Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Kansainvälinen audiovisuaalinen instituutti eli KAVI on jo usean vuoden ajan ollut mukana keskustakirjaston alustavana yhteistyökumppanina. Instituutin tehtäviä ovat muun muassa kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen. Keinoja ovat esitystoiminta, elokuvakasvatus, kirjasto- ja tietopalvelut ja näyttely- ja julkaisutoiminta.

Oodin ensimmäiseen kerrokseen suunniteltu elokuvateatteri tulee olemaan ahkerassa käytössä. Kaunis ja historiallinen Orion-teatteri on kauan toiminut KAVI:n keskuspisteenä, mutta uudempien tilojen ja teknologioiden tarve on ollut esillä pitkään.

Visio Oodin elokuvasalista.

Visio Oodin elokuvasalista.

KAVI:n apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta ja viestintäpäällikkö Outi Heiskanen muistuttavat, ettei lopullisia sopimuspäätöksiä ole vielä tehty, mutta yhteistyön mahdollisuudet on huomattu.

– Keskustakirjasto tarjoaa ison joukon uusia näkökulmia, sanoo Raitaranta.

– Esimerkiksi saavutettavuus on keskustakirjastossa toisenlainen, sillä kirjasto tavoittaa laajoja ja erilaisia yleisöjä. Tila antaa myös elokuvakasvatukselle uusia mahdollisuuksia. Olemme keskustelleet Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa uudenlaisesta yhteistyöstä. Lisäksi keskustakirjasto tulee olemaan esteetön.

Heiskanen uskoo uusien kävijöiden löytävän KAVI:n palvelut, onhan Oodi liikenteen solmukohdassa keskellä kaupunkia.

– Hienoa synergiaa ja jännittävää dialogia on luvassa. Tämä vuosi on kaksinkertainen juhlavuosi. Suomi juhlii sataa itsenäisyyden vuottaan, ja KAVI juhlii elokuva-arkistoinnin 60. työvuotta.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Elokuva-arkisto on ollut vahva kansainvälinen toimija perustamisvuodesta 1957 saakka. Elokuvia viedään vuosittain ympäri maailmaa eri arkistojen esityssarjoissa, festivaaleilla ja kulttuuri-instituuteissa. Esitystoiminta tuo Helsinkiin kansainvälistä ohjelmistoa vierailuineen. Kansainvälinen toiminta sopii myös kirjastoon, josta on tarkoitus tulla monipuolinen kulttuurien keskus.

– Erilaiset teemapäivät toimivat kirjaston tiloissa varmasti erinomaisesti. Vaikkapa Mika Waltari -päivänä teema voisi olla esillä sekä kirjojen ja näyttelyiden että elokuvien ja tapahtumien suhteen. Usea toimija saman katon alla voi tarjota monipuolisia ja mielikuvitusta ruokkivia tempauksia, Heiskanen visioi.

Elokuvateatteri on päiväaikaan kirjaston käytössä, ja teatteria vuokrataan myös ulkopuolisille käyttäjille.

Modernin tilan tarve

– KAVI on erityisen iloinen siitä, että modernit tilat täyttävät ajan tarpeet. Kirjastolla on sekä teatteritila että muuta dynaamista, muunneltavaa infrastruktuuria, sanoo Outi Heiskanen.

Kirsi Raitaranta on ollut vuodesta 2013 mukana elokuvateatterin suunnittelussa ja viime vuonna myös palvelumuotoilijoiden järjestämissä kirjastotyöpajoissa. Niissä on käyty läpi aulan käyttöä ja yhteistyötä eri kumppanien kanssa.

Raitaranta painottaa sitä, että arkistoelokuvien esittämisessä paras mahdollinen konehuone on tärkeä.

– Ensimmäistä kertaa meillä olisi omassa konehuoneessamme sekä 35mm:n että 70mm:n filmin esittämiseen tarkoitetut projektorit ja tietenkin nykyaikainen esitystekniikka näiden rinnalla.

Orionin kohtalo

Entä teatteri Orion ja siitä huolissaan olevat kaupunkilaiset?

– Kyselyjä Orionin tulevaisuudesta on toki tullut. KAVI on rakennuksessa vuokralla ja teatteri on taloyhtiön omistuksessa. Toiveissa on, että tila säilyy teatterikäytössä. Pienet elokuvateatterit rikastavat kaupunkikulttuuria, Raitaranta toteaa.

– Ohjelmistomme tulee pysymään monipuolisena paikasta riippumatta, ja Orionin kaltainen esitystoiminta tulisi jatkumaan kirjaston elokuvateatterissa. Seminaareja, sing-along-näytöksiä, arkistoelokuvien perusnäytöksiä, klassikoita, harvinaisuuksia, uutta nykyelokuvaa, koulunäytöksiä…

– Ehkä myös enemmän ajankohtaisia aiheita ja vierailuja – toisin sanoen tilanteessa elämistä.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä - elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä – elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala, keskustakirjasto.fi, Visit Helsinki

Oodi on osa Suomen juhlavuoden Yhdessä-teemaa

Kirjasto Oodi on vielä rakenteilla, mutta jo nyt uusi kirjasto on symboli itsenäisyyden juhlavuoden Yhdessä-teemalle.

Sata vuotta sitten, vuonna 1917, Senaatintorin Kansalliskirjastossa oli 300 000 nidettä. Yhdysvalloista oli saapunut ajatus yleisistä kirjastoista, mutta vielä kului neljä vuotta siihen, että yleiset kirjastot alkoivat saada valtionapua ja 11 vuotta siihen, että annettiin ensimmäinen kirjastolaki. Tämä vuoden 1928 laki vahvisti yleisten kirjastojen roolin osana suomalaista sivistysjärjestelmää.

Sata vuotta myöhemmin kirjastoista on tullut arkinen osa elämää. Kirjastoissa oleillaan, luetaan ja seurustellaan tasa-arvoisesti yhdessä muiden kanssa. Niissä pelataan, kuunnellaan, leikitään, opiskellaan, kudotaan, työskennellään, kahvitellaan ja kuullaan uutta.

Kirjasto Oodissa tullaan tekemään kaikkea tätä ja vieläkin enemmän. Tienraivaajana Oodi tarjoaa uudenlaisia sisältöjä niin oppimisen, sosiaalisuuden, digitaalisuuden kuin tapahtumienkin suhteen.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Sadan vuoden aikana kirjastojen maailma on myös muuttunut. Lainaajien määrät ovat laskeneet ja internet on mullistanut kirjastokäyttäytymistä. Uusia, yhteisöllisiä kirjastotapoja on syntynyt, ja digitalisaatio muokkaa kirjallistakin maailmaa.

Suomi 100 -juhlavuoden virallinen teema on Yhdessä. Kirjasto on oiva tulkitsija Yhdessä-teemalle, sillä se juuri on paikka, jolla on mahdollisuus koota sadoittain erilaisia toimijoita yhteen saman katon alle.

Kirjasto Oodia myös suunnitellaan yhdessä. Mukana ovat alusta asti olleet niin asukkaat, kaupungin toimijat kuin yhteistyökumppanitkin. Kaupunkilaisten ideoita ja unelmia toteutetaan konkreettisesti, ja työpajat kuhisevat innostunutta väkeä.

Kirjasto on itsenäisen Suomen sivistyksen kulmakivi

Suomi 100 -sihteeristön viestintäpäällikkö Päivi Pirttilä painottaa Oodin asemaa osana Suomi 100 -ohjelmaa. Keskustakirjaston valtionrahoitus on osa itsenäisen Suomen juhlavuoden rahoitusta. Kirjasto Oodi on siis on yksi juhlavuoden valtiollisista hankkeista.

- Helsingin keskustakirjaston merkitys osana itsenäisyyden juhlavuotta on keskeinen. Kirjastolaitos on poikkeuksellisen laajan ja kaikille avoimen kasvattavan ja kouluttavan ulottuvuutensa vuoksi sivistyksen kulmakivi.

Suomi 100 -juhlavuosi katsoo sekä eteenpäin että taaksepäin. Kirjastossa yhdistyvät traditio ja historia sekä tulevaisuuden täysin uudenlaiset innovaatiot. Kirjaston aineisto käsittää valtavan määrän aikakausia, tunnelmia ja tyylejä. Kirjasto arkistoi aikaamme jatkuvasti.

- Kirjasto on tahtotila, jonka huomassa sadan vuoden aikana sivistys on maassamme rakentunut. On hienoa, että kirjastoon on haluttu satsata ja antaa kaikille mahdollisuus tietoon. Kirjasto on demokraattisen yhteiskunnan symboli.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Pirttilä odottaa mielenkiinnolla etenkin sitä, millaisen esimerkin kirjasto Oodi luo kirjaston tulevasta toiminnasta.

- On hyvin kiinnostavaa nähdä, millaiset ovat uuden kirjaston rajat ja fokukset. Keskustakirjasto on pilottiprojekti, jonka aikaansaamien tulosten myötä kirjastotoimi varmasti kehittyy myös muualla Suomessa.

Suomalaisuuden juhlavasta näkökulmasta uusi keskustakirjasto on myös turisteille, ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille oikea paikka löytää ja jakaa tietoa ja tavata niin suomalaisia kuin muiden maiden edustajia. Kirjaston arkkitehtuuri ja sisustus esittelevät kotimaista taitoa ja materiaaleja.

- Kirjastot ovat monella tapaa mukana juhlavuoden ohjelmassa. Kirjasto on luonteva Suomi 100 -toimintapaikka, jonne kaikilla on pääsy. On ollut ilo nähdä, kuinka kirjastot yhdessä olivat ensimmäinen taho, joka ilmaisi kiinnostuksensa itsenäisyyden juhlavuotta kohtaan. Kirjastojen rooli on siis erittäin merkittävä.

- Siksi myös 5.12. itsenäisyyspäivän kynnyksellä luvassa on tapahtuma nimeltä Etkot. Kaikki suomalaiset ovat kutsuttuja Etkoille, ja tapahtumapaikkoina ovat tietenkin Suomen kirjastot!

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Lue lisää:

Suomi 100 – viralliset sivut

Kirjastosta tulevaisuuden tietoautomaatti?

Teksti: Siru Valleala

Yhdessä-teema ohjaa Oodin sisustamista

Keskustakirjaston kalustevalinnat kunnioittavat Oodin arkkitehtuuria, palvelevat kirjaston erilaisia toimintoja ja asiakkaita sekä mahdollistavat kirjaston tilojen ja tunnelmien muuntelun. Myös kestävän kehityksen periaatteet ja ajatus kaikkien yhteisestä kirjastosta ohjaavat suunnittelua.

Keskustakirjaston irtokalustesuunnittelun lähtökohtana on rakennuksen voimakas arkkitehtuuri, jossa on käytetty näkyvimmin puuta ja lasia. Kirjaston kolme kerrosta palvelevat erilaisia käyttötarkoituksia. Kirjaston käyttäjät ovat moninainen joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia, lisäksi on kansainvälisiä vieraita. Osa kävijöistä päätyy vakiokäyttäjiksi, mutta osa käy vain kerran. Kalustuksella on suuri rooli satunnaisen tutustujan muuttumisessa vakiokävijäksi: houkutteleeko se viihtymään, käyttämään ja kokeilemaan, tekemään Oodista oman?

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihanketta rakennetaan juhlavuoden teemalla ’Yhdessä’.

pasila_lapset_2088-2_henkilökuntaetsii

Kohti yhteistä, turvallista ja monipuolista kirjastoa

Oodin irtokalustevalintoja ohjaavat yhdessä tulevien kirjastonkäyttäjien kanssa laaditut kulmakivet.

Turvallisuus. Keskellä isoa kaupunkia sijaitsevassa isossa julkisessa kirjastossa myös kalustuksen ja talon eri miljöiden pitää olla turvallisia ja luoda turvallisuudentunnetta. Esteettisyys, leikkisyys ja  houkuttelevuus. Vilkkaaseen käyttöön tulevan lippulaivakirjaston estetiikalla kunnioitetaan jokaista sisääntulijaa. Leikkisyys ja houkuttelevuus luodaan kontrasteilla, yllätyksellisyydellä ja vaihtelevilla tunnelmilla. Joustavuus. Irtokalusteratkaisut jatkavat talon yleistä ideaa tilojen helposta muunneltavuudesta käyttötarkoituksien ja tunnelmien mukaan. Myös asiakkaat voivat muokata tilaa omannnäköiseksi siirtelemällä kalusteita.

kaupunkiverstas_1275

 

’Yhdessä’. Oodissa asiakkaiden on helppo kommunikoida ja tehdä yhteistyötä. Selkeys ja opastavuus. Tilat ja kalusteet auttavat talossa kulkemista. Toiminnot ovat vaivatta tunnistettavia. Hallittu äänimaisema. Myös kirjaston kalustus tukee eri kerroksiin ja tiloihin haluttuja äänimaisemia. Kansalaisten osallistuminen. Jatketaan keskustakirjastossa noudatettua osallistumisen periaatetta myös irtokalustesuunnitteluun soveltuvin tavoin.

Ekologisuus ja  ympäristöystävällisyys. Oodi-hankkeen alkuvaiheesta asti on korostettu kestävän kehityksen periaatteita. Niitä noudatetaan myös irtokalustesuunnittelussa. Laadukkuus ja sujuva ylläpito. Oodin kalusteet ovat kestäviä, korjattavia ja korvattavia, lisäksi niiden pitää sietää likaa. Keskustakirjasto on itsenäisyyden juhlavuoden merkkihanke, joten kotimaista tuotantoa suositaan aina kun mahdollista.

pokkarit

 

Suunnittelun periaatteita luotaessa on  käyty läpi kaupunkilaisilta vuosina 2011–12 kerätyt unelmat, joita kertyi yli 2300. Ne analysoitiin ja ryhmiteltiin. Yksi ryhmä koski arkkitehtuuria ja sisustusta.

Lue myös: Sisustusarkkitehti Heikki Ruoho kertoo sisustussuunnittelun nykyvaiheesta  ja kalusteideoista. http://keskustakirjasto.fi/2017/02/23/heikki-ruoho-ja-oodin-sisustuksellisen-ilme/

 

Teksti: Jenni Saarilahti

Oodi rakentuu pala palalta

Katso videolta, miten keskustakirjasto Oodi rakentuu! Oodi koostuu harvinaislaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA ja rakentajana YIT.

Klikkaa ja katso video Oodin rakentumisesta

Kirjasto Oodi on ruotsiksi Biblioteket Ode

Töölönlahdella joulukuussa 2018 avattava uusi kirjasto sai nimikilpailun tuloksena nimekseen Oodi. Kansalaiskeskustelun seurauksena nimestä otetaan käyttöön myös ruotsinnos ”Ode”.

Keskustakirjastona suurelle yleisölle tutuksi tulleelle kirjastolle haettiin nimeä nimikilpailulla viime lokakuussa. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 1 600 eri ehdotusta. Näistä kilpailun tuomaristo valitsisi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen johdolla parhaaksi espoolaisen Merja Lounameren ehdotuksen Oodi. – ”Tuomariston tekemän päätöksen mukaisesti nimeä ei alun perin pitänyt kääntää muille kielille. Tästä seuranneen kansalaiskeskustelun seurauksena olen kuitenkin päättänyt, että nimestä otetaan käyttöön myös ruotsinnos, joka on Ode.”, kertoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Muu tuomaristo ei nähnyt kääntämiselle estettä.

– ”Ruotsinkielinen nimimuoto ’Ode’ on valittu samoin kirjallisin ja toiminnallisin perustein kuten suomenkielinen nimi. Tätä muotoa kannattivat julkisessa keskusteluissa myös monet ruotsinkieliset kirjailijat ja useimmat maallikot”, Haavisto perustelee.

Kirjaston virallisen nimen kirjoitusasut 3.2.2017 lähtien ovat: – Kirjasto Oodi – Biblioteket Ode – Library Oodi – Helsingin keskustakirjasto Oodi – Helsingfors centrumbibliotek Ode – Helsinki Central Library Oodi

Vaikka kirjaston nimi on muilla kielillä kuin ruotsiksi Oodi, nimiversio Ode avaa nimeä myös muunkielisille: kaunokirjallinen oodi on ”ode” ainakin englanniksi, saksaksi, italiaksi ja ranskaksi sekä tanskaksi ja norjaksi.

 

 

Oodi teräskaarille – asennustyöt alkavat

Rakennus koostuu ainutlaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Massiiviset kaaret saapuvat Helsingin keskustaan osissa ja öisin.

Puolentoista vuoden rakentamisen jälkeen Oodi alkaa kohota ylös maantasolta. Ensi viikolla talon rakennuttaja YIT ryhtyy kokoamaan työmaalla kahta, kirjaston pituussuuntaan tulevaa noin 100 metriä pitkää teräskaarta. Kaarien asennustyöt pyritään saamaan valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.

Teräskaarien osat saapuvat työmaalle helmi-maaliskuun aikana. Kerran viikossa kulkevat kuljetukset ovat niin mittavia – yhden kaaren yksi osa painaa runsaat 85 000 kiloa – että ne ajoitetaan hiljaiseen yöaikaan. Kuljetukset saapuvat kaarien valmistajan Normek Oy:n tehtaalta Oulusta. Normek on toteuttanut myös Helsingin Kalasataman ja Mustikkamaan välille avatun kevyen liikenteen sillan. Mustikkamaan sillan rakentaneet, kokeneet asentajat osallistuvat myös Oodin kaarien pystytykseen.

Teräskaarien havainnekuva

”Yhden kaarisauman hitsaaminen kestää vähintään viikon, kun töissä on kaksi, 12 tunnin työpäivää tekevää hitsaajaa. Kaaria hitsataan sekä ulko- että sisäpuolelta. Lämpötila kaaren sisäpuolella nousee jopa 120 asteeseen,” kertoo Normek Oy:n vastaava teräsrakennetyönjohtaja Markku Roininen.

Keskustakirjaston työmaalle on kaarien asennusta varten tuotu Havator Oy:n 350-tonninen, tela-alusteinen ristikkopuominosturi, joka on melko harvinainen näky talonrakennustyömailla. Keskustakirjasto koostuu harvinaislaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Nyt pystytettäviin teräskaariin tuetaan myöhemmin ylempien kerrosten runkoa kannattelevat teräsristikot.

Lasten kirjastomaailmasta selkeä ja veikeä

Perheiden kirjasto osa 4
Sarjassa tutustutaan keskustakirjaston perhekirjastosuunnitelmiin.

Kirjasto Oodin suunnittelijat pohtivat perhekirjaston opasteita ja aineiston sijoittelua työpajassa ja sen purkutilaisuudessa.

Perhekirjaston teemaan sisältyvät keskeisinä aineistot sekä opastinhierarkia. Designstudio Muotohiomon ohjaamassa työpajassa keskusteltiin siitä, millaiset opasteet perheiden ja lasten näkökulmasta ovat paikallaan ja millä tavoin aineiston järjestelyyn on kiinnitettävä huomiota.

Kirjastoon saapuville vieraille on merkityksellinen aivan ensimmäinen kokemus rakennuksesta. Opasteiden, kuten infotaulujen, diginäyttöjen, sanallisten kylttien ja piktogrammien suunnittelijat kiinnittävät huomiota siihen, että palvelupolku käynnistyisi tehokkaasti heti sisääntuloväylältä.

Uuden kirjaston on tarkoitus olla niin esteetön kuin mahdollista. Tämä pätee myös henkiseen esteettömyyteen. Se tarkoittaa sitä, että kirjastoon ovat kaikki tervetulleet ja olo myös tuntuu tervetulleelta.

Kieltovapaata opastusta

Lasten alueella on syytä olettaa, että lapsi on lukutaidoton tai lähes lukutaidoton. Kuvallisen, yksinkertaisen ja helposti havainnoitavan viestinnän on siis oltava päätoiminen lähestymistapa.

Työpajassa oltiin yhtä mieltä siitä, että perhekirjaston opasteisiin pätevät samat toiveet kuin muuallakin kirjastossa: selkeät, tyylikkäät ja yhtenäiset opasteet, jotka sisältävät positiivisen latauksen. Ei kieltokirjastoa! Kieltovapaa kirjasto kannustaa tekemään ja antaa luvan. Saa tulla leikkimään, saa käyttää majaa lukemiseen!

Haaste on kehittää sellaisia opasteita ja symboleita, jotka ovat selkeitä kaikille ikäryhmille ja kulttuureille. Työ on käynnissä. Myös digitaalisia opasteita kehitetään parhaillaan.

Kirjaston lasten maailmassa ja toki muissakin tiloissa voidaan hyödyntää leikkisyyttä. Opasteita voi olla esimerkiksi kalusteissa, mikä antaa kiinnostavia haasteita sisustus- ja kalustesuunnittelulle. Muunneltavat kalusteet ovat myös hyvä keino luoda elävyyttä.

Tärkeää ja turvallista pienille kirjastovieraille on se, että he löytävät henkilökunnan. Tässä auttavat yhteiset asut tai muu tunnistettavuus. Huoltajien yleisimpiä kysymyksiä pyritään minimoimaan niin, että opastus toimii kysymättä. Suosittuja kohteita ovat hissien, vaunuparkin, lasten maailman, vaipanvaihto-wc:n, vesipisteen, mikron, imetystilan ja säilytyslokeroiden sijainnit.

Kun tilat, eri huoneet ja kerrokset nimetään selkeästi, niiden löytäminen helpottuu.

Mielikuvitusta aineiston esille panoon

Perhekirjaston aineisto on kovassa käytössä. Kuinka sen tulisi olla esillä ja löydettävissä?

Työpajassa listattiin vinkkejä aineiston käytettävyyteen. Kirjojen ja muun materiaalin on hyvä olla helposti saatavilla. Tässä auttavat lasten mittakaava ja kansien näkyminen. Osa aineistosta voi olla esillä lapsille, osa aikuisille. Järjestelytavat voivat vaihdella. Kirjavinkit, matalassa tasossa olevien kirjojen laatikot, kuvilla merkityt kirjasarjat ja tietenkin aakkoset helpottavat löytämistä.

Tärkeänä nähtiin lukemiseen innostaminen. Vaihtuvat teemat esittelevät uutta, ja erilaiset genret, kuten ”vaikeat asiat” tai ”kiusaaminen” kutsuvat tiettyjen aiheiden pariin.Kuva: Entressen kirjasto

Kirjahyllyjen sijoittelu ja kuvitusmaailma ovat tärkeitä suunnittelun osa-alueita. Pohdittiin esimerkiksi sitä, millainen kauas näkyvä symboli perhekirjastotilassa voisi olla. Kosketeltava veistos? Puumaja? Kallen kiipeilypuu? Myös kuvitusseinä sai kannatusta.

Lapsille mieleinen kuva- ja värimaailma houkuttelevat etsimään kiinnostavista esillepanoratkaisuista iloa ja oppia antavaa aineistoa.

LUE MYÖS:

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Kirjasto, leikkipuisto vai kirjastoleikkipuisto

Aikuiset mukaan kirjastoseikkailuun

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Entressen kirjasto, Siru Valleala

Keskustakirjaston nimeksi valittiin Oodi

Kaikille avoin nimikilpailu uuden kirjaston uudesta nimestä järjestettiin lokakuussa. Kilpailuun tuli kaikkiaan 2 600 ehdotusta, joista 1 600 oli eri nimiä. Raati valitsi niiden joukosta voittajaksi ehdotuksen ”Oodi”. Nimi paljastettiin näyttävästi uuden kirjaston sijaintipaikalla, Kansalaistorilla, osana Suomi 100 -uudenvuodenjuhlia.

Voittajanimen valitsi tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Valintaa perusteltiin mm. sillä, että Oodi on helposti muistettava, lyhyt, suuhun sopiva sekä taivutettava ja toimii monilla eri kielillä. Nimellä haluttiin olevan yhtymäkohta kirjallisuuteen ja sitä kautta kirjastoon. Oodi-nimiehdotuksen lähetti Mirja Lounameri. Hänet huomioidaan kutsulla talon avajaisiin joulukuussa 2018.

Ajaton nimi demokratiaa ja sivistystä edistävälle rakennukselle

Kielitoimiston sanakirjan mukaan oodi on ”haltioituneen sävyinen lyyrinen runo”, jonka ei tarvitse olla mittaan kirjoitettu. Sanalla on pitkä historia: jo muinaisessa Egyptissä ja antiikin Kreikassa oodi oli ylistyslaulu, milloin syntymäpäiväsankarille, milloin kuninkaalle. Kirjasto Oodi tulee olemaan ihmisten ja lukemisen talo, demokratian ja sivistyksen paikka ja lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille.

 

Lisätietoja: www.hel.fi/kirjasto

Uutenavuotena vietetään nimijuhlaa!

Uudenvuodenaattona paljastetaan keskustakirjaston nimikilpailun tulos. Lokakuun äänestysinto oli vilkasta, ja nyt jännityksellä odotamme, minkä nimistä seuraa Töölönlahden Kiasma, Sanomatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo vuonna 2018 saavat.

Suomessa kirjastojen nimet ovat varsin perinteisiä seutuun liittyviä. Poikkeuksia ovat muun muassa Tampereen Metso-kirjasto ja vaikkapa Turun yliopiston kirjasto Feeniks. Pääkaupunkiseudulla painotetaan alueen tai katujen nimiä (Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto), ja myös Kirjasto 10 liittyy osoitteeseen (postinumero 00100). Toinen vaihtoehto on ostoskeskuksen nimi (Sellon kirjasto, Entressen kirjasto).

Keskustakirjastoa on jo totuttu kutsumaan yksinkertaisesti keskustakirjastoksi, mutta olisiko kekseliäämpi ja lyhyempi nimi ytimekkäämpi? Uusi kirjasto ei tule myöskään olemaan pelkkä kirjasto, vaan monipuolisen palvelun ja kaikille avoimen kulttuuririkkaan sisällön keskus.

Töölönlahden naapureiden nimihistoriaa

Alueen erikoisin nimi on eittämättä myös erikoisimman muotoisen rakennuksen hallussa: Kiasma. Arkkitehti Steven Hollin kilpailusuunnitelman alkuperäinen nimi oli “Chiasma“, joka sittemmin jäi myös käyttönimeksi ja muotoutui suomalaisempaan muotoon Kiasma.

Kreikan kielen sana khiasmos tarkoittaa asettelua ristiin. Sana juontaa juurensa meidän X-kirjaimemme muotoisesta khi-kirjaimesta. Anatomian sanastossa kiasma tarkoittaa silmän näköhermojen risteymäkohtaa. Holl suunnitteli Kiasman risteyskohdaksi kaupunkitilaan: toisella puolella on Helsingin keskusta, toisella Töölönlahti.

Keskustakirjasto ja Kiasma

Kulttuurirakennusten ollessa kyseessä on yleisesti suosittu suurten taiteilijanimien muistamista. Finlandia-talon nimi juontuu säveltäjä Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä. Suunnittelija Alvar Aalto näki rakennuksen, samoin kuin koko Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina, kun taas Senaatintori viittasi aikakauteen, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen osa.

Toiminnallisuus määrittää monia kaupungin rakennusten nimiä. Helsingissä on esimerkiksi Eduskuntatalo, Kulttuuritalo, Kansallismuseo ja Kansallisteatteri. Musiikkitalon nimi ei voisi olla kuvaavampi. Myös Sanomatalo on selkeän käytännöllinen. Runollisimmasta ja historiallisimmasta päästä on Ateneum, jonka nimi pohjautuu kreikkalaiseen mytologiaan (ateneum: tiedon ja viisauden jumalatar Athenen temppeli). Ateneum valmistui yhteiseksi taiteiden taloksi vuonna 1887.

Liikerakennusten nimiin liittyy usein käyttöhistoria. Vaikkapa vuonna 1961 valmistuneen Aikatalon rakennutti Aikalan Kello ja Kulta Oy:n toimitusjohtaja Olga Aikala (1883-1962). 1938 kohonnut Tennispalatsi oli alkuun Auto- ja Tennistalo, ja Tennispalatsi-nimeä käytettiin vain kolmannen kerroksen urheilutiloista.

Kansalaistorilla Uutenavuotena koko suomen bileet

Keskustakirjastoa on ehditty nimetä jo aiemminkin. Helsingin Sanomat järjesti oman epävirallisen nimikilpailunsa vuonna 2013. Kirjaston viralliseen lokakuun kilpailuun tuli melkein 3000 ehdotusta ympäri Suomen. Yli 1600 ehdotuksista oli erilaisia. Kaikkien ehdottajien kesken arvottiin elämyspäivä Helsingissä, ja muun muassa hotelliyöpymisen sisältävän palkinnon sai Karla Suvanto Porista. Varsinainen nimenantaja tai nimenantajat palkitaan avec-kutsulla kirjaston avajaisiin joulukuussa 2018.

Nimenpäätösraadissa ovat mukana apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto, kirjailija Claes Andersson, kirjailija Riina Katajavuori, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen, Ruuti-ydinryhmän jäsen ja opiskelija Titta Lilja, keskustakirjaston johtava suunnittelija Pirjo Lipasti, markkinointitoimisto Måndagin suunnittelija Arto Sivonen, opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Hannu Sulin ja Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö Sari Lehikoinen.

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla kestää keskipäivästä kello yhteen yöllä, ja tiedossa on vauhdikasta, musiikillista ja nostalgista ohjelmaa Suomesta. Keskustakirjasto lupaa yllätyksellisen tavan nimikilpailun tulosten julkaisuun. Luvassa on myös kirjaston työmaan kupeessa oleva jääseinä, jonka pintaan voi maalata terveisiä.

Hyvää joulua ja uljasta uutta 100-vuotisvuotta!

Teksti: Siru Valleala

Lue lisää:

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla

Suomi Finland 100

Aula on käyntikortti kirjastoon

– Kuinka luoda keskustakirjaston aulasta toimiva palvelukokonaisuus?

Keskustakirjaston sisältöjen suunnitteluun liittyvät olennaisena osana parhaillaan käynnissä olevat palvelumuotoilutyöpajat. Perhekirjastotyöpajasta kerrotaan täällä, ja nyt vuorossa oli työpaja, jossa keskityttiin keskustakirjaston aulaan palveluympäristönä.

Mukana Töölön kirjastossa järjestetyssä pajassa oli muotoilutoimisto Palmun palvelumuotoilijoiden ohjauksessa osallistujia sekä kirjaston sisältä että yhteistyökumppaneilta. Tällä hetkellä keskeiset kumppanit ovat Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto (VAKA), Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI), Helsingin kaupunki, Visit Helsinki, Aalto-yliopisto sekä kirjaston suunnittelija, ALA-arkkitehtitoimisto.

kuva1

Keskeiset kysymykset liittyivät kirjaston aulan palveluvisioihin. Aulakerroksen palvelut johdattavat kirjaston muihin tiloihin, tapahtumiin ja toimintoihin. On tärkeää, että asiakas aulaan saapuessaan löytää tarvittavat opasteet ja kaivatun informaation henkilökohtaiseen kirjaston käyttöön.

Koska kumppaneita Helsingin kirjastolla on useita, merkittävänä tavoitteena on synnyttää aitoa ja toimivaa yhteistyötä, joka palvelee koko talon väkeä vierailijoista kokopäiväisiin työntekijöihin. Keskustakirjaston konsepti oppimis-, osaamis- ja työympäristönä tulee olemaan uudenlainen ja uutta luova.

Ruuhkakohdat kartalle

Keskustakirjaston odotetaan tuhatta kävijää tunnissa, jolloin ulko-ovi käy noin joka kolmas sekunti.

Aulakerroksen koko neliömäärä on noin 2000 . Sisäänkäyntejä on kolme, ja tiedossa on, että aula tulee olemaan kuhiseva sisääntulon ja kauttakulun keskipiste. Samalla se on se osa kirjastoa, jonka kävijä ensimmäiseksi näkee.

Palvelutyöpajan yhtenä tehtävänä on pohtia sitä,minne ihmiset aulassa kerääntyvät ja minne kävijä ohjautuu. Työpajassa asiaa havainnollistetaan pohjapiirroskuvalla, johon kukin osallistuja saa piirtää oman asiakaskohderyhmänsä oletetun reitin. Kohta kuva on täynnä taiteellisia tussiviivoja.

img_1108-3

Toiseen karttaan työpajalaiset saavat kiinnittää omalla värillään tarroja sen mukaan, mitkä kohdat aulassa heidän mielestään tulevat olemaan niin sanottuja hot spot -alueita, paikkoja, joihin ihmisiä ja omia asiakasryhmiä kerääntyy eniten.

Nopeasti näkyy esimerkiksi se, että  keskustakirjaston aulassa väkijoukot tulevat kulkemaan edestakaisin palvelulta toisella. Palautus- ja lainauspisteissä on erityisen paljon kaksisuuntaista liikettä. Pohditaan myös sitä, millä tavoin kirjastoa tutkitaan nähtävyys- ja fiilistelymielessä, maisemien ääreen hakeutuen.

Tärkeänä nähdään heti opasteiden toimivuus erityisesti ruuhkakohdissa, kuten vastaanotossa ja neuvonnassa.

img_1093-3

Värikäs väki vilisee

Aulassa on asiakaspalvelupisteen lisäksi muun muassa kohtaamis- ja oleskelualueita, elokuvateatteri, monitoimisali, perhekirjaston tiloja, kahvila-ravintola, näyttelytila ja liiketila.

Yksi työpajan tehtävä liittyy kirjaston lukujärjestykseen ja aikatauluarvioihin toimintaryhmittäin. Huomataan, että kriittisimmät tunnit tulevat olemaan arkisin kello 15-17, ja viikonloppuisin ruuhkaa aiheuttavaa toimintaa on kauttaaltaan enemmän. Ennen ylioppilaskirjoituksia abit täyttävät kirjaston. Perhekirjaston ohjelma määrittää perhevilinää. Lounasaikaan ja töiden jälkeen väkeä riittää.

img_1088-2

Millaiset eri kumppaneiden ja asiakasryhmien väliset suhteet ovat? Työpajassa pohditaan risteävää yhteistyötä monien toimijoiden välillä. Seinälle muodostuu tähtikarttamainen kaavio kriittisistä kumppaneista ja verkostoista. Muistetaan mainita, että kirjastossa on paljon väliaikaisia, ei-kiinteitä toimijoita, järjestöjä, yhteisöjä, seuroja ja teemapäiviä. Myös someyhteisö on oma virtuaalinen verkostonsa.

Tässä moninaisuudessa kaiken opastamisen selkeysvaatimus nousee jälleen keskeisenä esille.

img_1101-2

Kirjaston ääni, tuoksu, henki?

Loppuyhteenvedossa kukin saa merkitä viisi ensisijaista toivetta esille tulleista ideoista. Tärkeiksi kohoavat erityisesti kohdat: ei kielto-opasteita, paljon fyysisiä opasteita, diginäytöt, ”pikkolo” eli erillinen opas tilassa ja muunneltavat, siirreltävät kalusteet.

Olisiko tuo opas vaikkapa tunnistettava kirjastoemäntä tai kirjastoisäntä, satuhahmo tai muu maskotti? Millainen kirjaston ääni on – onko tiloissa kuulutuksia ja kuinka ne toimivat? Miltä kirjasto tuoksuu? Kahvilta? Kaunokirjallisuudelta?

On tärkeää, että myös työntekijät hahmottavat uuden työpaikkansa vaivattomasti. Kirjavan porukan kesken on voitava luottaa rakennukseen ja sen henkeen. Asiakkaiden on hyvä tunnistaa työntekijä, mikä lapsen näkökulmasta on selkeä turvallisuusasia.

Palveluidentiteetti ja uuden paikan me-henki syntyvät ajan kanssa ja kokeilukulttuuriasenteen myötä.

img_1120

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala ja Harri Annala

Lue lisää työpajoista:

Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Nuoret haluavat rohkeamman kirjaston

Digitaalista avointa kirjastoa kehittämässä

img_1114-2

img_1122