Kaupunkilaiset hämmästelevät Oodia

Millaisia ajatuksia näyttävä kirjastotyömaa herättää kaupunkilaisissa?

Kesäinen Töölönlahti on täynnä elokuun lämmöstä nauttivia nurmikolla istuskelijoita. Musiikkitalon terassilla soivat kitarat, pyöräilijät suihkivat Baanalla – ja vieressä nakutellaan suurta avaruusalusta. Vai Oodikos se on? Kävimme kysymässä, mitä kaupunkilaiset ajattelevat nopeasti kohonneesta rakennelmasta, jonka näyttävä valkoinen kattomuodostelma kerää huomion.

– Ai tuohonko se kirjasto tulee, kummastelee Musiikkitalon rinteellä istuva espoolainen Jaana.

– Näyttää modernilta. Rakennus herättää heti odotuksia sille, mitä sisäpuolelta löytyy.

– Futuristinen ja avaruusmainen, ja hieno, lisää lastenrattaita heijaava Liisa. Molemmat ovat iloisia siitä, että Oodi on loistavalla paikalla ja sulautuu Töölönlahden moniulotteiseen maisemaan.

– Esimerkiksi moderni rakennelma Allas Sea Pool näyttää omituisen irralliselta Kauppatorilla, vaikka onkin tyylikäs.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Moni huilaa lepohetkeään aivan kirjastotyömaan vieressä, mutta meteli ei häiritse liikaa.

– On helppo olla kiinnittämättä huomiota työmaahan. Meteliä on hämmästyttävän vähän, sanovat Baanan viereen parkkeeranneet Saara ja Johanna. He keskustassa asuvina ovat tyytyväisiä, että työmaalle kohoaa juuri kirjasto, eikä lisää toimistotaloja.

– Tosin luulin, että kirjasto rakentuu kauemmas Töölönlahdelle, Saara ihmettelee ja kummatkin toteavat yllättyneensä rakennuksen yhtäkkisestä ilmestymisestä.

– Se nousi ihan parissa yössä!

Etelähelsinkiläiset Tuulia ja Paula ovat hivenen kriittisempiä.

– Näyttää lentokentältä tai ostoskeskukselta. Toivottavasti siitä ei tule niin ruma kuin alueen muista rakennuksista. Emme odottaneetkaan, että valittaisiin kovin repäisevää arkkitehtuuria.

– Mutta rakennus on kuitenkin kansainvälisen näköinen, ja on hienoa, että kirjasto on mahtipontinen. Lisää hengailutilaa tarvitaan.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Koiran kanssa päivää paistatteleva jyväskyläläinen Sara ei tiedä, mitä työmaalle on tulossa.

– Ai kirjasto! Kiinnitin kyllä huomiota hienon näköiseen kattoon ja moderniin rakentamiseen. Mielestäni rakennus sopii hyvin miljööseen, kuten vaikkapa tuon jännittävän paikan viereen, Sara toteaa Kiasmaa osoittaen.

– Kirjasto näyttää tosi isolta!

Musiikkitalon kahviossa eläkeläisystävykset ovat viettämässä päivää. He ovat jo pitkään seuranneet keskustakirjaston kohoamista ja haluaisivat heti varata opastusvierailun.

– Rakennus on sopivan matala, ja rungon muodon hahmottaa jo hyvin. Olisi hyvä, jos vanhaa makasiinirakennusta voisi hyödyntää, kun se juuri kirjaston edustalla sijaitsee. Kirjaston viereen sopisi hyvin suomalaisista puista tehty ikebana-asetelma, Marja-Leena visioi ja toivoo myös siistejä wc-tiloja.

Alueen työntekijät ovat seuranneet kirjastokehitystä

Oodin työmaan läheisyydessä on paljon väkeä töissä. Sanomatalossa naputteleva toimittaja Kirsi Jääskeläinen kertoo seuranneensa keskustakirjaston rakentumista.

– Työkaverin kanssa oli puhetta, että pitäisi ottaa kuva, kun kirjaston paikalla oli pelkkä suuri maakuoppa. No, kuva jäi ottamatta, ja yllättävän nopeasti rakennus on noussut. Toivon, että kirjaston arkkitehtuuri tuo pehmeyttä ja luonnonläheisyyden tuntua lasiseen ja laatikkomaiseen lähialueen arkkitehtuuriin. Ja ennen kaikkea odotan, että pääsen työpäivän jälkeen piipahtamaan helposti kirjastossa.

Musiikkitalon kahviossa työskentelevä Sissi Hakala kertoo, että turistit ovat kyselleet paljon siitä, mitä viereen on valmistumassa.

– Meille kahviossa työmaa on tylsinä hetkinä viihdettä: katselemme, kun palikka kerrallaan rakennus kohoaa!

 

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Pääkuva: Helsinkiläiset Saara ja Johanna yllättyivät kirjaston rakentumisnopeudesta.

Virtuaalinen Oodi kiinnosti Helsinki-päivänä

VR-laseilla tehty kirjastovierailu on monille ennen kokematon elämys.

HAM-kulmalla Tennispalatsissa järjestetty Tulevaisuuden Helsinki -taidepajan yksi osa oli virtuaalimatka kirjastoon. Helsinki-päivänä 12.6. halukkaat asettivat silmilleen laadukkaat virtuaalilasit ja lähtivät retkelle kirjasto Oodiin.

Samoja laseja käyttävät kirjaston suunnittelijat parhaillaan työnsä apuna. Nyt nähtävät tilat olivat vielä tyhjät, mutta pintamateriaalit olivat paikallaan. Sisustusta on pian tulossa. Virtuaaliretkeilijät saivat seikkailla jokaisessa kerroksessa omin päin ja käydä myös kirjaston pihalla.

– Ihanat isot ikkunat, joiden äärelle voin kuvitella itseni lueskelemaan, kehuu Merituuli Hannonen, yksi virtuaalivieraista, ja pyörii paikallaan kirjaston kolkkia hapuillen.

– Hieman oudolta tuntui olla vielä täysin tyhjän kirjaston sisällä, mutta siellä oli kivan näköistä.

7-vuotias Pohto Uusi-Seppä jonotti kokeilemaan VR-laseja kokonaista kolme kertaa.

– Oli hauskaa, ja aika kummallista! En ole ennen käyttänyt tällaisia laseja, Pohto kertoo. Mummo Silja Uusi-Seppä ei uskalla vierailla virtuaalikirjastossa pyörrytyksen pelossa. Totta on, että VR-lasimaisemat saattavat herkempiä huimata.

Lasit tarjoavat yllättävän konkreettisen kuvan Oodista. Elämyksellisen kokemuksen jälkeen rakennus tuntuu olevan jo oikeasti olemassa. Teemu Herka on vaikuttunut kirjaston ulkoasusta.

– Menin ulos ja yritin päästä kirjaston ympäri. Puinen julkisivu miellyttää. Voisin hengailla lasien kanssa kirjastossa pitempäänkin.

Ulkopiha on näyttävä. VR-laseilla paljastuu kirjaston kokonaisvaltainen tyylikkyys ja kolmannen kerroksen muodokas avaruus. Käytäviin ja sokkeloihin eksyy vielä helposti, kun sisustukselliset maamerkit ovat vähissä. Onneksi portaita tai hissejä löytyy aina nopeasti.

Kaupunginkirjaston IT-suunnittelija Urpo Nylander, joka päivittää VR-sisältöä, kertoo, että tarkoituksena on testata esimerkiksi esteettömyyttä virtuaalimallin avulla. Käytävillä kuljetaan virtuaalisilla pyörätuoleilla ja tarkkaillaan kääntymiskulmia.

– Käytämme myös askeltyökaluja, joilla mittaamme reaaliaikaista kävelyä tiloissa. Tekniikka paranee kaiken aikaa. Aiomme syksyllä näyttää yleisölle uusia Oodin vaiheita virtuaalisesti.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo viihtyy lasien kanssa seikkaillen pitkän tovin.

– Ylin kerros on mahtava! Kirjasto näyttää modernilta, vaalealta ja valoisalta. Lasten tiloissa on hieno seinä. Tämä on hyvin erikoinen tapa nähdä uusi arkkitehtoninen rakennus. Kiinnostaa, kuinka auringonvalo tulee täyttämään yläkerran. Mielenkiintoista on jatkossa nähdä huonekalut. Tämä oli oikea wow-elämys!

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös Oodin lisätyn todellisuuden näyttelystä Kirjasto 10:ssä:
Lisätty todellisuus herättää Oodin henkiin

Oodi odottaa kirjastoturisteja

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Uusi, kiehtova rakennus tulee olemaan yksi Helsingin turistikohteista. Keskustelimme Oodin matkailunäkökulmasta Helsinki Marketingin eli entisen Visit Helsingin kanssa.

Töölönlahti elää voimakkaan muutoksen tuulissa. Kirjasto Oodi kohoaa työmaallaan näyttävästi, uudet viheralueet kukoistavat jo, ja kesä tuo turisteja Töölönlahden rannalle kävelylle ja kahville. Myös kirjasto aikoo ottaa vastaan sankat matkailijajoukot.

– Matkailijat tulevat sinne, missä kaupunkilaiset ovat, toteaa Helsinki Marketingin vastaava matkailutiedottaja Mari Somero. Helsinki Marketing tunnettiin aiemmin Visit Helsingin nimellä. Sivustot visithelsinki.fi ja myhelsinki.fi ovat Helsingin kaupungin virallisia matkailusivustoja, ja Helsinki Marketing markkinoi Helsingin kaupunkia ja vastaa matkailuneuvonnasta.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Somero muistelee, kuinka Kampin keskuksen alkuaikoina käytävillä oli hiljaista, melkein autiota. Nykyään moni pitää Kamppia kaupungin sydämenä, ydinkeskustana.

– Kaupunkilaisten polut muuttuvat. Oodin ja Lasipalatsin alueen Amos Rexin avaamisen myötä painopiste muuttuu jälleen. Virta ohjautuu kohti Töölönlahtea. Uuden tapahtumapuiston tapahtumat, kuten vuodenvaihde ja Helsinki-päivä tuovat elävyyttä rautatieaseman läheisyyteen.

Siksi Helsinki Marketing on yksi Oodin kumppaneista ja parhaillaan pohtimassa, kuinka matkailuala ja kirjasto voisivat toimia yhdessä.

– Olemme olleet mukana kirjaston aulan suunnitteluryhmässä pohtimassa palvelukonseptia. Yksi idea on pop up -kärrykioski kirjastoon matkailun näkökulmasta. Kirjaston yhteisen palveluhengen tietoinen luominen on tärkeä ja hieno asia. Se tarkoittaa sitä, että kaikki toimijat tuntevat toistensa palvelut ja pystyvät palvelemaan myös toistensa asiakkaita.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Helsinki Marketingin oma matkailuneuvonnan palvelu-uudistus on käynnissä. Aluevaltauksia ovat Helsinki Help -turistineuvojien laatikkopyörät (pääkuvassa), rautatieaseman pop up -neuvontapiste ja lentokenttäjunaneuvonta.

Someron mielestä Oodi on hyvin valmistautunut matkailijoihin muun muassa sen myötä, että opasteet aiotaan kääntää kolmelle kielelle ja kirjastoviestintää suunnitellaan laajalti.

– Oodi tulee olemaan turistikohde esimerkiksi arkkitehtuurista kiinnostuneille matkailijoille, matkailun ammattilaisille ja lapsiperheille.

Helsinki Marketing lupaa työkaluja ja vie sekin viestiä matkailijoille uudesta kirjastosta. Helsingin Suomi 100 -markkinoinnissa Oodi on kaupunkitapahtumien ohella toinen kärki tänä vuonna.

– Kuvailemme asiaa näin: Oodi on Helsingin lahja satavuotiaalle Suomelle!

Teksti: Siru Valleala

Lue myös:

Yhteinen Oodi: Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

RESHAPE 2017 – People and Spaces

RESHAPE 2017 – People and Spaces

21.-22.9.2017. Helsinki Congress Paasitorni

Reshape 2017 on Helsingin kaupunginkirjaston järjestämä kansainvälinen konferenssi, joka tänä vuonna keskittyy tiloihin ja ihmisiin. Konferenssissa tarkastellaan kirjastotiloja useista eri näkökulmista sekä pohditaan ihmisen ja kirjaston suhdetta niin henkilökunnan kuin erilaisten asiakasryhmien kautta sekä kirjaston roolia laajemmin myötätunnon käsitteen kautta.

Ohjelmassa muun muassa

  • Keynote speakerina professori Anne Birgitta Pessi puhuu myötätunnosta julkisessa tilassa.
  • Kööpenhaminan kaupunginkirjaston apulaiskirjastotoimenjohtaja Sanne Caft kertoo palvelujen uudenjärjestämisestä sekä uudesta henkilökuntamallista.
  • Alankomaalainen arkkitehti Aat Vos puhuu kirjastotiloista ja niiden muunneltavuudesta.
  • Cristina Andersson Develorista puhuu robotiikasta ja robottien mukanaan tuomasta työn muutoksesta kirjastojen näkökulmasta.
  • Nizar Keblawi esittelee Malmö kaupunginkirjaston monikulttuurista toimintaa.
  • Kirjastotoimenjohtaja Marian Morgan-Bindon Gold Coastin kaupungista kertoo, mitä Australian kirjastoissa tänä päivänä tapahtuu.
  • Esittelyssä myös uusia kirjastoja maailmalta sekä kokemuksia siitä, kuinka suunnitelmat ja arkitodellisuus kohtaavat uutta kirjastoa avattaessa. Mukana muun muassa Århus, Ghent, Caen, Herning, ym.

Täältä löydät koko alustavan ohjelman (pdf, englanninkielinen).

Osallistumismaksu on 200 euroa, sisältäen ohjelman, lounaat sekä konferenssi-illallisen torstaina. Matkat tai majoitus ei kuulu hintaan. Tapahtuma paikkana on Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki.

Ilmoittautumislinkki: https://response.questback.com/helsinginkaupunki/reshape2017

Huomaathan, että ilmoittautuminen on sitova.

 

Lisätietoja antavat:

Kristina Virtanen: kristina.virtanen@hel.fi, 040 187 2616

Antti Sauli: antti.sauli@hel.fi, 040 658 6984

 

3D-tulostinta kokeilemassa

Kirjastoissa on ollut 3D-tulostimia jo joitakin vuosia. Mitä niillä voi tehdä, ketkä niitä käyttävät? Ja miten tulostin toimii?

Laatikkomaisen tulostimen kyljessä on robotin kuva ja sisällä laite, joka kelaa lasilevylle edestakaisin sinistä muovilankaa. Vähitellen tuosta langasta muodostuu leimasinmainen alusta, sitten alustaan alkaa piirtyä yksityiskohtia. Pian hahmottuu teksti: police.

Näen 3D-tulostimen ensimmäistä kertaa käytössä. Olen pyytänyt tulostusoppaaksi Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaan Azam Balavardin. Hän on valinnut ensimmäiseksi 3D-tulosteekseni poliisin virkamerkin.

Täällä Thinginverse-sivustolla on valtavasti valmiita tulostettavia malleja, mutta nyt kannattaa valita sellainen, joka tulostuu nopeasti, Balavard neuvoo. –  Tulostusaika riippuu kappaleen koosta, muodosta ja siitä, miten tarkkaa jälkeä haluaa.

Poliisimerkki on valmis noin puolessa tunnissa. Lyhykäisyydessään tulostaminen sujuu näin: Valitaan 3D-mallisivustolta haluttu tiedosto – edistyneemmät osaavat suunnitella 3D-malleja itsekin –, ladataan se kirjaston tietokoneelle, tarkistetaan että tulostimessa on oikeaa värinauhaa ja oikeat asetukset, tulostetaan. Ensin 3D-laite lämpenee, sitten tulostaa ja lopuksi jäähtyy. 

Tulostimen vieressä on myös ohje, jossa tulostuksen vaiheet ja tulostimen asetukset on kerrottu selkeästi.

 

3D-tulostin

Huviksi ja hyödyksi

Kaikki eivät tarvitse ohjetta eivätkä varsinkaan opastusta. Azam Balavard kertoo, että 3D-tulostimet ovat etenkin nuorten ja teini-ikäisten suosiossa.

Teinit tulostavat Pikachuja ja muita suosikkihahmojaan.

Mutta käyttävät kirjaston tulostinta muutkin, seniori-ikäiset ja myös hyötyesineitä tarvitsevat.

–  Eräs nuori perhe tulosti itse suunnittelemansa ovistopparin. Laboratoriotyöntekijä taas kertoi hyödyntävänsä työssään millimetrin reikään mahtuvaa pienen pientä osasta, jonka hän tulosti täällä.

Kirjastossa on esillä 3D-tulosteita: talon pienoismalli, pilli jonka sisällä on helisevä kuula, muotteja.

 

3D-tulosteita, esimerkiksi muovinen pilli ja pieni talo.

Neljä tuntia kerrallaan

Kaupunkiverstaan laitteet ja palvelut on esitelty Kaupunkiverstas.fi-sivustolla (linkki:). Laitteita voi varata Varaamon kautta.

3D-tiedoston on hyvä olla tiedossa jo etukäteen. Tutustu näihin sivustoihin:

  • Thinginverse: sivusto mallien jakamiseen, tuhansittain vapaasti käytettäviä malleja
  • Tinkercard: verkon kautta toimiva maksuton ja helppo mallinnusohjelma yksinkertaisten 3D-mallien suunnitteluun
  • SketchUp: maksuton 3D-mallinnusohjelma


Enimmäisaika tulostimella on neljä tuntia. Valmiin tulosteen materiaalimaksu on 70 senttiä. Kirjaston virkailija aloittaa tulostuksen ja ottaa valmiin esineen pois tulostimesta. Virkailijoilta voi myös pyytää apua tulostuksen vaiheissa.

Kaupunkiverstaan tulostus on tarkoitettu ei-kaupalliseen käyttöön. Tulostimilla voi tehdä esimerkiksi prototyyppejä, pienoismalleja ja pieniä hyöty- ja koriste-esineitä. Kaupunkiverstaalla käytettävä materiaali on myrkytöntä ja biohajoavaa PLA-muovia.

Sitten vaan ideoimaan! Oodiin on tämänhetkisen tiedon mukaan tulossa viisi 3D-tulostinta.

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti

Kuinka kirja pääsee parhaiten esille?

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä.

Kirjaston aineistosijoittelu eli se, mistä kirjat ja muu materiaali löytyvät, vaatii suunnittelua ja havainnoivaa silmää. Tutustuimme Rikhardinkadun kirjaston aineistoprojektiin, jonka tuloksia aiotaan hyödyntää myös kirjasto Oodissa.

Sari Jovero, Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikkö, esittelee legendaarisen kantakaupunkilaiskirjaston kerroksia. Kierreportaiden päässä kaikkein korkeimmalla on muun muassa kiinnostava Helsinki-aiheisten kirjojen huone.

– Meillä suunnitellaan parhaillaan laajamittaista aineistosijoittelu-uudistusta, kertoo Jovero, joka on mukana kirjasto Oodin kokoelmaa pohtivassa työryhmässä. Oodin aineistosijoittelua on pohdittu yhdessä Design Studio Muotohiomon kanssa. Yksi työpajoista järjestettiin Rikhardinkadulla.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

– Oodi on toki eri tyyppinen paikka kuin vanha ja sokkeloinen Rikun kirjasto, mutta kaikessa aineistosijoittelussa kohdataan samoja haasteita, kun materiaalin määrä on hyvin suuri.

Kaksi pääperiaatetta ovat ohjenuorina: se, mitä asiakkaat haluavat ja se, mitä kirjasto tahtoo tarjota. Asiakkaiden on löydettävä etsimänsä helposti, mutta lisäksi matkan varrella on hyvä tarjota löytöjä ja aarteita. Logiikka yhdistyy yllätykseen, syvyys visuaaliseen herkullisuuteen.

Palapeliä ja assosiointia

– On konkreettista palapeliä pohtia, mikä on tilallisesti mahdollista. Juuri nyt Rikun muutoksessa tekeillä on tarkistusmittaus: katsomme, mitä todellisuudessa mahtuu minnekin. Esimerkiksi kirjojen kansien näyttäminen vie tilaa.

– Esillepanossa kuljetaan yhä virikkeellisempään suuntaan, jolloin on pohdittava kirjanäyttelytyyppisiä kalusteita. Käytännön seikkoihin liittyy sekin, ettei kirjoja sijoiteta liian alas. On tärkeää olla herkkänä sille, mikä on pinnalla ja missä paikoissa aineisto vetää eli lähtee parhaiten asiakkaan matkaan.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Oodin suhteen tilanne on Rikuun verrattuna uusi: talo ja hyllyt ovat alkuun tyhjät. Isoa suunnittelutyötä tarvitaan.

– Rikhardinkadulla painotetaan taidetta, ja uudistamisprojekti tehdään aluksi taidekirjakokoelman parissa. Toisesta kerroksesta on tarkoitus muodostua taidekerros, jonne kuvataide, musiikki ja kaunokirjallisuus sijoittuvat.

– Suuri kysymys on se, mitkä aihepiirit loogisesti kuuluvat yhteen. Muotohiomon työpajassa kävi ilmi, että ihmisten assosiaatiokyky on valtava. Lopulta kaikki liittyi kaikkeen ja tuloksena oli villi post it -lappusekamelska, joka sai koko pajan nauramaan!

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös:
Keskustakirjaston aarteita etsitään jo

 

Etätöissä kirjastossa

Freelancer-toimittaja siirsi kotikonttorinsa kirjastoon. Millainen kirjasto on etätyöpaikkana? Lue kirjastotyöpäivän hyvistä ja huonoista puolista.

Saavun kirjastoon puoli yhdeksältä arkiaamuna. Olen valinnut kirjasto 10:n  sen hyvän sijainnin ja pitkien aukioloaikojen takia. Kirjasto 10 on ikään kuin Oodin pienoismalli: monet siellä nyt olevat palvelut siirtyvät aikanaan Oodiin.

Parkkeeraan tietokoneeni ja muistiinpanovälineeni kahden hengen työpisteelle. Paikalla on jo lähes kymmenen muuta etätyöskentelijää, joten en pääse valitsemaan paikkaa aivan vapaasti. Muut näyttävät kirjoittavan koneella tai käsin, yksi katselee leffaa kuulokkeet korvilla.

Omassa työpisteessäni on pieni pöytä, pehmeä käsinojallinen tuoli, lähellä on pistorasia. Valaistus on hyvä, vaikka olen kaukana ikkunoista. Kirjaston langaton verkko toimii moitteetta.

Myös työrauha on yllättävän hyvä, vaikka kirjastoa remontoidaan. Remontin meteli on tasainen, eikä myöhemmin aamupäivällä saapuva koululaisryhmäkään häiritse. Vaikka kirjastoissa saa nykyisin puhua normaalisti ja ihmisiä tulee ja menee, paikka on useimpia kahviloita levollisempi. Parin ensimmäisen työskentelytunnin aikana saan hoidettua monta asiaa ja kirjoitettua paljon.

 Kirjasto 10:n PC:t ovat osin kuin kotikoneita, eli niissä ei ole käyttörajoituksia.

Kuinka varata oma työpiste?

Kaikki sujuu hyvin vessahätään saakka. Koska olen yksin ja epäluuloinen joudun keräämään kaikki tavarani pienen tauon takia. Muistelen Facebookin työtilakeskustelua, jossa Oodiin toivottiin lukittavia pulpetteja ja lokeroita. Idea on erinomainen.

Toivottavasti Oodin työpisteet ovat myös säädettäviä sekä tuolin että pöydän osalta. Vaikka Kympin työpiste on mukava, sen ergonomia ei ole täydellinen.

Jos työskentelisin tässä kirjastossa usein, toivoisin myös, että wc olisi maksuton.

 

Kirjasto 10:ssä on yksittäisiä työpisteitä myös ikkunoiden lähistöllä.

Varaa työtila etukäteen

Puolenpäivän maissa ei enää löydy juurikaan vapaita työpisteitä. Kaupunkiverstaan infotiskiltä kerrotaan, että kirjasto 10 on suosittu etenkin iltapäivisin. Keväällä riittää varsinkin tentteihin ja pääsykokeisiin lukijoita, mutta myös kirjaston kokoustilat ovat varattuja.

Monella on täällä mukanaan oma tietokone, mutta myös kirjaston koneet ovat suosittuja. PC:t ovat osin kuin kotikoneita, eli niissä ei ole käyttörajoituksia. Kirjaston Mac on usein varattu, sillä siinä on ohjelmia, joita kaikilla ei ole kotona.

Helmet-kirjastojen työ- ja kokoustiloihin voi tutustua Varaamo.fi-sivuilla. Tiloja voi varata veloituksetta kirjastokortin tunnuksella.

Tutustu Varaamoon.

 

Oman kannettavan tietokoneen voi ottaa mukaan kirjastoon. Työpisteiden lähellä on pistorasioita.

Tule ideoimaan uuden ajan työskentelykirjastoa

Miten kirjasto voi tukea yhteisöllistä työntekoa ja yrittäjyyttä? Tätä pohditaan kaikille avoimessa työpajassa ma 22.5.2017 klo 17.30. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 15.5.2017.

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti

Oodin toinen kerros on tekemisen keskus

Kirjasto Oodin toinen kerros tulee olemaan paikka, jonne voi saapua tekemään töitä, opiskelemaan omassa rauhassa, kokoontumaan tai puuhailemaan jotakin aivan muuta. Mutta mitä? Lue kakkoskerroksen kiinnostavista tiloista, joita hahmoteltiin huhtikuussa palvelumuotoilijoiden johdolla.

Oppimisen ja tekemisen kerros

Oodin toinen kerros on nimetty oppimisen ja tekemisen kerrokseksi, jossa kirjaston kävijöille on tarjolla suuri määrä aktiivisia tiloja. Toisen kerroksen luonne on vahvasti erilainen kuin aulakerroksen ja ylimmän kerroksen: näissä tilat ovat avaria ja yhtenäisiä, kun taas kakkoskerros on monenlaisen puuhailun kutsuva keskus.

Palvelumuotoilutoimisto Palmun Tiina Korvenoja, Saana Tikkanen, Tiina Toskovic ja Teemu Vaarakallio ovat suorittaneet palvelumuotoiluprojektin Oodin toisen kerroksen toiminnallisuuteen liittyen. Metodeina olivat haastattelut ja työpajat niin kirjaston asiakkaiden, ei-asiakkaiden kuin työntekijöidenkin parissa.

– Tuloksissa korostui se, että toisen kerroksen on tarkoitus olla hauska paikka, joka houkuttelee oppimaan uutta. Kun saatavilla on esimerkiksi kaupunkiverstas, studioita, pelitiloja ja keittiö, saapuu kirjastoon uudenlaisia käyttäjäryhmiä: eri alojen harrastelijoita, joilla on tarve kotioloja paremmille tiloille ja tekniikoille, palmulaiset kertovat.

VAIHTELEVAA TYÖtilaa JA LUKUKEITAITA

Toiseen kerrokseen on suunnitteilla olohuonemaisia myös taukotiloja. Yksi tärkeimmistä palveluista on erilaisten työskentely- ja opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Luvassa on lukusali, varattavia huoneita, avotila ja mahdollisesti puoliyksityisiä ”bootheja”. Osa tiloista on hiljaisia, osa sopivia ryhmätyöhön ja kokouksiin. Osan voi varata etukäteen, osan napata lennosta.

– Ideana on, että päivän aikana asiakas voi vaihdella sijaintiaan omasta rauhasta avoimempaan paikkaan ja pöydän ääreltä nojatuoliin. Viihtyisyyteen panostetaan. Tulossa on myös rauhallinen tila, jossa voi vaikkapa taukojumpata, joogata tai ohjatusti rentoutua työskentelyn vastapainoksi.

Moni kaipaa kirjastossa lukittavia säilytysratkaisuja taukoajaksi. Yksi idea ovat lukittavat pulpetit. Lisäksi kirjastoon on tulossa lukittavia lokeroita.

iLOA verstaASTA ja studioISTA

Kirjasto 10:ssä sijaitseva Kaupunkiverstas on osoittanut suosionsa. Myös keskustakirjaston toiseen kerrokseen on tulossa verstasmainen toimintatila. Tilassa voi käyttää vaikkapa ompelukonetta, 3D-printteriä ja muita erikoislaitteita, joita joka kodista ei löydy.

Kaupunkiverstaan 3D-tuotoksia.

Kaupunkiverstaan 3D-tuotoksia.

Verstaan ohella tekemisen paikkoja ovat äänieristetyt musiikkistudiot, video- ja valokuvausstudiot ja pelistudiot. Niitä voi varata yksityiseen tai yhteiseen käyttöön ja niissä on vaativan harrastajatason laitteistoa. Studioissa voi esimerkiksi nauhoittaa rumpujensoittoa, editoida musiikkia, ottaa studiovalokuvia ja pelata konsolipelejä.

Kirjastoon keittiö!

Oodiin on tulossa myös keittiö. Kuka tahansa voi varata keittiötilaa vaikkapa ruoka-aiheista työpajaa tai omia kokkailukokeiluja varten. Haastatellut toivoivat keittiöön sellaisia ammattikoneita, joita kotona ei yleensä ole. Tilassa on selailtavina kansainvälisiä ruokajulkaisuja.

Kirjastokeittiössä puuhaavat isot ja pienet.

Kirjastokeittiössä puuhaavat isot ja pienet.

KUINKA löytää palvelut?

– Yksi toisen kerroksen kysymys on, kuinka kirjaston käyttäjä saa tietoa Oodin eri mahdollisuuksista ja löytää joko etsimänsä tai aivan uutta ja yllättävää, Palmun muotoilijat toteavat.

Opastukseen ja viestintään on siis kiinnitettävä tehokasta huomiota. Henkilökunnan vinkkauksella on suuri merkitys. Mielenkiintoisena ideana esitettiin viestintä lainauskuiteissa. Miltä tuntuisi saada palautuskuitissa menovinkki seuraavan viikon kirjastokaraokeen?

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti eli KAVI on jo usean vuoden ajan ollut mukana keskustakirjaston alustavana yhteistyökumppanina. Instituutin tehtäviä ovat muun muassa kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen. Keinoja ovat esitystoiminta, elokuvakasvatus, kirjasto- ja tietopalvelut ja näyttely- ja julkaisutoiminta.

Oodin ensimmäiseen kerrokseen suunniteltu elokuvateatteri tulee olemaan ahkerassa käytössä. Kaunis ja historiallinen Orion-teatteri on kauan toiminut KAVI:n keskuspisteenä, mutta uudempien tilojen ja teknologioiden tarve on ollut esillä pitkään.

Visio Oodin elokuvasalista.

Visio Oodin elokuvasalista.

KAVI:n apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta ja viestintäpäällikkö Outi Heiskanen muistuttavat, ettei lopullisia sopimuspäätöksiä ole vielä tehty, mutta yhteistyön mahdollisuudet on huomattu.

– Keskustakirjasto tarjoaa ison joukon uusia näkökulmia, sanoo Raitaranta.

– Esimerkiksi saavutettavuus on keskustakirjastossa toisenlainen, sillä kirjasto tavoittaa laajoja ja erilaisia yleisöjä. Tila antaa myös elokuvakasvatukselle uusia mahdollisuuksia. Olemme keskustelleet Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa uudenlaisesta yhteistyöstä. Lisäksi keskustakirjasto tulee olemaan esteetön.

Heiskanen uskoo uusien kävijöiden löytävän KAVI:n palvelut, onhan Oodi liikenteen solmukohdassa keskellä kaupunkia.

– Hienoa synergiaa ja jännittävää dialogia on luvassa. Tämä vuosi on kaksinkertainen juhlavuosi. Suomi juhlii sataa itsenäisyyden vuottaan, ja KAVI juhlii elokuva-arkistoinnin 60. työvuotta.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Elokuva-arkisto on ollut vahva kansainvälinen toimija perustamisvuodesta 1957 saakka. Elokuvia viedään vuosittain ympäri maailmaa eri arkistojen esityssarjoissa, festivaaleilla ja kulttuuri-instituuteissa. Esitystoiminta tuo Helsinkiin kansainvälistä ohjelmistoa vierailuineen. Kansainvälinen toiminta sopii myös kirjastoon, josta on tarkoitus tulla monipuolinen kulttuurien keskus.

– Erilaiset teemapäivät toimivat kirjaston tiloissa varmasti erinomaisesti. Vaikkapa Mika Waltari -päivänä teema voisi olla esillä sekä kirjojen ja näyttelyiden että elokuvien ja tapahtumien suhteen. Usea toimija saman katon alla voi tarjota monipuolisia ja mielikuvitusta ruokkivia tempauksia, Heiskanen visioi.

Elokuvateatteri on päiväaikaan kirjaston käytössä, ja teatteria vuokrataan myös ulkopuolisille käyttäjille.

Modernin tilan tarve

– KAVI on erityisen iloinen siitä, että modernit tilat täyttävät ajan tarpeet. Kirjastolla on sekä teatteritila että muuta dynaamista, muunneltavaa infrastruktuuria, sanoo Outi Heiskanen.

Kirsi Raitaranta on ollut vuodesta 2013 mukana elokuvateatterin suunnittelussa ja viime vuonna myös palvelumuotoilijoiden järjestämissä kirjastotyöpajoissa. Niissä on käyty läpi aulan käyttöä ja yhteistyötä eri kumppanien kanssa.

Raitaranta painottaa sitä, että arkistoelokuvien esittämisessä paras mahdollinen konehuone on tärkeä.

– Ensimmäistä kertaa meillä olisi omassa konehuoneessamme sekä 35mm:n että 70mm:n filmin esittämiseen tarkoitetut projektorit ja tietenkin nykyaikainen esitystekniikka näiden rinnalla.

Orionin kohtalo

Entä teatteri Orion ja siitä huolissaan olevat kaupunkilaiset?

– Kyselyjä Orionin tulevaisuudesta on toki tullut. KAVI on rakennuksessa vuokralla ja teatteri on taloyhtiön omistuksessa. Toiveissa on, että tila säilyy teatterikäytössä. Pienet elokuvateatterit rikastavat kaupunkikulttuuria, Raitaranta toteaa.

– Ohjelmistomme tulee pysymään monipuolisena paikasta riippumatta, ja Orionin kaltainen esitystoiminta tulisi jatkumaan kirjaston elokuvateatterissa. Seminaareja, sing-along-näytöksiä, arkistoelokuvien perusnäytöksiä, klassikoita, harvinaisuuksia, uutta nykyelokuvaa, koulunäytöksiä…

– Ehkä myös enemmän ajankohtaisia aiheita ja vierailuja – toisin sanoen tilanteessa elämistä.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä - elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä – elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala, keskustakirjasto.fi, Visit Helsinki

Oodi on osa Suomen juhlavuoden Yhdessä-teemaa

Kirjasto Oodi on vielä rakenteilla, mutta jo nyt uusi kirjasto on symboli itsenäisyyden juhlavuoden Yhdessä-teemalle.

Sata vuotta sitten, vuonna 1917, Senaatintorin Kansalliskirjastossa oli 300 000 nidettä. Yhdysvalloista oli saapunut ajatus yleisistä kirjastoista, mutta vielä kului neljä vuotta siihen, että yleiset kirjastot alkoivat saada valtionapua ja 11 vuotta siihen, että annettiin ensimmäinen kirjastolaki. Tämä vuoden 1928 laki vahvisti yleisten kirjastojen roolin osana suomalaista sivistysjärjestelmää.

Sata vuotta myöhemmin kirjastoista on tullut arkinen osa elämää. Kirjastoissa oleillaan, luetaan ja seurustellaan tasa-arvoisesti yhdessä muiden kanssa. Niissä pelataan, kuunnellaan, leikitään, opiskellaan, kudotaan, työskennellään, kahvitellaan ja kuullaan uutta.

Kirjasto Oodissa tullaan tekemään kaikkea tätä ja vieläkin enemmän. Tienraivaajana Oodi tarjoaa uudenlaisia sisältöjä niin oppimisen, sosiaalisuuden, digitaalisuuden kuin tapahtumienkin suhteen.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Sadan vuoden aikana kirjastojen maailma on myös muuttunut. Lainaajien määrät ovat laskeneet ja internet on mullistanut kirjastokäyttäytymistä. Uusia, yhteisöllisiä kirjastotapoja on syntynyt, ja digitalisaatio muokkaa kirjallistakin maailmaa.

Suomi 100 -juhlavuoden virallinen teema on Yhdessä. Kirjasto on oiva tulkitsija Yhdessä-teemalle, sillä se juuri on paikka, jolla on mahdollisuus koota sadoittain erilaisia toimijoita yhteen saman katon alle.

Kirjasto Oodia myös suunnitellaan yhdessä. Mukana ovat alusta asti olleet niin asukkaat, kaupungin toimijat kuin yhteistyökumppanitkin. Kaupunkilaisten ideoita ja unelmia toteutetaan konkreettisesti, ja työpajat kuhisevat innostunutta väkeä.

Kirjasto on itsenäisen Suomen sivistyksen kulmakivi

Suomi 100 -sihteeristön viestintäpäällikkö Päivi Pirttilä painottaa Oodin asemaa osana Suomi 100 -ohjelmaa. Keskustakirjaston valtionrahoitus on osa itsenäisen Suomen juhlavuoden rahoitusta. Kirjasto Oodi on siis on yksi juhlavuoden valtiollisista hankkeista.

- Helsingin keskustakirjaston merkitys osana itsenäisyyden juhlavuotta on keskeinen. Kirjastolaitos on poikkeuksellisen laajan ja kaikille avoimen kasvattavan ja kouluttavan ulottuvuutensa vuoksi sivistyksen kulmakivi.

Suomi 100 -juhlavuosi katsoo sekä eteenpäin että taaksepäin. Kirjastossa yhdistyvät traditio ja historia sekä tulevaisuuden täysin uudenlaiset innovaatiot. Kirjaston aineisto käsittää valtavan määrän aikakausia, tunnelmia ja tyylejä. Kirjasto arkistoi aikaamme jatkuvasti.

- Kirjasto on tahtotila, jonka huomassa sadan vuoden aikana sivistys on maassamme rakentunut. On hienoa, että kirjastoon on haluttu satsata ja antaa kaikille mahdollisuus tietoon. Kirjasto on demokraattisen yhteiskunnan symboli.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Pirttilä odottaa mielenkiinnolla etenkin sitä, millaisen esimerkin kirjasto Oodi luo kirjaston tulevasta toiminnasta.

- On hyvin kiinnostavaa nähdä, millaiset ovat uuden kirjaston rajat ja fokukset. Keskustakirjasto on pilottiprojekti, jonka aikaansaamien tulosten myötä kirjastotoimi varmasti kehittyy myös muualla Suomessa.

Suomalaisuuden juhlavasta näkökulmasta uusi keskustakirjasto on myös turisteille, ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille oikea paikka löytää ja jakaa tietoa ja tavata niin suomalaisia kuin muiden maiden edustajia. Kirjaston arkkitehtuuri ja sisustus esittelevät kotimaista taitoa ja materiaaleja.

- Kirjastot ovat monella tapaa mukana juhlavuoden ohjelmassa. Kirjasto on luonteva Suomi 100 -toimintapaikka, jonne kaikilla on pääsy. On ollut ilo nähdä, kuinka kirjastot yhdessä olivat ensimmäinen taho, joka ilmaisi kiinnostuksensa itsenäisyyden juhlavuotta kohtaan. Kirjastojen rooli on siis erittäin merkittävä.

- Siksi myös 5.12. itsenäisyyspäivän kynnyksellä luvassa on tapahtuma nimeltä Etkot. Kaikki suomalaiset ovat kutsuttuja Etkoille, ja tapahtumapaikkoina ovat tietenkin Suomen kirjastot!

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Lue lisää:

Suomi 100 – viralliset sivut

Kirjastosta tulevaisuuden tietoautomaatti?

Teksti: Siru Valleala