Käyttäjäkokemuksia uuden keskustakirjaston käytäviltä Tanskasta

Baaaanggggg! Maailman isoin vauvakello Gong kajahtaa soimaan. Uusi vauva on syntynyt kaupunkiin!

Gong on kesällä 2015 avatun Aarhusin uuden suurkirjaston taideteos. Se on toteutettu yhteistyössä Aarhusin yliopistollisen sairaalan kanssa. Kaikilla vanhemmilla on mahdollisuus ilmoittaa uuden vauvan syntymästä painamalla sairaalassa nappia ja aktivoimalla näin Gong -kello soimaan Dokk1 -kirjastossa.

Ääni on pysäyttävä. Päivittäin useita kertoja kajahtava kello saa ihmiset havahtumaan ja vaihtamaan katseita keskenään. Mikä tuo ääni on? Mistä se kertoo? Aina löytyy joku, joka tietää tarinan ja kertoo sen ääntä ihmetteleville.

Gong on mainio esimerkki, miten Dokk1 -kirjastosta on onnistuttu luomaan kaupunkilaisten yhteinen, yhteisöllinen tila, jossa on tilaa keskustella, inspiroitua, oppia ja kokea yhdessä hetkiä.

Gong on päivittäinen tapahtumaelämys. Sen lisäksi kirjastossa järjestetään yli 1500 vaihtuvaa tapahtumaa ja tilaisuutta kuluvan vuoden 2017 aikana. Pelkästään marraskuun ensimmäisen viikon ohjelma tarjoilee isien ja lasten leikkitreffit, avointa neuvontaa maahanmuuttajille, matematiikkakahvilan, ilmaista oikeusapua, shakkipelihetken, sunnuntaidokumentin, terveydenhoitajan avoimen neuvontatunnin, kielikahvilan, ääniklubin musiikin ystäville, kirjoitustyöpajan ja paneelikeskustelun terrorismista.

 

Miten kirjaston henkilökunta taipuu järjestämään näin paljon ohjelmaa?

– Meillä on Dokissa yhteistyökumppanistrategia ja se tarkoittaa, että partnerimme järjestävät tapahtumatuotannostamme yli puolet, kertoo Dokk1  kirjaston kuntalaisdialogista, partneruuksista ja viestinnästä vastaava Lisbeth Overgaard Nielsen.

Dokk1 hyödyntää kirjastopalveluiden ja tapahtumien suunnittelussa ja kehittämisessä Design Thinking -muotoiluajattelua. Menetelmälle on ominaista käyttäjälähtöisten palveluiden suunnittelu.

– Kehitämme jatkuvasti Dokk1 – kirjastoa ja sen tarjontaa yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa – se on osa meidän DNA:ta, ynnää Nielsen.

Tapahtumarikas elämyskeskus

Dokk1 – kirjaston tapahtumista 40% on suunnattu lapsille ja 60% nuorille ja aikuisille.

Hyödynnän kirjastoa eri tarpeisiin eri rooleissa: äitinä, matkaoppaana, freelancer-työntekijänä, kulttuuritapahtumien ja kirjojen ystävänä. Teen kirjastossa satunnaisesti töitä, kirmailen tapahtumissa viisivuotiaan tyttäreni kanssa ja esittelen paikkaa kaupungissa vieraileville matkailijoille.

Oma lempipaikkani on lepotuolit isojen maisemaikkunoiden edessä. Saan siinä rauhoittua ja vaipua omiin ajatuksiini. Tyttäreni lempipaikkoja ovat jumppasali, nukketeatteri, ulkoleikkipaikat ja interaktiivinen pelimatto. Joskus pidämme lepohetken leikeistä, nappaamme kirjan hyllystä ja istumme sylikkäin selailemaan sitä.

Kirjasto on ihana. En ole ainoa kaupunkilainen täällä hieman Tamperetta isommassa kaupungissa, joka on ottanut uuden keskustakirjaston omakseen. Vuonna 2016 kirjastossa rekisteröitiin 1,2 miljoona kävijää. Syyskuun loppuun mennessä miljoonan kävijän raja on jo ylittynyt ja tämä enteilee kävijämäärän kasvua edellisvuoteen.

Dokk1 – kirjastossa tapahtuu joka päivä jotakin merkityksellistä, yllättävääkin. Pidän siitä vietävästi.

Kirjasto täytti kesällä kaksi vuotta. Se on saavuttanut nopeasti tavoitteen toimia kaupungin tiedon ja kulttuurin sydämenä. Paikkana, jonne kaikki ovat tervetulleita ja paikkana, jonne mennään kokemaan, näkemään ja lukemaan. Ja lainaamaan kirjoja, jos vain muistetaan. Onneksi on e-kirjat.

Kuvat: Katoni  ja Dokk1

Teksti: Marjoannika Nyman

Kirjoittaja on Aarhusin kaupungissa asuva suomalainen. Hänen ehdoton lempikirjasto Helsingissä on Etelä-Haagan kirjasto. Hän on lainannut kirjaston ompelukonetta ja tavannut siellä ihan oikean joulupukin.

 

Jännittävää taidetta Oodiin!

Taidetta Oodiin -juttusarjan osa 1


Kirjasto Oodi on toki jo itsessään taideteos, mutta parhaillaan käynnissä on mielenkiintoinen projekti: Oodiin tulevan taiteen suunnittelu.

Kyseessä on prosenttitaide eli julkisiin tiloihin hankittava taide, jonka kustannukset maksetaan yhdellä prosentilla rakennuskuluista. Prosenttiperiaate on siis päätös käyttää osa kunkin hankkeen määrärahasta juuri taiteeseen. Periaatetta ovat käyttäneet muun muassa Helsinki, Vantaa, Oulu ja Salo.

Yksi prosentti on yleinen suositus, joka vaihtelee kohteen mukaan. Oodin tapauksessa summaksi on rajattu 100.000 euroa. Lisäksi kirjastoon on suunnitteilla muillakin rahoitustavoilla hankittuja teoksia.

Oodin prosenttitaiteilijoiksi on valittu Jani Ruscica ja Otto Karvonen. Tapaamme heidät tämän juttusarjan toisessa osassa. Miehet ovat parhaillaan suunnittelemassa teoksiaan, joiden alkuidea kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta.

Puhutaan kuitenkin ensin siitä, millä tavoin tekijät valitaan, millaista taidetta Oodiin on toivottu ja mitä muita viime aikojen teoksia julkisista tiloista löytyy.

Poikkeuksellisen vapaata taidetta

Julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola ja julkisen taiteen amanuenssi Jari Björklöv Helsingin taidemuseolta (HAM) valaisevat prosenttitaiteen valintaprosessia.

– Kirjasto on upea instituutio, ja halusimme löytää Oodiin tämän hetken parhaat taiteilijat. Kirjaston taholta toivottiin, että mukana olisi nuoria ja kiinnostavia taiteilijoita ja että mahdollisuuden saisivat myös epätavallisemmat ratkaisut, kuten tapahtuva taide, kertoo Tappola.

Päätöksen teki työryhmä, johon kuului sekä kaupungin taidemuseon että kirjaston edustajia, Oodin arkkitehdit mukaan luettuina. HAMin ehdotuksista valikoitiin sopivimmat ehdokkaat.

Taru Tappola, Jari Björklöv ja Pekka Kauhasen veistos

– Me amanuenssit seuraamme taidekenttää ahkerasti. Oodin tapauksessa pöytä on harvinaisen tyhjä taiteilijoille. Kaikki tahot ovat ihailtavan avoimia taiteen eri muodoille. Se myös asettaa haasteita, sillä vaihtoehtoisempi taideteos on vaikeampi toteutettava verrattuna vaikkapa perinteiseen pronssipatsaaseen, pohtii Björklöv.

Hän muistuttaa, että on otettava huomioon teoksen tekniikka ja ylläpito. Esimerkiksi videomuoto vaatii toisenlaista sitoutumista, johon sidotaan myös resursseja.

– Rohkeat valinnat sovitellaan tarkkaan. Kysymys on, voisiko tällaisella taideteoksella olla oma elinkaarensa? Tarvitseeko taiteen olla ikuista?

– Oodi on meille poikkeuksellinen kohde, joten toiveemme ovat korkealla tasolla. Helsingin kaupungilla on onneksi hieno ja innokas asenne prosenttitaidetta kohtaan. Se ei ole kaikkialla itsestään selvää.

Yllättävä lopputulos?

Jari Björklövin oma suosikki uudesta prosenttitaiteesta on Maunula-taloon valmistettu Sukupuut-teos, jonka toteutti IC-98 eli taiteilijakaksikko Visa Suonpää ja Patrik Söderlund. Prosenttitaiteen tavallisimpia kohteita ovat päiväkodit, koulut ja sairaalat sekä uudet kaupunkialueet kuten Jätkäsaari, Kalasatama ja Keski-Pasila, joihin on tulossa taidetta suurella budjetilla.

Nelikymppiset Jani Ruscica ja Otto Karvonen ovat kumpikin opiskelleet myös ulkomailla, Ruscica Lontoossa, Karvonen Amsterdamissa. Sisilialais-suomalaisen mediataiteilija Ruscican tuleva Oodin taideteos on audiovisuaalinen, Karvosen teos sijoittuu osaksi arkkitehtuuria. Karvosen käsialaa on esimerkiksi Kampin metroaseman Roots of the City -teos.

Otto Karvosen teos Kaupungin juuret, © HAM / Maija Toivanen

– Rakennus on vielä kesken, aikataulu elää ja taiteilijoiden oma tekeminenkin voi kehittyä uusiin suuntiin, joten lopputulosta ei kannata spekuloida liikaa etukäteen.

– Jotakin yllättävää ja jännittävää sieltä on varmasti tulossa!

 

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala ja HAM / Maija Toivanen

Nasima Razmyar: Kirjasto Oodi kertoo meille tärkeistä arvoista

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo, että kirjasto Oodin avaamisella on hänelle syvällinen merkitys. ”Minulle mikään ei ole hienompi paikka osoittaa suomalaisuutta kuin suomalainen kirjasto.”

Kirjasto Oodi avataan yleisölle Helsingin keskustaan Töölönlahden tuntumaan joulukuussa 2018. Oodi on yksi Suomen satavuotishankkeista, ja rakennus juhlavalaistaan 100-vuotispäivän kunniaksi 5.–6.12.2017.

Kirjaston lähtökohta on kaupungin asukkaiden tarpeisiin vastaaminen, mutta Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar näkee Oodissa myös koko Suomea kuvaavaa hyvinvointiyhteiskunnan symboliikkaa.

– On iso arvokysymys, mitä asioita kaupungissa pidämme tärkeinä. Kirjasto mielletään Suomessa kaikkien yhteiseksi asiaksi. Kaikille avoin tila ja palvelu on suomalaisen yhteiskunnan ja helsinkiläisen kaupunkiajattelun kruununjalokivi. Tämä arkkitehtuuriltaan maailmanluokkaa oleva rakennus tulee olemaan lippu, joka liehuu Helsingin ydinkeskustassa kertomassa meille tärkeistä arvoista, Razmyar sanoo.

Kirjasto Oodin rakentaminen on Helsingille osa koko keskusta-alueen ja Töölönlahden strategista suunnittelua.

– Oodi on hieno tapa avata Töölönlahden isompaakin tarinaa. Kirjasto voi olla monelle ihmiselle ovi Töölönlahden kulttuuritarjontaan ja sillä tavoin hieno asia myös muulle kulttuurielämällemme. Ydinkeskustassa rakennus on kaikkien ulottuvilla, tulipa vierailija idästä, pohjoisesta, lännestä tai etelästä.

Kirjasto tuo ihmisen osaksi yhteiskuntaa

Kirjaston avaaminen joulukuussa 2018 on paitsi kaupungille ja koko kansalle myös Razmyarille henkilökohtaisesti tärkeä asia.

– Sillä on minulle todella syvällinen merkitys. Minulle mikään ei ole hienompi paikka osoittaa suomalaisuutta kuin suomalainen kirjasto. Olen työskennellyt paljon maahanmuuttajien kanssa, ja moni on sanonut, että heidän ensimmäinen kosketuksensa suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut kirjastokortti. Kirjastokortin saatuaan heistä on tuntunut, että he ovat osa tätä yhteiskuntaa. Siihen kiteytyy kirjaston filosofia.

Razmyar muistuttaa, että keskustakirjasto ei korvaa eikä poista lähikirjastojen tarvetta. Hän itse on asunut lapsuutensa Käpylässä, ja Käpylän kirjasto on ollut hänelle aina tärkeä ja turvallinen paikka.

– Kävimme kirjastossa koulun kanssa, mutta vietin siellä aikaa myös kesälomilla. Minulla ei ollut kesäisin hirveästi menoja tai paikkoja, joihin mennä, mutta Käpylän lähikirjasto oli aina saatavilla. Useimmiten kävimme siellä ystävien kanssa. Kotona ei silloin ollut tietokonetta, mutta kirjastossa sain käyttää sitäkin.

Kirjaston vetovoima säilyy

Kirjasto oli Razmyarille aikoinaan myös portti suomen kieleen ja kirjojen maailmaan. Käpylän kirjastosta hän kantoi kotiin Neiti Etsivät ja muut kirjasarjat.

– Päätin varhaisessa vaiheessa, että haluan osata lukea ja kirjoittaa suomeksi. En halunnut äidinkielen aineita, jotka ovat täynnä punaista kynää. Minulle ei riittänyt, että minulla on hyviä ajatuksia, vaan halusin myös kirjoittaa oikein.

Razmyarille lasten ja nuorten lukutaidon tukeminen on tärkeää. Hän toivoisi myös, että nuoret saisivat kirjastosta saman elämyksen kuin hän itse on aikoinaan saanut.

– Kirjastoon voi mennä samalla tavalla kuin karkkikauppaan ja valita ja ottaa haluamansa. Jos tätä etuoikeutta ei avaa riittävästi lapsille ja nuorille, se voi jäädä heiltä pimentoon.

Razmyar kiittää varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka vievät jo tarhaikäisiä lapsia kirjastoon. Lastenkirjallisuuden lainausluvutkin näyttävät positiivisilta. Kirjasto on helsinkiläisten ja kaikkien suomalaisten eniten arvostamia palvelumuotoja, ja Razmyar uskoo, että kirjastojen vetovoima säilyy tulevaisuudessa.

– Ajan hengessä täytyy pysyä mukana, jotta ymmärretään, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat. Pääsy materiaaleihin ja esteettömyys kaikilla osa-alueilla on todella tärkeää. Lähikirjastot ovat hyvin arvostettuja ja asuinalueelleen tärkeitä paikkoja, ja niistä täytyy pitää kiinni ja niitä tulee tuoda vielä enemmän osaksi alueen muuta toimintaa. Maunula-talo on hyvä esimerkki siitä, miten kirjasto on osa yhteisöään: siellä on kahvila, harrastuspaikka nuorille ja toimitiloja. Uskon, että tätä kautta saadaan myös uudet asiakkaat liikkeelle.

Sivistys säilyy dialogin avulla

Razmyar pitää suurena haasteena sivistyksen säilymistä yhteiskunnan arvona ja uskoo, että kirjastolla on siinä tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli.

– En halua asettaa kirjastojen harteille liikaa vastuuta, mutta tuntuu, että kirjasto on tässä ajassa yksi harvoista paikoista, jotka pystyvät tarjoamaan sivistystä. Sivistys ei tule digitalisaation tai robotisaation kautta vaan ilmapiiristä, keskustelusta, ymmärryksestä ja dialogista.

Razmyarin voi nähdä jatkossa poikansa kanssa istumassa Oodin säkkituoleilla tai kahvilassa, mutta hän aikoo ottaa siellä vastaan myös kirjastoista ja arkkitehtuurista kiinnostuneita vieraita ja tutustua muuhun kirjaston tarjontaan.

– Oodista kolmasosa on perinteistä kirjastoa ja kaksi kolmasosaa kaikkea muuta. Yksi tärkeä tehtäväni on viestittää kaupunkilaisille, että avoimet tilat ovat kaikkien käytössä.

Nasima Razmyar on tavattavissa myös Rikhardinkadun kirjastossa järjestettävillä, kaikille avoimilla itsenäisyyspäivän etkoilla 5.12.

Teksti: Iina Soininen
Kuva: Helsingin kaupunki

Kirjasto Oodi juhlavalaistaan satavuotiaan Suomen kunniaksi

Kansalaistorille nousevan kirjasto Oodin julkisivu juhlavalaistaan 5.-6.12. Valoteoksen nimi on Oodi Suomelle ja se nostaa upealla tavalla esille tulevaisuuden kirjaston. Teos kunnioittaa kirjoitustaidon ja kirjallisuuden merkitystä itsenäisessä Suomessa ja piirtää taivaalle Oodin paikan Helsingin keskustassa. Valoteos näyttäytyy koko komeudessaan Mannerheimintielle päin, mutta osa sinivalkoisista valoista näkyy taivaalla jokaiseen ilmansuuntaan. Tervetuloa ihailemaan Helsingin sydämeen rakentuvaa juhlavalaistua Oodia!

 

Oodin istuinkyselyn elokuvaliput on arvottu

Oodin istuinkyselyn kahden hengen elokuvalippupaketit on nyt arvottu. Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara suoritti arvonnan. Onnellisiin voittajiin ollaan yhteydessä ja elokuvaliput toimitetaan heille. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille! Saimme erittäin paljon hyödyllistä tietoa kirjastoistumiseen ja kirjastossa työskentelyyn liittyen, jota voimme hyödyntää suunnittelutyössä.

Lue istuinkyselyn tuloksista täältä: Ideoita riippumatosta satulatuoliin – millaisia istuimia Oodiin toivotaan?

 

Reshape 2017 – kirjastokonferenssissa katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen

Kansainvälinen kirjastokonferenssi 21.-22. syyskuuta keskittyi tiloihin ja ihmisiin. Millainen kirjastotila on ideaalinen nyt, kun kirjaston ja ihmisen suhde on murroksessa?

Reshape-seminaarissa oli uusien kirjastojensa taipaleesta kertomassa muun muassa Tanskan, Hollannin, Ruotsin, Australian, Latvian, Ranskan, Belgian, Norjan, Venäjän, Viron ja Islannin kirjastoammattilaisia. Tietenkin mukana oli myös parhaillaan rakentuvan Oodin edustajia.

Syvällisenä punaisena lankana seminaarissa oli myötätunto ja kirjaston rooli myötäelämisen välittäjänä ja tuottajana. Professori Anne Birgitta Pessin puhe keskittyi myötätuntoon julkisessa tilassa. On tärkeää, millä tavoin ihminen on samassa tilassa toisten kanssa: millainen hänen aktiivinen roolinsa suhteessa toisiin ihmisiin on.

Luottamuksen ja positiivisuuden ilmapiiri saa aikaan innovaatioita, hyvinvointia, iloa, luovuutta ja kognitiivisten taitojen kehittymistä – kaikkea sitä, jota kirjastokin haluaa tarjota. Pessi muistuttaa, että myötätunto on tarttuvaa!

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Anne Birgitta Pessi uskoo myötäelämisen taidon muokkaavan julkista tilaa.

Yhteinen äänimaailma

Kaupunkilaiset ottavat kirjastot omikseen. Julkisena tilana kirjasto on eniten me-henkeä luova laitos ja rakennus – sen omistavat kaikki kävijät, yhdessä. Me-henki syntyy helposti myös kirjastojen välillä, maista ja kansallisuuksista riippumatta.

Niin ilot kuin ongelmatkin ovat universaaleja. Seminaarissa keskityttiin esimerkiksi uudistuvien kirjastojen haasteelliseen äänimaailmaan, kirjastotilojen muunneltavuuteen, robotiikkaan, uusiin henkilökuntajärjestelyihin, monikulttuurisuuteen ja virtuaaliteknologiaan.

Moni puhuja huomioi joustavien tilojen äänimaailmat. Meri Kytö Tampereen yliopistosta soitti nauhalta esimerkkejä kirjastojen äänistä ja puhui asiakkaiden odotuksista. Miltä kirjaston kuuluu kuulua? Kaikki mitä teemme, tuottaa ääntä. Ääni on kommunikaation väline – ja monella äänellä on tietty tehtävänsä.

Ennen kirjastot olivat monumentaalisia instituutioita, joissa suosituin sana oli hysssss. Nyt kuljetaan urbaanin kahvilamiljöön suuntaan, vaikka hiljaiset tilat ovat yhä monien toiveissa. Henkilökunnan kannattaa kuunnella kirjastonsa ääniä ja kävijöiden palautetta ja tehdä konkreettisia, usein aivan pieniäkin asioita miellyttävän äänitilan puolesta.

Teknologia apukäsinä

2010-luvun loppupuoli on kiihkeän kehityksen aikaa. Konferenssipäivinä kävijät saivat tutustua Oodiin virtuaalisten lasien tuottaman elämyksen kautta. Sakari Salli kertoi virtuaalisen mallinnuksen apukeinoista suunnittelun osana. VR-Oodin avulla myös ulkotila aukeaa ja näyttää tulevaisuuden Töölönlahden. Lue lisää aiheesta: Virtuaalinen Oodi.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Sakari Salli näyttää, kuinka virtuaaliteknologialla voi nähdä esimerkiksi ikkunoista saapuvan auringonvalon vaikutukset kirjastotilassa.

Cristina Anderssonin kiehtova puheenvuoro robotiikasta avasi uusia näkökulmia. Robottien tulo osaksi palvelustruktuuria on kalleuden vuoksi ollut yllättävänkin hidasta. Andersson silti sanoo, että teknologia saapuu nopeammin kuin ymmärrämmekään.

Ihmisillä on huoli siitä, vievätkö robotit työmme. Anderssonin mukaan oppimaan kykenevät robotit työskentelevät ihmisten rinnalla ja oppivat meiltä. Ihmiset löytävät aina tehtävänsä. Robottien tehtävä on olla tehokkaita: ne omaksuvat valtavia tietomääriä, eivät pidä lomia, pärjäävät ilman kahvia, ovat aina terveitä eivätkä jurputa toisten selän takana.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Cristina Andersson esitteli maailman robottikokeiluja. Robottiteknologia saapuu kirjastoon Suomessakin lähitulevaisuudessa.

Sara Jorgensen Herningin kirjastosta Tanskasta esitteli uuden digitaalisen kirjastomallin, jossa nettisivulla on oma kirjastoisäntä tai -emäntä ja jossa kirjat ovat esillä kuin Netflix-valikoimassa selattavana ja lainattavana.

Vertaiskannustusta

Konferenssin helmiä olivat eri maiden kirjastojen puheenvuorot. Oman Oodin kehitystä on hyödyllistä verrata muihin uusiin kirjastoihin.

Kööpenhaminan pääkirjaston Sanne Caftin puheenvuoro nostatti ajatuksia. ”Kööpenhaminan malli” on tiukka ja ronskiin karsimiseen pohjautuva. Henkilökunta yksinkertaistaa ja suunnittelee kaiken uudestaan, opettelee kieltäytymään turhista tehtävistä, omaksuu vauhdilla uusia rooleja ja vähentää yksilökohtaista palvelua. Kaikessa on jaksettava joustaa.

Monissa kirjastoissa, kuten Tanskan Aarhusin Dokk-1:ssa, ollaan huomattu, että kumppanit ja kävijät haastavat kirjaston kaiken aikaa. Ihmismassat ja rakennuksen muunneltavuus eivät ole helppoja hallittavia. Belgialaisen Ghentin kirjaston Krist Biebauw mainitsi saman kuin moni muu: kaupunkilaisten reitit rakennuksissa ovat yllättäneet suunnittelijat. Ne ovat usein vastoin odotuksia.

Loppujen lopuksi kaikkien uusienkin kirjastojen kohdalla kyse on yhä joukosta tarinoita. Nizar Keblawi Malmösta kertoi tarinatyöpajoista maahanmuuttajalasten kanssa, kaukaisin vieras Marian Morgan-Bindon Australian Gold Coastista taas suuren maan yhteisöllisyydestä.

Tarinat pysyvät osana kirjastoja, koska luomme uusia itse lisää. Islannin Akureyrin kirjastonjohtaja Hólmkell Hreinsson tiivisti koko konferenssin lauseeseen: ”Kirjastot muuttuvat, ihmissydän pysyy aina samana.” Haluamme olla yhdessä, osana tarinaa.

Katso koko konferenssin puheenvuorot: kirjastokaista.fi

Teksti: Siru Valleala
Pääkuva (Meri Kytö): Sampo Matikainen/Hanna Hopea

Jäykkä, ihana ja klassikkotuoli vertailussa – Oodin istuinkysely kiinnostaa

Millaisessa tuolissa on hyvä lukea, kirjoittaa tai rentoutua? Helsingin Kaisa-talon kirjastossa on 30.9. saakka tuoliesittely, jossa voi testata erilaisia istuintyyppejä ja antaa niistä palautetta verkossa. Tällä istuinkyselyllä saadaan suuntaviivoja, millaisia tuoleja Oodiin hankitaan. Kaisa-talossa kyselystä on saatu hyvää palautetta.

Testattavat istuimet ovat Helsingin yliopiston kirjaston eli Kaisa-talon aulassa. Lisäksi yksi tuolimalli on kirjaston suuren näköalaikkunan luona. Istuimia ei ole nimetty, vaan ne on merkitty kirjaimin. Kukin edustaa istuintyyppejä; Oodiin ei välttämättä tule juuri tällaisia tuoleja, vaan ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään samankaltaisia.

Istuin A.

Istuin A.

–   Tiedän vertailemattakin, että tämä on paras! sanoo tuolilla A istuva mies ja poistuu muita istuimia kokeilematta.

Paikalle saapuva Maisa vertailee tuolien istumaominaisuuksia tarkasti.

Istuin M.

Istuin M.

Istuin M on hänen mukaansa kylmä ja jäykkä ja L klassikko. C on ensin mukava, mutta pidemmän päälle huono selälle. Maisan suosikiksi nousee H-istuin.

– Tämä on rentouttava, tukee selkää ja tässä on hyvä istua.

On hyvä, että vaihtoehtoja on runsaasti. Kirjastossa on erilaisia tiloja ja toimintoja, ja myös kirjastonkäyttäjät ovat monenkirjava joukko.

– Esimerkiksi tämä tuoli on tosi kiva, mutta ei välttämättä sovi vanhemmille ihmisille, joiden voi olla vaikea laskeutua matalalle istuimelle tai nousta siitä ylös, luonnehtii toinen tuoleja testaava nainen istuinta F.

Oodi-kirjaston istuinkysely jatkuu 30.9.2017 saakka. Istuinvaihtoehtoihin voi tutustua Helsingin Kaisa-talon kirjastossa. Kuvassa nainen istumassa.

Kaisa-talossa suosikkeja ovat pyörivät ja keinuvat tuolit

Oodin istuinkyselyn tuolivaihtoehdot on koottu Kaisa-talon kirjastotuoleista. Helsingin yliopiston kirjaston informaatikko Minna Suikka kertoo, että heidän kirjastossaan asiakkaiden suosikkeja ovat Yrjö Kukkapuron pyörivät Karuselli-nojatuolit, joita on näköalaikkunan luona.

Istuin K.

Istuin K.

– Ne ovat usein varattuja.

Myös istuimeen E asettunut nainen kehuu Karuselleja ja erityisesti niiden miljöötä Kaisa-talossa.

– Tuolit ovat aivan ihania. Ja valtavan ikkunan edessä istuessa tulee sellainen olo kuin olisi Star Trekissa ja voisi lähteä liikkeelle avaruusaluksella!

Myös istuin E saa häneltä kehuja.

–  Väri on hyvä, istuin keinuu, en nouse tästä minnekään.

Keinuvat tuolit ovat pidettyjä myös Kaisa-talossa.

Oodi-kirjaston istuinkysely jatkuu 30.9.2017 saakka. Istuinvaihtoehtoihin voi tutustua Helsingin Kaisa-talon kirjastossa. Kuvassa nainen istumassa.

Istuinkysely kiinnostaa

Minna Suikka sanoo, että Oodin istuinkysely on otettu Kaisa-talon kirjastossa hyvin vastaan. Hän ei tiedä, moniko tuolien testaajista on vastannut istuinkyselyyn verkossa, mutta kyselystä on tullut hyvää palautetta.

– Mekin olemme saaneet kommentteja istuimista. Ihmiset haluavat kertoa oman lempituolinsa.

Tulevien kirjastonkäyttäjien mielipiteen kysyminen on hyvä idea.

– Kaisa-kirjaston alkuvaiheessa yliopistolla oli äänestys parhaasta tuolista, Suikka muistelee.

Osallistu istuinkyselyyn

Kaikkien istuimien kuvat ja istuinkyselylomake ovat verkossa. Kyselyyn voi osallistua 30.9.2017 saakka. Osallistujien kesken arvotaan 10 kappaletta kahden hengen elokuvalippupaketteja. Lue lisää ja täytä kyselylomake täällä. Kyselyllä saadaan tietoa siitä, miten ihmiset haluavat istua eri tilanteissa, kuten opiskellessa, lehtiä lukiessa tai työskennellessä kirjastossa.

Helsingin yliopiston kirjasto (Kaisa-talo, Fabianinkatu 30) on avoinna ma–pe klo 8–20, la klo 11–17, sunnuntaisin suljettu. Katso tarkemmat yhteystiedot.

 

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Keskustakirjasto.fi. Jenni Saarilahti

Tervetuloa osallistumaan Oodin istuinkyselyyn!

Olemme kiinnostuneita siitä, miten ja minkälaisissa istuimissa Oodi-kirjaston käyttäjät haluavat istua ja siksi kysymme asiasta sinun mielipidettäsi.

Toimi näin:

Helsingin yliopiston Kaisa-talon (Fabianinkatu 30) sisääntuloaulassa on esillä 13 erilaista tuolia; kovia, pehmeitä, värikkäitä, yksivärisiä – ja kaikkea siltä väliltä.

Käy koeistumassa tuolit, mieti mikä niissä miellyttää, mikä ei. Vastaa sen jälkeen Oodin istuinkyselyyn joko tällä verkkosivulla tai heti paikan päällä Kaisassa.

Kyselyn kesto on 19.9.-30.9.2017. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 10 kpl kahden hengen elokuvalippupaketteja. Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

 

Oodin kalusteiksi tullaan valitsemaan kauniita, käytännöllisiä, paloturvallisia ja kulutuksen kestäviä julkisen tilan kalusteita. Kaisa-talon aulassa olevien 13 koeistuttavan tuolin ominaisuuksista saamme suuntaviivoja Oodin sisustussuunnitteluun – kyseiset tuolit ovat vain esimerkkejä erilaisista tuolityypeistä.
Kiitos, että autat meitä löytämään uuteen, upeaan kirjastoon arvoisensa istuimet!

Kyselyyn pääset tästä

 

Terveiset Oodin ydinjoukoista – esittelyssä Pirjo Lipasti

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä

Johtava suunnittelija Pirjo Lipasti on kulkenut mukana Oodin tarinassa jo yli kahdeksan antoisaa vuotta.

– Olen yhä aivan innoissani, Pirjo Lipasti, kirjasto Oodin johtava suunnittelija, huokaa ihastuneena. Hän on vuodesta 2009 saakka elänyt päivittäin keskustakirjaston alkuhaaveita, konkreettista suunnittelua ja nyt näyttävää loppusuoraa. Kaupunginkirjastoissa pitkän uran tehnyt Lipasti on Oodin ydinhahmoja.

– Vuosina 2009-2012 olin ainoa täysipäiväisesti uuden kirjaston suunnittelusta vastannut työntekijä, vaikka mukana oli useita muitakin kirjastolaisia osana omaa työtään. Erityisesti entinen kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson oli projektin tarmokas edistäjä, kertoo Lipasti ja muistelee tunnelmia alkuaikoina. Projektisuunnittelijaa vastassa oli heti ensimmäinen keskustakirjaston hankesuunnitelma, joten hommiin käytiin oikopäätä.

Keskustakirjastoidea kehittyi kulttuuriministeri Claes Anderssonin vuoden 1998 aloitteesta. Aluksi paikaksi ajateltiin Pikkuparlamentin tonttia nykyisen Töölönlahden sijaan.

– Olen ollut kirjastoissa töissä pitkään, mutta rakennussuunnittelu oli minulle aivan uutta. Insinöörikokouksissa en alkuun ymmärtänyt juuri mitään. Nyt suunnitteluryhmä kokoontuu työmaakokouksissa kerran kuussa, ja sisällöt ovat jo tutumpia, Lipasti nauraa.

Tällä hetkellä keskeinen työn vaihe on sisustussuunnittelu, joka valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Sitten kilpailutetaan. Eräs askel on parhaillaan käynnissä oleva robotiikkakilpailu, jossa etsitään innovatiivisia tekoälyn keinoja lasten palveluihin, logistiikkaan, aineistosuositteluun ja tiedonhakuun.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

Pirjo Lipasti vastaa keskustakirjaston tilojen kehittämisestä.

– Työstämme lisäksi opastussuunnitelmaa, kuten tilojen nimeämistä. Varattavilla tiloilla tulee olla selkeät, toiminnallisuudesta kertovat nimet. On hurjaa ja jännittävää ajatella, kuinka vähän aikaa enää on joulukuun 2018 avajaisiin!

– Kirjastoprojektin vaiheen mukaan myös omat tehtäväni ovat vaihdelleet. Välillä on isoja virstanpylväitä, välillä ihmisläheistä ja pienempää etenemistä. Isoja ovat olleet muun muassa arkkitehtuurikilpailu ja tietenkin rahoituksen varmistuminen. Silloin ymmärsi, että kirjasto on oikeasti toteutumassa.

Kaupunkilaiset ovat kaiken aikaa saaneet kertoa kirjastounelmiaan. Lipasti on ollut aktiivisena toimijana asiakkaiden ja kumppanien parissa järjestämässä työpajoja ja muuta yhteisöllisyyttä.

Tradition ja tulevaisuuden asialla

Pirjo Lipasti on sekä tradition että uudistuvan tulevaisuuden kannattaja.

– Tradition täytyy uudistua, jotta se pysyy hengissä, hän toteaa. Kirjastolaki on toiminnan lähtökohta, mutta se, miten kirjasto toteutetaan, on osa yhteiskunnallisen tukemisen puolta.

– Tarvitaan neutraaleja paikkoja, joissa ihmiset voivat keskustella toisiaan kunnioittaen.

Lipasti on arvostuksella seurannut työmaan tapahtumia.

– Kirjaston työmaa on nyt komea, kun kattorakenteen veistoksellisuus näkyy niin hyvin. Sen jälkeen, kun tontilla tehtiin virallinen kaivinkoneen ensiraapaisu, on tapahtunut valtavasti ja valtavan tehokkaasti.

– Hienompaa työtehtävää en itselleni osaa kuvitella. Kirjaston suunnittelusta vastaavat ALA-arkkitehdit ovat puhuneet kauniisti suunnittelevansa kirjastoa lapsilleen. On upeaa olla mukana jossakin, jolla on kaupunkilaisille niin tärkeä merkitys, nyt ja kaukana tulevaisuudessa.

Kirjasto 10:n tiloissa työskentelevällä Lipastilla on yksi ydintoive.

– Kun Oodi on valmis ja astun sinne, haluan nähdä, että siellä on sankoin joukoin ihmisiä, tyytyväisiä ihmisiä.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Teemu Lipasti

Kaupunkilaiset hämmästelevät Oodia

Millaisia ajatuksia näyttävä kirjastotyömaa herättää kaupunkilaisissa?

Kesäinen Töölönlahti on täynnä elokuun lämmöstä nauttivia nurmikolla istuskelijoita. Musiikkitalon terassilla soivat kitarat, pyöräilijät suihkivat Baanalla – ja vieressä nakutellaan suurta avaruusalusta. Vai Oodikos se on? Kävimme kysymässä, mitä kaupunkilaiset ajattelevat nopeasti kohonneesta rakennelmasta, jonka näyttävä valkoinen kattomuodostelma kerää huomion.

– Ai tuohonko se kirjasto tulee, kummastelee Musiikkitalon rinteellä istuva espoolainen Jaana.

– Näyttää modernilta. Rakennus herättää heti odotuksia sille, mitä sisäpuolelta löytyy.

– Futuristinen ja avaruusmainen, ja hieno, lisää lastenrattaita heijaava Liisa. Molemmat ovat iloisia siitä, että Oodi on loistavalla paikalla ja sulautuu Töölönlahden moniulotteiseen maisemaan.

– Esimerkiksi moderni rakennelma Allas Sea Pool näyttää omituisen irralliselta Kauppatorilla, vaikka onkin tyylikäs.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Oodi rakentuu huimaa vauhtia.

Moni huilaa lepohetkeään aivan kirjastotyömaan vieressä, mutta meteli ei häiritse liikaa.

– On helppo olla kiinnittämättä huomiota työmaahan. Meteliä on hämmästyttävän vähän, sanovat Baanan viereen parkkeeranneet Saara ja Johanna. He keskustassa asuvina ovat tyytyväisiä, että työmaalle kohoaa juuri kirjasto, eikä lisää toimistotaloja.

– Tosin luulin, että kirjasto rakentuu kauemmas Töölönlahdelle, Saara ihmettelee ja kummatkin toteavat yllättyneensä rakennuksen yhtäkkisestä ilmestymisestä.

– Se nousi ihan parissa yössä!

Etelähelsinkiläiset Tuulia ja Paula ovat hivenen kriittisempiä.

– Näyttää lentokentältä tai ostoskeskukselta. Toivottavasti siitä ei tule niin ruma kuin alueen muista rakennuksista. Emme odottaneetkaan, että valittaisiin kovin repäisevää arkkitehtuuria.

– Mutta rakennus on kuitenkin kansainvälisen näköinen, ja on hienoa, että kirjasto on mahtipontinen. Lisää hengailutilaa tarvitaan.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Tuulian ja Paulan mielestä Oodi näyttää mahtipontiselta lentokentältä.

Koiran kanssa päivää paistatteleva jyväskyläläinen Sara ei tiedä, mitä työmaalle on tulossa.

– Ai kirjasto! Kiinnitin kyllä huomiota hienon näköiseen kattoon ja moderniin rakentamiseen. Mielestäni rakennus sopii hyvin miljööseen, kuten vaikkapa tuon jännittävän paikan viereen, Sara toteaa Kiasmaa osoittaen.

– Kirjasto näyttää tosi isolta!

Musiikkitalon kahviossa eläkeläisystävykset ovat viettämässä päivää. He ovat jo pitkään seuranneet keskustakirjaston kohoamista ja haluaisivat heti varata opastusvierailun.

– Rakennus on sopivan matala, ja rungon muodon hahmottaa jo hyvin. Olisi hyvä, jos vanhaa makasiinirakennusta voisi hyödyntää, kun se juuri kirjaston edustalla sijaitsee. Kirjaston viereen sopisi hyvin suomalaisista puista tehty ikebana-asetelma, Marja-Leena visioi ja toivoo myös siistejä wc-tiloja.

Alueen työntekijät ovat seuranneet kirjastokehitystä

Oodin työmaan läheisyydessä on paljon väkeä töissä. Sanomatalossa naputteleva toimittaja Kirsi Jääskeläinen kertoo seuranneensa keskustakirjaston rakentumista.

– Työkaverin kanssa oli puhetta, että pitäisi ottaa kuva, kun kirjaston paikalla oli pelkkä suuri maakuoppa. No, kuva jäi ottamatta, ja yllättävän nopeasti rakennus on noussut. Toivon, että kirjaston arkkitehtuuri tuo pehmeyttä ja luonnonläheisyyden tuntua lasiseen ja laatikkomaiseen lähialueen arkkitehtuuriin. Ja ennen kaikkea odotan, että pääsen työpäivän jälkeen piipahtamaan helposti kirjastossa.

Musiikkitalon kahviossa työskentelevä Sissi Hakala kertoo, että turistit ovat kyselleet paljon siitä, mitä viereen on valmistumassa.

– Meille kahviossa työmaa on tylsinä hetkinä viihdettä: katselemme, kun palikka kerrallaan rakennus kohoaa!

 

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Pääkuva: Helsinkiläiset Saara ja Johanna yllättyivät kirjaston rakentumisnopeudesta.