Reshape 2017 – kirjastokonferenssissa katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen

Kansainvälinen kirjastokonferenssi 21.-22. syyskuuta keskittyi tiloihin ja ihmisiin. Millainen kirjastotila on ideaalinen nyt, kun kirjaston ja ihmisen suhde on murroksessa?

Reshape-seminaarissa oli uusien kirjastojensa taipaleesta kertomassa muun muassa Tanskan, Hollannin, Ruotsin, Australian, Latvian, Ranskan, Belgian, Norjan, Venäjän, Viron ja Islannin kirjastoammattilaisia. Tietenkin mukana oli myös parhaillaan rakentuvan Oodin edustajia.

Syvällisenä punaisena lankana seminaarissa oli myötätunto ja kirjaston rooli myötäelämisen välittäjänä ja tuottajana. Professori Anne Birgitta Pessin puhe keskittyi myötätuntoon julkisessa tilassa. On tärkeää, millä tavoin ihminen on samassa tilassa toisten kanssa: millainen hänen aktiivinen roolinsa suhteessa toisiin ihmisiin on.

Luottamuksen ja positiivisuuden ilmapiiri saa aikaan innovaatioita, hyvinvointia, iloa, luovuutta ja kognitiivisten taitojen kehittymistä – kaikkea sitä, jota kirjastokin haluaa tarjota. Pessi muistuttaa, että myötätunto on tarttuvaa!

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Yhteinen äänimaailma

Kaupunkilaiset ottavat kirjastot omikseen. Julkisena tilana kirjasto on eniten me-henkeä luova laitos ja rakennus – sen omistavat kaikki kävijät, yhdessä. Me-henki syntyy helposti myös kirjastojen välillä, maista ja kansallisuuksista riippumatta.

Niin ilot kuin ongelmatkin ovat universaaleja. Seminaarissa keskityttiin esimerkiksi uudistuvien kirjastojen haasteelliseen äänimaailmaan, kirjastotilojen muunneltavuuteen, robotiikkaan, uusiin henkilökuntajärjestelyihin, monikulttuurisuuteen ja virtuaaliteknologiaan.

Moni puhuja huomioi joustavien tilojen äänimaailmat. Meri Kytö Tampereen yliopistosta soitti nauhalta esimerkkejä kirjastojen äänistä ja puhui asiakkaiden odotuksista. Miltä kirjaston kuuluu kuulua? Kaikki mitä teemme, tuottaa ääntä. Ääni on kommunikaation väline – ja monella äänellä on tietty tehtävänsä.

Ennen kirjastot olivat monumentaalisia instituutioita, joissa suosituin sana oli hysssss. Nyt kuljetaan urbaanin kahvilamiljöön suuntaan, vaikka hiljaiset tilat ovat yhä monien toiveissa. Henkilökunnan kannattaa kuunnella kirjastonsa ääniä ja kävijöiden palautetta ja tehdä konkreettisia, usein aivan pieniäkin asioita miellyttävän äänitilan puolesta.

Teknologia apukäsinä

2010-luvun loppupuoli on kiihkeän kehityksen aikaa. Konferenssipäivinä kävijät saivat tutustua Oodiin virtuaalisten lasien tuottaman elämyksen kautta. Sakari Salli kertoi virtuaalisen mallinnuksen apukeinoista suunnittelun osana. VR-Oodin avulla myös ulkotila aukeaa ja näyttää tulevaisuuden Töölönlahden. Lue lisää aiheesta: Virtuaalinen Oodi.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Cristina Anderssonin kiehtova puheenvuoro robotiikasta avasi uusia näkökulmia. Robottien tulo osaksi palvelustruktuuria on kalleuden vuoksi ollut yllättävänkin hidasta. Andersson silti sanoo, että teknologia saapuu nopeammin kuin ymmärrämmekään.

Ihmisillä on huoli siitä, vievätkö robotit työmme. Anderssonin mukaan oppimaan kykenevät robotit työskentelevät ihmisten rinnalla ja oppivat meiltä. Ihmiset löytävät aina tehtävänsä. Robottien tehtävä on olla tehokkaita: ne omaksuvat valtavia tietomääriä, eivät pidä lomia, pärjäävät ilman kahvia, ovat aina terveitä eivätkä jurputa toisten selän takana.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Sara Jorgensen Herningin kirjastosta Tanskasta esitteli uuden digitaalisen kirjastomallin, jossa nettisivulla on oma kirjastoisäntä tai -emäntä ja jossa kirjat ovat esillä kuin Netflix-valikoimassa selattavana ja lainattavana.

Vertaiskannustusta

Konferenssin helmiä olivat eri maiden kirjastojen puheenvuorot. Oman Oodin kehitystä on hyödyllistä verrata muihin uusiin kirjastoihin.

Kööpenhaminan pääkirjaston Sanne Caftin puheenvuoro nostatti ajatuksia. ”Kööpenhaminan malli” on tiukka ja ronskiin karsimiseen pohjautuva. Henkilökunta yksinkertaistaa ja suunnittelee kaiken uudestaan, opettelee kieltäytymään turhista tehtävistä, omaksuu vauhdilla uusia rooleja ja vähentää yksilökohtaista palvelua. Kaikessa on jaksettava joustaa.

Monissa kirjastoissa, kuten Tanskan Aarhusin Dokk-1:ssa, ollaan huomattu, että kumppanit ja kävijät haastavat kirjaston kaiken aikaa. Ihmismassat ja rakennuksen muunneltavuus eivät ole helppoja hallittavia. Belgialaisen Ghentin kirjaston Krist Biebauw mainitsi saman kuin moni muu: kaupunkilaisten reitit rakennuksissa ovat yllättäneet suunnittelijat. Ne ovat usein vastoin odotuksia.

Loppujen lopuksi kaikkien uusienkin kirjastojen kohdalla kyse on yhä joukosta tarinoita. Nizar Keblawi Malmösta kertoi tarinatyöpajoista maahanmuuttajalasten kanssa, kaukaisin vieras Marian Morgan-Bindon Australian Gold Coastista taas suuren maan yhteisöllisyydestä.

Tarinat pysyvät osana kirjastoja, koska luomme uusia itse lisää. Islannin Akureyrin kirjastonjohtaja Hólmkell Hreinsson tiivisti koko konferenssin lauseeseen: ”Kirjastot muuttuvat, ihmissydän pysyy aina samana.” Haluamme olla yhdessä, osana tarinaa.

Katso koko konferenssin puheenvuorot: kirjastokaista.fi

Teksti: Siru Valleala
Pääkuva (Meri Kytö): Sampo Matikainen/Hanna Hopea

Jäykkä, ihana ja klassikkotuoli vertailussa – Oodin istuinkysely kiinnostaa

Millaisessa tuolissa on hyvä lukea, kirjoittaa tai rentoutua? Helsingin Kaisa-talon kirjastossa on 30.9. saakka tuoliesittely, jossa voi testata erilaisia istuintyyppejä ja antaa niistä palautetta verkossa. Tällä istuinkyselyllä saadaan suuntaviivoja, millaisia tuoleja Oodiin hankitaan. Kaisa-talossa kyselystä on saatu hyvää palautetta.

Testattavat istuimet ovat Helsingin yliopiston kirjaston eli Kaisa-talon aulassa. Lisäksi yksi tuolimalli on kirjaston suuren näköalaikkunan luona. Istuimia ei ole nimetty, vaan ne on merkitty kirjaimin. Kukin edustaa istuintyyppejä; Oodiin ei välttämättä tule juuri tällaisia tuoleja, vaan ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään samankaltaisia.

Istuin A.

Istuin A.

–   Tiedän vertailemattakin, että tämä on paras! sanoo tuolilla A istuva mies ja poistuu muita istuimia kokeilematta.

Paikalle saapuva Maisa vertailee tuolien istumaominaisuuksia tarkasti.

Istuin M.

Istuin M.

Istuin M on hänen mukaansa kylmä ja jäykkä ja L klassikko. C on ensin mukava, mutta pidemmän päälle huono selälle. Maisan suosikiksi nousee H-istuin.

– Tämä on rentouttava, tukee selkää ja tässä on hyvä istua.

On hyvä, että vaihtoehtoja on runsaasti. Kirjastossa on erilaisia tiloja ja toimintoja, ja myös kirjastonkäyttäjät ovat monenkirjava joukko.

– Esimerkiksi tämä tuoli on tosi kiva, mutta ei välttämättä sovi vanhemmille ihmisille, joiden voi olla vaikea laskeutua matalalle istuimelle tai nousta siitä ylös, luonnehtii toinen tuoleja testaava nainen istuinta F.

Oodi-kirjaston istuinkysely jatkuu 30.9.2017 saakka. Istuinvaihtoehtoihin voi tutustua Helsingin Kaisa-talon kirjastossa. Kuvassa nainen istumassa.

Kaisa-talossa suosikkeja ovat pyörivät ja keinuvat tuolit

Oodin istuinkyselyn tuolivaihtoehdot on koottu Kaisa-talon kirjastotuoleista. Helsingin yliopiston kirjaston informaatikko Minna Suikka kertoo, että heidän kirjastossaan asiakkaiden suosikkeja ovat Yrjö Kukkapuron pyörivät Karuselli-nojatuolit, joita on näköalaikkunan luona.

Istuin K.

Istuin K.

– Ne ovat usein varattuja.

Myös istuimeen E asettunut nainen kehuu Karuselleja ja erityisesti niiden miljöötä Kaisa-talossa.

– Tuolit ovat aivan ihania. Ja valtavan ikkunan edessä istuessa tulee sellainen olo kuin olisi Star Trekissa ja voisi lähteä liikkeelle avaruusaluksella!

Myös istuin E saa häneltä kehuja.

–  Väri on hyvä, istuin keinuu, en nouse tästä minnekään.

Keinuvat tuolit ovat pidettyjä myös Kaisa-talossa.

Oodi-kirjaston istuinkysely jatkuu 30.9.2017 saakka. Istuinvaihtoehtoihin voi tutustua Helsingin Kaisa-talon kirjastossa. Kuvassa nainen istumassa.

Istuinkysely kiinnostaa

Minna Suikka sanoo, että Oodin istuinkysely on otettu Kaisa-talon kirjastossa hyvin vastaan. Hän ei tiedä, moniko tuolien testaajista on vastannut istuinkyselyyn verkossa, mutta kyselystä on tullut hyvää palautetta.

– Mekin olemme saaneet kommentteja istuimista. Ihmiset haluavat kertoa oman lempituolinsa.

Tulevien kirjastonkäyttäjien mielipiteen kysyminen on hyvä idea.

– Kaisa-kirjaston alkuvaiheessa yliopistolla oli äänestys parhaasta tuolista, Suikka muistelee.

Osallistu istuinkyselyyn

Kaikkien istuimien kuvat ja istuinkyselylomake ovat verkossa. Kyselyyn voi osallistua 30.9.2017 saakka. Osallistujien kesken arvotaan 10 kappaletta kahden hengen elokuvalippupaketteja. Lue lisää ja täytä kyselylomake täällä. Kyselyllä saadaan tietoa siitä, miten ihmiset haluavat istua eri tilanteissa, kuten opiskellessa, lehtiä lukiessa tai työskennellessä kirjastossa.

Helsingin yliopiston kirjasto (Kaisa-talo, Fabianinkatu 30) on avoinna ma–pe klo 8–20, la klo 11–17, sunnuntaisin suljettu. Katso tarkemmat yhteystiedot.

 

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Keskustakirjasto.fi. Jenni Saarilahti

Tervetuloa osallistumaan Oodin istuinkyselyyn!

Olemme kiinnostuneita siitä, miten ja minkälaisissa istuimissa Oodi-kirjaston käyttäjät haluavat istua ja siksi kysymme asiasta sinun mielipidettäsi.

Toimi näin:

Helsingin yliopiston Kaisa-talon (Fabianinkatu 30) sisääntuloaulassa on esillä 13 erilaista tuolia; kovia, pehmeitä, värikkäitä, yksivärisiä – ja kaikkea siltä väliltä.

Käy koeistumassa tuolit, mieti mikä niissä miellyttää, mikä ei. Vastaa sen jälkeen Oodin istuinkyselyyn joko tällä verkkosivulla tai heti paikan päällä Kaisassa.

Kyselyn kesto on 19.9.-30.9.2017. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 10 kpl kahden hengen elokuvalippupaketteja. Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

 

Oodin kalusteiksi tullaan valitsemaan kauniita, käytännöllisiä, paloturvallisia ja kulutuksen kestäviä julkisen tilan kalusteita. Kaisa-talon aulassa olevien 13 koeistuttavan tuolin ominaisuuksista saamme suuntaviivoja Oodin sisustussuunnitteluun – kyseiset tuolit ovat vain esimerkkejä erilaisista tuolityypeistä.
Kiitos, että autat meitä löytämään uuteen, upeaan kirjastoon arvoisensa istuimet!

Kyselyyn pääset tästä

 

Terveiset Oodin ydinjoukoista – esittelyssä Pirjo Lipasti

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä

Johtava suunnittelija Pirjo Lipasti on kulkenut mukana Oodin tarinassa jo yli kahdeksan antoisaa vuotta.

– Olen yhä aivan innoissani, Pirjo Lipasti, kirjasto Oodin johtava suunnittelija, huokaa ihastuneena. Hän on vuodesta 2009 saakka elänyt päivittäin keskustakirjaston alkuhaaveita, konkreettista suunnittelua ja nyt näyttävää loppusuoraa. Kaupunginkirjastoissa pitkän uran tehnyt Lipasti on Oodin ydinhahmoja.

– Vuosina 2009-2012 olin ainoa täysipäiväisesti uuden kirjaston suunnittelusta vastannut työntekijä, vaikka mukana oli useita muitakin kirjastolaisia osana omaa työtään. Erityisesti entinen kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson oli projektin tarmokas edistäjä, kertoo Lipasti ja muistelee tunnelmia alkuaikoina. Projektisuunnittelijaa vastassa oli heti ensimmäinen keskustakirjaston hankesuunnitelma, joten hommiin käytiin oikopäätä.

Keskustakirjastoidea kehittyi kulttuuriministeri Claes Anderssonin vuoden 1998 aloitteesta. Aluksi paikaksi ajateltiin Pikkuparlamentin tonttia nykyisen Töölönlahden sijaan.

– Olen ollut kirjastoissa töissä pitkään, mutta rakennussuunnittelu oli minulle aivan uutta. Insinöörikokouksissa en alkuun ymmärtänyt juuri mitään. Nyt suunnitteluryhmä kokoontuu työmaakokouksissa kerran kuussa, ja sisällöt ovat jo tutumpia, Lipasti nauraa.

Tällä hetkellä keskeinen työn vaihe on sisustussuunnittelu, joka valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Sitten kilpailutetaan. Eräs askel on parhaillaan käynnissä oleva robotiikkakilpailu, jossa etsitään innovatiivisia tekoälyn keinoja lasten palveluihin, logistiikkaan, aineistosuositteluun ja tiedonhakuun.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

– Työstämme lisäksi opastussuunnitelmaa, kuten tilojen nimeämistä. Varattavilla tiloilla tulee olla selkeät, toiminnallisuudesta kertovat nimet. On hurjaa ja jännittävää ajatella, kuinka vähän aikaa enää on joulukuun 2018 avajaisiin!

– Kirjastoprojektin vaiheen mukaan myös omat tehtäväni ovat vaihdelleet. Välillä on isoja virstanpylväitä, välillä ihmisläheistä ja pienempää etenemistä. Isoja ovat olleet muun muassa arkkitehtuurikilpailu ja tietenkin rahoituksen varmistuminen. Silloin ymmärsi, että kirjasto on oikeasti toteutumassa.

Kaupunkilaiset ovat kaiken aikaa saaneet kertoa kirjastounelmiaan. Lipasti on ollut aktiivisena toimijana asiakkaiden ja kumppanien parissa järjestämässä työpajoja ja muuta yhteisöllisyyttä.

Tradition ja tulevaisuuden asialla

Pirjo Lipasti on sekä tradition että uudistuvan tulevaisuuden kannattaja.

– Tradition täytyy uudistua, jotta se pysyy hengissä, hän toteaa. Kirjastolaki on toiminnan lähtökohta, mutta se, miten kirjasto toteutetaan, on osa yhteiskunnallisen tukemisen puolta.

– Tarvitaan neutraaleja paikkoja, joissa ihmiset voivat keskustella toisiaan kunnioittaen.

Lipasti on arvostuksella seurannut työmaan tapahtumia.

– Kirjaston työmaa on nyt komea, kun kattorakenteen veistoksellisuus näkyy niin hyvin. Sen jälkeen, kun tontilla tehtiin virallinen kaivinkoneen ensiraapaisu, on tapahtunut valtavasti ja valtavan tehokkaasti.

– Hienompaa työtehtävää en itselleni osaa kuvitella. Kirjaston suunnittelusta vastaavat ALA-arkkitehdit ovat puhuneet kauniisti suunnittelevansa kirjastoa lapsilleen. On upeaa olla mukana jossakin, jolla on kaupunkilaisille niin tärkeä merkitys, nyt ja kaukana tulevaisuudessa.

Kirjasto 10:n tiloissa työskentelevällä Lipastilla on yksi ydintoive.

– Kun Oodi on valmis ja astun sinne, haluan nähdä, että siellä on sankoin joukoin ihmisiä, tyytyväisiä ihmisiä.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Teemu Lipasti

Kaupunkilaiset hämmästelevät Oodia

Millaisia ajatuksia näyttävä kirjastotyömaa herättää kaupunkilaisissa?

Kesäinen Töölönlahti on täynnä elokuun lämmöstä nauttivia nurmikolla istuskelijoita. Musiikkitalon terassilla soivat kitarat, pyöräilijät suihkivat Baanalla – ja vieressä nakutellaan suurta avaruusalusta. Vai Oodikos se on? Kävimme kysymässä, mitä kaupunkilaiset ajattelevat nopeasti kohonneesta rakennelmasta, jonka näyttävä valkoinen kattomuodostelma kerää huomion.

– Ai tuohonko se kirjasto tulee, kummastelee Musiikkitalon rinteellä istuva espoolainen Jaana.

– Näyttää modernilta. Rakennus herättää heti odotuksia sille, mitä sisäpuolelta löytyy.

– Futuristinen ja avaruusmainen, ja hieno, lisää lastenrattaita heijaava Liisa. Molemmat ovat iloisia siitä, että Oodi on loistavalla paikalla ja sulautuu Töölönlahden moniulotteiseen maisemaan.

– Esimerkiksi moderni rakennelma Allas Sea Pool näyttää omituisen irralliselta Kauppatorilla, vaikka onkin tyylikäs.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Moni huilaa lepohetkeään aivan kirjastotyömaan vieressä, mutta meteli ei häiritse liikaa.

– On helppo olla kiinnittämättä huomiota työmaahan. Meteliä on hämmästyttävän vähän, sanovat Baanan viereen parkkeeranneet Saara ja Johanna. He keskustassa asuvina ovat tyytyväisiä, että työmaalle kohoaa juuri kirjasto, eikä lisää toimistotaloja.

– Tosin luulin, että kirjasto rakentuu kauemmas Töölönlahdelle, Saara ihmettelee ja kummatkin toteavat yllättyneensä rakennuksen yhtäkkisestä ilmestymisestä.

– Se nousi ihan parissa yössä!

Etelähelsinkiläiset Tuulia ja Paula ovat hivenen kriittisempiä.

– Näyttää lentokentältä tai ostoskeskukselta. Toivottavasti siitä ei tule niin ruma kuin alueen muista rakennuksista. Emme odottaneetkaan, että valittaisiin kovin repäisevää arkkitehtuuria.

– Mutta rakennus on kuitenkin kansainvälisen näköinen, ja on hienoa, että kirjasto on mahtipontinen. Lisää hengailutilaa tarvitaan.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Koiran kanssa päivää paistatteleva jyväskyläläinen Sara ei tiedä, mitä työmaalle on tulossa.

– Ai kirjasto! Kiinnitin kyllä huomiota hienon näköiseen kattoon ja moderniin rakentamiseen. Mielestäni rakennus sopii hyvin miljööseen, kuten vaikkapa tuon jännittävän paikan viereen, Sara toteaa Kiasmaa osoittaen.

– Kirjasto näyttää tosi isolta!

Musiikkitalon kahviossa eläkeläisystävykset ovat viettämässä päivää. He ovat jo pitkään seuranneet keskustakirjaston kohoamista ja haluaisivat heti varata opastusvierailun.

– Rakennus on sopivan matala, ja rungon muodon hahmottaa jo hyvin. Olisi hyvä, jos vanhaa makasiinirakennusta voisi hyödyntää, kun se juuri kirjaston edustalla sijaitsee. Kirjaston viereen sopisi hyvin suomalaisista puista tehty ikebana-asetelma, Marja-Leena visioi ja toivoo myös siistejä wc-tiloja.

Alueen työntekijät ovat seuranneet kirjastokehitystä

Oodin työmaan läheisyydessä on paljon väkeä töissä. Sanomatalossa naputteleva toimittaja Kirsi Jääskeläinen kertoo seuranneensa keskustakirjaston rakentumista.

– Työkaverin kanssa oli puhetta, että pitäisi ottaa kuva, kun kirjaston paikalla oli pelkkä suuri maakuoppa. No, kuva jäi ottamatta, ja yllättävän nopeasti rakennus on noussut. Toivon, että kirjaston arkkitehtuuri tuo pehmeyttä ja luonnonläheisyyden tuntua lasiseen ja laatikkomaiseen lähialueen arkkitehtuuriin. Ja ennen kaikkea odotan, että pääsen työpäivän jälkeen piipahtamaan helposti kirjastossa.

Musiikkitalon kahviossa työskentelevä Sissi Hakala kertoo, että turistit ovat kyselleet paljon siitä, mitä viereen on valmistumassa.

– Meille kahviossa työmaa on tylsinä hetkinä viihdettä: katselemme, kun palikka kerrallaan rakennus kohoaa!

 

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Pääkuva: Helsinkiläiset Saara ja Johanna yllättyivät kirjaston rakentumisnopeudesta.

Virtuaalinen Oodi kiinnosti Helsinki-päivänä

VR-laseilla tehty kirjastovierailu on monille ennen kokematon elämys.

HAM-kulmalla Tennispalatsissa järjestetty Tulevaisuuden Helsinki -taidepajan yksi osa oli virtuaalimatka kirjastoon. Helsinki-päivänä 12.6. halukkaat asettivat silmilleen laadukkaat virtuaalilasit ja lähtivät retkelle kirjasto Oodiin.

Samoja laseja käyttävät kirjaston suunnittelijat parhaillaan työnsä apuna. Nyt nähtävät tilat olivat vielä tyhjät, mutta pintamateriaalit olivat paikallaan. Sisustusta on pian tulossa. Virtuaaliretkeilijät saivat seikkailla jokaisessa kerroksessa omin päin ja käydä myös kirjaston pihalla.

– Ihanat isot ikkunat, joiden äärelle voin kuvitella itseni lueskelemaan, kehuu Merituuli Hannonen, yksi virtuaalivieraista, ja pyörii paikallaan kirjaston kolkkia hapuillen.

– Hieman oudolta tuntui olla vielä täysin tyhjän kirjaston sisällä, mutta siellä oli kivan näköistä.

7-vuotias Pohto Uusi-Seppä jonotti kokeilemaan VR-laseja kokonaista kolme kertaa.

– Oli hauskaa, ja aika kummallista! En ole ennen käyttänyt tällaisia laseja, Pohto kertoo. Mummo Silja Uusi-Seppä ei uskalla vierailla virtuaalikirjastossa pyörrytyksen pelossa. Totta on, että VR-lasimaisemat saattavat herkempiä huimata.

Lasit tarjoavat yllättävän konkreettisen kuvan Oodista. Elämyksellisen kokemuksen jälkeen rakennus tuntuu olevan jo oikeasti olemassa. Teemu Herka on vaikuttunut kirjaston ulkoasusta.

– Menin ulos ja yritin päästä kirjaston ympäri. Puinen julkisivu miellyttää. Voisin hengailla lasien kanssa kirjastossa pitempäänkin.

Ulkopiha on näyttävä. VR-laseilla paljastuu kirjaston kokonaisvaltainen tyylikkyys ja kolmannen kerroksen muodokas avaruus. Käytäviin ja sokkeloihin eksyy vielä helposti, kun sisustukselliset maamerkit ovat vähissä. Onneksi portaita tai hissejä löytyy aina nopeasti.

Kaupunginkirjaston IT-suunnittelija Urpo Nylander, joka päivittää VR-sisältöä, kertoo, että tarkoituksena on testata esimerkiksi esteettömyyttä virtuaalimallin avulla. Käytävillä kuljetaan virtuaalisilla pyörätuoleilla ja tarkkaillaan kääntymiskulmia.

– Käytämme myös askeltyökaluja, joilla mittaamme reaaliaikaista kävelyä tiloissa. Tekniikka paranee kaiken aikaa. Aiomme syksyllä näyttää yleisölle uusia Oodin vaiheita virtuaalisesti.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo virtuaalikirjastossa.

Anni Malo viihtyy lasien kanssa seikkaillen pitkän tovin.

– Ylin kerros on mahtava! Kirjasto näyttää modernilta, vaalealta ja valoisalta. Lasten tiloissa on hieno seinä. Tämä on hyvin erikoinen tapa nähdä uusi arkkitehtoninen rakennus. Kiinnostaa, kuinka auringonvalo tulee täyttämään yläkerran. Mielenkiintoista on jatkossa nähdä huonekalut. Tämä oli oikea wow-elämys!

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös Oodin lisätyn todellisuuden näyttelystä Kirjasto 10:ssä:
Lisätty todellisuus herättää Oodin henkiin

Oodi odottaa kirjastoturisteja

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Uusi, kiehtova rakennus tulee olemaan yksi Helsingin turistikohteista. Keskustelimme Oodin matkailunäkökulmasta Helsinki Marketingin eli entisen Visit Helsingin kanssa.

Töölönlahti elää voimakkaan muutoksen tuulissa. Kirjasto Oodi kohoaa työmaallaan näyttävästi, uudet viheralueet kukoistavat jo, ja kesä tuo turisteja Töölönlahden rannalle kävelylle ja kahville. Myös kirjasto aikoo ottaa vastaan sankat matkailijajoukot.

– Matkailijat tulevat sinne, missä kaupunkilaiset ovat, toteaa Helsinki Marketingin vastaava matkailutiedottaja Mari Somero. Helsinki Marketing tunnettiin aiemmin Visit Helsingin nimellä. Sivustot visithelsinki.fi ja myhelsinki.fi ovat Helsingin kaupungin virallisia matkailusivustoja, ja Helsinki Marketing markkinoi Helsingin kaupunkia ja vastaa matkailuneuvonnasta.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Mari Somero, kuva: Leena Karppinen.

Somero muistelee, kuinka Kampin keskuksen alkuaikoina käytävillä oli hiljaista, melkein autiota. Nykyään moni pitää Kamppia kaupungin sydämenä, ydinkeskustana.

– Kaupunkilaisten polut muuttuvat. Oodin ja Lasipalatsin alueen Amos Rexin avaamisen myötä painopiste muuttuu jälleen. Virta ohjautuu kohti Töölönlahtea. Uuden tapahtumapuiston tapahtumat, kuten vuodenvaihde ja Helsinki-päivä tuovat elävyyttä rautatieaseman läheisyyteen.

Siksi Helsinki Marketing on yksi Oodin kumppaneista ja parhaillaan pohtimassa, kuinka matkailuala ja kirjasto voisivat toimia yhdessä.

– Olemme olleet mukana kirjaston aulan suunnitteluryhmässä pohtimassa palvelukonseptia. Yksi idea on pop up -kärrykioski kirjastoon matkailun näkökulmasta. Kirjaston yhteisen palveluhengen tietoinen luominen on tärkeä ja hieno asia. Se tarkoittaa sitä, että kaikki toimijat tuntevat toistensa palvelut ja pystyvät palvelemaan myös toistensa asiakkaita.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Turisteja Helsingissä. Kuva: Kaisa Luukannel / Visit Helsinki.

Helsinki Marketingin oma matkailuneuvonnan palvelu-uudistus on käynnissä. Aluevaltauksia ovat Helsinki Help -turistineuvojien laatikkopyörät (pääkuvassa), rautatieaseman pop up -neuvontapiste ja lentokenttäjunaneuvonta.

Someron mielestä Oodi on hyvin valmistautunut matkailijoihin muun muassa sen myötä, että opasteet aiotaan kääntää kolmelle kielelle ja kirjastoviestintää suunnitellaan laajalti.

– Oodi tulee olemaan turistikohde esimerkiksi arkkitehtuurista kiinnostuneille matkailijoille, matkailun ammattilaisille ja lapsiperheille.

Helsinki Marketing lupaa työkaluja ja vie sekin viestiä matkailijoille uudesta kirjastosta. Helsingin Suomi 100 -markkinoinnissa Oodi on kaupunkitapahtumien ohella toinen kärki tänä vuonna.

– Kuvailemme asiaa näin: Oodi on Helsingin lahja satavuotiaalle Suomelle!

Teksti: Siru Valleala

Lue myös:

Yhteinen Oodi: Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

RESHAPE 2017 – People and Spaces

RESHAPE 2017 – People and Spaces

21.-22.9.2017. Helsinki Congress Paasitorni

Reshape 2017 on Helsingin kaupunginkirjaston järjestämä kansainvälinen konferenssi, joka tänä vuonna keskittyy tiloihin ja ihmisiin. Konferenssissa tarkastellaan kirjastotiloja useista eri näkökulmista sekä pohditaan ihmisen ja kirjaston suhdetta niin henkilökunnan kuin erilaisten asiakasryhmien kautta sekä kirjaston roolia laajemmin myötätunnon käsitteen kautta.

Ohjelmassa muun muassa

  • Keynote speakerina professori Anne Birgitta Pessi puhuu myötätunnosta julkisessa tilassa.
  • Kööpenhaminan kaupunginkirjaston apulaiskirjastotoimenjohtaja Sanne Caft kertoo palvelujen uudenjärjestämisestä sekä uudesta henkilökuntamallista.
  • Alankomaalainen arkkitehti Aat Vos puhuu kirjastotiloista ja niiden muunneltavuudesta.
  • Cristina Andersson Develorista puhuu robotiikasta ja robottien mukanaan tuomasta työn muutoksesta kirjastojen näkökulmasta.
  • Nizar Keblawi esittelee Malmö kaupunginkirjaston monikulttuurista toimintaa.
  • Kirjastotoimenjohtaja Marian Morgan-Bindon Gold Coastin kaupungista kertoo, mitä Australian kirjastoissa tänä päivänä tapahtuu.
  • Esittelyssä myös uusia kirjastoja maailmalta sekä kokemuksia siitä, kuinka suunnitelmat ja arkitodellisuus kohtaavat uutta kirjastoa avattaessa. Mukana muun muassa Århus, Ghent, Caen, Herning, ym.

Täältä löydät konferenssin ohjelman (pdf, englanninkielinen, linkki päivitetty 20.9.).

Osallistumismaksu on 200 euroa, sisältäen ohjelman, lounaat sekä konferenssi-illallisen torstaina. Matkat tai majoitus ei kuulu hintaan. Tapahtumapaikkana on Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki.

 

Lisätietoja antavat:

Kristina Virtanen: kristina.virtanen@hel.fi, 040 187 2616

Antti Sauli: antti.sauli@hel.fi, 040 658 6984

 

3D-tulostinta kokeilemassa

Kirjastoissa on ollut 3D-tulostimia jo joitakin vuosia. Mitä niillä voi tehdä, ketkä niitä käyttävät? Ja miten tulostin toimii?

Laatikkomaisen tulostimen kyljessä on robotin kuva ja sisällä laite, joka kelaa lasilevylle edestakaisin sinistä muovilankaa. Vähitellen tuosta langasta muodostuu leimasinmainen alusta, sitten alustaan alkaa piirtyä yksityiskohtia. Pian hahmottuu teksti: police.

Näen 3D-tulostimen ensimmäistä kertaa käytössä. Olen pyytänyt tulostusoppaaksi Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaan Azam Balavardin. Hän on valinnut ensimmäiseksi 3D-tulosteekseni poliisin virkamerkin.

Täällä Thinginverse-sivustolla on valtavasti valmiita tulostettavia malleja, mutta nyt kannattaa valita sellainen, joka tulostuu nopeasti, Balavard neuvoo. –  Tulostusaika riippuu kappaleen koosta, muodosta ja siitä, miten tarkkaa jälkeä haluaa.

Poliisimerkki on valmis noin puolessa tunnissa. Lyhykäisyydessään tulostaminen sujuu näin: Valitaan 3D-mallisivustolta haluttu tiedosto – edistyneemmät osaavat suunnitella 3D-malleja itsekin –, ladataan se kirjaston tietokoneelle, tarkistetaan että tulostimessa on oikeaa värinauhaa ja oikeat asetukset, tulostetaan. Ensin 3D-laite lämpenee, sitten tulostaa ja lopuksi jäähtyy. 

Tulostimen vieressä on myös ohje, jossa tulostuksen vaiheet ja tulostimen asetukset on kerrottu selkeästi.

 

3D-tulostin

Huviksi ja hyödyksi

Kaikki eivät tarvitse ohjetta eivätkä varsinkaan opastusta. Azam Balavard kertoo, että 3D-tulostimet ovat etenkin nuorten ja teini-ikäisten suosiossa.

Teinit tulostavat Pikachuja ja muita suosikkihahmojaan.

Mutta käyttävät kirjaston tulostinta muutkin, seniori-ikäiset ja myös hyötyesineitä tarvitsevat.

–  Eräs nuori perhe tulosti itse suunnittelemansa ovistopparin. Laboratoriotyöntekijä taas kertoi hyödyntävänsä työssään millimetrin reikään mahtuvaa pienen pientä osasta, jonka hän tulosti täällä.

Kirjastossa on esillä 3D-tulosteita: talon pienoismalli, pilli jonka sisällä on helisevä kuula, muotteja.

 

3D-tulosteita, esimerkiksi muovinen pilli ja pieni talo.

Neljä tuntia kerrallaan

Kaupunkiverstaan laitteet ja palvelut on esitelty Kaupunkiverstas.fi-sivustolla (linkki:). Laitteita voi varata Varaamon kautta.

3D-tiedoston on hyvä olla tiedossa jo etukäteen. Tutustu näihin sivustoihin:

  • Thinginverse: sivusto mallien jakamiseen, tuhansittain vapaasti käytettäviä malleja
  • Tinkercard: verkon kautta toimiva maksuton ja helppo mallinnusohjelma yksinkertaisten 3D-mallien suunnitteluun
  • SketchUp: maksuton 3D-mallinnusohjelma


Enimmäisaika tulostimella on neljä tuntia. Valmiin tulosteen materiaalimaksu on 70 senttiä. Kirjaston virkailija aloittaa tulostuksen ja ottaa valmiin esineen pois tulostimesta. Virkailijoilta voi myös pyytää apua tulostuksen vaiheissa.

Kaupunkiverstaan tulostus on tarkoitettu ei-kaupalliseen käyttöön. Tulostimilla voi tehdä esimerkiksi prototyyppejä, pienoismalleja ja pieniä hyöty- ja koriste-esineitä. Kaupunkiverstaalla käytettävä materiaali on myrkytöntä ja biohajoavaa PLA-muovia.

Sitten vaan ideoimaan! Oodiin on tämänhetkisen tiedon mukaan tulossa viisi 3D-tulostinta.

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti

Kuinka kirja pääsee parhaiten esille?

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä.

Kirjaston aineistosijoittelu eli se, mistä kirjat ja muu materiaali löytyvät, vaatii suunnittelua ja havainnoivaa silmää. Tutustuimme Rikhardinkadun kirjaston aineistoprojektiin, jonka tuloksia aiotaan hyödyntää myös kirjasto Oodissa.

Sari Jovero, Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikkö, esittelee legendaarisen kantakaupunkilaiskirjaston kerroksia. Kierreportaiden päässä kaikkein korkeimmalla on muun muassa kiinnostava Helsinki-aiheisten kirjojen huone.

– Meillä suunnitellaan parhaillaan laajamittaista aineistosijoittelu-uudistusta, kertoo Jovero, joka on mukana kirjasto Oodin kokoelmaa pohtivassa työryhmässä. Oodin aineistosijoittelua on pohdittu yhdessä Design Studio Muotohiomon kanssa. Yksi työpajoista järjestettiin Rikhardinkadulla.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

– Oodi on toki eri tyyppinen paikka kuin vanha ja sokkeloinen Rikun kirjasto, mutta kaikessa aineistosijoittelussa kohdataan samoja haasteita, kun materiaalin määrä on hyvin suuri.

Kaksi pääperiaatetta ovat ohjenuorina: se, mitä asiakkaat haluavat ja se, mitä kirjasto tahtoo tarjota. Asiakkaiden on löydettävä etsimänsä helposti, mutta lisäksi matkan varrella on hyvä tarjota löytöjä ja aarteita. Logiikka yhdistyy yllätykseen, syvyys visuaaliseen herkullisuuteen.

Palapeliä ja assosiointia

– On konkreettista palapeliä pohtia, mikä on tilallisesti mahdollista. Juuri nyt Rikun muutoksessa tekeillä on tarkistusmittaus: katsomme, mitä todellisuudessa mahtuu minnekin. Esimerkiksi kirjojen kansien näyttäminen vie tilaa.

– Esillepanossa kuljetaan yhä virikkeellisempään suuntaan, jolloin on pohdittava kirjanäyttelytyyppisiä kalusteita. Käytännön seikkoihin liittyy sekin, ettei kirjoja sijoiteta liian alas. On tärkeää olla herkkänä sille, mikä on pinnalla ja missä paikoissa aineisto vetää eli lähtee parhaiten asiakkaan matkaan.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Oodin suhteen tilanne on Rikuun verrattuna uusi: talo ja hyllyt ovat alkuun tyhjät. Isoa suunnittelutyötä tarvitaan.

– Rikhardinkadulla painotetaan taidetta, ja uudistamisprojekti tehdään aluksi taidekirjakokoelman parissa. Toisesta kerroksesta on tarkoitus muodostua taidekerros, jonne kuvataide, musiikki ja kaunokirjallisuus sijoittuvat.

– Suuri kysymys on se, mitkä aihepiirit loogisesti kuuluvat yhteen. Muotohiomon työpajassa kävi ilmi, että ihmisten assosiaatiokyky on valtava. Lopulta kaikki liittyi kaikkeen ja tuloksena oli villi post it -lappusekamelska, joka sai koko pajan nauramaan!

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös:
Keskustakirjaston aarteita etsitään jo