Reshape 2017 – kirjastokonferenssissa katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen

Kansainvälinen kirjastokonferenssi 21.-22. syyskuuta keskittyi tiloihin ja ihmisiin. Millainen kirjastotila on ideaalinen nyt, kun kirjaston ja ihmisen suhde on murroksessa?

Reshape-seminaarissa oli uusien kirjastojensa taipaleesta kertomassa muun muassa Tanskan, Hollannin, Ruotsin, Australian, Latvian, Ranskan, Belgian, Norjan, Venäjän, Viron ja Islannin kirjastoammattilaisia. Tietenkin mukana oli myös parhaillaan rakentuvan Oodin edustajia.

Syvällisenä punaisena lankana seminaarissa oli myötätunto ja kirjaston rooli myötäelämisen välittäjänä ja tuottajana. Professori Anne Birgitta Pessin puhe keskittyi myötätuntoon julkisessa tilassa. On tärkeää, millä tavoin ihminen on samassa tilassa toisten kanssa: millainen hänen aktiivinen roolinsa suhteessa toisiin ihmisiin on.

Luottamuksen ja positiivisuuden ilmapiiri saa aikaan innovaatioita, hyvinvointia, iloa, luovuutta ja kognitiivisten taitojen kehittymistä – kaikkea sitä, jota kirjastokin haluaa tarjota. Pessi muistuttaa, että myötätunto on tarttuvaa!

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Yhteinen äänimaailma

Kaupunkilaiset ottavat kirjastot omikseen. Julkisena tilana kirjasto on eniten me-henkeä luova laitos ja rakennus – sen omistavat kaikki kävijät, yhdessä. Me-henki syntyy helposti myös kirjastojen välillä, maista ja kansallisuuksista riippumatta.

Niin ilot kuin ongelmatkin ovat universaaleja. Seminaarissa keskityttiin esimerkiksi uudistuvien kirjastojen haasteelliseen äänimaailmaan, kirjastotilojen muunneltavuuteen, robotiikkaan, uusiin henkilökuntajärjestelyihin, monikulttuurisuuteen ja virtuaaliteknologiaan.

Moni puhuja huomioi joustavien tilojen äänimaailmat. Meri Kytö Tampereen yliopistosta soitti nauhalta esimerkkejä kirjastojen äänistä ja puhui asiakkaiden odotuksista. Miltä kirjaston kuuluu kuulua? Kaikki mitä teemme, tuottaa ääntä. Ääni on kommunikaation väline – ja monella äänellä on tietty tehtävänsä.

Ennen kirjastot olivat monumentaalisia instituutioita, joissa suosituin sana oli hysssss. Nyt kuljetaan urbaanin kahvilamiljöön suuntaan, vaikka hiljaiset tilat ovat yhä monien toiveissa. Henkilökunnan kannattaa kuunnella kirjastonsa ääniä ja kävijöiden palautetta ja tehdä konkreettisia, usein aivan pieniäkin asioita miellyttävän äänitilan puolesta.

Teknologia apukäsinä

2010-luvun loppupuoli on kiihkeän kehityksen aikaa. Konferenssipäivinä kävijät saivat tutustua Oodiin virtuaalisten lasien tuottaman elämyksen kautta. Sakari Salli kertoi virtuaalisen mallinnuksen apukeinoista suunnittelun osana. VR-Oodin avulla myös ulkotila aukeaa ja näyttää tulevaisuuden Töölönlahden. Lue lisää aiheesta: Virtuaalinen Oodi.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Cristina Anderssonin kiehtova puheenvuoro robotiikasta avasi uusia näkökulmia. Robottien tulo osaksi palvelustruktuuria on kalleuden vuoksi ollut yllättävänkin hidasta. Andersson silti sanoo, että teknologia saapuu nopeammin kuin ymmärrämmekään.

Ihmisillä on huoli siitä, vievätkö robotit työmme. Anderssonin mukaan oppimaan kykenevät robotit työskentelevät ihmisten rinnalla ja oppivat meiltä. Ihmiset löytävät aina tehtävänsä. Robottien tehtävä on olla tehokkaita: ne omaksuvat valtavia tietomääriä, eivät pidä lomia, pärjäävät ilman kahvia, ovat aina terveitä eivätkä jurputa toisten selän takana.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Sara Jorgensen Herningin kirjastosta Tanskasta esitteli uuden digitaalisen kirjastomallin, jossa nettisivulla on oma kirjastoisäntä tai -emäntä ja jossa kirjat ovat esillä kuin Netflix-valikoimassa selattavana ja lainattavana.

Vertaiskannustusta

Konferenssin helmiä olivat eri maiden kirjastojen puheenvuorot. Oman Oodin kehitystä on hyödyllistä verrata muihin uusiin kirjastoihin.

Kööpenhaminan pääkirjaston Sanne Caftin puheenvuoro nostatti ajatuksia. ”Kööpenhaminan malli” on tiukka ja ronskiin karsimiseen pohjautuva. Henkilökunta yksinkertaistaa ja suunnittelee kaiken uudestaan, opettelee kieltäytymään turhista tehtävistä, omaksuu vauhdilla uusia rooleja ja vähentää yksilökohtaista palvelua. Kaikessa on jaksettava joustaa.

Monissa kirjastoissa, kuten Tanskan Aarhusin Dokk-1:ssa, ollaan huomattu, että kumppanit ja kävijät haastavat kirjaston kaiken aikaa. Ihmismassat ja rakennuksen muunneltavuus eivät ole helppoja hallittavia. Belgialaisen Ghentin kirjaston Krist Biebauw mainitsi saman kuin moni muu: kaupunkilaisten reitit rakennuksissa ovat yllättäneet suunnittelijat. Ne ovat usein vastoin odotuksia.

Loppujen lopuksi kaikkien uusienkin kirjastojen kohdalla kyse on yhä joukosta tarinoita. Nizar Keblawi Malmösta kertoi tarinatyöpajoista maahanmuuttajalasten kanssa, kaukaisin vieras Marian Morgan-Bindon Australian Gold Coastista taas suuren maan yhteisöllisyydestä.

Tarinat pysyvät osana kirjastoja, koska luomme uusia itse lisää. Islannin Akureyrin kirjastonjohtaja Hólmkell Hreinsson tiivisti koko konferenssin lauseeseen: ”Kirjastot muuttuvat, ihmissydän pysyy aina samana.” Haluamme olla yhdessä, osana tarinaa.

Katso koko konferenssin puheenvuorot: kirjastokaista.fi

Teksti: Siru Valleala
Pääkuva (Meri Kytö): Sampo Matikainen/Hanna Hopea

RESHAPE 2017 – People and Spaces

RESHAPE 2017 – People and Spaces

21.-22.9.2017. Helsinki Congress Paasitorni

Reshape 2017 on Helsingin kaupunginkirjaston järjestämä kansainvälinen konferenssi, joka tänä vuonna keskittyy tiloihin ja ihmisiin. Konferenssissa tarkastellaan kirjastotiloja useista eri näkökulmista sekä pohditaan ihmisen ja kirjaston suhdetta niin henkilökunnan kuin erilaisten asiakasryhmien kautta sekä kirjaston roolia laajemmin myötätunnon käsitteen kautta.

Ohjelmassa muun muassa

  • Keynote speakerina professori Anne Birgitta Pessi puhuu myötätunnosta julkisessa tilassa.
  • Kööpenhaminan kaupunginkirjaston apulaiskirjastotoimenjohtaja Sanne Caft kertoo palvelujen uudenjärjestämisestä sekä uudesta henkilökuntamallista.
  • Alankomaalainen arkkitehti Aat Vos puhuu kirjastotiloista ja niiden muunneltavuudesta.
  • Cristina Andersson Develorista puhuu robotiikasta ja robottien mukanaan tuomasta työn muutoksesta kirjastojen näkökulmasta.
  • Nizar Keblawi esittelee Malmö kaupunginkirjaston monikulttuurista toimintaa.
  • Kirjastotoimenjohtaja Marian Morgan-Bindon Gold Coastin kaupungista kertoo, mitä Australian kirjastoissa tänä päivänä tapahtuu.
  • Esittelyssä myös uusia kirjastoja maailmalta sekä kokemuksia siitä, kuinka suunnitelmat ja arkitodellisuus kohtaavat uutta kirjastoa avattaessa. Mukana muun muassa Århus, Ghent, Caen, Herning, ym.

Täältä löydät konferenssin ohjelman (pdf, englanninkielinen, linkki päivitetty 20.9.).

Osallistumismaksu on 200 euroa, sisältäen ohjelman, lounaat sekä konferenssi-illallisen torstaina. Matkat tai majoitus ei kuulu hintaan. Tapahtumapaikkana on Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki.

 

Lisätietoja antavat:

Kristina Virtanen: kristina.virtanen@hel.fi, 040 187 2616

Antti Sauli: antti.sauli@hel.fi, 040 658 6984

 

Reshape – Designing the future of the library

Oletko kiinnostunut uusien kirjastopalvelujen muotoilusta, kirjastotiloista ja saavutettavuudesta? Tervetuloa Helsinkiin syyskuun 26-27.9. 2016 kansainväliseen konferenssiin Helsinkiin hotelli Scandic Paasiin. Tule kuulemaan kokemuksia uusien ja äskettäin remontoitujen kirjastojen suunnittelusta. Puhujina ovat muiden muassa Aalto-yliopiston professori Anne Stenros (Professor of Design business management) ja Mr. Tom Loosemore, joka on edelläkävijä digitaalisten palvelujen kehittämisessä julkiselle sektorille Isossa-Britanniassa. Kuulemme myös Tanskan Aarhusin Dokk1 –kirjaston johtajaa Knud Schulzia hänen kokemuksistaan vuosi sitten avatun kirjaston vetäjänä.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet (englanniksi)

Tervetuloa, Aarhusin uusi suurkirjasto

Tanskassa vietettiin tärkeää päivää viime lauantaina 20. kesäkuuta, kun Skandinavian suurin julkinen kirjasto aukaisi ovensa. Tanskan toiseksi kookkaimman kaupungin Aarhusin itäpuolella sijaitseva satama on kokenut muodonmuutoksen viime vuosien aikana. Näyttävä Dokk1, 30 000 neliömetrin kokoinen rakennus, on yksi uusista tulokkaista.

Dokk1 on osa jättimäistä Urban Mediaspace -projektia, joka muokkaa Aarhusin satama-aluetta kaupunkilaisia monipuolisesti ja elävästi palvelevaksi tilaksi. Rakennuksen lasisesta kirjasto-osasta on avara, 360 asteen näkymä niin vesistön, metsän kuin kaupunginkin suuntaan.

Arkkitehtonisen työn takana on Schmidt Hammer Lassen -toimisto, joka voitti suunnittelukilpailun vuonna 2009. Toimisto vastaa myös muun muassa kanadalaisten Halifaxin ja Edmontonin uusien kirjastojen suunnittelusta.

Kevytrautatie ja oma juna-asema sekä automatisoitu, tuhannen pysäköintipaikan autoparkki helpottavat Dokk1:n saavutettavuutta. Alueelle on perustettu myös joukko uusia pyöräilykaistoja ja 500-paikkainen pyöräparkkialue.

Tulevaisuuden kirjasto ei ole enää vain paikka, jossa lainataan aineistoa, vaan kokonaisuus, joka moninaisin tavoin tukee erilaista oppimista. Aarhusin kirjasto on hyvä esimerkki uudesta konseptista, josta myös Helsingin keskustakirjasto ottaa esimerkkiä.

Visuaalista harkintaa

Monikulmaisessa Dokk1:ssa ei ole määritelty erikseen rakennuksen etupuolta. Sisäänkäyntejä on useita, mikä helpottaa ihmismäärien hallinnassa. Ylimmässä osassa on virastoja ja vuokratoimistotiloja. Keskiosassa on kaksi kirjastokerrosta, jotka jakautuvat viiteen tasanteeseen teemoittain: näyttelytiloja, pelitiloja, interaktiivisia työpajatiloja, lukutiloja ja tapahtumatiloja. Maatasossa on mediatiloja, lukutiloja, juhlasali ja kahvila.

Rakennuksen läpi kulkee tilat yhdistävä ramppi, joka johtaa lasten omalle, meluvapaalle touhualueelle. Lapsille on kirjastossa myös oma teatteriauditorio, työpajatilat, läksykahvila ja vauvanhoitohuone.

Kim Holst Jensen arkkitehtitoimistosta kuvailee rakennusta monikulttuuriseksi kohtaamispaikaksi, joka muuttaa ihmisten perspektiiviä koko kaupunkia kohtaan. ”Dokk1 ei ole pelkkä rakennus. Se on keskus, jossa jaetaan ja vaihdetaan tietoa ja taitoa ja tarjotaan mahdollisuuksia. Sekä sisä- että ulkopuoli luovat visuaalisen yhteyden itse kaupunkiin, mikä stimuloi luovaa yhteistyötä”, Jensen sanoo.

Visuaalisiin mielikuviin panostetaan esimerkiksi lattioissa olevilla aukoilla, jotka saavat aikaan avoimuuden vaikutelmaa. ”On kävijää inspiroivaa, että hän voi helposti nähdä tilasta toiseen. Tarjonnan hahmottaminen on helpompaa. Avoimuus rohkaisee myös sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kirjaston käyttäjien kanssa. Luomme luovalla yhteistyöllä liikkuvan tiedon yhteiskuntaa.”

Kirjaston aineisto sisältää runsaasti kirjoja, äänikirjoja, e-kirjoja, lehtiä, musiikkia ja pelejä. Haasteena on ollut aineiston sijoittelu löydettävyyden suhteen loogisesti ja selkeästi. Kävijöiden palautteen ja käytännön kokemuksen mukaan palveluja muokataan tarpeita vastaaviksi.

Dokk1 haluaa painottaa digitaalisia mahdollisuuksia ja tulevaisuuden kelkassa tiukasti pysymistä, silti perinteisten kirjastoarvojen säilyessä vahvoina.

Tärkeitä arvoja

Dokk1:een odotetaan saapuvan päivittäin noin 3500 kävijää. Sisääntulo-osassa sijaitsee kaupunkilaisia palveleva asiointikeskus, jossa voi esimerkiksi suorittaa osoitteenmuutoksia ja jättää hakemuksia päivähoitopaikkaa, eläkettä tai sairasvakuutuskorttia varten.

Kirjastossa on myös kahvila, 300 paikan juhlasali, hiljaisia lukutiloja, olohuonemainen maisemahuone, kokoustiloja ja opiskelusoppia.

Ulkopuolinen ympäristö elää muutoksen tilaa ja tulee tarjoamaan paljon mielenkiintoista satama-alueella vesistömaisemissa. Uusilla aukioilla voi tavata ystäviä, ja niillä tullaan järjestämään konsertteja, kirpputoreja ja pelitapahtumia. Koko alue on noin neljän jalkapallokentän suuruinen, joten tilaa toiminnalle on paljon. Rakentaminen jatkuu ainakin vuoden 2016 loppuun.

Dokk1 määrittelee omat ydinarvonsa näin:

  • elämän mittaista oppimista
  • yhteistyötä ja verkostoitumista
  • kulttuuria ja kokemuksia
  • älykkyyttä ja interaktiivisuutta
  • henkilökohtaista kehittymistä
  • kaupunkilainen avaintoimijana
  • muokattava ja ammattimainen organisaatio
  • kestävän kehityksen ikoni

Helsingin tuleva keskustakirjasto jää seuraamaan Aarhusin kirjaston kehittymistä suunnannäyttäjänä.

Dokk1
Hack Kampmanns Plads 2

Lue lisää: https://dokk1.dk/

Next Library® -festivaalia ja kansainvälisiä avajaisjuhlia vietetään 12.-15. syyskuuta 2015: https://dokk1.dk/english/next-library-festival

Teksti: Siru Valleala

Kirjastokonferenssi kutsui aikakoneeseen

Kuten kirjat muodostavat yhteen kerääntyessään kokoelman nimeltä kirjasto, muodostavat ihmiset yhteen kerääntyessään samoin monipuolisen, rikkaan kokoelman. Tällainen moniääninen yhteisö synnytettiin Helsingissä maaliskuun lopulla järjestetyssä kansainvälisessä kirjastoalan konferenssissa Designing Today, Destination Tomorrow: Libraries Equipped to Serve and Innovate.

Suomessa, kuten muissakin maissa, kirjastoala elää suurta muutoksen aikaa, ja Helsingin keskustakirjaston syntyprosessi tuottaa kokonaan uudenlaisen kirjastokokonaisuuden. Helsingin konferenssiin edustajia saapui paitsi Suomesta, myös Kanadasta, Ruotsista, Tanskasta, Baltian maista ja Virosta. Kirjastojen työntekijät ja arkkitehdit muodostivat enemmistön osallistujista.

Vaikka konferenssissa aihepiireinä olivat vaikeatkin tulevaisuuden haasteet, oli tunnelma rento ja sen myötä keskustelua synnyttävä.

Kone Oy:n muotoilujohtaja Anne Stenrosin aiheena oli ihmisläheinen kaupunki

Kone Oy:n muotoilujohtaja Anne Stenrosin aiheena oli ihmisläheinen kaupunki.

Kurkistus alan ulkopuolelta

KONEen muotoilujohtaja Anne Stenros tarjosi herättäviä ajatuksia ja lukumääriä. Tulevaisuuden kirjasto sisältää paljon muuttuvia tekijöitä – myös ihmisissä näkyvän muutoksen. Stenros puhuu koko suuresta elämäntapojen mullistuksesta ja julkisista tiloista, jotka ovat parhaillaan muutoksen kourissa. Kaupungistuminen ja väestönkasvu eivät ole supistumassa vaan kasvamassa mittoihin, joiden seurauksia on vaikea ennustaa. Vuoteen 2050 mennessä 72% maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Tällä on vaikutusta muun muassa ostovoimaan ja koulutuksen tarpeisiin.

Stenros ennakoi, että tulevaisuuden sukupolville tärkeää on työ, koulutus ja köyhyydestä huolehtiminen, ei niinkään perhe ja koti. Sinkkujen määrä kasvaa, ja freelancetyö lisääntyy. Kuinka palvella parhaiten julkisissa tiloissa nuoria, joille ”bleasure” (”business + pleasure”) on ”cofficessa” (”office + coffee house”) hoideltavaa arkipäivää?

Stenrosin mukaan ihmiset ovat jo nyt yhä kiinnostuneempia erilaisista neutraaleista maaperistä, ”kolmansista tiloista”, joissa luodaan uusia ajatuksia yhteistyössä muiden kanssa. Sellaisista paikoista, joissa on tasa-arvoisen helppo olla ja jotka tuottavat tunnelmallaan mielihyvää.

Keki-seminaari-2015-144

Halifaxin joulukuussa avatun keskustakirjaston arkkitehti George Cotaras ja johtaja Åsa Kachan.

Katsaus uusiin kirjastosuunnitelmiin

Helsingin keskustakirjaston esittelyn ohella ääneen pääsivät kahden seminaaripäivän aikana Knud Schulz ja Britta Bitsch tanskalaisesta Aarhusin kirjastosta, Reinert Mithassel Oslosta, Kirsi Lukkanen Kaisa-kirjastosta, Åsa Kachan ja George Cotaras Kanadan Halifaxista, Simona Ziliene Vilnasta ja Anne-Marie Evers Tukholmasta.

Halifax on historiallinen kaupunki, jonka joulukuussa 2014 avatun uuden pääkirjaston keskeinen piirre on sen muunneltavuus. ”Kun ihmiset saapuvat kirjastotilaan, he ensimmäiseksi siirtävät pöydät ja tuolit itse haluamaansa muodostelmaan”, kertovat kirjastotoimen johtaja Åsa Kachan ja arkkitehti George Cotaras. ”Tila muuttuu, kun se muutetaan. Perheet saattavat viettää päiviä yhdessä kirjastossa.” Halifaxissa arkkitehdit ovat suunnitelleet kirjaston yhdessä kirjastotoimen kanssa ilman arkkitehtuurikilpailua.

Vanhaa ja uutta taas rinnastavat Vilnan uusi, maiseman osaksi muokattu pääkirjasto ja Tukholman vanha, taidekylläinen kaupunginkirjasto, joka kamppailee ilmastointiongelmien kanssa.

Pääasia kaikessa muutoksessa on kuitenkin ihminen. Uudet ja vanhat kirjastot muokataan ihmisten käyttöön ja heidän toiveidensa mukaan. Knud Schulzin mukaan ihmiset haluavat luoda, osallistua, löytää ja kokea, inspiroitua, oppia, tavata ja esittää.

Konferenssin vetäjä Meiju Niskala ja Aarhusin pääkirjaston johtaja Knud Schulz

Konferenssin vetäjä Meiju Niskala ja Aarhusin pääkirjaston johtaja Knud Schulz.

Keskustelu kirjastolaisten muuttuvista rooleista

Myös yleisö pääsi jakamaan ajatuksia ja keskustelemaan kirjaston työntekijöiden tulevasta ammattikuvasta:

  • kirjaston työntekijän olisi hyvä hallita kaikki roolit psykiatrisesta sairaanhoitajasta it-taituriin
  • asiakkaiden omat taidot voivat opettaa työntekijälle paljon uutta
  • haasteisiin voidaan tarttua yhdessä ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa
  • tärkeää on oppia asiakkaan lähestymisen taito: ei tunkeilevaa, muttei etäistäkään palvelua
  • joustavaa, henkilökohtaista palvelua: kukin asiakas tarvitsee omanlaistaan tyyliä
  • eri kävijäryhmien suhteen opiskelua: mitä nuoret kaipaavat, mitä seniorit toivovat?
  • asenteeksi muutosmyönteisyys, sopeutuvaisuus ja pelottomuus

Keskustelemassa Tuula Haavisto, George Cotaras, Katti Hoflin, Anne-Marie Evers, Åsa Kachan ja Antti Nousjoki

Keskustelemassa Tuula Haavisto, George Cotaras, Katti Hoflin, Anne-Marie Evers, Åsa Kachan ja Antti Nousjoki.

Käytäntö toteen

Konferenssin loppupuolella alkoi yhä enemmän nousta pintaan kysymys: kuinka tehdä tämä kaikki? Miten puristaa kaikki hienot ideat, malliesimerkit maailmalta ja kaupunkilaisten toiveet yhteen kirjastorakennukseen?

Loppupaneelissa Helsingin keskustakirjasto olikin jälleen esillä. Keskustakirjaston arkkitehti Antti Nousjoki heitti ilmoille yhden tärkeän kysymyksen: entä jos kirjastoon saapuu liikaa ihmisiä – toimiiko rakennus silloin? Kuinka testata tiloja ruuhkapäivien varalle?

Helsingissä kaupunkilaiset ovat olleet keskeisesti mukana ideoimassa tulevaa toimintaa. Lopullinen valinta on kuitenkin aina raadollinen prosessi, kuten kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto totesi. Osan hyvistäkin ideoista joutuu jättämään pois. Nousjoen mielestä on hyvä, ettei keskitytä aivan kaikkeen. ”Liian monikäyttöinen ei ehkä ole ollenkaan käyttökelpoinen”, hän sanoi. Åsa Kachan miettii sitä, kuinka valita oikeat partnerit ja kertoa osalle kieltävä vastaus.

Lopuksi Reinert Mithassel herätti hilpeyttä toteamalla ääneen: ”Kukaan ei ole vielä puhunut mitään kirjoista!” Hän muistutti, että työntekijöiden näkökulma on eri kuin ihmisillä, jotka käyttävät kirjastoa henkilökohtaisessa elämässään. Kaikki muutokset tapahtuvat myös hitaasti, sisä- ja ulkopuolellamme, joten hoppua ei tarvita. ”Prosessi ei pääty, ja se on hyvä. Joustavuus lisää joustavuutta. Kun yhdessä joustavasti tehdään ja jaetaan, liikutaan unelmien ja heräämisen kautta toteutukseen.”

Projektipäällikkö Reinert Mithassel Oslosta veti konferenssin teemat yhteen

Projektipäällikkö Reinert Mithassel Oslosta veti konferenssin teemat yhteen.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Maisa Hopeakunnas

Lue lisää ja katso esitykset ja videot  (englanniksi) 

Tokion T-site on kirjan ystävän kohokohta

Jos kirjafani saisi laatia unelmien lukutaivaan, olisi lopputulos varmasti lähellä erästä ihan oikeaa paikkaa. T-Site sijaitsee Tokiossa, Daikanyaman trendikkäässä ja kalliissa, mutta ilmapiiriltään rennossa kaupunginosassa, puutarhan katveessa. Tsutaya-kirjakauppaketju loi unelmista totta pari vuotta sitten ja perusti lukutoukan kokonaisen viihdekeskuksen. Read more »

Mallia Englannista: The Library of Birmingham

Kesällä 2013 Birminghamin keskusta kokee muutoksen kun The Library of Birmingham on valmis. Uudesta pääkirjastosta tulee kaupungin keskipiste kulttuurille ja tiedolle. Kirjasto integroituu vieressään olevaan tunnettuun teatteriin, joka on nimeltään Birmingham Repertory Theatre (lyhyemmin The REP). Kirjaston ja teatterin suunnitellaan toimivan yhteistyössä, jotta ne voivat tarjota yleisölle uusia ja jännittäviä tapahtumia. The Library of Birmingham on lippulaiva isolle muutossuunnitelmalle, joka tulee uudistamaan Birminghamia seuraavan 20 vuoden ajan. Uudesta kirjastosta halutaan kaupungin sosiaalinen sydän. Read more »

Mallia Espanjasta: Mediateka

Alhóndiga Bilbao on monipuolinen tapahtumapaikka noin 353 000 asukkaan Bilbaossa, Espanjassa. Tapahtumapaikan on suunnitellut ranskalainen Philippe Starck yhteistyössä Thibaut Mathieun kanssa. Rakennus avattiin yleisölle vuonna 2010. Tila on nimitetty kulttuurin ja vapaa-ajan keskukseksi. Keskuksessa on viisi maan päällä olevaa kerrosta ja kaksi maan alla olevaa. Alhóndiga Bilbao sisältää elokuvateatterin, urheilukeskuksen, näyttelytiloja, auditorion, kauppoja, ravintolan – ja kirjaston nimeltä Mediateka. Read more »

Mallia Tanskasta: Urban Mediaspace Aarhus

Tanskan toiseksi suurimman kaupungin Aarhusin keskustaan on kohoamassa huippumoderni ja tyylikäs tila nimeltä Urban Mediaspace Aarhus. Se tulee aivan joen rantaan ja sitä ympäröivät keskustan tärkeimmät rakennukset. Paikasta toivotaan tulevan kaupungin tiedon ja kulttuurin sydän. Siitä tahdotaan Aarhusille vakituista ikonia, joka voi pysyä pystyssä jopa tuhat vuotta!

Read more »

Tutkimusmatka, löytö ja arvoitus — tilaa lapsille ja nuorille

Rum för barn on lastenkirjasto Kulturhusetissa, Tukholmassa. Mutta se on myös tutkimusmatka, löytö ja arvoitus. ”Emma tycker att det var jättespännande!”, kirjoittaa pienen tytön äiti Där mitt hjärta bor-blogissaan tiistaisen käynnin jälkeen Rum för Barnissa. Ja se pitää varmasti paikkansa, sillä ”svea-mamman lastenhuoneesta” löytyvät kaikki sirkuksen piirteet: uteliaisuus, hullunrohkeat kokeilut, akrobatia, yllätyksestä syntyvä nauru sekä tunne siitä, että jokin taianomainen on juuri kulkenut ohi ja koskettanut meitä.

Read more »