Keskustakirjaston nimeksi valittiin Oodi

Kaikille avoin nimikilpailu uuden kirjaston uudesta nimestä järjestettiin lokakuussa. Kilpailuun tuli kaikkiaan 2 600 ehdotusta, joista 1 600 oli eri nimiä. Raati valitsi niiden joukosta voittajaksi ehdotuksen ”Oodi”. Nimi paljastettiin näyttävästi uuden kirjaston sijaintipaikalla, Kansalaistorilla, osana Suomi 100 -uudenvuodenjuhlia.

Voittajanimen valitsi tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Valintaa perusteltiin mm. sillä, että Oodi on helposti muistettava, lyhyt, suuhun sopiva sekä taivutettava ja toimii monilla eri kielillä. Nimellä haluttiin olevan yhtymäkohta kirjallisuuteen ja sitä kautta kirjastoon. Oodi-nimiehdotuksen lähetti Mirja Lounameri. Hänet huomioidaan kutsulla talon avajaisiin joulukuussa 2018.

Ajaton nimi demokratiaa ja sivistystä edistävälle rakennukselle

Kielitoimiston sanakirjan mukaan oodi on ”haltioituneen sävyinen lyyrinen runo”, jonka ei tarvitse olla mittaan kirjoitettu. Sanalla on pitkä historia: jo muinaisessa Egyptissä ja antiikin Kreikassa oodi oli ylistyslaulu, milloin syntymäpäiväsankarille, milloin kuninkaalle. Kirjasto Oodi tulee olemaan ihmisten ja lukemisen talo, demokratian ja sivistyksen paikka ja lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille.

 

Lisätietoja: www.hel.fi/kirjasto

Uutenavuotena vietetään nimijuhlaa!

Uudenvuodenaattona paljastetaan keskustakirjaston nimikilpailun tulos. Lokakuun äänestysinto oli vilkasta, ja nyt jännityksellä odotamme, minkä nimistä seuraa Töölönlahden Kiasma, Sanomatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo vuonna 2018 saavat.

Suomessa kirjastojen nimet ovat varsin perinteisiä seutuun liittyviä. Poikkeuksia ovat muun muassa Tampereen Metso-kirjasto ja vaikkapa Turun yliopiston kirjasto Feeniks. Pääkaupunkiseudulla painotetaan alueen tai katujen nimiä (Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto), ja myös Kirjasto 10 liittyy osoitteeseen (postinumero 00100). Toinen vaihtoehto on ostoskeskuksen nimi (Sellon kirjasto, Entressen kirjasto).

Keskustakirjastoa on jo totuttu kutsumaan yksinkertaisesti keskustakirjastoksi, mutta olisiko kekseliäämpi ja lyhyempi nimi ytimekkäämpi? Uusi kirjasto ei tule myöskään olemaan pelkkä kirjasto, vaan monipuolisen palvelun ja kaikille avoimen kulttuuririkkaan sisällön keskus.

Töölönlahden naapureiden nimihistoriaa

Alueen erikoisin nimi on eittämättä myös erikoisimman muotoisen rakennuksen hallussa: Kiasma. Arkkitehti Steven Hollin kilpailusuunnitelman alkuperäinen nimi oli “Chiasma“, joka sittemmin jäi myös käyttönimeksi ja muotoutui suomalaisempaan muotoon Kiasma.

Kreikan kielen sana khiasmos tarkoittaa asettelua ristiin. Sana juontaa juurensa meidän X-kirjaimemme muotoisesta khi-kirjaimesta. Anatomian sanastossa kiasma tarkoittaa silmän näköhermojen risteymäkohtaa. Holl suunnitteli Kiasman risteyskohdaksi kaupunkitilaan: toisella puolella on Helsingin keskusta, toisella Töölönlahti.

Keskustakirjasto ja Kiasma

Kulttuurirakennusten ollessa kyseessä on yleisesti suosittu suurten taiteilijanimien muistamista. Finlandia-talon nimi juontuu säveltäjä Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä. Suunnittelija Alvar Aalto näki rakennuksen, samoin kuin koko Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina, kun taas Senaatintori viittasi aikakauteen, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen osa.

Toiminnallisuus määrittää monia kaupungin rakennusten nimiä. Helsingissä on esimerkiksi Eduskuntatalo, Kulttuuritalo, Kansallismuseo ja Kansallisteatteri. Musiikkitalon nimi ei voisi olla kuvaavampi. Myös Sanomatalo on selkeän käytännöllinen. Runollisimmasta ja historiallisimmasta päästä on Ateneum, jonka nimi pohjautuu kreikkalaiseen mytologiaan (ateneum: tiedon ja viisauden jumalatar Athenen temppeli). Ateneum valmistui yhteiseksi taiteiden taloksi vuonna 1887.

Liikerakennusten nimiin liittyy usein käyttöhistoria. Vaikkapa vuonna 1961 valmistuneen Aikatalon rakennutti Aikalan Kello ja Kulta Oy:n toimitusjohtaja Olga Aikala (1883-1962). 1938 kohonnut Tennispalatsi oli alkuun Auto- ja Tennistalo, ja Tennispalatsi-nimeä käytettiin vain kolmannen kerroksen urheilutiloista.

Kansalaistorilla Uutenavuotena koko suomen bileet

Keskustakirjastoa on ehditty nimetä jo aiemminkin. Helsingin Sanomat järjesti oman epävirallisen nimikilpailunsa vuonna 2013. Kirjaston viralliseen lokakuun kilpailuun tuli melkein 3000 ehdotusta ympäri Suomen. Yli 1600 ehdotuksista oli erilaisia. Kaikkien ehdottajien kesken arvottiin elämyspäivä Helsingissä, ja muun muassa hotelliyöpymisen sisältävän palkinnon sai Karla Suvanto Porista. Varsinainen nimenantaja tai nimenantajat palkitaan avec-kutsulla kirjaston avajaisiin joulukuussa 2018.

Nimenpäätösraadissa ovat mukana apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto, kirjailija Claes Andersson, kirjailija Riina Katajavuori, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen, Ruuti-ydinryhmän jäsen ja opiskelija Titta Lilja, keskustakirjaston johtava suunnittelija Pirjo Lipasti, markkinointitoimisto Måndagin suunnittelija Arto Sivonen, opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Hannu Sulin ja Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö Sari Lehikoinen.

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla kestää keskipäivästä kello yhteen yöllä, ja tiedossa on vauhdikasta, musiikillista ja nostalgista ohjelmaa Suomesta. Keskustakirjasto lupaa yllätyksellisen tavan nimikilpailun tulosten julkaisuun. Luvassa on myös kirjaston työmaan kupeessa oleva jääseinä, jonka pintaan voi maalata terveisiä.

Hyvää joulua ja uljasta uutta 100-vuotisvuotta!

Teksti: Siru Valleala

Lue lisää:

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla

Suomi Finland 100

Aula on käyntikortti kirjastoon

– Kuinka luoda keskustakirjaston aulasta toimiva palvelukokonaisuus?

Keskustakirjaston sisältöjen suunnitteluun liittyvät olennaisena osana parhaillaan käynnissä olevat palvelumuotoilutyöpajat. Perhekirjastotyöpajasta kerrotaan täällä, ja nyt vuorossa oli työpaja, jossa keskityttiin keskustakirjaston aulaan palveluympäristönä.

Mukana Töölön kirjastossa järjestetyssä pajassa oli muotoilutoimisto Palmun palvelumuotoilijoiden ohjauksessa osallistujia sekä kirjaston sisältä että yhteistyökumppaneilta. Tällä hetkellä keskeiset kumppanit ovat Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto (VAKA), Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI), Helsingin kaupunki, Visit Helsinki, Aalto-yliopisto sekä kirjaston suunnittelija, ALA-arkkitehtitoimisto.

kuva1

Keskeiset kysymykset liittyivät kirjaston aulan palveluvisioihin. Aulakerroksen palvelut johdattavat kirjaston muihin tiloihin, tapahtumiin ja toimintoihin. On tärkeää, että asiakas aulaan saapuessaan löytää tarvittavat opasteet ja kaivatun informaation henkilökohtaiseen kirjaston käyttöön.

Koska kumppaneita Helsingin kirjastolla on useita, merkittävänä tavoitteena on synnyttää aitoa ja toimivaa yhteistyötä, joka palvelee koko talon väkeä vierailijoista kokopäiväisiin työntekijöihin. Keskustakirjaston konsepti oppimis-, osaamis- ja työympäristönä tulee olemaan uudenlainen ja uutta luova.

Ruuhkakohdat kartalle

Keskustakirjaston odotetaan tuhatta kävijää tunnissa, jolloin ulko-ovi käy noin joka kolmas sekunti.

Aulakerroksen koko neliömäärä on noin 2000 . Sisäänkäyntejä on kolme, ja tiedossa on, että aula tulee olemaan kuhiseva sisääntulon ja kauttakulun keskipiste. Samalla se on se osa kirjastoa, jonka kävijä ensimmäiseksi näkee.

Palvelutyöpajan yhtenä tehtävänä on pohtia sitä,minne ihmiset aulassa kerääntyvät ja minne kävijä ohjautuu. Työpajassa asiaa havainnollistetaan pohjapiirroskuvalla, johon kukin osallistuja saa piirtää oman asiakaskohderyhmänsä oletetun reitin. Kohta kuva on täynnä taiteellisia tussiviivoja.

img_1108-3

Toiseen karttaan työpajalaiset saavat kiinnittää omalla värillään tarroja sen mukaan, mitkä kohdat aulassa heidän mielestään tulevat olemaan niin sanottuja hot spot -alueita, paikkoja, joihin ihmisiä ja omia asiakasryhmiä kerääntyy eniten.

Nopeasti näkyy esimerkiksi se, että  keskustakirjaston aulassa väkijoukot tulevat kulkemaan edestakaisin palvelulta toisella. Palautus- ja lainauspisteissä on erityisen paljon kaksisuuntaista liikettä. Pohditaan myös sitä, millä tavoin kirjastoa tutkitaan nähtävyys- ja fiilistelymielessä, maisemien ääreen hakeutuen.

Tärkeänä nähdään heti opasteiden toimivuus erityisesti ruuhkakohdissa, kuten vastaanotossa ja neuvonnassa.

img_1093-3

Värikäs väki vilisee

Aulassa on asiakaspalvelupisteen lisäksi muun muassa kohtaamis- ja oleskelualueita, elokuvateatteri, monitoimisali, perhekirjaston tiloja, kahvila-ravintola, näyttelytila ja liiketila.

Yksi työpajan tehtävä liittyy kirjaston lukujärjestykseen ja aikatauluarvioihin toimintaryhmittäin. Huomataan, että kriittisimmät tunnit tulevat olemaan arkisin kello 15-17, ja viikonloppuisin ruuhkaa aiheuttavaa toimintaa on kauttaaltaan enemmän. Ennen ylioppilaskirjoituksia abit täyttävät kirjaston. Perhekirjaston ohjelma määrittää perhevilinää. Lounasaikaan ja töiden jälkeen väkeä riittää.

img_1088-2

Millaiset eri kumppaneiden ja asiakasryhmien väliset suhteet ovat? Työpajassa pohditaan risteävää yhteistyötä monien toimijoiden välillä. Seinälle muodostuu tähtikarttamainen kaavio kriittisistä kumppaneista ja verkostoista. Muistetaan mainita, että kirjastossa on paljon väliaikaisia, ei-kiinteitä toimijoita, järjestöjä, yhteisöjä, seuroja ja teemapäiviä. Myös someyhteisö on oma virtuaalinen verkostonsa.

Tässä moninaisuudessa kaiken opastamisen selkeysvaatimus nousee jälleen keskeisenä esille.

img_1101-2

Kirjaston ääni, tuoksu, henki?

Loppuyhteenvedossa kukin saa merkitä viisi ensisijaista toivetta esille tulleista ideoista. Tärkeiksi kohoavat erityisesti kohdat: ei kielto-opasteita, paljon fyysisiä opasteita, diginäytöt, ”pikkolo” eli erillinen opas tilassa ja muunneltavat, siirreltävät kalusteet.

Olisiko tuo opas vaikkapa tunnistettava kirjastoemäntä tai kirjastoisäntä, satuhahmo tai muu maskotti? Millainen kirjaston ääni on – onko tiloissa kuulutuksia ja kuinka ne toimivat? Miltä kirjasto tuoksuu? Kahvilta? Kaunokirjallisuudelta?

On tärkeää, että myös työntekijät hahmottavat uuden työpaikkansa vaivattomasti. Kirjavan porukan kesken on voitava luottaa rakennukseen ja sen henkeen. Asiakkaiden on hyvä tunnistaa työntekijä, mikä lapsen näkökulmasta on selkeä turvallisuusasia.

Palveluidentiteetti ja uuden paikan me-henki syntyvät ajan kanssa ja kokeilukulttuuriasenteen myötä.

img_1120

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala ja Harri Annala

Lue lisää työpajoista:

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Nuoret haluavat rohkeamman kirjaston

Digitaalista avointa kirjastoa kehittämässä

img_1114-2

img_1122

Varaamo tuo kirjaston tilat ja laitteet kaupunkilaisten käyttöön

Tarvitsetko kokoustilaa, musiikkistudiota tai ompelukonetta käyttöösi? Nämä ja paljon muita julkisia tiloja sekä laitteita on varattavissa yksityiseen käyttöön Varaamo-palvelun kautta!

Varaamo on Helsingin kaupungin koekäyttövaiheessa oleva palvelu, jonka kautta voi tällä hetkellä varata Helsingin kaupunginkirjaston, nuorisoasiainkeskuksen sekä varhaiskasvatusviraston tiloja, työpisteitä ja laitteita.

Tulevaan keskustakirjastoon on tulossa runsaasti tiloja, joita kirjaston asiakkaat saavat varata käyttöönsä omatoimisesti tilanvarauspalvelun kautta. Esimerkiksi keskustakirjaston ryhmätyö- ja työpajatilat sekä musiikki- ja videostudiot tulevat olemaan kaikkien varattavissa Varaamossa.

Tutustu palveluun osoitteessa varaamo.hel.fi

Palvelua kehitetään koko ajan ja kaikki palaute on tervetullutta! Palautetta Varaamosta voi antaa verkkolomakkeella.

RESHAPE-konferenssi: Kokoelmatyöstä yhteyksiin ja yhteistyöhön

RESHAPE – Designing the future of the libraries -konferenssi kokosi kirjastoalan ja palvelumuotoilun asiantuntijoita viidestätoista eri maasta syyskuussa Helsinkiin. Luennoitsijoiden viesteistä välittyi ajatus siitä, että kirjasto on human-to-human -toimija ja että kirjastotyön painopiste on muuttumassa kokoelmista yhteyden luomiseen ja suhteisiin. Yhteistyö ja osallistuminen ovat tulevaisuuden kirjastojen perustyötä.

​Helsingin kaupunginkirjaston kansainvälinen tiimi järjesti 26.-27.9.2016 konferenssin, jonka yleisö sai kuulla sekä Paasitornin salissa että verkon välityksellä viimeisintä tietoa ja opittuja asioita uusista ja uudistetuista kirjastoista ympäri maailmaa.

Luennoitsijat välittivät myös ajatuksiaan kirjastoalan kehityksestä ja uusista ideoista.

reshape-keki-2Anne Stenros on Helsingin kaupungin muotoilujohtaja.

Kirjasto on human-to-human bisnes

Keynote-puhuja ja Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros kertoi konferenssiyleisölle, että kiihtyvä vauhti voi olla häiriötekijä.

– Nopeampaa, parempaa, älykkäämpää. Tätä on meidän aikamme. Jos kuitenkin ajattelet vaikkapa vanhoja autoja, joilla pääsi kulkemaan kolmea tai viittä kymmentä kilometriä tunnissa, millainen tunne siitä jäi? Ihan erilainen kuin nykyään. Pystyit erottamaan auton ikkunoista ohikulkevien ihmisten kasvot, pystyit tunnistamaan taloja, olit ehkä rentoutunut ja sinulla oli aikaa ajatella, Anne Stenros sanoi.

Pääpuhuja huomautti, että älykäs ja hidas elämä voi ”pelastaa maapallon”.

– Rentoutuminen on yleensä edellytys hiljaiselle ajattelulle. Tutkimukset osoittavat, että kun ihminen on rentoutunut ja stressitön, hän ajattelee luovasti. Hidas kaupunki on enemmän kuin stressitön paikka, siinä on yhteisöllisyyden tuntua.

Kovaksi koettu vauhti on myös osa digitalisaatiota.

– Ihmiset ovat samanlaisia ympäri maailmaa: he hämmentyvät muutosvauhdissa ja he etsivät onnellisuutta. Tällä hetkellä nuoret ihmiset palaavat perinteisen kirjan pariin ja kirjamyynti on kääntynyt takaisin kasvuun.

Tilat, myös kirjastotilat, ovat tärkeitä.

– Tilan täytyisi tukea tunteita ja ajatuksia, jotta voisimme ilmaista niitä.
Kirjastojen tehtävänä olisi koota yhteen erilaisia palasia digitalisaatiosta, tilasuunnittelusta ja palvelumuotoilusta.

– Kirjastojen täytyy palvella ihmistä, se on human-to-human palvelu. Ja kuten Kanadan pääministeri Justin Trudeau on lausunut: jos haluat todellisia tarinoita, sinun täytyy mennä sinne, missä ihmiset ovat.

reshape-loosemore-kekiTom Loosemore on uudistanut Gov.uk -sivustoa.

Kirjasto on käyttäjille – kansalaisille

Monella puhujalla oli sama viesti: käyttäjät ja heidän kokemuksensa ovat tärkeitä kirjastoille.

Tom Loosemore, joka on uudistanut Gov.uk -sivustoa Englannissa, puhui verkkosivujen käyttäjäkokemuksista. Hänen ideansa on helposti siirrettävissä myös kirjastotyöhön.

– Conwayn lain mukaan organisaatio luo itselleen verkkosivut, jotka heijastavat organisaation rakennetta. Teidän täytyisi vastustaa tätä. Se on helppoa teoriassa, mutta vaikeaa käytännössä. Teidän täytyisi sen sijaan ymmärtää, mitä käyttäjänne tarvitsevat ja työskennellä sen eteen, että voisitte tarjota heille sen.

Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto jatkoi samasta aiheesta.

– Me olemme siirtymässä ajattelussamme kokoelmista käyttäjiin. Kun olemme Helsingissä suunnitelleet tulevaa keskustakirjastoa, olemme keränneet kaupunkilaisten unelmia ja ottaneet ne osaksi suunnitteluprosessia. Kun jaamme tietoamme ja tarinoitamme, voimme luoda uutta kansalaisyhteiskuntaa.

Reinert Mithassel, Toyenin kirjaston johtaja Tanskasta, kannatti samanlaista ajatusta.

– Kirjasto ei ole kirjoille, vaan ihmisille.

Tanskalainen Tårnbyn kirjaston johtaja Jens Lauridsen puolestaan kertoi olleensa hieman huolissaan siitä, mikä kirjastojen tulevaisuus on: tuleeko kirjastoista paikkoja, joissa vain vietetään aikaa?

– Tämä konferenssi muutti ajatukseni inspiraatiollaan, työkaluillaan ja palvelumuotoilun ajatuksilla. Nyt meidän täytyy mennä kotiin ja ottaa nämä ajatukset käyttöön!

Dokk1 – Maailman paras kirjasto

– Kirjastot ovat innovaatioiden käyttövoimaa, sanoi kirjastonjohtaja Knud Shulz esityksensä aluksi.

Hän varmasti tietää tästä jotain, koska kansainvälinen kirjastoseura IFLA palkitsi hänen kirjastonsa Maailman paras kirjasto 2016 -tittelillä.

Kirjastonkäyttäjät ovat myös ottaneet tämän kirjaston haltuunsa.

– Kaikki ihmiset haluavat muuttaa jotain elämässään. He haluavat kehittyä ja löytää tietoa. Kirjastot ovat paikkoja, joista ihmiset voivat löytää inspiraatioita ja uusia ideoita. Ne ovat vuoropuhelun, tiedon ja inspiraation paikkoja, epämuodollisia ja kaikille avoimia oppimisen tiloja.

Knud Shulz sanoi myös, että kirjastot ovat parhaillaan muuttumassa kirjojen ja muiden medioiden tiloista ihmisten ja verkostojen tiloiksi. Dokk1:ssä vastattiin muutokseen tekemällä yhteistyötä suunnittelijoiden ja henkilökunnan sekä käyttäjien kanssa. He rakensivat myös yhteistyökuvion sekä yhteistyömallin kumppanien kanssa.

– Nykyaikaisen kirjaston täytyy olla muuntautumiskykyinen ja innovatiivinen, sen täytyy tukea erilaisia tiloja. Meillä on tiloja sisäänkäynnille ja saapumiselle, medioille, leikkimiselle, inspiraatiolle, oppimiselle, esittämiselle, tapaamisille sekä kaupunkitoimistoja, virkistystiloja, lukuhuoneita, olohuoneita, nurkkauksia, muuttuvia tiloja ja niin edelleen. Näin ihmiset käyttävät kirjastoja nykyään. Kirjaston täytyy muuttua kirjavarastoista käyttäjien omiksi tiloiksi.

Kirjaston suunnittelussakin on tietty raja. Knud Shulz antoi tähän oman neuvonsa: maksimoikaa suunnittelematon tila. Tämä näyttäisi toimivan ainakin Århusissa.

– Käyttäjät ovat ottaneet tilamme haltuun. Kyseessä on käyttäjien tarpeisiin vastaaminen.

reshape-keki-3Keskustakirjaston toinen kerros on varattu digitaalisuudelle ja tekemiselle.

Uuden ajan kirjasto Helsinkiin vuonna 2018

Keskustakirjaston johtava suunnittelija Pirjo Lipasti ja kirjastotoimen apulaisohtaja Anna-Maria Soininvaara kertoivat konferenssiyleisölle, mitä keskustakirjaston työmaalla sekä suunnittelussa tapahtuu parhaillaan.

– Kellarikerros on rakennettu jo valmiiksi ja nyt talo alkaa kohota maan päällä. Rakentamista voi seurata keskustakirjaston verkkosivuilla live-kamerasta.

Keskustakirjaston ensimmäiseen kerrokseen tulee tapahtumatilaa sekä ravintola. Toinen kerron on varattu digitaalisuudelle, työtiloille ja oppimiselle. Ylin kerros on puolestaan pyhitetty kirjoille ja lukemiselle sekä lapsille.

– Olemme käyttäneet suunnittelussa palvelumuotoilua ja kaupunkilaisten osallistumista ahkerasti. Tällä hetkellä meillä on käynnissä kaikille suomalaisille avoin nimikilpailu ja kilpailutamme parhaillaan myös ravintolapalveluita sekä robotiikkaa. Myös sisustussuunnittelu ja ict-suunnittelu ovat käynnissä.

Äskettäin keskustakirjaston johtajaksi nimitetty Anna-Maria Soininvaara esitti konferenssin päätteeksi kutsun yleisölle.

– Lämpimästi tervetuloa tutustumaan uuteen keskustakirjastoomme joulukuussa 2018!

Lisätietoja:

Seminaarin esityksiä voi katsoa Kirjastokaistalta

 

 

Teksti ja kuvat: Maisa Hopeakunnas

Keskustakirjastokuva: ALA Arkkitehdit