan muuratun seinän tasoitettavaksi.

M1 tarkoittaa, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa eikä siitä kulkeudu kemiallisia päästöjä huoneilmaan. CE-merkintä kertoo EU:n direktiivivaatimusten täyttymisestä.

Suuren tilan katossa näkyy paljon putkia. Pasi Kalliokoski seisoo lattialla niiden alla ja maalaa kädet ylhäällä kattoa pitkän keppimäisen ruiskun avulla.

Pasin tehtäviin on viime aikoina kuulunut muun muassa toisen kerroksen katon maalaaminen ruiskulla mustaksi. Kattoon asennettu talotekniikka saa mustan maalin hieman myöhemmin. Putket häivytetään maalilla, sillä niiden peitoksi ei rakenneta alakattoa. Pasi työskentelee toistaiseksi yksin. Lisää maalareita on tulossa sitä mukaa kun väliseiniä saadaan pystyyn. Urakkaan kuuluvat koko kirjaston tasoitus- ja maalaustyöt.

Ensimmäiset julkisivuelementit paikoillaan

Oodi sai syyskuussa ensimmäiset julkisivuelementtinsä rakennuksen pohjoispäätyyn. Rekkakuljetukseen mahtui puolenkymmentä elementtiä kerrallaan.

Rakennuksen päätyyn pysäköidyn rekan kyydissä on suuria elementtejä. Niitä nostetaan nosturilla pois lavalta.

Tässä vaiheessa kyse on lopullisen puuverhouksen alle jäävistä, 280 millimetrin vahvuisista valmispaloista, jotka sisältävät lämpöeristyksen ja höyrysulun. Teräsrakenteisiin oli tehty kannakkeet elementtejä varten, joten palojen nostaminen paikoilleen sujui nopeasti. Kuva: Mansoor Ardam.

Seinäelementit on kiinnitetty pohjoispäätyyn.

Elementtien pintaan laitetaan myöhemmin puukoolaus lopullisen pintarakenteen kiinnittämistä varten. Koolaus varmistaa ilman kiertämisen puisen puuverhouksen takana ja toimii pohjan jäykisteenä. Julkisivuelementit toimittaa virolainen Timbeco Woodhouse Oü, joka vastaa myös vesikaton elementtien valmistuksesta.

Ilmakuva etelän suunnasta näyttää koko rakennuksen ja viereisen Töölönlahdenkadun.

Julkisivun lämpöeristäminen elementeillä jatkuu pohjoisesta itään eli Töölönlahdenkadun puolelle. Sen jälkeen on vuorossa eteläpääty, joka on toistaiseksi suojattu muoveilla. Pisimpään auki pidetään Kansalaistorin puoleista länsisivua, sillä sitä kautta rakennusmateriaalit viedään talon sisälle.

Aikataulutuksen ideana: etenee kuin juna

Uuden kirjaston mittavuus ja ainutlaatuisuus tekevät projektinhallinnasta vaativan. Jokaisen vaiheen on seurattava toistaan loogisesti ja sujuvasti, vaikka toisinaan vaaditaan ennenkokemattomiakin ratkaisuja.

Palaverihuoneen seinät on täytetty aikataulusuunnitelmalla, jonka pintaa täyttävät sadat värikkäät tarralaput.

Rakentamisen veturina toimii huolellinen työjärjestys, joka varmistaa, että pääurakoitsijan ja kymmenien aliurakoitsijoiden työt etenevät tarkoituksenmukaisesti.

– Hallitsemme aikataulua järjestelmällä, joka tunnetaan nimellä Location-based management system eli LBMS. Kunkin tilan työvaiheet tehdään peräperää, jolloin tila saadaan kerralla kuntoon, kertoo Mansoor Ardam. YIT:n slogan on painettu myös paitojen selkämykseen.

Tietokoneohjelman arkisena tukena toimivat värikkäät Posti-it-laput neuvotteluhuoneen seinillä. Ne tiivistävät etenemisen viikko viikolta.

Rakennuksen etualalla ulkona työvuoro on vaihtumassa, ja vastaan kävlee ryhmä miehiä työvarusteissaan.

LBMS-järjestelmä ideana on karsia turhat odotusajat. Kun esimerkiksi muurarit lopettavat tietyllä lohkolla osuutensa, maalarit tulevat nopeasti perässä. Kunkin alan työryhmät siirtyvät rakennuksella kohteesta toiseen ja kaikki ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Näin monet työvaiheet ovat samanaikaisesti käynnissä, ja rakentaminen etenee kuin juna.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Massiivista palapeliä kattoelementeillä

Ensimmäiset vesikattoelementit ovat nousseet Oodin pohjoispäähän. Niiden kokoaminen on ollut kuin massiivisen palapelin suorakaiteitten ja kolmioiden yhdistämistä, mutta siirtäminen ja sovittelu ei ole hommaa keveimmästä päästä: elementit ovat 12 metriä pitkiä ja lähes metrin paksuisia. Leveydet vaihtelevat elementin mukaan, ja kaikki painavat tuhansia kiloja.

– Elementtejä on voitu tuoda rekalla työmaalle vain kaksi tai kolme kappaletta kerrallaan. Suurimmat palat painavat kahdeksan tonnia, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen.

Elo-syyskuun vaihteessa elementteihin asennettiin vaaleanpunaista kipsilevyä, joka toimii palosuojana ja jää myöhemmin asennettavan alakaton peittoon. Kolmannessa kerroksessa oli samanaikaisesti rakenteilla pohjoispään sisätilalle leimallinen arkkitehtoninen rakenne eli taustalla näkyvä parvi.

Nostimet_ja_kipsilevynleikkausta

Vesikattoelementit laskettiin valkoisten teräsrakenteitten valmiisiin kannakkeisiin ja ruuvattiin paikoilleen. Virolainen Timbeco Woodhouse Oü vastasi elementtien valmistuksesta ja on nyt aloittanut asennustyöt. Palojen muotoonsahaus tehtiin Loviisassa Timberpoint Oy:n tehtaalla.

Miehet_nostimissa

Elementit esivalmisteltiin yksityiskohtaisesti esimerkiksi kattoikkunoitten paikkoja myöten, jollainen näkyy kuvassa kahdeksankulmaisena syvennyksenä. Saumausvaiheessa elementtien pitkät sivut täytetään erikoisuretaanivaahdolla ja lyhyet mineraalivillalla. Samalla on tärkeää varmistaa, että sauman ylimpään osaan jää ilmatilaa, sillä puurakenteisen katon pitää myös tuulettua.

Parveke saa omat kaivot

Kansalaisparveke odottaa pintatöitten käynnistymistä eli betonivalujen ja vedeneristysten tekoa, joitten jälkeen päästään tekemään pintalaattoja ja puuverhoilua.

Julkisivulasien_tuet

Parvekkeen liukkauden torjumiseksi rakenteen sisällä on sähkölämmitettyjä linjakuivauskaivoja, jotka pysyvät auki myös pakkasessa, joten vesi poistuu parvekkeelta nopeasti.

Kirjaston kolmannessa kerroksessa valmistaudutaan myös julkisivulasien asentamiseen. Lasien tukirakenteitten teko on alkanut pohjoispäässä. YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam näyttää, mihin lattiasta kattoon ulottuvat lasit asennetaan: omiin tukiinsa Kansalaisparvekkeen taakse.

Melkoiseksi ponnistukseksi osoittautui viimeisen betonilattian valaminen kolmannen kerroksen eteläpäädyssä elokuun lopussa. Valua ei voi koskaan jättää kesken, ja tällä kertaa se kesti aamuviidestä iltakahdeksaan. Päätyyn upposi betonia yli 200 kuutiota.

Toisessa kerroksessa lattiavalut ovat ohi, mutta istuskelualueen portaittain nousevat ontelolaattakentät saavat vielä seurakseen paikalla valettavia askelmia. Aluetta imuroitiin välillä betonipölystä.

Seinäotsien_kiinnikkeita

Tässä kiinnitetään kannakkeita seinäotsia varten, sillä kakkoskerroksessa aloitellaan väliseinien tekoa. Kerroksessa valmistaudutaan myös alakattojen ja pintalattioiden asentamiseen.

Ankkurivaijerit kiristettiin viimeisen kerran

Runkotyöt ovat nyt niin pitkällä, että kirjastoa kannattelevien teräskaarien vetolaatoissa kulkevat ankkurivaijerit voitiin kiristää kolmannen ja viimeisen kerran.

Siltakaaret saavuttivat näin lopullisen kantovoimansa. Kuvassa näkyy teräskaarien pohjoinen päätykotelo teräslaattoineen.

Kiristäminen tehtiin hydraulitunkilla, jollaisia on Euroopassa vain kaksi. Toinen niistä saatiin kolmeksi päiväksi lainaksi Suomeen kiristyksen tehneen E.M.Pekkinen Oy:n käyttöön. Työvaiheen jälkeen vaijerit katkaistiin ja vaijerinippujen päät tulpattiin. Valokuva: Mansoor Ardam.

Työnjohtaja Mansoor Ardam halusi selvittää, paljonko vetolaatta liikkuu kiristämisen aikana. Hän sijoitti lattiaan sauman molemmin puolin kaksi teräslappua ja sai merkkiviivojen avulla huomata kiristetyn laatan siirtyneen sentin verran verrokista. Avoimiksi jätetyt liikuntasaumat ensimmäisen kerroksen lattiassa voidaan nyt valaa umpeen.

Elokuvateatteriin kelluva lattia

Lattiavalut ovat ajankohtaiset myös elokuvateatterissa ensimmäisessä kerroksessa.

Elokuvateatterin runkorakenteessa käytetään ääniteknisistä syistä hyväksi kelluvaa betonilaattaa. Keltaisena näkyvä Sylomer-äänenvaimennusmatto erottaa päälle tulevan pintalaatan runkorakenteesta. Näin teatterin äänet eivät johdu runkoon eivätkä kuulu sitä pitkin muualle taloon.

Sisämateriaalit hiipivät suunnittelupöydälle

Rungon ja lattiavalujen valmistuttua työmaalla voidaan alkaa vähitellen ajatella sisämateriaaleja. Työmaatoimistoon on vaivihkaa ilmestynyt erilaisia esitteitä ja näytteitä muun muassa lattiamateriaaleista.

Mansoor Ardam ja Tero Seppänen kertovat, ettei päätöksiä tai sopimuksia ole vielä tehty, mutta varhaisia keskusteluja on käyty eri toimittajien kanssa.

Sisämateriaalit tulevat herättämään paljon keskustelua, sillä vaihtoehtoja on viljalti niin materiaaleissa kuin väreissä. Käytännöllisyyden ja visuaalisten arvojen pitäisi lyödä kättä ja päätetyn linjan miellyttää suurta yleisöä.

Vielä on kesää jäljellä, ainakin YIT:n kypärään tehdystä kukka-amppelista päätellen. Kirjastoa rakentaa näinä aikoina kaikkiaan noin sata ihmistä. Kesätyöntekijät suoriutuivat harjoittelustaan niin kiitettävästi, että YIT pestasi heidät tuntityöntekijöiksi. Opiskelun ja työn yhdistyessä teoria ja käytäntö kohtaavat.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Kaupunkilaiset hämmästelevät Oodia

Millaisia ajatuksia näyttävä kirjastotyömaa herättää kaupunkilaisissa?

Kesäinen Töölönlahti on täynnä elokuun lämmöstä nauttivia nurmikolla istuskelijoita. Musiikkitalon terassilla soivat kitarat, pyöräilijät suihkivat Baanalla – ja vieressä nakutellaan suurta avaruusalusta. Vai Oodikos se on? Kävimme kysymässä, mitä kaupunkilaiset ajattelevat nopeasti kohonneesta rakennelmasta, jonka näyttävä valkoinen kattomuodostelma kerää huomion.

– Ai tuohonko se kirjasto tulee, kummastelee Musiikkitalon rinteellä istuva espoolainen Jaana.

– Näyttää modernilta. Rakennus herättää heti odotuksia sille, mitä sisäpuolelta löytyy.

– Futuristinen ja avaruusmainen, ja hieno, lisää lastenrattaita heijaava Liisa. Molemmat ovat iloisia siitä, että Oodi on loistavalla paikalla ja sulautuu Töölönlahden moniulotteiseen maisemaan.

– Esimerkiksi moderni rakennelma Allas Sea Pool näyttää omituisen irralliselta Kauppatorilla, vaikka onkin tyylikäs.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Moni huilaa lepohetkeään aivan kirjastotyömaan vieressä, mutta meteli ei häiritse liikaa.

– On helppo olla kiinnittämättä huomiota työmaahan. Meteliä on hämmästyttävän vähän, sanovat Baanan viereen parkkeeranneet Saara ja Johanna. He keskustassa asuvina ovat tyytyväisiä, että työmaalle kohoaa juuri kirjasto, eikä lisää toimistotaloja.

– Tosin luulin, että kirjasto rakentuu kauemmas Töölönlahdelle, Saara ihmettelee ja kummatkin toteavat yllättyneensä rakennuksen yhtäkkisestä ilmestymisestä.

– Se nousi ihan parissa yössä!

Etelähelsinkiläiset Tuulia ja Paula ovat hivenen kriittisempiä.

– Näyttää lentokentältä tai ostoskeskukselta. Toivottavasti siitä ei tule niin ruma kuin alueen muista rakennuksista. Emme odottaneetkaan, että valittaisiin kovin repäisevää arkkitehtuuria.

– Mutta rakennus on kuitenkin kansainvälisen näköinen, ja on hienoa, että kirjasto on mahtipontinen. Lisää hengailutilaa tarvitaan.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Koiran kanssa päivää paistatteleva jyväskyläläinen Sara ei tiedä, mitä työmaalle on tulossa.

– Ai kirjasto! Kiinnitin kyllä huomiota hienon näköiseen kattoon ja moderniin rakentamiseen. Mielestäni rakennus sopii hyvin miljööseen, kuten vaikkapa tuon jännittävän paikan viereen, Sara toteaa Kiasmaa osoittaen.

– Kirjasto näyttää tosi isolta!

Musiikkitalon kahviossa eläkeläisystävykset ovat viettämässä päivää. He ovat jo pitkään seuranneet keskustakirjaston kohoamista ja haluaisivat heti varata opastusvierailun.

– Rakennus on sopivan matala, ja rungon muodon hahmottaa jo hyvin. Olisi hyvä, jos vanhaa makasiinirakennusta voisi hyödyntää, kun se juuri kirjaston edustalla sijaitsee. Kirjaston viereen sopisi hyvin suomalaisista puista tehty ikebana-asetelma, Marja-Leena visioi ja toivoo myös siistejä wc-tiloja.

Alueen työntekijät ovat seuranneet kirjastokehitystä

Oodin työmaan läheisyydessä on paljon väkeä töissä. Sanomatalossa naputteleva toimittaja Kirsi Jääskeläinen kertoo seuranneensa keskustakirjaston rakentumista.

– Työkaverin kanssa oli puhetta, että pitäisi ottaa kuva, kun kirjaston paikalla oli pelkkä suuri maakuoppa. No, kuva jäi ottamatta, ja yllättävän nopeasti rakennus on noussut. Toivon, että kirjaston arkkitehtuuri tuo pehmeyttä ja luonnonläheisyyden tuntua lasiseen ja laatikkomaiseen lähialueen arkkitehtuuriin. Ja ennen kaikkea odotan, että pääsen työpäivän jälkeen piipahtamaan helposti kirjastossa.

Musiikkitalon kahviossa työskentelevä Sissi Hakala kertoo, että turistit ovat kyselleet paljon siitä, mitä viereen on valmistumassa.

– Meille kahviossa työmaa on tylsinä hetkinä viihdettä: katselemme, kun palikka kerrallaan rakennus kohoaa!

 

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Pääkuva: Helsinkiläiset Saara ja Johanna yllättyivät kirjaston rakentumisnopeudesta.

Reipasta tahtia kaikissa kerroksissa

Oodin rakennustyöt ovat jatkuneet lomakaudellakin ripeässä tahdissa joka puolella taloa kellarista kattorakenteisiin. Asennukset, putkitukset, hitsaukset, valut ja tarkastukset etenevät talon uumenissa, mutta rakentamisessa on saavutettu myös ulospäin näkyvä suuri etappi: parvekkeen runko on valmistunnut. Kansalaisparveke työntyy esiin Oodin länsisivustalta ja avaa ainutlaatuiset näkymät Helsingin arvokkaimpaan ytimeen.

Kuvassa näkyy Eduskuntatalo ylhäältä kirjaston vielä keskeneräiseltä parvekkeelta.

Parvekkeen saumojen hitsaukset vietiin loppuun heinäkuun kahdella viimeisellä viikolla. Työtä teettää vielä moni asia, muun muassa teräslevyelementtien päälle tuleva pintarakenne. Valmistuttuaan parveke tarjoaa vertaansa vailla olevan panoramanäkymän, jossa kohoavat Kiasma, Eduskuntatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo. Kansallismuseon torni siintää sekin horisontissa. Täällä kelpaa kävijän käyskennellä!

Maan tasalta nähtynä parvekkeen teräskannakkeet luovat kauniin graafisen muodostelman.

Alapuolelta katsottuna parveketta tukevat teräsrakenteet ovat miltei taidetta. Kannakkeet eivät kuitenkaan jää näkyviin vaan peittyvät puuverhouksen alle kuten talon muukin teräsrunko. Runko on nyt valmis, ja menossa ovat sen rakenteitten tarkastukset. Ristikkojen hitsaussaumoja käydään läpi ultraäänellä samaan tapaan kuin tehtiin taloa kannattelevien teräskaarien osalta. Rungon hyväksynnän jälkeen on julkisivuelementtien vuoro, ja työmaalla on jo varauduttu ensimmäisten elementtien asentamiseen.

Pohjoispää on eteläistä edellä

Pohjoisen lohkon ulkoseinille on vedetty sateelta suojaavat muovitukset, sillä ensimmäiset puuverhoukset asennetaan pohjoiseen. Sieltä alkavat myös sisätyöt.

Mansoor Ardam katsoo kameraan kypärä päässään ja keltainen huomioliivi yllään. Ollaan sisätilassa, jonka ulkoseininä tomivat tässä vaiheessa muovit.

– Valmiusaste on korkein pohjoispäässä, mutta töitä tehdään kaiken aikaa koko talon matkalta. Lattiatyöt ovat edenneet toivotulla tavalla joka ilmansuunnassa: ontelolaatat on asennettu ja yli puolet lattioista valettu. Muutaman lattiasauman jätimme tietoisesti auki kohdissa, joissa talon siltarakennetta vielä jännitetään, kertoo YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam.

Täysin uniikki kokonaisuus vaatii pääurakoitsijalta hyvää etukäteissuunnittelua, tarkkaa valvontaa ja tiukkaa aikataulujen hallintaa.

– Ainutlaatuisessa hankkeessa jokainen työvaihe on yksilöllinen ja vie aikaa. Meidän on vaadittava aikataulussa pysymistä kaikilta toimijoilta, sillä töitten eteneminen on joskus pienestä kiinni ja viivettä on vaikea kuroa umpeen. Oodissa ei onnistu systematisointi. Emme voi toimia kuin autotehtaalla: panna osia liukuhihnalle ja koota, Mansoor Ardam selvittää.

Seinällä on vieri vieressä kulkevia putkia, jotka jatkuvat kattoon. Taustalla mies seisoo henkilönostimen korissa katon rajassa ja hitsaa.

Rakennuksen talotekniikka lukuisine putkituksineen on kesän aikana tehnyt matkaa kellarista ylöspäin. Putket ovat nousseet toiseen kerrokseen, jossa hitsattiin heinäkuussa niiden kannakkeita kattoon. Kellarissa puolestaan menossa ovat ilmanvaihtokoneitten palosuojaukset.

Tietokoneella tehdyssä kuvassa kirjaston toinen kerros on täynnä putkia ja teknisiä ratkaisuja.

Talotekniikkaa on niin paljon, että sen tietokonemallinnus herättää herkästi mielikuvan suuremmastakin laitoksesta. Maallikko voisi erehtyä pitämään näkymää tehtaana tai laivana. Eri suunnittelijoiden yhdistelmämallista käy ilmi, miten tekniset järjestelmät, esimerkiksi ilmastointiputket, kulkevat tilojen välillä. Keskellä näkyvä suuri kolmio kuvastaa kerrosten välille jätettävää valoaukkoa. Sen ympärille asennetaan lasikaide, ja aukosta voi kurkistaa alempaan kerrokseen.

Tietokoneella tehdyssä kuvassa toinen kerros näkyy yläkantista eri huonetiloineen.

Toisessa kerroksessa rakennetaan ensimmäisiä sisäseinä. Kerrokseen on tulossa muun muassa studiotiloja, tietokoneluokka, vuokrattavia työhuoneita sekä toimisto- ja neuvottelutiloja.

Tietokonemallinnuksen kuva näyttää pienen neuvottelutilan, jonka seinät ovat lasiset.

Osa huoneista saa umpiseinät ja huolellisen äänieristyksen, osaan riittävät lasit. Näinä aikoina tehdään seinäotsia eli kuvassa lasin yläpuolella näkyviä rakenteita.

Massiiviset portaat valmistuksessa

Talon keskimaille asennetaan mittavat kaartuvat teräsportaat, jotka sitovat kolme kerrosta yhteen aulasta alkaen. Niistä tulee näyttävä elementti, joka auttaa suunnistamaan rakennuksessa.

Tietokonemallinnus esittelee portaittain nousevan istuskelualueen. Sen edessä on pyöreä aukko, ja huonetilassa näkyy teräspilareita.

Toisessa kerroksessa on laaja istuskelualue, joka kohoaa pienin askelmin ylöspäin. Teräsportaikko sijoittuu istuskelualueen tuntumaan pyöreän aukon kohdalle. Talon rungon ristikot ja pilarit jäävät osin näkyviin, mutta verhoiltuina.

Ulkona kolmannessa kerroksessa otetussa kuvassa on edessä teräsrakenteitten keskelle jäävä suuri aukko. Taustalla näkyvät Eduskuntatalo ja Musiikkitalo.

Rakenteisiin on jätetty valtaisa, kerrokset lävistävä aukko odottamaan 75 tonnia painavan porraskokonaisuuden valmistumista. Portaat valmistaa Normek Oy, jonka tuotantoa ovat myös taloa kannattelevat teräskaaret. Asentaminen ajoittunee joulukuulle.

Asenne ratkaisee rakentamisessakin

Työnjohtaja Mansoor Ardamilla on rakentamisesta ja sen etenemisestä oma filosofiansa. Hän lainaa afganistanilaista sanontaa, jonka mukaan pelissä pärjää se, jolla on taskussaan 40 ministerin aivot.

Mansoor Ardam seisoo kolmannessa kerroksessa ja nostaa suojalasejaan ylöspäin. Taustalla häämöttää Finlandia-talo.

– Kaikessa rakentamisessa osallisten on oltava viisaita edeltäkäsin ja sitouduttava parhaimpaansa. Jälkiviisaus ei auta ketään. Kaikkien osallisten pitää pystyä tekemään päätöksiä, eikä asioita saa pallotella. Rakentamisessa on aina tahoja, joita ei haittaa, jos jokin asia jää roikkumaan, mutta työmaa ei voi jäädä odottamaan. Pienikään asia ei saa jäädä levälleen, vaikka kyse olisi yhdestä mutterista. Tärkeintä on oikea asenne: don’t do your best – do whatever it takes!

 

Teksti ja valokuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

Tietomallinnuskuvat:

Rakennetekniikka ja LVI-suunnittelu Ramboll, arkkitehtisuunnittelu ALA-arkkitehdit.

Kansalaisten olohuone odottaa vesikattoa

Oodin työmaalla ollaan juhannuksen jälkeen taitekohdassa, jossa sekä kattorakenteet että runkotyöt on saatu viittä vaille valmiiksi. Vielä kesäkuun puolella työmaalle saapuvat ensimmäiset vesikaton elementit.

– Rakennuksen teräsrunko valmistuu suunnitelmien mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä, kertovat YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam (vasemmalla) ja vastaava työnjohtaja Tero Seppänen. Työmaatoimiston näytöllä heidän taustallaan on live-kameran kuva, josta näkyy lintuperspektiivistä koko Oodin työmaa.

Kansalaistorilla on työmaan edessä värikäs vaneriaita, jossa lukee teksti Oodi on oma olohuoneesi. Aidan takaa näkyy työmaa ja teräsrakenteet, jotka odottavat kattoa päälleen.

Kuten Kansalaistorille noussut viesti kertoo, Oodista on tulossa kävijöiden oma olohuone. Toistaiseksi olohuoneeseen sataa vettä sisälle, mutta kolmannen kerroksen valkoiset teräsrakenteet saavat vähitellen ylleen vesikaton ja sivuillensa julkisivulasit.

– Vesikatto tehdään puusta: se koostetaan kertapuuelementeistä, joissa on bitumihuopapinta. Elementit ovat lähes metrin paksuisia, sillä niissä on valmiina esimerkiksi lämpöeristykset. Katon pinnan hieman kaareva muoto syntyy heti asentamisen aikana, sillä elementteihin on tehty muotoleikkaukset valmiiksi jo tehtaalla, Mansoor Ardam mainitsee.

Mansoor Ardam ja Tero Seppänen pitävät välissään kapeata ja korkeata lasin mallikappaletta.

Kolmannen kerroksen julkisivu on kokonaan lasia. Mallilasin pala kuvastaa kolmannen kerroksen visuaalista ideaa: lasi on ylhäältä umpinaisen valkoinen, mutta saa vähitellen aukkopaikkoja kunnes muuttuu alaosastaan kirkkaaksi ja läpinäkyväksi…tai kuten Mansoor Ardam luovasti selittää, lasissa on ikään kuin ylhäällä tasainen lumipeite ja keskellä lumisadetta ennen kuin näkymä kirkastuu. Ehkä ajatus lumisateesta veti miehet vakaviksi keskellä kesää?

Mutta ensin katto pitää saada vakaaksi

Juhannuksen ympärillä Oodin työmaalla kuului melkoinen kilke. Uusi äänimaailma syntyi katon valkoisten teräsrakenteitten kiristämisestä.

Taivasta vasten kirjaston katolla näkyy valkoisten teräsrakenteitten yhtymäkohta ja sen edessä ylhäällä henkilönostimen korissa asentaja.

Kattopalkit jätettiin asennusvaiheessa hieman löysälle. Näin ne antoivat kokoamisvaiheessa tarpeen mukaan periksi. Liitokset kiristettiin jälkityönä pultti kerrallaan. Henkilönostimen koriin noussut asentaja käytti tehtävässä pulttikonetta, ja työstä kantautui ympäristöön iskevä ja kilisevä ääni.

Etualalla henkilönostimen korissa on katolle nostettava mies, taaempana suuri telaketjujen päällä seisova  nosturi.

Katto- ja parveketöitten vuoksi rakennuksen edusta on ollut viime aikoina täynnä sekä nostureita että henkilönostimia. Kaikkein suurin nosturi eli 300-tonninen, telaketjuilla kulkeva Havator-ristikkopuominosturi on pian työnsä tehnyt. Sini-keltainen Havator saapui työmaalle tammikuussa rakennusta kannattelevien teräskaarien asentamista varten, ja sitä on käytetty myös katon teräsosien nostamisessa. Havator puretaan heinäkuussa.

Taivasta vasten otetussa kuvassa mies seisoo henkilönostimen korissa ja ohjailee suurta harmaata teräspalkkia, joka roikkuu nosturin ketjuissa.

Kirjaston länsisivulle saadaan kaikkien kävijöitten käyttöön tarkoitettu parveke, joka antaa Kansalaistorille päin. Parveketta tukevia teräsristikoita asennettiin kesäkuussa talon keskellä. Palkit kulkivat keveästi nosturin ketjuissa, mutta miesvoimaa tarvittiin niiden ohjaamiseksi sopivaan kulmaan kiinnittämistä varten.

Etualalla on kahden eri henkilönostimen korit, toinen laskeutumassa alas, toinen menossa ylös. Niiden taustalla on hyvin tiheästi metallisia pystytorneja.

Teräskaarien alla on tällä hetkellä kokonainen viidakko tukitorneja, jotka kannattelevat niiden yläpuolella olevia valumuotteja. Muotit ja tukitornit voidaan poistaa, kun vaakatasoinen betoniholvi on valettu ja kuivunut kantavaksi. Betoniset paikallavaluholvit tukevat osaltaan teräskaaria.

Tasainen lattia on oikeasti kaareva

Suurin osa kirjaston lattioista syntyy ontelolaatoista ja niiden muodostamista kentistä. Ontelolaattoja on käytetty niin julkisessa kuin asuntorakentamisessa 1970-luvulta lähtien, ja ne ovat nopea tapa saada aikaan mittavia pintoja.

Lähikuvassa näkyy pitkiä betonisia laattoja, joissa kussakin on pitkittäissuunnassa  neljä ontoksi kaiverrettya tunnelia.

Nimensä mukaisesti ontelolaatta on ontto ja sisältää pitkittäisiä onteloita, jotka tekevät laatasta umpinaista laattaa huomattavasti kevyemmän – niin teräsbetonia kuin ovatkin. Onteloiden kautta voidaan vetää esimerkiksi sähköjohtoja. Laattojen alareunassa kulkee esijännitetty teräspunos, jonka avulla laattoihin saadaan vedettyä kantavuutta lisäävä jännitys.

– Jännitetyt vaijerit saavat laatan kaartumaan hieman. Vaikka ontelolaattakentät näyttävät tasaisilta, ne ovat tosiasiassa hieman kaarevia, Tero Seppänen selittää.

Koko rakennus näkyy yläkantista erilaisine rakenteineen.

Lähes kaikki kirjaston ontelolaatat on jo asennettu. Ylemmän kerroksen lattiana toimiva ontelolaattakenttä muodostaa samalla alemman kerroksen katon. Näinä aikoina meneillään ovat ontelolaattojen saumavalut, joitten avulla yksittäisistä pitkistä laatoista muodostuu yhtenäinen kenttä.

Kuvassa näkyvän tilan lattia on täynnä notkeaa sementtivelliä, jota mies kyykkien tasoittaa pitkällä poikittaisella apuvälineellä.

Talon pohjoisosassa ollaan jo pitemmällä eli lattian valussa. Tässä tasoitetaan ilmanvaihtokonehuoneen lattiaa betonivalun jälkeen. Ilmanvaihtokonehuoneita talossa on kellarin lisäksi täällä 1M-tasolla.

Kolme miestä neuvottelee työmaatoimistossa sähköpiirustusten äärellä.

Talotekniikan asentaminen kirjaston kellarissa on edennyt sujuvasti. Runkoputkien osalta työt ovat 90-prosenttisesti valmiit, ja ilmanvaihtokoneitten asennukset ovat hyvässä vauhdissa. Erilaiset putket alkavat pian nousta kuiluja pitkin kellarista ylempiin kerroksiin. AREn sähköasentaja Aarno Lehtinen (vasemmalla) piti työmaatoimistossa palaveria YIT:n työnjohtaja Janne Kurikan ja työmaainsinööri Ville Nevalan kanssa, sillä meneillään ovat sähköhyllyjen asennukset.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Haalariharjoittelusta mestariksi

Kesä toi Oodin työmaalle rakennusalan opiskelijat, jotka ovat hankkimassa arvokasta kokemusta ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintojensa tueksi. Ensimmäinen kesä on yleensä haalariharjoittelua eli työmaahan tutustumista työntekijän näkökulmasta. Kokeneemmat harjoittelevat työn johtamista.

Kesätyöntekijät pitävät onnekkaana pääsyään mukaan ainutlaatuiseen hankkeeseen. Uniikki rakentamistapa opettaa paljon, ja kokemus historialliselta työmaalta näyttää hyvältä CV:ssä. Miika Ranta (vasemmalla) ja Anniina Kallioniemi (oikealla) valmistuvat tulevaisuudessa Metropolia Ammattikorkeakoulusta rakennusmestareiksi. Aalto-yliopistossa opiskelevasta Annukka Laurilasta (keskellä) tulee diplomi-insinööri.

Mika Ranta katselee hymyillen kohti taustallaan työmaa.

Vaikka Miika Ranta on vielä nuori, 23-vuotias, hänellä on jo taskussaan talonrakennuksen perustutkinto ja takana kosolti kokemusta rakennusalasta. Tutuiksi ovat käyneet niin vesivahinkosaneeraukset, pellitykset, listoitukset kuin ikkuna- ja varusteasennuksetkin.

– Oodissa olen työnjohtoharjoittelussa vastuualueenani sisälasi- ja siirtolasiseinät. Tutustun laatuvaatimuksiin, mittaan tarvittavia määriä sekä suunnittelen ja aikataulutan töitä. Kun lasiurakoitsija saapuu työmaalle, pääsen ensimmäistä kertaa ohjaamaan työntekoa. Saan kesän aikana erinomaista kokemusta rakennusmestarin ammattiin.

”Teollisuusministeri” haalareissa

Aalto-yliopistossa kone- ja rakennustekniikkaa opiskelevalla Annukka Laurilalla, 22, on häkellyttävä kaksoisrooli. Hän on tutustuu työmaahan haalariharjoittelijana, mutta työskentelee Koneinsinöörikillassa korkeassa tehtävässä teollisuusministerinä.

Annukka Laurila katsoo kohti kameraa henkilötunnistekortti kaulassaan.

– Koneinsinöörikillassa on satoja opiskelijoita, ja toimin killan yrityssuhdevastaavana. Hankin rahoitusta sekä helpotan opiskelijoiden ja yritysten kohtaamista. Oodin työmaalle päädyin, kun otin yhteyttä YIT:hen killan asioissa. Minulta kysyttiin, joko itselläsi on kesätöitä.

– Oodin työmaa antaa paljon, sillä se on täysin omanlaisensa. On siistiä nähdä, miten rakennetaan suurta massaa kaarien päälle ja miten kaaret toimivat tukipilareina. Tässä oppii enemmän kuin pienemmillä työmailla.

Sukurasite vie mesuksi

Anniina Kallioniemi, 24, myöntää, että tie vie mesuksi eli mestariksi läheisten jäljissä. Isä työskentelee rakennusmestarina, ja suvussa on rakennus- ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehteja. Vaikka isä kannusti lähtemään alalle, lopulta päätös oli Anniinan oma, ja innostus alaa kohtaan kasvaa koko ajan.

Anniina Kallioniemi kirkkaan keltaisessa työasussa työmaa taustanaan.

– Isän mukaan sovin rakennusmestariksi, koska olen matemaattinen, sosiaalinen ja jämäkkä. Ajattelin itse ensin jotakin humanistista alaa ja päädyin lukemaan agrologiksi. Sain vuosi sitten valmiiksi agrologi AMK -tutkinnon. Olen kiinnostunut hevosista, mutta päätin pitää ne harrastuksena. Minulla on oma hevonen sekä kimpparavihevonen. Harrastan myös hevosvalokuvausta.

– Olen innoissani pääsystä Oodin työmaalle. Nyt rakennetaan jotakin poikkeuksellista ja mielettömän hienolle paikalle!

Teräsrunko kolmannessa kerroksessa

Kirjaston kaksi ensimmäistä maanpäällistä kerrosta saavat puuverhouksen, ja kolmannen kerroksen julkisivumateriaalina toimii lasi. Rakentaminen on alkukesästä edennyt kolmannen kerroksen laseja kannatteleviin teräsrakenteisiin.

Rakennuksen pohjoiskulmassa näkyy betoninen porraskuilu sekä kahden ensimmäisen kerroksen jälkeen suuri valkoinen teräskehikko.

Laseja kantavat valkoiset teräsosat jäävät näkyviin myös lopullisessa rakennuksessa. Alempien kerrosten harmaat palkit ja pilarit peittyvät verhouksien taakse. Kolmannen kerroksen valkoinen runko jatkuu vähitellen etelää kohti.

Tero Seppänen seisoo toimistossa työmaakartan edessä kahvikuppi kädessään.

– Julkisivulasit valmistetaan todennäköisesti kahdessa eri tehtaassa, koska lasia tarvitaan hyvin paljon. Laseihin on tulossa printtaus, joka on ylhäällä valkoinen ja harvenee alemmas tultaessa. Tällä hetkellä menossa on suunnitteluvaihe, ja sen jälkeen kokonaisuus lähtee tilaukseen, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen, jonka taiteellisen kahvikupin on maalannut esikoinen muutama vuosi sitten päiväkodissa.

Taustalla näkyvät kirjastoa kannattelevat teräskaaret ja edessä kaksi valtavaa, purettua tukikehikkoa.

Rakennusta kantavien teräskaarien tukirakenteita on alettu purkaa, sillä kaarien hitsaukset ovat valmiit ja kaaria tukeva paikallavalulaatta on saatu jännitettyä. Tukien poisto mahdollistaa ontelolaattojen asentamisen kaarien kohdalle sekä kolmoskerroksen teräsrakenteitten jatkamisen eteläsuuntaan.

Numerot kertovat työmaan tapahtumat

Työmaatoimistonhoitaja Paula Antila näkee Oodin rakentamisen aivan omasta näkökulmastaan, numeroitten kautta. Työpäivästä suurin osa kuluu ostolaskujen käsittelyyn. Ne kertovat niin saapuneista materiaaleista kuin tehdyistä urakoista.

Paula Antila seisoo huoneensa ikkunan edessä sininen kansio kädessään.

– Tarkastan, että laskut kuuluvat hankkeelle ja ovat sopimusten mukaisia. Varmistan myös, että tavarat ovat saapuneet, niistä on kuormakirja ja työnjohdon kuittaus. Olemme jonkin verran jakaneet tehtäviä työnjohdon kanssa. Laskujen tarkastamiseen osallistuvat myös muut, ja työnjakomme mukaisesti kohdistamme niitä budjettiin eli tavoitearvioon. Minulle kuuluu laskujen tiliöinti kirjanpidon tileille ja lähettäminen hyväksyntäkiertoon.

Kaikkiaan laskut käyvät jopa kymmenen silmäparin kautta, joten asiattomien laskujen eteneminen on hyvin vaikeaa edes kesälomakautena.

– Sekä YIT:n että kaupungin organisaatiossa tarkastus on moniportainen, eivätkä vakituiset ammattilaiset ole koskaan yhtaikaa lomalla. Minulla itselläni on sijaisena kokenut kollega.

Toukokuussa Paula saavutti työurallaan merkittävän merkkipaalun: YIT:n leivissä tuli täyteen 10 vuotta.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Hermot ja verisuonet syntyvät maan alla

Jos teräsrakenteet muodostavat Oodin luurangon, talotekniikka edustaa sen hermoja ja verisuonia. Nyt luodaan valmiuksia sille, että kirjastoon saadaan sähköä, lämpöä, vettä ja raitista ilmaa. Tekniset järjestelmät saavat alkunsa maan alla kirjaston kellarissa.

Ihan tavanomaista ei talotekniikan asentaminen ole, sillä asennuksissa otetaan huomioon talon rungon mahdollinen eläminen ja esimerkiksi elokuvateatterin ja äänitysstudioitten tarpeet. Kellarissa asennuskarttaa tutkivat Are Talotekniikka Oy:n projektinhoitaja Tony Lindholm (vasemmalla), putkimies Simo Järvelä (keskellä) ja putkitöitten projektinhoitaja Jani Lindvall.

Tony Lindholm ja Jani Lindvall istuvat tietokoneen näytön edessä. Näytöllä on putkistokuva.

Lindholmin ja Lindvallin mukaan rungon liikkumisen mahdollisuus tulee talotekniikan asentamisessa harvoin vastaan. Oodin työmaalla tämä johtuu taloa kannattelevasta sisäsillasta, joka vaatii rakenteisiin liikkumavaraa. Ratkaisuksi on löydetty putkiin asennettavat kompensaattorit, jotka pehmentävät liikehdintää. Lisäksi asennetaan lukuisia kiinto- ja ohjauspisteitä. Nämä kaikki vaimentavat putkia pitkin liikkuvaa ääntä ja ilmanvaihdon kohinaa.

– Tässä projektissa akustiikka on iso asia, vaatihan kirjaston toiminta jo lähtökohtaisesti vaimean äänimaailman. Erityishaaste ovat elokuvateatterin ja studiotilojen äänenvaimennusjärjestelmät. Elokuvateatteriin on tulossa sinne räätälöitävät äänenvaimennuskammiot. Niiden suunnitelmat luovutetaan akustikolle, joka laskee optimaaliset oktaavikaistat ja lopulliset desibelit, Tony Lindholm kertoo.

Putkitusta puhtaassa tilassa

Vaikka työn alla olevan kellarin voisi kuvitella olevan kylmä, hämärä ja pölyinen, Oodin kellari yllättää. Väliaikainen lämmitys on päällä, valot palavat ja tilat ovat siistit.

Suuressa, lähes tyhjässä huoneessa näkyy putkia katossa. Rakennusmies ajelee pienellä nosturilla keskellä huonetta.

– Kyseessä on vaativan P1-puhtausluokan työmaa eli ilmassa ei saa olla pölyä. Ilmanvaihtokoneet saapuvat muutaman viikon kuluttua. Niihin ei saa tulla irtolikaa jo asennusvaiheessa, Tony Lindholm selvittää.

Kellariin rakennetaan useita konehuoneita, joista suurimmat ovat jopa sadan neliön kokoisia. Kuvan konehuone on runkoputkien asentamisen osalta jo lähes valmis. Seiniin on jätetty läpivientiholkkeja tulevia putkituksia varten. Ennen pitkää koko tila täyttyy erilaisista laitteista.

Tietokoneella tehty putkistokuva, jossa laitteet täyttävät kokonaisen huoneen.

Konehuoneeseen tulee tekniikkaa esimerkiksi kaukolämpöä ja kaukokylmää varten sekä ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä lämmön talteenottoineen. Keskellä näkyvä paksu putki on ilmanvaihtokanava.

Katonrajassa on useita putkia vierekkäin. Hitsaaja on noussut nosturin avulla niiden alapuolelle ja kurkottaa putkiin nosturin korissa seisten.

Väliseinien muuraukset ja runkoputkiasennukset jatkuvat eri puolilla kellaria. Runkoputket muodostavat kattoon kokonaisia kenttiä, sillä putkia voi olla jopa tusina vierekkäin. Putkistossa kulkee vettä tai glykolia sen mukaan, tarvitaanko nestettä lämmitykseen, jäähdytykseen, käyttövedeksi vai sulanapitoon. Hitsaaja työstää lämpöputken haaraa, josta lähtee kytkentä radiaattoreille eli lämmityspattereille.

Putkimies SImo Järvelä katselee hymyillen nosturin korista alaspäin.  Hänellä on kädessään akkuporakone.

Putkimies Simo Järvelä asensi rasvaviemärien kannakkeita kattoon tilassa, jonka yläpuolella on ravintolan keittiö. Suurteollisuuskeittiö vaatii haponkestävät viemärit, sillä muoviputket eivät kestäisi esimerkiksi kuumaa paistorasvaa.

Luuranko kasvaa maan päällä

YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen kertoo Oodin rungon edenneen reipasta tahtia: teräsrakenteista on asennettu 65 prosenttia. Rungon pitäisi olla lähes valmis kesäkuun lopussa.

Tero Seppänen istuu työmaatoimistossa tietokoneen äärellä ja tekee laskelmia puhelimensa laskimella.

– Runko on vaativa. Meidän on mietittävä tarkkaan, missä järjestyksessä etenemme. Jos jokin työ estää rungon edistämisen, meidän on muutettava työjärjestystä ja etsittävä vaihtoehtoisia asennuspaikkoja pysyäksemme aikataulussa. Luuranko alkaa muuttua talon näköiseksi kesällä, kun pääsemme asentamaan vesikattoa sekä julkisivun puuelementtejä ja lasirakenteita.

Kuvassa on pätkä valtavaa teräskaarta ja sen ympärillä teräksisiä ristikkorakennelmia. Taustalla nousee betoninen hissikuilu, johon kiinnittyy vaakatasossa suuri betoninen laatta.

Taloa kannattelevien teräskaarien hitsaustyöt ovat valmiit, ja hitsisaumojen tarkastuksetkin on viety loppuun. Kaarien väliin on voitu jo asentaa teräsristikoita osana rungon valtavaa ristikkorakennelmaa. Kuvan kuilun yläosaan rakennettava betoninen paikallavalulaatta jännitetään antamaa teräskaarille sivuttaistukea.

Luurankomaisessa rakennuksessa näkyy kaksi lattiatasoa.

Talon pohjoispäässä on aloitettu ontelolaattojen eli eri kerrosten lattioitten ja kattojen asentaminen. Huhtikuussa työ oli käynnissä elokuvateatterin vieressä lämpiön kohdalla.

Rakennuksen julkisivun puolella ristikkorakennelmasta työntyy esiin kolme suurta teräskolmiota.

Rakennuksen pohjoispäähän on saatu myös parveketta tukevia ristikoita. Talon keskelle ristikoita ei ole vielä asennettu, sillä ne olisivat nosturin edessä vesikaton teräsrakenteiden asennustyössä.

Aaro koulutti isää vanhempainvapaalla

Työmaainsinööri Topias Rintala on juuri palannut viiden kuukauden ”koulutuksesta” eli vanhempainvapaalta, jossa runsaan vuoden ikäinen Aaro opetti hänelle muun muassa stressinhallintaa, organisointia ja monen asian tekemistä yhtaikaa.

Topias Rintala istuu huoneessaan tietokoneen edessä ja on kääntynyt katsomaan kohti kameraa. Taustalla tietokoneen näytöllä naureskelee pieni pojanvesseli valokuvassa.

– Pienen lapsen kanssa tulee joskus tiukempiakin paikkoja kuin työmaalla, varsinkin nyt kun poika on alkanut kävellä, tuore isä myöntää.

Rintala tuli mukaan kirjaston rakentamiseen seniorikeskuksen työmaalta Leppävaarasta. Hänen tehtävänään on valvoa aikataulua ja kustannuksia. Aaron antama koulutus tuli tässä välissä tarpeeseen, sillä liikkuvaan junaan hyppääminen vaatii nopeita reaktioita.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Näin Oodi rakentuu

Oheisesta videosta näet miten Oodi rakentuu.

 

Ultraäänellä teräksen sisuksiin

Samaan aikaan kun Oodin työmaalla kannatellaan nostureilla raskaita teräspilareita ja ontelolaattoja, siellä työskennellään myös kevyin, käsikäyttöisin välinein yksityiskohtien parissa. Erityistä huomiota ovat saaneet hitsisaumat. Suomen Testauspalvelu Oy aloitti maaliskuussa kirjastoa kannattelevien teräskaarien hitsisaumojen tarkastukset. Tehtävässä tarvittiin pientä ultraäänilaitetta, magneettijauhetta ja käteenkäyvää magnetointi-iestä.

– Aloitimme tarkastukset kaarien päädyistä etelässä ja pohjoisessa. Kun hitsisauma tarkastetaan, se on kokonaisuudessaan valmis. Varmistamme, ettei saumaan ole jäänyt hitsausvirheitä ja ettei siihen ole tullut jäähtymisen aikana halkeamia. Vaikka hitsauksia tehdään sääsuojateltoissa, etenkin sateella tai kostealla ilmalla saumaan voi kehittyä vetyä, mikä saattaa aiheuttaa viivästyneen halkeaman, toimitusjohtaja Tarmo Tuomela kertoi tarkastellessaan samalla ultraäänilaitteen näyttöä.

Sormikkaaseen verhottu käsi pitelee pientä metallipalikkaa teräspinnalla.

Testaaminen on tarkkaa työtä, sillä ultrattavana ovat parin, kolmen millin paksuiset hitsisaumat. Niitä on niin monta, että ne muodostavat kaaren kotelon paksuuden, 120 millimetriä.

– Ultraäänilaite lähettää äänen kulkemaan teräkseen valitussa kulmassa. Jos saumassa ei ole vikaa, ääni etenee teräksessä vaivatta. Virheet heijastavat äänen takaisin. Käsin hitsatuista saumoista pieniä takaisinheijastuksia tulee usein, ja silloin on määriteltävä, onko jälki hyväksyttävissä vai onko sauma avattava ja hitsattava uudelleen, Tarmo Tuomela selittää perusideaa.

Tarmo Tuomela on polvillaan teräspinnalla ja pitelee toisessa kädessään spraypulloa, toisessa kaksijalkaista kojetta, jonka jalat osuvat teräksen pintaan.

Ultrauksen lisäksi saumoille tehdään magneettijauhetarkastus. Tarmo Tuomela ruiskuttaa ensin teräskotelon hitsipintaan valkoista maalia kontrastiväriksi. Sen kuivuttua hän tarttuu spraypulloon ja päästää pintaan mustaa magneettijauhetta. Ideana on, että magneettijauhe kertyy mahdollisen vian päälle, kun jauheen ylle nostetaan kuvassa näkyvä plus- ja miinusnapainen ies.

Laaja kuva työmaasta. Sen keskellä kaartuvat kaksi suurta kaarta. Niihin on tasaisin välimatkoin rakennettu muoviset teltat.

Sääsuojateltat kertovat hitsaustöitten paikat teräskaarilla. Kummassakin kaaressa on seitsemän hitsauspaikkaa, eli saumantekopisteitä on yhteensä 14. Päätykoteloitten suojateltat eivät näy kuvassa. Kaarien kuorma lepää vielä tässä vaiheessa tukiristikoitten varassa.

Tarmo Tuomela istuu työmaatoimistossa ja katselee rakennuspiirustuksia.

Keskustakirjasto on Suomen Testauspalvelulle asennustyömaana keskisuuri. Yritys teki aikoinaan esimerkiksi Kampin kauppakeskuksen teräsrakenteitten tarkastukset ja vastaa Kalasatamaan rakennettavan kauppakeskus Redin teräsosien konepajatöitten tarkastuksesta.

– Kirjaston teräsrakenteiden ensimmäiset tarkastukset teimme jo Normekin konepajalla Oulussa. Erikoisosaamistamme on fyysinen mittatarkastus eli osien kontrollimittaus. Siinä selviää, onko esimerkiksi teräspalkit tehty oikein ja reiät oikeissa paikoissa. Pienikin heitto kertaantuisi työmaalla ja aiheuttaisi raskaissa rakenteissa suuria ongelmia, Tarmo Tuomela kertoo.

Pilarit paikoilleen pohjoisessa

Kirjasto rakennetaan pohjoisesta alkaen etelää kohti. Yleisön kannalta pohjoisosan kiinnostavimpia kohteita on elokuvateatteri, ensimmäinen Suomen kirjastolaitoksen historiassa. Tietokonemallissa se näkyy punaisena kuten myös sen taakse nousseet ensimmäiset rungon teräspilarit.

Tietokoneella tehty mallinnoskuva.

Porraskuilujen ja elokuvateatterin välille rakennuksen pohjoispäätyyn on tulossa paitsi teknistä tilaa, myös toimistotiloja. Vasemmalla näkyvässä ykköskuilussa on aloitettu porraselementtien asentaminen, oikeanpuoleisessa kakkoskuilussa tehdään portaiden lepotasojen paikallavalutöitä. Taloa kannattelevien teräskaarien päädyt hohtavat kuvassa sinisinä.

Betoniseinät ympäröivät tilaa, jonka lattia nousee maan pinnalta tasaisesti ylöspäin.

Elokuvateatterin muoto nousevine lattioineen erottuu työmaalla selvästi. Tila on saanut ylleen ensimmäiset ontelolaattakentät; ne muodostavat eri kerrosten katot ja lattiat.

Tietokoneella tehty piiros näyttää kirjaston pylväitten muodostamana luurankona.

Rungon pystytys alkaa teräspilareista. Pystypilarit saavat seurakseen vaakasuuntaiset palkit, ja rungosta muodostuu ennen pitkää valtaisa ristikkorakennelma.

Rakennusmiehet seisovat puisen aitauksen molemmin puolin ja katselevat alas kuiluun.

Tässä valmistellaan teräspilarin juurta pystytystä varten elokuvateatterin vieressä eli tulevassa lämpiössä. Runko edistyy pilari ja palkki kerrallaan kun suuren luokan palapeli.

 Teräskaareen on asennettu kannatinrakennelma.

Valmiin rakennuksen länsisivulla kulkee pitkä parveke, josta on näkymät Kansalaistorin ja Eduskuntatalon suuntaan. Myös parveke rakentuu teräsristikoitten varaan. Niistä eteläisin asennettiin maaliskuussa paikoilleen.

Ville Nevala istuu työmaatoimistossa tietokoneen ääressä ja on kääntynyt katsomaan kohti.

Jokainen palapelin pala ja sen saaminen paikoilleen maksaa. Kustannuksia seuraa ja ennustaa työmaainsinööri Ville Nevala. Hän opiskelee rakennustekniikkaa ja rakentamistaloutta Aalto-yliopistossa.

– Diplomityöni on loppusuoralla. Kandin tutkinnossani aiheena oli pohja- ja kalliorakentaminen, ja diplomityö liittyy suunnittelujohtamiseen ja aikatauluttamiseen, hän kertoo.

Oodin työmaa on Nevalan näkemyksen mukaan pysynyt hyvin aikataulussa ja budjetissa. Runkotöitten eteneminen suunnitellussa aikataulussa on kevään korvalla vaatinut hieman resurssien lisäämistä.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Laatua hitsisaumoja myöten

Oodin työmaalla rakentamisen laatua valvotaan kaiken aikaa ja todella yksityiskohtaisesti. Päivittäiseen työhön kuuluvat toiminnalliset ja laadulliset tarkastukset ja niissä selvinneiden asioiden tallentaminen. Pohjana on laadunvalvontasuunnitelma, jonka työmaainsinööri Ahmed Ibrahim (kuvassa) teki keskustakirjastoa varten maisteritutkintonsa opinnäytetyönä.

– Valvontaa ja dokumentointia helpottavat digitaaliset projektinhallintatyökalut mobiililaitteineen. Asiat voidaan kirjata tabletin tai puhelimen avulla suoraan järjestelmään, ja kaikki saavat tiedot reaaliaikaisesti, hän kertoo.

Näinä aikoina tontilla menossa on innolla odotettu rakennusvaihe eli kirjastoa kannattelevien teräskaarien pystytys. Osien hitsaaminen toisiinsa edellyttää sekin tarkkaa laadunvalvontaa: hitsisaumat tullaan tarkistamaan jopa ultraäänellä.

Ahmed Ibrahim istuu tietokoneen ääressä ja on huvittunut valokuvaamisesta.

Ahmed Ibrahim kertoo ohjelmistojen ja pilvipalveluiden olevan rakentamisen nykypäivää. Aikaisemmin tuotantoa hallittiin moninaisten paperien avulla, jotka seilasivat henkilöltä toiselle. Se vaati kuvien skannaamista sekä dokumenttien tulostamista ja lähettämistä.

– Nykyisin kaikki käyttävät samaa ohjelmistoa. Voimme dokumentoida sähköisesti havaintoja ja mittaustuloksia sekä liittää valokuvat mukaan. Yksi tarkastaa, toinen hyväksyy ja suunnittelija kuittaa. Se nopeuttaa rakentamista.

Ahmed Ibrahim teki Master of Engineering –tutkintonsa opinnäytetyön aiheesta ”Leadership in quality assurance and creating the conditions – Helsinki Central Library project”. Hän käytti pohjana kotimaista Congrid-järjestelmää ja kehitti YIT:lle sopivan laadunhallintamatriisin, jota voidaan soveltaa yrityksen muillakin työmailla.

Kaaret suurennuslasin alla

Kirjastoa kannattelevat teräskaaret saapuivat helmikuussa suunnitellusti työmaalle 12 osassa. Pystytys voitiin aloittaa nopeasti, sillä tukirakenteet odottivat jo paikoillaan.

Kaksi suurta teräskoteloa lepää tukitornien varassa rinnakkain.

Teräskaarien pohjoispäät saatiin lepäämään tukiristikoitten varaan ennen helmikuun puoliväliä. Kaarien juuret ovat piilossa sääsuojateltassa, jonka sisällä ne on kiinnitetty päätykoteloihinsa.

– Päätykotelot oli tehty niin hyvin, ettei kaarien päitten asentamisessa niihin ollut ongelmia. Juuria on hitsattu paikoilleen teltan suojissa, koska hitsaaminen ei siedä vettä ja suojakaasujen on pysyttävä hitsausalueella. Toistaiseksi kaarien pystyttäminen on sujunut suunnitellusti kertoo Normek Oy:n projektijohtaja Pasi Parkkinen.

Pasi Parkkinen seisoo työmaatoimiston ulkoportailla työmaa taustanaan.

Teräskaaret kantavat lopulta lukuisia rakenteita, joten kaarien kantokyvyn varmistaminen on erityisessä tarkkailussa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osia yhdistäviä hitsaussaumoja tarkastetaan kymmeniä kertoja.

– Alkuvaiheessa kaaria hitsataan vain sen verran, että osat saadaan yhteen, mutta kaaret lepäävät koko painollaan tukirakenteitten varassa. Yhteen jatkokseen tarvitaan satakunta hitsauskertaa ennen kuin kaaret ovat kunnolla paikoillaan ja tuet voidaan purkaa, Pasi Parkkinen sanoo.

Työmaalla näkyy nosturin ketjuissa roikkuva eteläisen teräskaaren pätkä ja pohjoiskaarten alut sitä vastapäätä.

Kaarien parissa työskentelee yhteensä kymmenkunta hitsaria. Yhtä saumaa tekee kaksi miestä kerralla. Saman sauman pariin tarvitaan vielä kolmas, joka vastaa hitsattavan kohdan esilämmittämisestä ja lisäaineista kuten kaasusta ja hitsauslangasta. Alueen esilämmittäminen on tärkeää, koska liian kylmässä sauma halkeaa.

Pohjoispään teräskaaret sivusta nähtyinä.

Kaaria hitsataan sekä ulko- että sisäpuolelta. Hitsaaja pääsee kaarikoteloon sen kyljessä olevasta luukusta. Kaarenpätkä toimii savupiipun tavoin, eli käryt ja kaasut tulevat päädystä ulos. Koteloon mahtuu isokin mies, sillä korkeutta ja leveyttä on pari metriä.

Hitsisaumat ultrataan

Ultraäänen käyttäminen hitsisaumojen tarkistamisessa on ollut käytössä tällä vuosikymmenellä jo yleisesti, ja tätä menetelmää käytetään myös Oodin työmaalla. Tavoitteena on ehjät saumat, jotka kestävät niihin kohdistuvan kuormituksen.

Työmaa eteläpäässä teräskaaren pala roikkuu nosturin vitjoissa.

Rakennesuunnittelija on antanut saumoille tietyt arvot. Ulkopuolinen, sertifioitu tarkastuslaitos, Suomen Testauspalvelu, tutkii ultraamalla, ovatko saumat virheettömät ja onko niiden paksuus määrittelyn mukainen.

Myös kuilut kantavat rakenteita

Paitsi teräskaaret, myös hissi- ja porraskuilut ovat osa kirjaston kantavaa runkoa. Talon keskelle sijoittuva kolmoskuilu kantaa jopa teräskaaria.

Työmaan keskimailla nousee rakennustelineitten ympäröimä betonipintainen torni, jossa näkyy valmiita oviaukkoja eri kerroksiin.

Kolmoskuilun kolmannen kerroksen kohdalle sijoittuu paikallavalulaatta eli lattiataso, joka sidotaan sekä kuiluun että teräskaariin. Laatta voidaan valaa kuilun ja kaarirakenteen välille siinä vaiheessa, kun teräskaaret ovat paikollaan ja hitsaukset riittävän kantavat. Kaaria tukevat ristikkotuet poistetaan vasta, kun paikallavalulaatta on valmis.

Työmaan pohjoispäässä nousee rakennustelineitten ympäröimä betonitorni.

Pohjoisimman eli ykköskuilun sisällä valmistellaan sinne tulevan portaikon lepotasoja. Ensimmäiset kaksi suurta lepotasoa tehdään paikalla valaen, pienemmät lepotasolaatat asennetaan paikoilleen elementteinä. Maaliskuun vaihteessa päästään asentamaan itse portaita, jotka saapuvat työmaalle betonielementteinä.

Unto Miettinen seisoo työmaakopin keittiössä ja keittää kahvia.

Työmaainsinööri Unto Miettinen keitteli kahvia käsi kantositeessä ja kertoi, että neljännenkin porraskuilun teko on aloitettu ja ensimmäinen kerros on valmis. Sanomataloa vastapäätä tulevan viidennen kuilun teko alkaa vasta kun teräskaaret on saatu hitsattua ja kuilun rakentamisen tiellä olevat kaarien tukirakenteet on poistettu. Vanha olkapäävamma vihoittelee, eli kantoside ei johdu työtapaturmasta, Miettinen tarkensi.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words