Kuinka kirja pääsee parhaiten esille?

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä.

Kirjaston aineistosijoittelu eli se, mistä kirjat ja muu materiaali löytyvät, vaatii suunnittelua ja havainnoivaa silmää. Tutustuimme Rikhardinkadun kirjaston aineistoprojektiin, jonka tuloksia aiotaan hyödyntää myös kirjasto Oodissa.

Sari Jovero, Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikkö, esittelee legendaarisen kantakaupunkilaiskirjaston kerroksia. Kierreportaiden päässä kaikkein korkeimmalla on muun muassa kiinnostava Helsinki-aiheisten kirjojen huone.

– Meillä suunnitellaan parhaillaan laajamittaista aineistosijoittelu-uudistusta, kertoo Jovero, joka on mukana kirjasto Oodin kokoelmaa pohtivassa työryhmässä. Oodin aineistosijoittelua on pohdittu yhdessä Design Studio Muotohiomon kanssa. Yksi työpajoista järjestettiin Rikhardinkadulla.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

– Oodi on toki eri tyyppinen paikka kuin vanha ja sokkeloinen Rikun kirjasto, mutta kaikessa aineistosijoittelussa kohdataan samoja haasteita, kun materiaalin määrä on hyvin suuri.

Kaksi pääperiaatetta ovat ohjenuorina: se, mitä asiakkaat haluavat ja se, mitä kirjasto tahtoo tarjota. Asiakkaiden on löydettävä etsimänsä helposti, mutta lisäksi matkan varrella on hyvä tarjota löytöjä ja aarteita. Logiikka yhdistyy yllätykseen, syvyys visuaaliseen herkullisuuteen.

Palapeliä ja assosiointia

– On konkreettista palapeliä pohtia, mikä on tilallisesti mahdollista. Juuri nyt Rikun muutoksessa tekeillä on tarkistusmittaus: katsomme, mitä todellisuudessa mahtuu minnekin. Esimerkiksi kirjojen kansien näyttäminen vie tilaa.

– Esillepanossa kuljetaan yhä virikkeellisempään suuntaan, jolloin on pohdittava kirjanäyttelytyyppisiä kalusteita. Käytännön seikkoihin liittyy sekin, ettei kirjoja sijoiteta liian alas. On tärkeää olla herkkänä sille, mikä on pinnalla ja missä paikoissa aineisto vetää eli lähtee parhaiten asiakkaan matkaan.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Oodin suhteen tilanne on Rikuun verrattuna uusi: talo ja hyllyt ovat alkuun tyhjät. Isoa suunnittelutyötä tarvitaan.

– Rikhardinkadulla painotetaan taidetta, ja uudistamisprojekti tehdään aluksi taidekirjakokoelman parissa. Toisesta kerroksesta on tarkoitus muodostua taidekerros, jonne kuvataide, musiikki ja kaunokirjallisuus sijoittuvat.

– Suuri kysymys on se, mitkä aihepiirit loogisesti kuuluvat yhteen. Muotohiomon työpajassa kävi ilmi, että ihmisten assosiaatiokyky on valtava. Lopulta kaikki liittyi kaikkeen ja tuloksena oli villi post it -lappusekamelska, joka sai koko pajan nauramaan!

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös:
Keskustakirjaston aarteita etsitään jo

 

Etätöissä kirjastossa

Freelancer-toimittaja siirsi kotikonttorinsa kirjastoon. Millainen kirjasto on etätyöpaikkana? Lue kirjastotyöpäivän hyvistä ja huonoista puolista.

Saavun kirjastoon puoli yhdeksältä arkiaamuna. Olen valinnut kirjasto 10:n  sen hyvän sijainnin ja pitkien aukioloaikojen takia. Kirjasto 10 on ikään kuin Oodin pienoismalli: monet siellä nyt olevat palvelut siirtyvät aikanaan Oodiin.

Parkkeeraan tietokoneeni ja muistiinpanovälineeni kahden hengen työpisteelle. Paikalla on jo lähes kymmenen muuta etätyöskentelijää, joten en pääse valitsemaan paikkaa aivan vapaasti. Muut näyttävät kirjoittavan koneella tai käsin, yksi katselee leffaa kuulokkeet korvilla.

Omassa työpisteessäni on pieni pöytä, pehmeä käsinojallinen tuoli, lähellä on pistorasia. Valaistus on hyvä, vaikka olen kaukana ikkunoista. Kirjaston langaton verkko toimii moitteetta.

Myös työrauha on yllättävän hyvä, vaikka kirjastoa remontoidaan. Remontin meteli on tasainen, eikä myöhemmin aamupäivällä saapuva koululaisryhmäkään häiritse. Vaikka kirjastoissa saa nykyisin puhua normaalisti ja ihmisiä tulee ja menee, paikka on useimpia kahviloita levollisempi. Parin ensimmäisen työskentelytunnin aikana saan hoidettua monta asiaa ja kirjoitettua paljon.

 Kirjasto 10:n PC:t ovat osin kuin kotikoneita, eli niissä ei ole käyttörajoituksia.

Kuinka varata oma työpiste?

Kaikki sujuu hyvin vessahätään saakka. Koska olen yksin ja epäluuloinen joudun keräämään kaikki tavarani pienen tauon takia. Muistelen Facebookin työtilakeskustelua, jossa Oodiin toivottiin lukittavia pulpetteja ja lokeroita. Idea on erinomainen.

Toivottavasti Oodin työpisteet ovat myös säädettäviä sekä tuolin että pöydän osalta. Vaikka Kympin työpiste on mukava, sen ergonomia ei ole täydellinen.

Jos työskentelisin tässä kirjastossa usein, toivoisin myös, että wc olisi maksuton.

 

Kirjasto 10:ssä on yksittäisiä työpisteitä myös ikkunoiden lähistöllä.

Varaa työtila etukäteen

Puolenpäivän maissa ei enää löydy juurikaan vapaita työpisteitä. Kaupunkiverstaan infotiskiltä kerrotaan, että kirjasto 10 on suosittu etenkin iltapäivisin. Keväällä riittää varsinkin tentteihin ja pääsykokeisiin lukijoita, mutta myös kirjaston kokoustilat ovat varattuja.

Monella on täällä mukanaan oma tietokone, mutta myös kirjaston koneet ovat suosittuja. PC:t ovat osin kuin kotikoneita, eli niissä ei ole käyttörajoituksia. Kirjaston Mac on usein varattu, sillä siinä on ohjelmia, joita kaikilla ei ole kotona.

Helmet-kirjastojen työ- ja kokoustiloihin voi tutustua Varaamo.fi-sivuilla. Tiloja voi varata veloituksetta kirjastokortin tunnuksella.

Tutustu Varaamoon.

 

Oman kannettavan tietokoneen voi ottaa mukaan kirjastoon. Työpisteiden lähellä on pistorasioita.

Tule ideoimaan uuden ajan työskentelykirjastoa

Miten kirjasto voi tukea yhteisöllistä työntekoa ja yrittäjyyttä? Tätä pohditaan kaikille avoimessa työpajassa ma 22.5.2017 klo 17.30. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 15.5.2017.

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti

Oodin toinen kerros on tekemisen keskus

Kirjasto Oodin toinen kerros tulee olemaan paikka, jonne voi saapua tekemään töitä, opiskelemaan omassa rauhassa, kokoontumaan tai puuhailemaan jotakin aivan muuta. Mutta mitä? Lue kakkoskerroksen kiinnostavista tiloista, joita hahmoteltiin huhtikuussa palvelumuotoilijoiden johdolla.

Oppimisen ja tekemisen kerros

Oodin toinen kerros on nimetty oppimisen ja tekemisen kerrokseksi, jossa kirjaston kävijöille on tarjolla suuri määrä aktiivisia tiloja. Toisen kerroksen luonne on vahvasti erilainen kuin aulakerroksen ja ylimmän kerroksen: näissä tilat ovat avaria ja yhtenäisiä, kun taas kakkoskerros on monenlaisen puuhailun kutsuva keskus.

Palvelumuotoilutoimisto Palmun Tiina Korvenoja, Saana Tikkanen, Tiina Toskovic ja Teemu Vaarakallio ovat suorittaneet palvelumuotoiluprojektin Oodin toisen kerroksen toiminnallisuuteen liittyen. Metodeina olivat haastattelut ja työpajat niin kirjaston asiakkaiden, ei-asiakkaiden kuin työntekijöidenkin parissa.

– Tuloksissa korostui se, että toisen kerroksen on tarkoitus olla hauska paikka, joka houkuttelee oppimaan uutta. Kun saatavilla on esimerkiksi kaupunkiverstas, studioita, pelitiloja ja keittiö, saapuu kirjastoon uudenlaisia käyttäjäryhmiä: eri alojen harrastelijoita, joilla on tarve kotioloja paremmille tiloille ja tekniikoille, palmulaiset kertovat.

VAIHTELEVAA TYÖtilaa JA LUKUKEITAITA

Toiseen kerrokseen on suunnitteilla olohuonemaisia myös taukotiloja. Yksi tärkeimmistä palveluista on erilaisten työskentely- ja opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Luvassa on lukusali, varattavia huoneita, avotila ja mahdollisesti puoliyksityisiä ”bootheja”. Osa tiloista on hiljaisia, osa sopivia ryhmätyöhön ja kokouksiin. Osan voi varata etukäteen, osan napata lennosta.

– Ideana on, että päivän aikana asiakas voi vaihdella sijaintiaan omasta rauhasta avoimempaan paikkaan ja pöydän ääreltä nojatuoliin. Viihtyisyyteen panostetaan. Tulossa on myös rauhallinen tila, jossa voi vaikkapa taukojumpata, joogata tai ohjatusti rentoutua työskentelyn vastapainoksi.

Moni kaipaa kirjastossa lukittavia säilytysratkaisuja taukoajaksi. Yksi idea ovat lukittavat pulpetit. Lisäksi kirjastoon on tulossa lukittavia lokeroita.

iLOA verstaASTA ja studioISTA

Kirjasto 10:ssä sijaitseva Kaupunkiverstas on osoittanut suosionsa. Myös keskustakirjaston toiseen kerrokseen on tulossa verstasmainen toimintatila. Tilassa voi käyttää vaikkapa ompelukonetta, 3D-printteriä ja muita erikoislaitteita, joita joka kodista ei löydy.

Kaupunkiverstaan 3D-tuotoksia.

Kaupunkiverstaan 3D-tuotoksia.

Verstaan ohella tekemisen paikkoja ovat äänieristetyt musiikkistudiot, video- ja valokuvausstudiot ja pelistudiot. Niitä voi varata yksityiseen tai yhteiseen käyttöön ja niissä on vaativan harrastajatason laitteistoa. Studioissa voi esimerkiksi nauhoittaa rumpujensoittoa, editoida musiikkia, ottaa studiovalokuvia ja pelata konsolipelejä.

Kirjastoon keittiö!

Oodiin on tulossa myös keittiö. Kuka tahansa voi varata keittiötilaa vaikkapa ruoka-aiheista työpajaa tai omia kokkailukokeiluja varten. Haastatellut toivoivat keittiöön sellaisia ammattikoneita, joita kotona ei yleensä ole. Tilassa on selailtavina kansainvälisiä ruokajulkaisuja.

Kirjastokeittiössä puuhaavat isot ja pienet.

Kirjastokeittiössä puuhaavat isot ja pienet.

KUINKA löytää palvelut?

– Yksi toisen kerroksen kysymys on, kuinka kirjaston käyttäjä saa tietoa Oodin eri mahdollisuuksista ja löytää joko etsimänsä tai aivan uutta ja yllättävää, Palmun muotoilijat toteavat.

Opastukseen ja viestintään on siis kiinnitettävä tehokasta huomiota. Henkilökunnan vinkkauksella on suuri merkitys. Mielenkiintoisena ideana esitettiin viestintä lainauskuiteissa. Miltä tuntuisi saada palautuskuitissa menovinkki seuraavan viikon kirjastokaraokeen?

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Kansainvälinen audiovisuaalinen instituutti eli KAVI on jo usean vuoden ajan ollut mukana keskustakirjaston alustavana yhteistyökumppanina. Instituutin tehtäviä ovat muun muassa kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen. Keinoja ovat esitystoiminta, elokuvakasvatus, kirjasto- ja tietopalvelut ja näyttely- ja julkaisutoiminta.

Oodin ensimmäiseen kerrokseen suunniteltu elokuvateatteri tulee olemaan ahkerassa käytössä. Kaunis ja historiallinen Orion-teatteri on kauan toiminut KAVI:n keskuspisteenä, mutta uudempien tilojen ja teknologioiden tarve on ollut esillä pitkään.

Visio Oodin elokuvasalista.

Visio Oodin elokuvasalista.

KAVI:n apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta ja viestintäpäällikkö Outi Heiskanen muistuttavat, ettei lopullisia sopimuspäätöksiä ole vielä tehty, mutta yhteistyön mahdollisuudet on huomattu.

– Keskustakirjasto tarjoaa ison joukon uusia näkökulmia, sanoo Raitaranta.

– Esimerkiksi saavutettavuus on keskustakirjastossa toisenlainen, sillä kirjasto tavoittaa laajoja ja erilaisia yleisöjä. Tila antaa myös elokuvakasvatukselle uusia mahdollisuuksia. Olemme keskustelleet Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa uudenlaisesta yhteistyöstä. Lisäksi keskustakirjasto tulee olemaan esteetön.

Heiskanen uskoo uusien kävijöiden löytävän KAVI:n palvelut, onhan Oodi liikenteen solmukohdassa keskellä kaupunkia.

– Hienoa synergiaa ja jännittävää dialogia on luvassa. Tämä vuosi on kaksinkertainen juhlavuosi. Suomi juhlii sataa itsenäisyyden vuottaan, ja KAVI juhlii elokuva-arkistoinnin 60. työvuotta.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Elokuva-arkisto on ollut vahva kansainvälinen toimija perustamisvuodesta 1957 saakka. Elokuvia viedään vuosittain ympäri maailmaa eri arkistojen esityssarjoissa, festivaaleilla ja kulttuuri-instituuteissa. Esitystoiminta tuo Helsinkiin kansainvälistä ohjelmistoa vierailuineen. Kansainvälinen toiminta sopii myös kirjastoon, josta on tarkoitus tulla monipuolinen kulttuurien keskus.

– Erilaiset teemapäivät toimivat kirjaston tiloissa varmasti erinomaisesti. Vaikkapa Mika Waltari -päivänä teema voisi olla esillä sekä kirjojen ja näyttelyiden että elokuvien ja tapahtumien suhteen. Usea toimija saman katon alla voi tarjota monipuolisia ja mielikuvitusta ruokkivia tempauksia, Heiskanen visioi.

Elokuvateatteri on päiväaikaan kirjaston käytössä, ja teatteria vuokrataan myös ulkopuolisille käyttäjille.

Modernin tilan tarve

– KAVI on erityisen iloinen siitä, että modernit tilat täyttävät ajan tarpeet. Kirjastolla on sekä teatteritila että muuta dynaamista, muunneltavaa infrastruktuuria, sanoo Outi Heiskanen.

Kirsi Raitaranta on ollut vuodesta 2013 mukana elokuvateatterin suunnittelussa ja viime vuonna myös palvelumuotoilijoiden järjestämissä kirjastotyöpajoissa. Niissä on käyty läpi aulan käyttöä ja yhteistyötä eri kumppanien kanssa.

Raitaranta painottaa sitä, että arkistoelokuvien esittämisessä paras mahdollinen konehuone on tärkeä.

– Ensimmäistä kertaa meillä olisi omassa konehuoneessamme sekä 35mm:n että 70mm:n filmin esittämiseen tarkoitetut projektorit ja tietenkin nykyaikainen esitystekniikka näiden rinnalla.

Orionin kohtalo

Entä teatteri Orion ja siitä huolissaan olevat kaupunkilaiset?

– Kyselyjä Orionin tulevaisuudesta on toki tullut. KAVI on rakennuksessa vuokralla ja teatteri on taloyhtiön omistuksessa. Toiveissa on, että tila säilyy teatterikäytössä. Pienet elokuvateatterit rikastavat kaupunkikulttuuria, Raitaranta toteaa.

– Ohjelmistomme tulee pysymään monipuolisena paikasta riippumatta, ja Orionin kaltainen esitystoiminta tulisi jatkumaan kirjaston elokuvateatterissa. Seminaareja, sing-along-näytöksiä, arkistoelokuvien perusnäytöksiä, klassikoita, harvinaisuuksia, uutta nykyelokuvaa, koulunäytöksiä…

– Ehkä myös enemmän ajankohtaisia aiheita ja vierailuja – toisin sanoen tilanteessa elämistä.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä - elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä – elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala, keskustakirjasto.fi, Visit Helsinki

Oodi on osa Suomen juhlavuoden Yhdessä-teemaa

Kirjasto Oodi on vielä rakenteilla, mutta jo nyt uusi kirjasto on symboli itsenäisyyden juhlavuoden Yhdessä-teemalle.

Sata vuotta sitten, vuonna 1917, Senaatintorin Kansalliskirjastossa oli 300 000 nidettä. Yhdysvalloista oli saapunut ajatus yleisistä kirjastoista, mutta vielä kului neljä vuotta siihen, että yleiset kirjastot alkoivat saada valtionapua ja 11 vuotta siihen, että annettiin ensimmäinen kirjastolaki. Tämä vuoden 1928 laki vahvisti yleisten kirjastojen roolin osana suomalaista sivistysjärjestelmää.

Sata vuotta myöhemmin kirjastoista on tullut arkinen osa elämää. Kirjastoissa oleillaan, luetaan ja seurustellaan tasa-arvoisesti yhdessä muiden kanssa. Niissä pelataan, kuunnellaan, leikitään, opiskellaan, kudotaan, työskennellään, kahvitellaan ja kuullaan uutta.

Kirjasto Oodissa tullaan tekemään kaikkea tätä ja vieläkin enemmän. Tienraivaajana Oodi tarjoaa uudenlaisia sisältöjä niin oppimisen, sosiaalisuuden, digitaalisuuden kuin tapahtumienkin suhteen.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Sadan vuoden aikana kirjastojen maailma on myös muuttunut. Lainaajien määrät ovat laskeneet ja internet on mullistanut kirjastokäyttäytymistä. Uusia, yhteisöllisiä kirjastotapoja on syntynyt, ja digitalisaatio muokkaa kirjallistakin maailmaa.

Suomi 100 -juhlavuoden virallinen teema on Yhdessä. Kirjasto on oiva tulkitsija Yhdessä-teemalle, sillä se juuri on paikka, jolla on mahdollisuus koota sadoittain erilaisia toimijoita yhteen saman katon alle.

Kirjasto Oodia myös suunnitellaan yhdessä. Mukana ovat alusta asti olleet niin asukkaat, kaupungin toimijat kuin yhteistyökumppanitkin. Kaupunkilaisten ideoita ja unelmia toteutetaan konkreettisesti, ja työpajat kuhisevat innostunutta väkeä.

Kirjasto on itsenäisen Suomen sivistyksen kulmakivi

Suomi 100 -sihteeristön viestintäpäällikkö Päivi Pirttilä painottaa Oodin asemaa osana Suomi 100 -ohjelmaa. Keskustakirjaston valtionrahoitus on osa itsenäisen Suomen juhlavuoden rahoitusta. Kirjasto Oodi on siis on yksi juhlavuoden valtiollisista hankkeista.

- Helsingin keskustakirjaston merkitys osana itsenäisyyden juhlavuotta on keskeinen. Kirjastolaitos on poikkeuksellisen laajan ja kaikille avoimen kasvattavan ja kouluttavan ulottuvuutensa vuoksi sivistyksen kulmakivi.

Suomi 100 -juhlavuosi katsoo sekä eteenpäin että taaksepäin. Kirjastossa yhdistyvät traditio ja historia sekä tulevaisuuden täysin uudenlaiset innovaatiot. Kirjaston aineisto käsittää valtavan määrän aikakausia, tunnelmia ja tyylejä. Kirjasto arkistoi aikaamme jatkuvasti.

- Kirjasto on tahtotila, jonka huomassa sadan vuoden aikana sivistys on maassamme rakentunut. On hienoa, että kirjastoon on haluttu satsata ja antaa kaikille mahdollisuus tietoon. Kirjasto on demokraattisen yhteiskunnan symboli.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Pirttilä odottaa mielenkiinnolla etenkin sitä, millaisen esimerkin kirjasto Oodi luo kirjaston tulevasta toiminnasta.

- On hyvin kiinnostavaa nähdä, millaiset ovat uuden kirjaston rajat ja fokukset. Keskustakirjasto on pilottiprojekti, jonka aikaansaamien tulosten myötä kirjastotoimi varmasti kehittyy myös muualla Suomessa.

Suomalaisuuden juhlavasta näkökulmasta uusi keskustakirjasto on myös turisteille, ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille oikea paikka löytää ja jakaa tietoa ja tavata niin suomalaisia kuin muiden maiden edustajia. Kirjaston arkkitehtuuri ja sisustus esittelevät kotimaista taitoa ja materiaaleja.

- Kirjastot ovat monella tapaa mukana juhlavuoden ohjelmassa. Kirjasto on luonteva Suomi 100 -toimintapaikka, jonne kaikilla on pääsy. On ollut ilo nähdä, kuinka kirjastot yhdessä olivat ensimmäinen taho, joka ilmaisi kiinnostuksensa itsenäisyyden juhlavuotta kohtaan. Kirjastojen rooli on siis erittäin merkittävä.

- Siksi myös 5.12. itsenäisyyspäivän kynnyksellä luvassa on tapahtuma nimeltä Etkot. Kaikki suomalaiset ovat kutsuttuja Etkoille, ja tapahtumapaikkoina ovat tietenkin Suomen kirjastot!

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Lue lisää:

Suomi 100 – viralliset sivut

Kirjastosta tulevaisuuden tietoautomaatti?

Teksti: Siru Valleala

Yhdessä-teema ohjaa Oodin sisustamista

Keskustakirjaston kalustevalinnat kunnioittavat Oodin arkkitehtuuria, palvelevat kirjaston erilaisia toimintoja ja asiakkaita sekä mahdollistavat kirjaston tilojen ja tunnelmien muuntelun. Myös kestävän kehityksen periaatteet ja ajatus kaikkien yhteisestä kirjastosta ohjaavat suunnittelua.

Keskustakirjaston irtokalustesuunnittelun lähtökohtana on rakennuksen voimakas arkkitehtuuri, jossa on käytetty näkyvimmin puuta ja lasia. Kirjaston kolme kerrosta palvelevat erilaisia käyttötarkoituksia. Kirjaston käyttäjät ovat moninainen joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia, lisäksi on kansainvälisiä vieraita. Osa kävijöistä päätyy vakiokäyttäjiksi, mutta osa käy vain kerran. Kalustuksella on suuri rooli satunnaisen tutustujan muuttumisessa vakiokävijäksi: houkutteleeko se viihtymään, käyttämään ja kokeilemaan, tekemään Oodista oman?

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihanketta rakennetaan juhlavuoden teemalla ’Yhdessä’.

pasila_lapset_2088-2_henkilökuntaetsii

Kohti yhteistä, turvallista ja monipuolista kirjastoa

Oodin irtokalustevalintoja ohjaavat yhdessä tulevien kirjastonkäyttäjien kanssa laaditut kulmakivet.

Turvallisuus. Keskellä isoa kaupunkia sijaitsevassa isossa julkisessa kirjastossa myös kalustuksen ja talon eri miljöiden pitää olla turvallisia ja luoda turvallisuudentunnetta. Esteettisyys, leikkisyys ja  houkuttelevuus. Vilkkaaseen käyttöön tulevan lippulaivakirjaston estetiikalla kunnioitetaan jokaista sisääntulijaa. Leikkisyys ja houkuttelevuus luodaan kontrasteilla, yllätyksellisyydellä ja vaihtelevilla tunnelmilla. Joustavuus. Irtokalusteratkaisut jatkavat talon yleistä ideaa tilojen helposta muunneltavuudesta käyttötarkoituksien ja tunnelmien mukaan. Myös asiakkaat voivat muokata tilaa omannnäköiseksi siirtelemällä kalusteita.

kaupunkiverstas_1275

 

’Yhdessä’. Oodissa asiakkaiden on helppo kommunikoida ja tehdä yhteistyötä. Selkeys ja opastavuus. Tilat ja kalusteet auttavat talossa kulkemista. Toiminnot ovat vaivatta tunnistettavia. Hallittu äänimaisema. Myös kirjaston kalustus tukee eri kerroksiin ja tiloihin haluttuja äänimaisemia. Kansalaisten osallistuminen. Jatketaan keskustakirjastossa noudatettua osallistumisen periaatetta myös irtokalustesuunnitteluun soveltuvin tavoin.

Ekologisuus ja  ympäristöystävällisyys. Oodi-hankkeen alkuvaiheesta asti on korostettu kestävän kehityksen periaatteita. Niitä noudatetaan myös irtokalustesuunnittelussa. Laadukkuus ja sujuva ylläpito. Oodin kalusteet ovat kestäviä, korjattavia ja korvattavia, lisäksi niiden pitää sietää likaa. Keskustakirjasto on itsenäisyyden juhlavuoden merkkihanke, joten kotimaista tuotantoa suositaan aina kun mahdollista.

pokkarit

 

Suunnittelun periaatteita luotaessa on  käyty läpi kaupunkilaisilta vuosina 2011–12 kerätyt unelmat, joita kertyi yli 2300. Ne analysoitiin ja ryhmiteltiin. Yksi ryhmä koski arkkitehtuuria ja sisustusta.

Lue myös: Sisustusarkkitehti Heikki Ruoho kertoo sisustussuunnittelun nykyvaiheesta  ja kalusteideoista. http://keskustakirjasto.fi/2017/02/23/heikki-ruoho-ja-oodin-sisustuksellisen-ilme/

 

Teksti: Jenni Saarilahti

Oodi rakentuu pala palalta

Katso videolta, miten keskustakirjasto Oodi rakentuu! Oodi koostuu harvinaislaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA ja rakentajana YIT.

Klikkaa ja katso video Oodin rakentumisesta

Kirjasto Oodi on ruotsiksi Biblioteket Ode

Töölönlahdella joulukuussa 2018 avattava uusi kirjasto sai nimikilpailun tuloksena nimekseen Oodi. Kansalaiskeskustelun seurauksena nimestä otetaan käyttöön myös ruotsinnos ”Ode”.

Keskustakirjastona suurelle yleisölle tutuksi tulleelle kirjastolle haettiin nimeä nimikilpailulla viime lokakuussa. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 1 600 eri ehdotusta. Näistä kilpailun tuomaristo valitsisi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen johdolla parhaaksi espoolaisen Merja Lounameren ehdotuksen Oodi. – ”Tuomariston tekemän päätöksen mukaisesti nimeä ei alun perin pitänyt kääntää muille kielille. Tästä seuranneen kansalaiskeskustelun seurauksena olen kuitenkin päättänyt, että nimestä otetaan käyttöön myös ruotsinnos, joka on Ode.”, kertoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Muu tuomaristo ei nähnyt kääntämiselle estettä.

– ”Ruotsinkielinen nimimuoto ’Ode’ on valittu samoin kirjallisin ja toiminnallisin perustein kuten suomenkielinen nimi. Tätä muotoa kannattivat julkisessa keskusteluissa myös monet ruotsinkieliset kirjailijat ja useimmat maallikot”, Haavisto perustelee.

Kirjaston virallisen nimen kirjoitusasut 3.2.2017 lähtien ovat: – Kirjasto Oodi – Biblioteket Ode – Library Oodi – Helsingin keskustakirjasto Oodi – Helsingfors centrumbibliotek Ode – Helsinki Central Library Oodi

Vaikka kirjaston nimi on muilla kielillä kuin ruotsiksi Oodi, nimiversio Ode avaa nimeä myös muunkielisille: kaunokirjallinen oodi on ”ode” ainakin englanniksi, saksaksi, italiaksi ja ranskaksi sekä tanskaksi ja norjaksi.

 

 

Oodi teräskaarille – asennustyöt alkavat

Rakennus koostuu ainutlaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Massiiviset kaaret saapuvat Helsingin keskustaan osissa ja öisin.

Puolentoista vuoden rakentamisen jälkeen Oodi alkaa kohota ylös maantasolta. Ensi viikolla talon rakennuttaja YIT ryhtyy kokoamaan työmaalla kahta, kirjaston pituussuuntaan tulevaa noin 100 metriä pitkää teräskaarta. Kaarien asennustyöt pyritään saamaan valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.

Teräskaarien osat saapuvat työmaalle helmi-maaliskuun aikana. Kerran viikossa kulkevat kuljetukset ovat niin mittavia – yhden kaaren yksi osa painaa runsaat 85 000 kiloa – että ne ajoitetaan hiljaiseen yöaikaan. Kuljetukset saapuvat kaarien valmistajan Normek Oy:n tehtaalta Oulusta. Normek on toteuttanut myös Helsingin Kalasataman ja Mustikkamaan välille avatun kevyen liikenteen sillan. Mustikkamaan sillan rakentaneet, kokeneet asentajat osallistuvat myös Oodin kaarien pystytykseen.

Teräskaarien havainnekuva

”Yhden kaarisauman hitsaaminen kestää vähintään viikon, kun töissä on kaksi, 12 tunnin työpäivää tekevää hitsaajaa. Kaaria hitsataan sekä ulko- että sisäpuolelta. Lämpötila kaaren sisäpuolella nousee jopa 120 asteeseen,” kertoo Normek Oy:n vastaava teräsrakennetyönjohtaja Markku Roininen.

Keskustakirjaston työmaalle on kaarien asennusta varten tuotu Havator Oy:n 350-tonninen, tela-alusteinen ristikkopuominosturi, joka on melko harvinainen näky talonrakennustyömailla. Keskustakirjasto koostuu harvinaislaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Nyt pystytettäviin teräskaariin tuetaan myöhemmin ylempien kerrosten runkoa kannattelevat teräsristikot.

Lasten kirjastomaailmasta selkeä ja veikeä

Perheiden kirjasto osa 4
Sarjassa tutustutaan keskustakirjaston perhekirjastosuunnitelmiin.

Kirjasto Oodin suunnittelijat pohtivat perhekirjaston opasteita ja aineiston sijoittelua työpajassa ja sen purkutilaisuudessa.

Perhekirjaston teemaan sisältyvät keskeisinä aineistot sekä opastinhierarkia. Designstudio Muotohiomon ohjaamassa työpajassa keskusteltiin siitä, millaiset opasteet perheiden ja lasten näkökulmasta ovat paikallaan ja millä tavoin aineiston järjestelyyn on kiinnitettävä huomiota.

Kirjastoon saapuville vieraille on merkityksellinen aivan ensimmäinen kokemus rakennuksesta. Opasteiden, kuten infotaulujen, diginäyttöjen, sanallisten kylttien ja piktogrammien suunnittelijat kiinnittävät huomiota siihen, että palvelupolku käynnistyisi tehokkaasti heti sisääntuloväylältä.

Uuden kirjaston on tarkoitus olla niin esteetön kuin mahdollista. Tämä pätee myös henkiseen esteettömyyteen. Se tarkoittaa sitä, että kirjastoon ovat kaikki tervetulleet ja olo myös tuntuu tervetulleelta.

Kieltovapaata opastusta

Lasten alueella on syytä olettaa, että lapsi on lukutaidoton tai lähes lukutaidoton. Kuvallisen, yksinkertaisen ja helposti havainnoitavan viestinnän on siis oltava päätoiminen lähestymistapa.

Työpajassa oltiin yhtä mieltä siitä, että perhekirjaston opasteisiin pätevät samat toiveet kuin muuallakin kirjastossa: selkeät, tyylikkäät ja yhtenäiset opasteet, jotka sisältävät positiivisen latauksen. Ei kieltokirjastoa! Kieltovapaa kirjasto kannustaa tekemään ja antaa luvan. Saa tulla leikkimään, saa käyttää majaa lukemiseen!

Haaste on kehittää sellaisia opasteita ja symboleita, jotka ovat selkeitä kaikille ikäryhmille ja kulttuureille. Työ on käynnissä. Myös digitaalisia opasteita kehitetään parhaillaan.

Kirjaston lasten maailmassa ja toki muissakin tiloissa voidaan hyödyntää leikkisyyttä. Opasteita voi olla esimerkiksi kalusteissa, mikä antaa kiinnostavia haasteita sisustus- ja kalustesuunnittelulle. Muunneltavat kalusteet ovat myös hyvä keino luoda elävyyttä.

Tärkeää ja turvallista pienille kirjastovieraille on se, että he löytävät henkilökunnan. Tässä auttavat yhteiset asut tai muu tunnistettavuus. Huoltajien yleisimpiä kysymyksiä pyritään minimoimaan niin, että opastus toimii kysymättä. Suosittuja kohteita ovat hissien, vaunuparkin, lasten maailman, vaipanvaihto-wc:n, vesipisteen, mikron, imetystilan ja säilytyslokeroiden sijainnit.

Kun tilat, eri huoneet ja kerrokset nimetään selkeästi, niiden löytäminen helpottuu.

Mielikuvitusta aineiston esille panoon

Perhekirjaston aineisto on kovassa käytössä. Kuinka sen tulisi olla esillä ja löydettävissä?

Työpajassa listattiin vinkkejä aineiston käytettävyyteen. Kirjojen ja muun materiaalin on hyvä olla helposti saatavilla. Tässä auttavat lasten mittakaava ja kansien näkyminen. Osa aineistosta voi olla esillä lapsille, osa aikuisille. Järjestelytavat voivat vaihdella. Kirjavinkit, matalassa tasossa olevien kirjojen laatikot, kuvilla merkityt kirjasarjat ja tietenkin aakkoset helpottavat löytämistä.

Tärkeänä nähtiin lukemiseen innostaminen. Vaihtuvat teemat esittelevät uutta, ja erilaiset genret, kuten ”vaikeat asiat” tai ”kiusaaminen” kutsuvat tiettyjen aiheiden pariin.Kuva: Entressen kirjasto

Kirjahyllyjen sijoittelu ja kuvitusmaailma ovat tärkeitä suunnittelun osa-alueita. Pohdittiin esimerkiksi sitä, millainen kauas näkyvä symboli perhekirjastotilassa voisi olla. Kosketeltava veistos? Puumaja? Kallen kiipeilypuu? Myös kuvitusseinä sai kannatusta.

Lapsille mieleinen kuva- ja värimaailma houkuttelevat etsimään kiinnostavista esillepanoratkaisuista iloa ja oppia antavaa aineistoa.

LUE MYÖS:

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Kirjasto, leikkipuisto vai kirjastoleikkipuisto

Aikuiset mukaan kirjastoseikkailuun

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Entressen kirjasto, Siru Valleala