Hitsipillit laulavat teräsportaitten saumoissa

Kipinöitä, lieskoja ja savua. Näitä kaikkia on viime viikkoina nähty Oodin teräksisissä kierreportaissa. Menossa ovat mittavat hitsaustyöt, sillä 10 lohkossa työmaalle saapuneet portaat liitetään toisiinsa paksuilla hitsisaumoilla. Valkoisessa kaiteessa tummina pystyraitoina näkyvät saumat toki peittyvät maalausvaiheessa. Ensi vuonna tähän aikaan kirjaston asiakkaat liikkuvat jo tottuneesti portaissa ala-aulasta kolmanteen kerrokseen asti.

Oodin kierreportaat ovat paitsi vaikuttava myös erikoinen rakenne. Kokonaisuus koostuu kahdesta spiraalista, jotka näyttävät hieman dna-kierteeltä. Rakenne vaikuttaa roikkuvan ilmassa, sillä se ei tue itseään alhaalta eikä siinä ole myöskään tukipilaria keskellä. Taikatemppu tehdään tukemalla porraskokonaisuus välipohjien rakenteisiin.

– Vielä hitsausvaiheessa käytössä ovat väliaikaiset tuet, mutta niiden poistamisen jälkeen portaita kannattelevat välipohjat. Ratkaisu lisää osaltaan runkoon kohdistuvaa painoa, ja paino lisääntyy entisestään kirjaston käyttäjien mukana. Talon painuminen ja eläminen on otettu huomioon: kirjaston rakenteisiin on jätetty liikuntasaumoja, kertoo YIT:n työnjohtaja Janne Kurikka.

Hyvästä töitten suunnittelusta kertoo se, että koko porraskuilu on suojattu alhaalta ylös pressujen avulla omaksi teltakseen. Näin kokoamistyö hitsauksesta lähtevine hiukkasineen ei häiritse ympäristössä tehtäviä muita töitä, ja katkukin jää telttaan porraskuilun alueelle. Hitsaukset on tarkoitus saada valmiiksi huhtikuun alkuun mennessä.

Julkisivu saa verhouksen kuusipuusta

Huhtikuun puolella Oodin ulkonäkö alkaa muuttua silminnähden kahdestakin syystä: sisäänkäyntikerros saa julkisivulasinsa, ja rakennuksen ulkopintojen lopullinen verhoilu käynnistyy.

Pääsisäänkäynnin alue taipuvine muotoineen on haastava verhoiltava. Siinä missä suoremmat seinät voidaan verhoilla joutuisasti elementtien avulla, kaarevien pintojen peittämiseen on käytettävä kappaletavaraa, samoin erilaisten aukkojen pielissä. Talon itäpuolella puuverhous saa seurakseen alumiinilevyä.

Puuverhouksen materiaaliksi on valittu kuusi, kertoo rungosta ja julkisivuista vastaava työnjohtaja Janne Kurikka. Hän pitelee kuvassa verhouksen mallipalaa.

– Verhous koostuu rimoista, jotka kauempaa katsottuna näyttävät yhtenäisemmältä puupinnalta. Ennen asennuksen aloittamista materiaalille tehdään polttokoe. Palosuojamaalilla käsitelty puuerä altistetaan liekille, ja kokeessa tarkkaillaan, kuinka suojamaali estää puun hiiltymisen. Suojauksen on täytettävä määritellyt arvot. Julkisivu käsitellään jatkossa palosuojamaalilla noin neljän vuoden välein.

Puurakentaminen on Jannelle tuttua myös henkilökohtaisesti. Porvooseen nousi jokin aika sitten oma, vähän alle 250-neliöinen puutalotalo. Janne, 33-vuotias rakennusinsinööri, toimi niin arkkitehtina, pääsuunnittelijana kuin rakentajanakin. Kolme lasta ja viisi kissaa saivat tilaa temmeltää!

Johdot jäävät asennuslattian alle

Tässä vaiheessa etenkin toinen kerros paljastaa kirjaston ”hermot ja verisuonet” eli kaiken sen talotekniikan, joka peittyy seinien taakse ja asennuslattian alle.

Kirjastoon on tulossa ravintola ja kaksi kahvilaa, mutta toisen kerroksen pienryhmätilojen käyttäjät saavat myös oman keittiön. Sen sähkövedot ja sprinkleriputket jäävät pian asennuslattian alle. Toisen kerroksen valaisinasennukset sujuvat nekin reippaaseen tahtiin. Työ on tehtävä ennen asennuslattian paikoilleen laittoa, sillä se ei kestä saksinostimia.

Lueskeluun ja työskentelyyn tarkoitettu kaareva portaikko on puutöiden osalta lähes valmis. Maaliskuun puolivälin jälkeen siihen asennettiin kansivanereita, ja seuraavassa vaiheessa portaikko saa ylleen harmaan tekstiilimaton.

Kolmas kerros odottaa alakattoa

Lasten maailmassa kolmannen kerroksen pohjoispäässä valmistaudutaan valkoisen, kaartelevan alakaton asentamiseen. Kolmannen kerroksen keskimaille alkuvuodesta asennettu mallipala on hyväksytty ja työ etenee sen asentamisesta saatujen kokemusten pohjalta.

Lasten maailman katossa roikkuu nyt tihein välein eripituisia teräskeppejä, roikkoja, joiden varaan alakatto asennetaan. Se peittää vähitellen katon ilmastointiputket ja huoltosillan.

Sisätöitten alettua kolmannen kerroksen mittavia laseja varjellaan naarmuilta ja likaantumiselta. Ikkunat pölysuojataan kelmulla, ja niiden alaosat peitetään EPS-levyillä. Työskentely on siten hieman huolettomampaa.

Työmaahuumori kukkii Oodissakin

Näinä aikoina sisätiloissa tarvitaan puun ja vanerin työstämiseen tarkoitettuja laitteita, joten esimerkiksi sirkkeli soi tämän tästä. Sahanpurun määrä voisi olla melkoinen, mutta sitä hallitaan kerroksiin sijoitetuilla leikkauspisteillä, teltoilla, joiden ovi suljetaan työn ajaksi.

Työt sujuvat sukkelammin, kun mukana on sopivasti huumoria. Alihankkija on nimennyt leikkuupisteensä VIP-tiloiksi.

Työmaa on täynnä sääntöjä, mutta niitäkin voidaan toisinaan tarkastella huumorin silmälasien läpi.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Kirjaston kierreportaat tippuivat taivaasta

Vain taivas oli kattona, kun Oodin kolmea yleisökerrosta yhdistävät kierreportaat nostettiin helmikuussa majesteetillisesti sisään taloon. Ne laskeutuivat rauhallisesti osa kerrallaan hydraulisen teleskooppipuomin vaijereissa vesikattoon tehdystä aukosta. Portaitten saaminen paikoilleen on yksi rakentamisen merkkipaaluista.

Portaat saapuivat tontille erikoiskuljetuksena 10 lohkossa. Valmis kokonaisuus koostuu kahdesta toisistaan erkanevasta kierteestä, A- ja B-portaasta. Teräksisen kokonaisuuden yhteispaino on 80 tonnia. Portaat ovat Normek Oy:n tuotantoa kuten kirjastoa kannattelevat teräskaaretkin.

Kuvassa sisääntulokerroksen ensimmäinen pala on paikallaan ja sen jatkoa vedetään narun avulla oikeaan kulmaan hitsausta varten. Kerrosten välille jätettiin rakentamisvaiheessa valtaisa aukko, mutta vesikatto avattiin uudelleen tätä tapahtumaa varten.

– Rakensimme katolle portaitten kohdalle sääsuojan ja poistimme kattoelementin. Kun portaitten viimeinen pala on laskettu paikoilleen, elementti suljetaan ja se saumataan uudelleen. Kerroksissa koko porraskuilu on suojattu ESP-eristelevyillä lämmön säilyttämiseksi vesikaton ollessa auki, YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam kertoo.

Huonojalkaisille asiakkaille kirjastosta löytyy parikin vaihtoehtoa kierreportaille: liukuportaat ja hissit. Liukuportaitten runko asennettiin sekin paikalleen helmikuussa. Edessä on vielä tekniikan, kaiteitten ja askelmien asentaminen sekä myöhemmin säädöt ja koeajot. Myös hissien asennus on parhaillaan käynnissä.

Alakaton malli näyttää kattoikkunoiden uuden muodon

Kolmannen kerroksen eli varsinaisen kirjamaailman alakattoon on asennettu pienoismalli, jonka avulla tutkitaan, miten alakatto saadaan aaltoilemaan kauniisti ja miten kattoikkunoista rakennetaan pelkistettyjen valoaukkojen kenttä.

Alun perin kahdeksankulmaisilta näyttäneet kattoikkunat muuntuvat pyöreiksi valoaukoiksi sitä mukaa kun mallipala saa jatkoa. Katosta tulee valkoinen ja saumaton ja se ikään kuin imeytyy ylös valoaukkoihin. Aaltoilun myötä niin katto kuin valoaukot ovat kerroksen eri kohdissa välillä alempana, välillä ylempänä.

Valoaukot rakennetaan pystyrankoihin, jollainen näkyy ylhäällä kuvassa. Rankaan kiinnitetään aluksi akustinen mineraalivilla. Se peittyy ruiskutettavan MonoRoc-eristerappauksen alle. Kyseessä on paksurappaus, joka eristää ääntä, hylkii vettä ja on lisäksi energiatehokas. Pohjarappaus saa myöhemmin ylleen tasaisen ruiskupinnoituksen. Menetelmän ansiosta alakatto tulee näyttämään yhtenäiseltä kivikatolta.

Kolmannen kerroksen pohjoispäädyssä valmistuu hyvää vauhtia lasten maailma parvineen. Vajaan vuoden kuluttua parven alla pidetään jo satutuokioita!

Kirjaston lasiasennukset ja lasien saumaustyöt etenevät itäsivulla sitä mukaa kun säät sallivat. Helmipakkaset eivät ole haitanneet lasien nostamista paikoilleen mekaanisiin kiinnikkeisiinsä, mutta saumaus vaatii lauhempaa ilmaa.

Kansalaisparvekkeen puolella taloa eli lännessä yli puolet laseista on asennettu mekaanisiin kiinnikkeisiinsä. Tässä valmistaudutaan siirtämään lasia kuormalavalta imukuppinostimen tassuihin.

Maalari maalaa taloa, muttei sinistä eikä punaista

Vanhan lastenlorun mukaan maalari maalaa taloa, sinistä ja punaista. Maalarimestari Pasi Kalliokoski Lainisalo Rakennusmaalaus Oy:stä on saanut tyytyä valkoiseen ja mustaan.

– Kirjaston värimaailma koostuu valkoisen ja mustan lisäksi viilupinnoista. Varsinaista väriä antavat sitten kalusteet. Katot ja niissä olevat kanavat on maalattu mustiksi, samoin seinäotsat. Itse seiniä ei juuri maalata, sillä niiden peitoksi tulee akusto- ja viilupaneelia. Muutama valkoinen seinä löytyy. Musta ja valkoinen ovat tavallisia julkisten tilojen värejä kun taas liikekeskuksissa suositaan muitakin värejä sekä struktuuripinnoitteita ja tapetteja, Pasi kertoi ennen kuin nousi henkilönostimeen ja alkoi tasoittaa alakaton otsarakennetta.

Timpuri Marto Jaaksonilla puolestaan oli käynnissä sokkelin rakentaminen toisessa kerroksessa toimistotiloja rajaavan seinän kohdalla. Käytävälle on tulossa lasi-ikkunat. Puutyöt sujuivat sukkelaan Martolta, joka on työskennellyt kirjaston työmaalla vuoden verran.

Muilla timpureilla riitti työsarkaa toisen kerroksen istuskelutilan parissa. Rakenteilla oli sen puurunko, ja tulevina kuukausina tila muuttuu viimeistelyjen myötä kutsuvaksi lueskelualueeksi.

Konkarityönjohtaja tuli mukaan

Kirjaston työmaan uusimmalla työnjohtajalla on kokemusta vaikka muille jakaa. Jorma Pelkonen, 60, siirtyi Oodin pariin toimistotalon työmaalta Kalasatamasta.

– Oodi on toimistotaloa huomattavasti haasteellisempi kohde erikoisine rakenneratkaisuineen. Vastaan muun muassa laatoituksista, ja jo kellarin suuri WC-tila on poikkeuksellinen. Visuaalisena elementtinä käytetään näyttäviä, kolme senttiä paksuja kalkkikivilaattoja, jotka kiinnitetään seiniin terästappien varaan.

Jorma on ollut rakentamassa niin asuntoja, toimistoja kuin hotellia ja rautatietunneliakin. Referenssilista täydentyy vielä keskustakirjastolla ennen kuin Jorma jää 63-vuotiaana eläkkeelle.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu, Tmi Magic Words

 

Auringonnousun puoli sai julkisivulasit

Oodin ylimmän kerroksen julkisivulasit on saatu nostettua paikoilleen rakennuksen itäseinustalle eli aamuauringon puolelle. Vaikka valoisia aamuja saadaan vielä odottaa, lattiasta kattoon ulottuvat lasit herättävät ihastusta jo alkutalven harmaudessa.

Kuvassa puretaan henkilönostimien avulla seinän virkaa tehneitä EPS- eli styroxlevyjä, jotka toimivat lämpöeristeenä ja antoivat tuulensuojaa ennen lasien nostamista mekaanisiin kiinnitysosiinsa. Kovin pitkään lasit eivät ole Töölönlahdenkadun puolella näkyvissä, sillä niiden saumaustyön alkaessa itäseinä jää telineitten ja sääsuojan taakse.

Sääsuoja peittää tässä vaiheessa talon pohjoispäätyä. Lasit tiivistetään niin ulko- kuin sisäpuolelta, ja sääsuoja varmistaa työssä tarvittavat plusasteet ja kuivat olot.

Oodin julkisivun kaarevat muodot alkavat näkyä nyt, kun julkisivuelementtejä on nostettu kiinnikkeisiinsä talon länsisivulla. Elementit saavat myöhemmin pintaansa puukoolauksen, johon kiinnitetään lopullinen pintamateriaali. Kansalaisparveke sijaitsee ulospäin nojaavan seinän päällä.

Sääsuoja jatkuu katolle saakka, sillä sen takana tehdään myös räystästöitä. Työnjohtaja Mansoor Ardam tarkistaa lasien saumausjälkeä. Sauma voidaan hyväksyä vain, jos se on suora eikä siinä näy ylimääräisiä pykäliä. Elastinen massa kiinnittyy parhaiten kuivaan ja puhtaaseen pintaan.

Tammikuun lopulla työmaalla valmistauduttiin kolmannen kerroksen julkisivulasien kiinnittämiseen myös laskevan auringon suuntaan eli rakennuksen länsisivulle. Kerrokseen asennettiin aluksi lasipilarit, joihin pintalasit tuetaan. Kun lasipilarit ovat vankasti kiinni teräskengissään, jopa yhdeksänmetriset ja 1500 kiloa painavat monikerroslasit voidaan kohdistaa paikoilleen imukuppinostimen avulla.

Lämmittimet sijoitetaan katseilta piiloon

Talven viileillä viimoilla keskivertokansalainen miettii herkästi, miten akvaariomainen kolmas kerros pidetään lämpimänä, kun seinät ovat lasiset joka puolella lattiasta kattoon. Ammattilaiset ovat tämän toki ratkaisseet, vieläpä esteettisellä tavalla. Lasien eteen ei asenneta vedellä täytettyjä lämpöpattereita eli radiaattoreita, jotka rikkoisivat lasiseinien visuaalisen yhtenäisyyden.

– Tilaa lämmittävät kapeat konvektorit, jotka puhaltavat lämmintä ilmaa lasin alareunaan ja jäävät asennuslattian alle, Mansoor Ardam selittää ja näyttää, miten vedon estävä ratkaisu rakennetaan ikkunoitten eteen. Tekniikka asennetaan betonilattialle, jonka päälle tulee vielä asennuslattia. Kirjaston käyttäjä voi astella aivan ikkunoitten eteen väistelemättä lämmitintä.

Tietokonemallinnuksessa konvektorit näkyvät ikkunoitten alla matalina punaisina palikoina. Talon vesikaton ja kolmannen kerroksen alakaton väliin jää paljon talotekniikkaa: ilmanvaihdon putkitus näkyy kuvassa vihreänä, sprinklausjärjestelmä turkoosina ja sähköjohtotie sinipunaisena. Vain sprinklerien suuttimet jäävät lopulta näkyviin, kun kerroksen aaltoileva alakatto on asennettu paikoilleen.

Alakatto, jota tässä kuvastaa kapea neonvihreä rakenne, asettuu mittavan talotekniikan vuoksi huomattavan alas katon harjaan nähden. Sen päälle mahtuu esimerkiksi huoltosilta, jonka rakentaminen on alkamassa.

Väliseinät tuovat huonejaot näkyviin

Siinä missä kolmas kerros on avara, toisen kerroksen täyttävät erilaiset huonetilat. Niiden seinät tehdään käyttötarkoituksen mukaan joko lasista, muuraamalla tai kipsilevystä. Kipsiseinien teko etenee näinä aikoina kovaa vauhtia.

Toisen kerroksen kipsiseinistä on valmiina noin puolet. Kuvan käytävältä on käynti pelihuoneisiin. Toinen kerros vie perinteisen kirjastolaitoksen täysin uuteen aikaan. Tulossa on kaksi yleisstudiota ja editointihuonetta, valokuvaus- ja videostudio, soittotila, tarkkaamo, rumpukoppi, toimistoja, kokoustilaa, mediahuone ja pienryhmähuoneita. Työn alla toisessa kerroksessa ovat väliseinien lisäksi esimerkiksi akustovilloitukset sekä kipsilevyjen maalaaminen ja tasoitus.

Työmaan aamut alkavat virkeästi keppijumpalla

Työelämässä puhutaan paljon siitä, kuinka vanhempi polvi opettaa nuorempaa ja siirtää eteenpäin niin sanottua hiljaista tietoa. Mutta myös nuori polvi voi opettaa vanhempaa ja tuoda työmaalle jotakin aivan uutta.

Oodin työmaalla aamut alkavat nykyisin keppijumpalla kello seitsemän! Muutaman minuutin taivuttelu ja kyykistely saa veren kiertämään ja lihakset lämpiämään. Tapa tukee sekä työturvallisuutta että työterveyttä. Reaktiot ja koordinaatiokyky nopeutuvat ja tasapainokin säilyy paremmin. Mukana saattaa olla yli tusina voimistelijaa. Kuva: Anniina Kallioniemi.

Keppijumppaa vetää 23-vuotias tuore rakennusmestari ja YIT:n työnjohtaja Essi Tuomenoja.

– Vaikka jumppa tuntui työntekijöistä aluksi vieraalta, lopulta he nikkaroivat jumppakepeille eli harjanvarsille jopa oman kuljetuslaatikon kantohihnoineen, hän kertoo ilahtuneena.

Essi on valmistunut rakennusmestariksi Hämeen ammattikorkeakoulusta ja ehti toimia ennen Oodia kuudella eri työmaalla. Kiehtovaa hänestä on se, että jokaisesta työstä jäljelle jää monumentti, oli se sitten teollisuushalli tai kirjasto.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Sähköä taloon!

Jos Oodissa olisi vain kirjoja, sähköjen vetäminen rakennukseen olisi vielä yksinkertaista. Mutta kansalaisten olohuone tarjoaa kävijöilleen erikoistiloja elokuvateatterista studioihin, mikä lisää sähkösuunnittelun ja -asennusten vaativuutta.

– Oman haasteensa tuovat lisäksi tilojen vaihtelevat muodot: jokaisessa tilassa on edettävä omalla tavallaan. Asiat saattavat näyttää yksinkertaisilta suunnitelmassa mutta olla paljon vaativampia käytännössä, kertovat sähköasentajien kärkimiehenä työskentelevä Janne Valtonen (vasemmalla) ja projektipäällikkö Seppo Kautto (oikealla) ARE:sta.

Käytännön töitä vaikeuttaa myös se, että useimmista Oodin tiloista puuttuu tekniikan peittävä alakatto. Asennukset jäävät näkyviin, joten ne on tehtävä poikkeuksellisen siististi. Sähkömies Ari Davidila asensi joulukuussa toisen kerroksen kattoon mustia sähköhyllyjä.

Erityisen haasteellisia sähkötöitten kannalta ovat elokuvateatteri ja studiot. Niiden äänieritys vaatii epätavallisia ratkaisuja sähkökaapelien läpiviemiseltä.

– Kaapeleita ei voida asentaa nipussa, vaan ne on vietävä rakenteiden läpi yksittäin, ikään kuin ”sormet harallaan”, sekä äänieristettävä massalla yksittäin. Lisäksi meidän tulee noudattaa akustikon tarkkoja ohjeita, Seppo Kautto kertoo.

Äänierityksen vuoksi elokuvateatteriin ja studiotiloihin (kuvassa) on tulossa kelluva lattia. Betonikorokkeisiin on asennettu punaisena näkyvää Sylomer-äänenvaimennusmattoa. Sen tehtävänä on erottaa päälle tuleva pintalattia runkorakenteesta ja vaimentaa studion äänten kuulumista muihin tiloihin ja naapuritilojen äänten kantautumista studioon.

Erikoistiloihin lukeutuu myös living lab esitystekniikoineen.

– Poikkeuksellisia sähkösyöttöjä tarvitaan niin projektoreille kuin huoneen lasiseinille, jotka voidaan tummentaa tai avata valon avulla sähköisesti, Janne Valtonen selvittää ja kertoo talon sähkötöitten olevan vielä alkuvaiheessa.

– Vaikka kellarin osalta valmiusaste on jo 60-70 prosenttia, esimerkiksi kakkoskerroksen vaatimista töistä valmiina on 10 prosenttia. Alamme vasta päästä vauhtiin.

Kirjasto nielee kymmeniä kilometrejä sähkökaapelia. Osa siitä saadaan piiloon asennuslattian alle. Omilla jaloillaan seisova asennuslattia asennetaan betonilattian päälle, ja tekniikka jää niiden väliseen tilaan. Näin piuhoihin on helppo päästä käsiksi vielä rakennuksen valmistuttua.

Kolmoskerroksen alakatosta pienoismalli

Muista kerroksista poiketen Oodin ylimpään kerrokseen tehdään alakatto. Rakennelmasta tulee niin uniikki, että siitä tehdään aluksi pienoismalli.

Tietokonekuva näyttää katon epätavallisen, aaltoilevan muodon ja kattoikkunoiden paikat. Noin kuuden metrin pituisen pienoismallin tekeminen alkaa loppiaisen jälkeen, ja se hyväksytetään arkkitehtitoimistolla ennen lopullisen katon valmistusta.

Kolmannesta kerroksesta on tulossa upea valon ja kirjojen valtakunta. Vihreät palikat kuvastavat kirjahyllyjä. Valoa tulvii niin seinänkorkuisista julkisivulaseista kuin kattoikkunoista. Julkisivulasien kittaustyö on päätetty tehdä sääsuojan alla. Suoja asennetaan ennen joulua, ja työ alkaa pohjoispäädystä. Vasemmalla näkyy suuren teräksisen kierreportaan paikka. Portaat ovat tulossa työmaalle alkuvuodesta.

Kellarin WC on sukupuoleton

Kun talossa on elokuvateatteri, ravintola sekä kokoontumis- ja työskentelytiloja, siellä tarvitaan myös riittävästi wc-tiloja. Tarpeet on suunnittelussa otettu huomioon.

Vessoja rakennetaan joka kerrokseen, mutta pääasiallinen yleisö-WC on kellarissa. Sen tiloja ei ole jaoteltu sukupuolen mukaan, vaan kyseessä on niin sanottu unisex-WC. Kellariin pääsee sekä hissillä että betonisia kierreportaita pitkin. Portaikon muodostama spiraali on melkeinpä oma taideteoksensa.

Koppeja on kellarissa runsaat 20, joten kovin pitkiä jonoja ei pitäisi syntyä. Lavuaarit ja istuimet asennetaan vasta lattiavalun jälkeen. Se tehtiin joulukuun puolivälissä. Tilassa on lattialämmitys, joka pitää kosteuden aisoissa.

Julkisivu siistiytyy

Rakennuksen länsisivulla alkoi joulukuussa julkisivuelementtien asennus.

Ennen asennuksen alkamista muutamia elementtien kiinnikkeitä vielä muokattiin hitsaamalla. Teräsrakenteisiin on tehty kannakkeet elementtejä varten, joten palojen nostaminen paikoilleen sujuu nopeasti.

Elementtipala kerrallaan nousee kiinnikkeisiinsä tällaisen kehikon avulla. Palojen pintaan tulee myöhemmin puukoolaus, jotta ilma kiertää lopullisen puuverhouksen takana.

Julkisivu peittyy samaan tapaan kuin kuvassa näkyvä pohjoispääty. Lopullisen puuverhouksen alle jäävät, 280 millimetrin vahvuiset valmispalat sisältävät lämpöeristyksen ja höyrysulun.

Uutta työnjohtopolvea

Työnjohtajat ovat kaivattua väkeä eri työmailla, ja Oodiinkin on saatu uusi työnjohtoharjoittelija, rakennustekniikan tuotannonjohtamista Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jarno Silén.

– Olen ollut kiinnostunut rakentamisesta ja käsillä tekemisestä lapsesta asti, isän ja enon jalanjäljissä. Oodi on mielenkiintoinen kohde. Tulen varmasti oppimaan paljon, Jarmo tuumasi ensimmäisenä työpäivänään.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

Julkisivulasit ylös harvinaislaatuisella imukuppinostimella

Oodin ylimmän kerroksen julkisivulasit alkoivat marraskuussa nousta paikoilleen imukuppinostimella, joka oli valmistettu varta vasten kirjaston työmaata varten. Se imaisi painavan monikerroslasin toisensa jälkeen napakasti tassuihinsa ja nosti talon pohjoispäätyyn, josta asennustyö alkoi.

Lasien valmistaja ja asentaja, virolainen Windoor AS, tilasi nostimen Italiasta mittatilaustyönä, jotta henkilöauton verran painavat lasit saataisiin paikoilleen vakaasti ja turvallisesti. Kun ilmassa kelluu 1000–1500 kiloa painava, liukaspintainen ja herkästi rikkoutuva tuote, pieneenkään liukumiseen ei ole varaa. Kuva: Mansoor Ardam.

– Etenemme kaikkien lasien asentamisessa järjestelmällisesti lohko lohkolta ja sivu sivulta. Asentaminen jatkuu pohjoispäädystä itäsivulle, jossa toisen kerroksen nauhaikkunat ovat jo pitkälti paikoillaan, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen (vasemmalla).

Nauhaikkunat ovat vielä tavanomaista rakentamista, mutta kolmannen kerroksen julkisivulasit ovat kokoluokaltaan ja kiinnitystavaltaan Tero Seppäsen ja työnjohtaja Mansoor Ardamin (oikealla) tähänastisen työuran suurimmat.

Lasiseinä on pohjoisessa lähes kahdeksan metriä korkea, ja korkeimmillaan länsi- ja itäjulkisivuilla: reilut yhdeksän metriä. Suuren pintalasin yläpuolelle asennetaan vielä räystäsrakenteet peittävä umpinainen lasi. Koko työvaihe kittauksineen kestää pitkälle kevääseen.

– Kittaus vaatii tarkat olosuhteet, sillä kitattavat pinnat eivät saa olla kosteita. Työtä voidaan tehdä joko sään salliessa tai sääsuojan alla. Mietimme parhaillaan vaihtoehtoja. Tulemme tekemään myös testejä ja varmistamaan saumojen laadun lähettämällä koepaloja massan valmistajalle, Seppänen ja Ardam kertovat.

Asennuksen alkuvaiheessa yksittäisen lasin pitää paikallaan mekaaninen kiinnitysosa. Erikoisnostimen16 imukuppia kannattelevat lasia kunnes se saadaan kiinnitettyä. Seuraavassa vaiheessa raot tiivistetään vedenpitäviksi, ja nurkkiin tehdään rakenteelliset saumaukset. Kuva: Mansoor Ardam.

Pintalasit tuetaan lasipilareihin, jotka puolestaan on kiinnitetty teräksisiin kenkiin. Suomen sääolot on otettu pintalasin rakenteessa ja kuvioinnissa huomioon: monikerroslasi pitää talvella hyvin lämmintä, ja printtikuvio vähentää kesällä suoraa auringon paistetta.

Ikkunoitten yläosa on umpinainen ja valkoinen, mutta muuttuu alaspäin tultaessa pilkulliseksi ”lumisateeksi”. Kuvio harvenee vähitellen, ja lasin alaosa on kirkas ja läpinäkyvä. Työnjohtaja Mansoor Ardam osoittaa lumisadeprinttiä. Hän on tehnyt tietokoneella apuvälineen, jolla asennusta voidaan ohjata ja valvoa.

Myös kattoikkunat on saatu asennettua paikalleen kahdeksankulmaisiin syvennyksiinsä, ja vesikaton eristystyö on valmistunut. Kolmannen kerroksen eristelevyseinät muuttuvat vähitellen lasisiksi ja koko tila muuttaa huimasti ilmettään.

Asiakasystävällisiä ratkaisuja

 Pohjoispäädystä löytyy erikoinen ikkunaratkaisu myös maan tasalta. Kolmiomaisen ikkunan taakse valmistuu perhekirjastoon vievä tuulikaappi ja lastenvaunujen säilytystila. Lasten tarpeet on otettu suunnittelussa hienosti huomioon; perhekirjastoon tulee tila eväitten syömistä varten pienine keittiöineen.

Pohjoisesta sisäänkäynnistä pääsee helposti myös elokuvateatterin lämpiöön, kohtaamis- ja oleskelualueelle sekä kahvila-ravintolaan. Tuulikaapin vierestä ajetaan maanalaisiin tiloihin.

Talotekniikkatyöt etenevät kaiken aikaa eri lohkoilla, ja tiloja erottavia väliseinä nousee lisää. Tässä katsellaan sähkövetojen piirustuksia.

Parveke kävi läpi painekokeen

Kansalaisparvekkeelle tehtiin marraskuun lopulla painekoe, jonka tarkoituksena oli selvittää mahdolliset vuotokohdat ennen joulukuista betonilaatan valamista.

– Parvekkeen kaivot suljettiin, ja pinnalle johdettiin 200 milliä vettä eristämistä vaativien kohtien selville saamiseksi. Kaivojen ja putkien liitokset testattiin vielä omalla kokeellaan. Pinta voidaan valaa vasta, kun vesieritys on kunnossa. Betonilaatan päälle tehdään myöhemmin puurakenne, Tero Seppänen selvittää.

Rakennuksen länsilaidalla eristettiin marraskuun lopulla sokkelia ja tehtiin maanrakennustöitä. Talon seinustalle valetaan betonilaatta, joka jää lopullisen pintakiveyksen alle.

Neliöt ja kuutiot eivät pelota työnjohtajaa

Pääurakoitsija YIT on saanut vahvistusta joukkoihinsa. Rovaniemeltä kotoisin olevan, mutta jo viitisen vuotta etelässä viihtyneen Hannu Heikkisen vastuualueeseen kuuluu talotekniikka ja sen yhteensovitus. Kiinteistöalalla 35 vuotta toiminut sähkövoimatekniikan insinööri on ollut rakentamassa asuin- ja toimistotaloja, tuotantotiloja ja kaivoksen toimistorakennusta pohjoisessa, mutta Oodista on tulossa hänen työhistoriansa suurin työmaa.

– Hankkeen koko ei pelota, sillä kysymys on joukkuepelistä. Talotekniikan eri toimijoiden välisten rajapintojen sovittaminen yhteen voi olla haastavaa, mutta sitä helpottaa toimiminen yhteistyökykyisten ihmisten kanssa, kertoo Heikkinen, joka harrastaa hirvenmetsästystä ja toimii myös maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajana.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Yhden naisen logistiikkakeskus aina askelen edellä

Materiaalivirtojen hallitseminen kapealla tontilla keskellä kaupunkia on yksi Oodin työmaan haasteista. Kun tavaraa tulee kymmeniä kuormia päivässä, toistuva kysymys kuuluu: mihin nämä pannaan? Vastauksen tietää työmaan tehonainen, logistiikasta vastaava työnjohtaja Heidi Järvensivu. Hän sovittaa ohjeensa työmaan tilanteeseen: missä tavara käytetään, miten pian sitä tarvitaan ja missä on säilytystilaa. Kuormat päätyvät tarkoituksenmukaisiin paikkoihin pihalle tai suoraan kerroksiin oikeille lohkoille.

– Minun on oltava aina askelen edellä rakentamista ja ajateltava logistiikkaa muutama päivä eteenpäin. Päässäni ovat samaan aikaan kuormat, rakentamisen aikataulu ja rakennuksen pohjapiirustus. Pyrin siihen, että tavara liikkuisi vain kerran eli päätyisi heti oikeaan paikkaan, Heidi kertoo 10 vuoden logistiikkakokemuksella.

Katolta otetussa kuvassa varastointialue näkyy lintuperspektiivistä. Taustalla Musiikkitalo ja Eduskuntatalo.

Koska rakennuksen itäpuolella kulkee katu, varastointiin voidaan käyttää vain länsipuolta. Säilytystilaa on napattu hieman Kansalaistoriltakin. Tontille saapui lokakuussa muun muassa iso kasa tiiliä huonetilojen muurauksia varten. Ne hohtavat valkoisina kuvan alaosassa keskellä. Tilaa tarvitaan lukuisille tuotteille, esimerkiksi puu- ja putkitavaralle, ilmanvaihto- ja sähköasennustuotteille sekä enenevästi julkisivun ikkunoille.

Heidi Järvensivu seisoo valkoisen harkkopinon ääressä kypärä päässsään ja tarkistaa kuormaa.

Heidi Järvensivu on kuljettajia vastassa eri porteilla. Kuormien tuojien lisäksi hän antaa ajo-ohjeita esimerkiksi betoniautojen, pumppuautojen ja erilaisten nostinajoneuvojen kuljettajille. Heidi on kasvanut työhönsä kokemuksen kautta ja on loistoesimerkki yrittäjyydestä ja ongelmanratkaisusta.

– Toimin vuosia sitten ajojärjestelijänä ja sen jälkeen rakennusmaalarina ja laatoittajana. Huomasin eri työmailla saman ongelman: tavarat odottivat väärissä paikoissa, tieto ei kulkenut eikä kukaan hoitanut logistiikkaa. Päätin perustaa alan yrityksen itse ja sain kaveriksi siihen toisen naisyrittäjän. Local Logistics tarjoaa logistiikka- ja työmaapalveluja, joihin kuuluvat myös jätehuollon organisointi ja työmaan järjestyksen valvonta. Oodissa yritys toimii pääurakoitsijan eli YIT:n alaisuudessa.

Kirjaston parveke muodostaa valtavan lipan sisäänkäynnin edustalle.

Oodin muoto on poikkeuksellinen paitsi rakentamisen myös logistiikan kannalta. Kansalaisparveke rajoittaa tavaran nostamista, ja pohjois- ja eteläpäädyn välillä on pitkä matka. Rakennuksen eteen ei ole mahdollista varastoida tarvikkeita, sillä se on pidettävä avoinna erilaisille ajoneuvoille ja nostimille. Kansalaisparveke odottaa tässä vaiheessa pinnan betonivalua. Sen takana näkyvä toisen kerroksen istuskelualue on saatu valettua umpeen, joten tilaa tukeneet telineet on voitu purkaa.

Suureen tavarahissiin ajetaan tavaraa suoraan sisään ajoneuvonostimella.

Rakennuksen eteläpäähän asennettiin lokakuussa tavarahissi, joka helpottaa tarvikkeitten viemistä kerroksiin. Hissi käy sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän julkisivua suljetaan rakentamisen edetessä.

Vesikatto vaatii enää eristystä

Tavoitteena on näinä aikoina eristää talo ja saada lämpötila pysymään plussan puolella. Seininä toimivat monissa paikoissa polystyreenimuovista valmistetut EPS-eristelevyt. Ne kestävät hyvin kosteutta ja ovat erinomainen lämpöeriste.

Kolmas kerros avautuu kuvassa suurena tilana, jonka päällä on ulkokatto ja seininä styrokslevytys.

EPS-eristelevyt toimivat myös kolmannen kerroksen seininä, vaikka kerros saa lopulta lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat. Kolmas kerros on pyhitetty kirjoille. Se näyttää tähänastista suljetummalta, sillä vesikaton elementit on saatu paikoilleen koko rakennuksen mitalta.

Katolta avautuu näymä Finlandia-talon suuntaan. Kaksi miestä työskentelee eristystöitten parissa.

Oodin vesikatossa on matala harja, jonka molemmin puolin katto nousee ja laskee aaltomaisesti. Kaarevat muodot syntyivät lähes metrin paksuisista valmiiksi muotoonleikatuista elementeistä. YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam valvoi lokakuun lopulla bitumikermieristeen asennustöitä.

Kaksi miestä työskentelee katolla. Toinen kuumentaa mustaa bitumikermikaistaletta varrella, jonka päästä tuleva kaasu saa aikaan pienen liekin haluttuun kohtaan.

Katon notkot ja harjanteet sekä useat kattoikkunat toivat haastetta kermin asentamiseen. Kermi saadaan tarttuvaksi lämmittämällä sitä kaasupolttimen liekillä.

Julkisivulasit aaltoilevat katon muodon mukaan

Katon aaltoileva muoto vaikuttaa myös kolmannen kerroksen ulkolasien mittoihin. Niiden korkeus vaihtelee katon nousujen ja laskujen mukaan. Kaikkein korkeimmat, yli yhdeksänmetriset, lasit asennetaan länsi- ja itäjulkisivuille. Ne koostetaan useasta elementistä.

Tietokonemallinnuskuvassa ovat esillä pelkästään kolmannen kerroksen ikkunalasit.

– Asennukset alkavat talon pohjoispäädystä. Olemme hankkineet nostoja varten erikoislaitteen ja teettäneet siihen Italiassa imukupit. Yksi pari metriä korkea ja leveä lasi painaa reilut 1000 kiloa. Asennus jatkuu pohjoisesta itäseinustalle, Mansoor Ardam kertoo.

Ikkunan paikka toistaiseksi vielä ilman lasia. Taustalla puistonäkymä ja Finlandia-talo.

Lasit asennetaan kuvan alaosassa näkyviin teräksisiin kenkiin. Virolainen Windoor AS huolehtii sekä lasien valmistuksesta että niihin tulostettavasta printtikuviosta. Uusi kirjasto ei voisi sijaita upeammassa ympäristössä: pohjoisessa ikkunasta avautuu näkymä Finlandia-taloon puistoineen.

Talon päädyssä on matala ikkunarivi toisessa kerroksessa.

Toinen kerros on ikkunoitten asennuksessa hieman edellä. Nauhaikkunat asennettiin pohjoisseinustalle jo lokakuussa. Seinien lämpöeristeitten asennus eteni ripeästi pohjoispäädystä itäseinustalle. Työ on siellä valmis ja etenee seuraavaksi etelään.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Oodissa on helppo hengittää

Uuden ajan kirjastoa rakennetaan uuden ajan rakennusvaatimusten mukaan. Oodi koostuu paitsi puusta, lasista ja teräksestä myös tiukkojen normien talotekniikasta, joka varmistaa miellyttävän vierailukokemuksen sisäilmaa myöten. Sisäilmalle on asetettu korkein mahdollinen puhtausluokkavaatimus, jonka ansiosta jo rakentajat työskentelevät terveessä sisäilmassa ja kirjaston käyttäjät saavat puhtaan ilman talon.

Tietokonemallinnuksessa ilmanvaihtoputket näkyvät paksuina ja valkoisina. Niiden asennuksista on tehty kaikkiaan noin 20 prosenttia. Muun talotekniikan runkoputkien asennus on edennyt vauhdikkaammin, sillä valmiina on jo 70 prosenttia kokonaisuudesta. LVI-suunnittelusta vastaa Ramboll ja urakoitsijana toimii Are.

Tony Lindholm istuu työpöytänsä ääressä ja näyttää tietokoneensa kuvaa.

– Tiukka puhtausluokkavaatimus P1 edellyttää, ettei ilmanvaihtojärjestelmään pääse rakennusvaiheessa epäpuhtauksia ja järjestelmä täyttää rakennuksen luovutuksessa korkeimmat sisäilmavaatimukset. Työskentelemme nyt näillä normeilla ja tuntuu, että kirjastossa voisi toimia vaikka sairaala, naurahtaa talotekniikasta vastaavan Aren projektinhoitaja Tony Lindholm. Hänen tietokoneensa ruudulla on näkyvissä ilmanvaihtoputkia, jotka on hiljattain asennettu toiseen kerrokseen.

Kellarissa on suuri teollisuusimuri, jonka imevä suutin on miehen päätä isompi.

Puhtausluokkavaatimuksen vuoksi kellarin tilat on alipaineistettu ja varustettu epäpuhdasta ilmaa imevillä laitteilla HEPA-suodattimineen (High Efficiency Particulate Air filter). YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam tarkastelee imurin suutinta.

Huoneen kokoinen ilmastointilaite täyttää konehuoneen.

Kaikissa koneissa on pölyä poistava tekniikka sekä ylipaine- ja alipainepuhaltimet. Toimintakokeissa koneet tullaan testaamaan geeliteippimenetelmällä, joka paljastaa geelin pintaan jääneet mahdolliset hiukkaset. Mansoor Ardam esittelee yhtä ilmanvaihtokoneista.

Maalarikin sisäilman asialla

Ennen kuin huoneelle voidaan antaa puhtausluokan P1-status, sen pinnat on pölysidottava. Se kuuluu maalarin tehtäviin. Maalarimestari Pasi Kalliokoski Lainisalo Rakennusmaalaus Oy:stä on työskennellyt Oodin parissa kesästä asti.

Pasi Kalliokoski seisoo valkoisen muuratun seinän edessä väriliitu kädessään, suunnitelmapaperi toisessa kädessä.

– P1-luokan takia kaikki huoneet ja kuilut pölynsidontakäsitellään. Se tehdään vesiohenteisella maalilla tai lakalla. Kaikki tuotteet ovat ympäristöluokaltaan parhaita mahdollisia, M1-luokiteltuja ja CE-merkittyjä, Pasi kertoo merkatessaan muuratun seinän tasoitettavaksi.

M1 tarkoittaa, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa eikä siitä kulkeudu kemiallisia päästöjä huoneilmaan. CE-merkintä kertoo EU:n direktiivivaatimusten täyttymisestä.

Suuren tilan katossa näkyy paljon putkia. Pasi Kalliokoski seisoo lattialla niiden alla ja maalaa kädet ylhäällä kattoa pitkän keppimäisen ruiskun avulla.

Pasin tehtäviin on viime aikoina kuulunut muun muassa toisen kerroksen katon maalaaminen ruiskulla mustaksi. Kattoon asennettu talotekniikka saa mustan maalin hieman myöhemmin. Putket häivytetään maalilla, sillä niiden peitoksi ei rakenneta alakattoa. Pasi työskentelee toistaiseksi yksin. Lisää maalareita on tulossa sitä mukaa kun väliseiniä saadaan pystyyn. Urakkaan kuuluvat koko kirjaston tasoitus- ja maalaustyöt.

Ensimmäiset julkisivuelementit paikoillaan

Oodi sai syyskuussa ensimmäiset julkisivuelementtinsä rakennuksen pohjoispäätyyn. Rekkakuljetukseen mahtui puolenkymmentä elementtiä kerrallaan.

Rakennuksen päätyyn pysäköidyn rekan kyydissä on suuria elementtejä. Niitä nostetaan nosturilla pois lavalta.

Tässä vaiheessa kyse on lopullisen puuverhouksen alle jäävistä, 280 millimetrin vahvuisista valmispaloista, jotka sisältävät lämpöeristyksen ja höyrysulun. Teräsrakenteisiin oli tehty kannakkeet elementtejä varten, joten palojen nostaminen paikoilleen sujui nopeasti. Kuva: Mansoor Ardam.

Seinäelementit on kiinnitetty pohjoispäätyyn.

Elementtien pintaan laitetaan myöhemmin puukoolaus lopullisen pintarakenteen kiinnittämistä varten. Koolaus varmistaa ilman kiertämisen puisen puuverhouksen takana ja toimii pohjan jäykisteenä. Julkisivuelementit toimittaa virolainen Timbeco Woodhouse Oü, joka vastaa myös vesikaton elementtien valmistuksesta.

Ilmakuva etelän suunnasta näyttää koko rakennuksen ja viereisen Töölönlahdenkadun.

Julkisivun lämpöeristäminen elementeillä jatkuu pohjoisesta itään eli Töölönlahdenkadun puolelle. Sen jälkeen on vuorossa eteläpääty, joka on toistaiseksi suojattu muoveilla. Pisimpään auki pidetään Kansalaistorin puoleista länsisivua, sillä sitä kautta rakennusmateriaalit viedään talon sisälle.

Aikataulutuksen ideana: etenee kuin juna

Uuden kirjaston mittavuus ja ainutlaatuisuus tekevät projektinhallinnasta vaativan. Jokaisen vaiheen on seurattava toistaan loogisesti ja sujuvasti, vaikka toisinaan vaaditaan ennenkokemattomiakin ratkaisuja.

Palaverihuoneen seinät on täytetty aikataulusuunnitelmalla, jonka pintaa täyttävät sadat värikkäät tarralaput.

Rakentamisen veturina toimii huolellinen työjärjestys, joka varmistaa, että pääurakoitsijan ja kymmenien aliurakoitsijoiden työt etenevät tarkoituksenmukaisesti.

– Hallitsemme aikataulua järjestelmällä, joka tunnetaan nimellä Location-based management system eli LBMS. Kunkin tilan työvaiheet tehdään peräperää, jolloin tila saadaan kerralla kuntoon, kertoo Mansoor Ardam. YIT:n slogan on painettu myös paitojen selkämykseen.

Tietokoneohjelman arkisena tukena toimivat värikkäät Posti-it-laput neuvotteluhuoneen seinillä. Ne tiivistävät etenemisen viikko viikolta.

Rakennuksen etualalla ulkona työvuoro on vaihtumassa, ja vastaan kävlee ryhmä miehiä työvarusteissaan.

LBMS-järjestelmä ideana on karsia turhat odotusajat. Kun esimerkiksi muurarit lopettavat tietyllä lohkolla osuutensa, maalarit tulevat nopeasti perässä. Kunkin alan työryhmät siirtyvät rakennuksella kohteesta toiseen ja kaikki ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Näin monet työvaiheet ovat samanaikaisesti käynnissä, ja rakentaminen etenee kuin juna.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Massiivista palapeliä kattoelementeillä

Ensimmäiset vesikattoelementit ovat nousseet Oodin pohjoispäähän. Niiden kokoaminen on ollut kuin massiivisen palapelin suorakaiteitten ja kolmioiden yhdistämistä, mutta siirtäminen ja sovittelu ei ole hommaa keveimmästä päästä: elementit ovat 12 metriä pitkiä ja lähes metrin paksuisia. Leveydet vaihtelevat elementin mukaan, ja kaikki painavat tuhansia kiloja.

– Elementtejä on voitu tuoda rekalla työmaalle vain kaksi tai kolme kappaletta kerrallaan. Suurimmat palat painavat kahdeksan tonnia, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen.

Elo-syyskuun vaihteessa elementteihin asennettiin vaaleanpunaista kipsilevyä, joka toimii palosuojana ja jää myöhemmin asennettavan alakaton peittoon. Kolmannessa kerroksessa oli samanaikaisesti rakenteilla pohjoispään sisätilalle leimallinen arkkitehtoninen rakenne eli taustalla näkyvä parvi.

Nostimet_ja_kipsilevynleikkausta

Vesikattoelementit laskettiin valkoisten teräsrakenteitten valmiisiin kannakkeisiin ja ruuvattiin paikoilleen. Virolainen Timbeco Woodhouse Oü vastasi elementtien valmistuksesta ja on nyt aloittanut asennustyöt. Palojen muotoonsahaus tehtiin Loviisassa Timberpoint Oy:n tehtaalla.

Miehet_nostimissa

Elementit esivalmisteltiin yksityiskohtaisesti esimerkiksi kattoikkunoitten paikkoja myöten, jollainen näkyy kuvassa kahdeksankulmaisena syvennyksenä. Saumausvaiheessa elementtien pitkät sivut täytetään erikoisuretaanivaahdolla ja lyhyet mineraalivillalla. Samalla on tärkeää varmistaa, että sauman ylimpään osaan jää ilmatilaa, sillä puurakenteisen katon pitää myös tuulettua.

Parveke saa omat kaivot

Kansalaisparveke odottaa pintatöitten käynnistymistä eli betonivalujen ja vedeneristysten tekoa, joitten jälkeen päästään tekemään pintalaattoja ja puuverhoilua.

Julkisivulasien_tuet

Parvekkeen liukkauden torjumiseksi rakenteen sisällä on sähkölämmitettyjä linjakuivauskaivoja, jotka pysyvät auki myös pakkasessa, joten vesi poistuu parvekkeelta nopeasti.

Kirjaston kolmannessa kerroksessa valmistaudutaan myös julkisivulasien asentamiseen. Lasien tukirakenteitten teko on alkanut pohjoispäässä. YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam näyttää, mihin lattiasta kattoon ulottuvat lasit asennetaan: omiin tukiinsa Kansalaisparvekkeen taakse.

Melkoiseksi ponnistukseksi osoittautui viimeisen betonilattian valaminen kolmannen kerroksen eteläpäädyssä elokuun lopussa. Valua ei voi koskaan jättää kesken, ja tällä kertaa se kesti aamuviidestä iltakahdeksaan. Päätyyn upposi betonia yli 200 kuutiota.

Toisessa kerroksessa lattiavalut ovat ohi, mutta istuskelualueen portaittain nousevat ontelolaattakentät saavat vielä seurakseen paikalla valettavia askelmia. Aluetta imuroitiin välillä betonipölystä.

Seinäotsien_kiinnikkeita

Tässä kiinnitetään kannakkeita seinäotsia varten, sillä kakkoskerroksessa aloitellaan väliseinien tekoa. Kerroksessa valmistaudutaan myös alakattojen ja pintalattioiden asentamiseen.

Ankkurivaijerit kiristettiin viimeisen kerran

Runkotyöt ovat nyt niin pitkällä, että kirjastoa kannattelevien teräskaarien vetolaatoissa kulkevat ankkurivaijerit voitiin kiristää kolmannen ja viimeisen kerran.

Siltakaaret saavuttivat näin lopullisen kantovoimansa. Kuvassa näkyy teräskaarien pohjoinen päätykotelo teräslaattoineen.

Kiristäminen tehtiin hydraulitunkilla, jollaisia on Euroopassa vain kaksi. Toinen niistä saatiin kolmeksi päiväksi lainaksi Suomeen kiristyksen tehneen E.M.Pekkinen Oy:n käyttöön. Työvaiheen jälkeen vaijerit katkaistiin ja vaijerinippujen päät tulpattiin. Valokuva: Mansoor Ardam.

Työnjohtaja Mansoor Ardam halusi selvittää, paljonko vetolaatta liikkuu kiristämisen aikana. Hän sijoitti lattiaan sauman molemmin puolin kaksi teräslappua ja sai merkkiviivojen avulla huomata kiristetyn laatan siirtyneen sentin verran verrokista. Avoimiksi jätetyt liikuntasaumat ensimmäisen kerroksen lattiassa voidaan nyt valaa umpeen.

Elokuvateatteriin kelluva lattia

Lattiavalut ovat ajankohtaiset myös elokuvateatterissa ensimmäisessä kerroksessa.

Elokuvateatterin runkorakenteessa käytetään ääniteknisistä syistä hyväksi kelluvaa betonilaattaa. Keltaisena näkyvä Sylomer-äänenvaimennusmatto erottaa päälle tulevan pintalaatan runkorakenteesta. Näin teatterin äänet eivät johdu runkoon eivätkä kuulu sitä pitkin muualle taloon.

Sisämateriaalit hiipivät suunnittelupöydälle

Rungon ja lattiavalujen valmistuttua työmaalla voidaan alkaa vähitellen ajatella sisämateriaaleja. Työmaatoimistoon on vaivihkaa ilmestynyt erilaisia esitteitä ja näytteitä muun muassa lattiamateriaaleista.

Mansoor Ardam ja Tero Seppänen kertovat, ettei päätöksiä tai sopimuksia ole vielä tehty, mutta varhaisia keskusteluja on käyty eri toimittajien kanssa.

Sisämateriaalit tulevat herättämään paljon keskustelua, sillä vaihtoehtoja on viljalti niin materiaaleissa kuin väreissä. Käytännöllisyyden ja visuaalisten arvojen pitäisi lyödä kättä ja päätetyn linjan miellyttää suurta yleisöä.

Vielä on kesää jäljellä, ainakin YIT:n kypärään tehdystä kukka-amppelista päätellen. Kirjastoa rakentaa näinä aikoina kaikkiaan noin sata ihmistä. Kesätyöntekijät suoriutuivat harjoittelustaan niin kiitettävästi, että YIT pestasi heidät tuntityöntekijöiksi. Opiskelun ja työn yhdistyessä teoria ja käytäntö kohtaavat.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Kaupunkilaiset hämmästelevät Oodia

Millaisia ajatuksia näyttävä kirjastotyömaa herättää kaupunkilaisissa?

Kesäinen Töölönlahti on täynnä elokuun lämmöstä nauttivia nurmikolla istuskelijoita. Musiikkitalon terassilla soivat kitarat, pyöräilijät suihkivat Baanalla – ja vieressä nakutellaan suurta avaruusalusta. Vai Oodikos se on? Kävimme kysymässä, mitä kaupunkilaiset ajattelevat nopeasti kohonneesta rakennelmasta, jonka näyttävä valkoinen kattomuodostelma kerää huomion.

– Ai tuohonko se kirjasto tulee, kummastelee Musiikkitalon rinteellä istuva espoolainen Jaana.

– Näyttää modernilta. Rakennus herättää heti odotuksia sille, mitä sisäpuolelta löytyy.

– Futuristinen ja avaruusmainen, ja hieno, lisää lastenrattaita heijaava Liisa. Molemmat ovat iloisia siitä, että Oodi on loistavalla paikalla ja sulautuu Töölönlahden moniulotteiseen maisemaan.

– Esimerkiksi moderni rakennelma Allas Sea Pool näyttää omituisen irralliselta Kauppatorilla, vaikka onkin tyylikäs.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Moni huilaa lepohetkeään aivan kirjastotyömaan vieressä, mutta meteli ei häiritse liikaa.

– On helppo olla kiinnittämättä huomiota työmaahan. Meteliä on hämmästyttävän vähän, sanovat Baanan viereen parkkeeranneet Saara ja Johanna. He keskustassa asuvina ovat tyytyväisiä, että työmaalle kohoaa juuri kirjasto, eikä lisää toimistotaloja.

– Tosin luulin, että kirjasto rakentuu kauemmas Töölönlahdelle, Saara ihmettelee ja kummatkin toteavat yllättyneensä rakennuksen yhtäkkisestä ilmestymisestä.

– Se nousi ihan parissa yössä!

Etelähelsinkiläiset Tuulia ja Paula ovat hivenen kriittisempiä.

– Näyttää lentokentältä tai ostoskeskukselta. Toivottavasti siitä ei tule niin ruma kuin alueen muista rakennuksista. Emme odottaneetkaan, että valittaisiin kovin repäisevää arkkitehtuuria.

– Mutta rakennus on kuitenkin kansainvälisen näköinen, ja on hienoa, että kirjasto on mahtipontinen. Lisää hengailutilaa tarvitaan.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Koiran kanssa päivää paistatteleva jyväskyläläinen Sara ei tiedä, mitä työmaalle on tulossa.

– Ai kirjasto! Kiinnitin kyllä huomiota hienon näköiseen kattoon ja moderniin rakentamiseen. Mielestäni rakennus sopii hyvin miljööseen, kuten vaikkapa tuon jännittävän paikan viereen, Sara toteaa Kiasmaa osoittaen.

– Kirjasto näyttää tosi isolta!

Musiikkitalon kahviossa eläkeläisystävykset ovat viettämässä päivää. He ovat jo pitkään seuranneet keskustakirjaston kohoamista ja haluaisivat heti varata opastusvierailun.

– Rakennus on sopivan matala, ja rungon muodon hahmottaa jo hyvin. Olisi hyvä, jos vanhaa makasiinirakennusta voisi hyödyntää, kun se juuri kirjaston edustalla sijaitsee. Kirjaston viereen sopisi hyvin suomalaisista puista tehty ikebana-asetelma, Marja-Leena visioi ja toivoo myös siistejä wc-tiloja.

Alueen työntekijät ovat seuranneet kirjastokehitystä

Oodin työmaan läheisyydessä on paljon väkeä töissä. Sanomatalossa naputteleva toimittaja Kirsi Jääskeläinen kertoo seuranneensa keskustakirjaston rakentumista.

– Työkaverin kanssa oli puhetta, että pitäisi ottaa kuva, kun kirjaston paikalla oli pelkkä suuri maakuoppa. No, kuva jäi ottamatta, ja yllättävän nopeasti rakennus on noussut. Toivon, että kirjaston arkkitehtuuri tuo pehmeyttä ja luonnonläheisyyden tuntua lasiseen ja laatikkomaiseen lähialueen arkkitehtuuriin. Ja ennen kaikkea odotan, että pääsen työpäivän jälkeen piipahtamaan helposti kirjastossa.

Musiikkitalon kahviossa työskentelevä Sissi Hakala kertoo, että turistit ovat kyselleet paljon siitä, mitä viereen on valmistumassa.

– Meille kahviossa työmaa on tylsinä hetkinä viihdettä: katselemme, kun palikka kerrallaan rakennus kohoaa!

 

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Pääkuva: Helsinkiläiset Saara ja Johanna yllättyivät kirjaston rakentumisnopeudesta.

Reipasta tahtia kaikissa kerroksissa

Oodin rakennustyöt ovat jatkuneet lomakaudellakin ripeässä tahdissa joka puolella taloa kellarista kattorakenteisiin. Asennukset, putkitukset, hitsaukset, valut ja tarkastukset etenevät talon uumenissa, mutta rakentamisessa on saavutettu myös ulospäin näkyvä suuri etappi: parvekkeen runko on valmistunnut. Kansalaisparveke työntyy esiin Oodin länsisivustalta ja avaa ainutlaatuiset näkymät Helsingin arvokkaimpaan ytimeen.

Kuvassa näkyy Eduskuntatalo ylhäältä kirjaston vielä keskeneräiseltä parvekkeelta.

Parvekkeen saumojen hitsaukset vietiin loppuun heinäkuun kahdella viimeisellä viikolla. Työtä teettää vielä moni asia, muun muassa teräslevyelementtien päälle tuleva pintarakenne. Valmistuttuaan parveke tarjoaa vertaansa vailla olevan panoramanäkymän, jossa kohoavat Kiasma, Eduskuntatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo. Kansallismuseon torni siintää sekin horisontissa. Täällä kelpaa kävijän käyskennellä!

Maan tasalta nähtynä parvekkeen teräskannakkeet luovat kauniin graafisen muodostelman.

Alapuolelta katsottuna parveketta tukevat teräsrakenteet ovat miltei taidetta. Kannakkeet eivät kuitenkaan jää näkyviin vaan peittyvät puuverhouksen alle kuten talon muukin teräsrunko. Runko on nyt valmis, ja menossa ovat sen rakenteitten tarkastukset. Ristikkojen hitsaussaumoja käydään läpi ultraäänellä samaan tapaan kuin tehtiin taloa kannattelevien teräskaarien osalta. Rungon hyväksynnän jälkeen on julkisivuelementtien vuoro, ja työmaalla on jo varauduttu ensimmäisten elementtien asentamiseen.

Pohjoispää on eteläistä edellä

Pohjoisen lohkon ulkoseinille on vedetty sateelta suojaavat muovitukset, sillä ensimmäiset puuverhoukset asennetaan pohjoiseen. Sieltä alkavat myös sisätyöt.

Mansoor Ardam katsoo kameraan kypärä päässään ja keltainen huomioliivi yllään. Ollaan sisätilassa, jonka ulkoseininä tomivat tässä vaiheessa muovit.

– Valmiusaste on korkein pohjoispäässä, mutta töitä tehdään kaiken aikaa koko talon matkalta. Lattiatyöt ovat edenneet toivotulla tavalla joka ilmansuunnassa: ontelolaatat on asennettu ja yli puolet lattioista valettu. Muutaman lattiasauman jätimme tietoisesti auki kohdissa, joissa talon siltarakennetta vielä jännitetään, kertoo YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam.

Täysin uniikki kokonaisuus vaatii pääurakoitsijalta hyvää etukäteissuunnittelua, tarkkaa valvontaa ja tiukkaa aikataulujen hallintaa.

– Ainutlaatuisessa hankkeessa jokainen työvaihe on yksilöllinen ja vie aikaa. Meidän on vaadittava aikataulussa pysymistä kaikilta toimijoilta, sillä töitten eteneminen on joskus pienestä kiinni ja viivettä on vaikea kuroa umpeen. Oodissa ei onnistu systematisointi. Emme voi toimia kuin autotehtaalla: panna osia liukuhihnalle ja koota, Mansoor Ardam selvittää.

Seinällä on vieri vieressä kulkevia putkia, jotka jatkuvat kattoon. Taustalla mies seisoo henkilönostimen korissa katon rajassa ja hitsaa.

Rakennuksen talotekniikka lukuisine putkituksineen on kesän aikana tehnyt matkaa kellarista ylöspäin. Putket ovat nousseet toiseen kerrokseen, jossa hitsattiin heinäkuussa niiden kannakkeita kattoon. Kellarissa puolestaan menossa ovat ilmanvaihtokoneitten palosuojaukset.

Tietokoneella tehdyssä kuvassa kirjaston toinen kerros on täynnä putkia ja teknisiä ratkaisuja.

Talotekniikkaa on niin paljon, että sen tietokonemallinnus herättää herkästi mielikuvan suuremmastakin laitoksesta. Maallikko voisi erehtyä pitämään näkymää tehtaana tai laivana. Eri suunnittelijoiden yhdistelmämallista käy ilmi, miten tekniset järjestelmät, esimerkiksi ilmastointiputket, kulkevat tilojen välillä. Keskellä näkyvä suuri kolmio kuvastaa kerrosten välille jätettävää valoaukkoa. Sen ympärille asennetaan lasikaide, ja aukosta voi kurkistaa alempaan kerrokseen.

Tietokoneella tehdyssä kuvassa toinen kerros näkyy yläkantista eri huonetiloineen.

Toisessa kerroksessa rakennetaan ensimmäisiä sisäseinä. Kerrokseen on tulossa muun muassa studiotiloja, tietokoneluokka, vuokrattavia työhuoneita sekä toimisto- ja neuvottelutiloja.

Tietokonemallinnuksen kuva näyttää pienen neuvottelutilan, jonka seinät ovat lasiset.

Osa huoneista saa umpiseinät ja huolellisen äänieristyksen, osaan riittävät lasit. Näinä aikoina tehdään seinäotsia eli kuvassa lasin yläpuolella näkyviä rakenteita.

Massiiviset portaat valmistuksessa

Talon keskimaille asennetaan mittavat kaartuvat teräsportaat, jotka sitovat kolme kerrosta yhteen aulasta alkaen. Niistä tulee näyttävä elementti, joka auttaa suunnistamaan rakennuksessa.

Tietokonemallinnus esittelee portaittain nousevan istuskelualueen. Sen edessä on pyöreä aukko, ja huonetilassa näkyy teräspilareita.

Toisessa kerroksessa on laaja istuskelualue, joka kohoaa pienin askelmin ylöspäin. Teräsportaikko sijoittuu istuskelualueen tuntumaan pyöreän aukon kohdalle. Talon rungon ristikot ja pilarit jäävät osin näkyviin, mutta verhoiltuina.

Ulkona kolmannessa kerroksessa otetussa kuvassa on edessä teräsrakenteitten keskelle jäävä suuri aukko. Taustalla näkyvät Eduskuntatalo ja Musiikkitalo.

Rakenteisiin on jätetty valtaisa, kerrokset lävistävä aukko odottamaan 75 tonnia painavan porraskokonaisuuden valmistumista. Portaat valmistaa Normek Oy, jonka tuotantoa ovat myös taloa kannattelevat teräskaaret. Asentaminen ajoittunee joulukuulle.

Asenne ratkaisee rakentamisessakin

Työnjohtaja Mansoor Ardamilla on rakentamisesta ja sen etenemisestä oma filosofiansa. Hän lainaa afganistanilaista sanontaa, jonka mukaan pelissä pärjää se, jolla on taskussaan 40 ministerin aivot.

Mansoor Ardam seisoo kolmannessa kerroksessa ja nostaa suojalasejaan ylöspäin. Taustalla häämöttää Finlandia-talo.

– Kaikessa rakentamisessa osallisten on oltava viisaita edeltäkäsin ja sitouduttava parhaimpaansa. Jälkiviisaus ei auta ketään. Kaikkien osallisten pitää pystyä tekemään päätöksiä, eikä asioita saa pallotella. Rakentamisessa on aina tahoja, joita ei haittaa, jos jokin asia jää roikkumaan, mutta työmaa ei voi jäädä odottamaan. Pienikään asia ei saa jäädä levälleen, vaikka kyse olisi yhdestä mutterista. Tärkeintä on oikea asenne: don’t do your best – do whatever it takes!

 

Teksti ja valokuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 

Tietomallinnuskuvat:

Rakennetekniikka ja LVI-suunnittelu Ramboll, arkkitehtisuunnittelu ALA-arkkitehdit.