Lähikirjastojen ammattilaiset ja tehtävä Töölönlahdella

”Kirjaston pitää auttaa jokaista löytämään oma intohimonsa tai luovuutensa”, sanoo Nadia Lund-Iivonen, Vallilan kirjaston johtaja. ”Kuulostaa kyllä vähän överiltä visiolta – kuka suurmies sanoikaan 60-luvulla, että ihminen lentää kuuhun ennen vuosituhannen vaihtumista? Mutta onhan tuossa pointtia. Liittyy ilmiöön, joka on säilynyt kirjastossa samana pitkään: meillä jokainen saa valita itse, löytää oman tiensä. Mutta miten kirjastoammattilaisen työnkuvan pitäisi mielestäsi muuttua, jotta visio toteutuisi?”, kysyy Lotta Muurinen, Kaupunkiverstaan esimies. ”Meistä tulee sisältöosaajia, jotka osaavat toimia ihmislähtöisesti. Roolimme fasilitaattoreina, kuratoijina ja mahdollistajina vahvistuu”, vastaa Lund-Iivonen.

Tässä sitä ollaan kärpäsenä katossa seuraamassa keskustakirjaston kehittämisryhmien työskentelyä. Välillä sanoja asetellaan tarkkaan, välillä annetaan ajatuksen rönsytä. Seitsemän eriteemaisen ryhmän tehtävänä on valmistella keskustakirjaston hankesuunnittelua. Read more »

Keskitie vai vastakohtien karuselli?

TÖISSÄ KESKUSTAKIRJASTOSSA
Sarjassa haastatellaan tulevaisuuden kirjastotyöntekijöitä. 

Keskustakirjastossa on rauhallista, mutta äkkiä alkaa tapahtua. Mitäs vipinää tuolla näkyy? Kas vain, kirjastovalmentajat ovat napanneet asiakkaansa varaustiskiltä ja suuntaavat heidän kanssaan kahdenkeskisiin hetkosiin eri puolille rakennusta.

Musiikkivalmentaja vie valmennettavansa musiikkiosaston kuubalaisten rytmien nurkkaukseen. Lyriikkavalmentaja tutustuttaa asiakkaansa tämän toiveiden mukaisesti turkulaiseen runouteen. Sarjakuvavalmentajalla on tänään kova työ: hänen asiakkaansa tahtoo tietää kaiken 1990-luvun kotimaisesta sarjakuvasta.

Tällaista asiakaspalvelua voi keskustakirjasto tarjota vuonna 2017. Sitä tarjotaan jo nyt. Kirjasto 10:n musiikkivalmennus on kiinnostanut ihmisiä laajalti. Musiikkivalmennusidean taustalla ovat Kirjasto 10:n ilomieliset työntekijät Nadia Lund-Iivonen* ja Ilja Vesterinen. He ovat niitä kirjastotyöläisiä, joilla on mahdollisesti edessä muutto keskustakirjaston katon alle lähitulevaisuudessa. Read more »

Käännöksen aika

Nyt tiedämme, miltä se näyttää! Kun keskustakirjaston arkkitehtikilpailu päättyi, moni myhäili tyytyväisenä. Arkkitehtitoimisto ALAn ”Käännös”-idean voitto tarkoitti konkreettista askelta kohti sitä Töölönlahtea, jolla viiden vuoden kuluttua seisoo uusi, uljas keskustakirjasto.

Mutta millainen kirjasto se on? Janne Teräsvirta ja Antti Nousjoki, kaksi ALA:n neljästä perustaja-arkkitehdistä (Juho Grönholmin ja Samuli Woolston ohella), esittelevät Käännöksen, joka kauniina talvipäivänä saattaa näyttää vaikkapa tältä. Read more »

Suomalaiset ansaitsevat keskustakirjaston

Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haaviston mielestä keskustakirjastosta tulee kaikille kansalaisille tärkeä ei-kaupallinen tila, joka tukee sanataidetta ja lukemista, perinteistä kirjaa ja e-aineistojen tuloa sekä asukkaiden osallistumista. Read more »

Julkisen tilan renessanssi

YHTEISÖJEN YHTEINEN KIRJASTO –JUTTUSARJA, OSA III

Uudenlaisen julkisen ja vapaan tilan tarve on Helsingin keskustassa huutava. Kirjasto on paikka, jossa lorvimista katsotaan hyvällä. Ydinkeskusta tarvitsee tilaa, josta ei ajeta pois.

Kaupunkikulttuuriaktivisti ja markkinointisuunnittelija Arto Sivonen pyörittää luovaa Måndag-suunnittelutoimistoa ja kannattaa kaikenlaista valtaamista. “Julkista tilaa ei Suomessa suunnitella ihmisille. Usein tilat ovat tyhjiä toreja ja monumentteja. Julkinen tila pitäisi olla tarkoitettu meille kaikille: katukeittiöitä, sohvaryhmiä ja niin edelleen. Tarvitaan tilaa, jonka voisi saada käyttöön omille tapahtumille ja toiminnalle. Järjestöillä tai vapaaehtoisporukoilla ei ole paikkaa”, Sivonen miettii. Read more »

Esteet nurin, ovet auki – pyörätuoli saapuu!

Yhteisöjen yhteinen kirjasto -juttusarja, osa II

Julkisten rakennusten ovet ovat usein painavia. Entä jos et saisi omin voimin kirjaston ovea auki? Joskus asiointitiski on aika korkea. Entä jos se olisi niin korkea, ettet näkisi, mitä tiskillä on? Moni katsoi vammaiselokuvahitti Kovasikajuttua herkistyen, mutta sopisiko herkistyä myös kirjanlainausautomaatin äärellä?

Kirjasto on tarkoitettu kaikille. Se on sosiaalinen tila, joka mahdollistaa osallistumisen yhteiskunnan aktiiviseen toimintaan ja tiedonvälitykseen. Kirjastossa voit olla oma itsesi ja tehdä sinua kiinnostavia asioita ilmaiseksi. Olet tervetullut. Ollakseen kaikkea tätä ja jokaiselle, kirjaston tulee olla esteetön. Read more »

Unelmaverstaalla Claes Andersson

Ex-kulttuuriministeriä ja kirjailijaa Claes Anderssonia saamme kiittää siitä, että idea keskustakirjaston rakentamiseksi aikoinaan syntyi. Claes Andersson ehdotti vuonna 1998, että city-kirjasto pitäisi rakentaa nykyisen Eduskunnan lisärakennuksen paikalle. Siitä lähtien hän on ollut mukana toimimassa kirjastohankkeen puolesta monella tavalla. Haastattelussa Claes Andersson kertoo, miksi juuri nyt olisi “momentum” uudenlaiselle kulttuurirakennuksen rakentamiselle sekä taiteiden, kulttuurin ja “kaiken ei-materiaalisen viestinnän” uudelleen arvioimiselle. Tavaratuotanto on tullut tiensä päähän, nyt on uusien valintojen aika. Kulttuurin ja taiteiden merkitys kasvaa koko ajan – elämän laadun parantajana, työllistäjänä ja ekologiselta kannalta välttämättömänä. Claes Anderssonin mukaan kulttuuri-investoinnit kannattavat myös taloudellisesti. Ja antaapa Claes Andersson myös myöhästyneen joululahjan, kummilahjan, keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso muut Unelmaverstas-sarjan jaksot!

 

Unelmaverstaalla Nasima Razmyar

Jos kirjasto olisi väri, mikä väri se olisi? –Lila, sillä se on sopiva sekoitus vähän kaikkea!, vastaa tunnettu yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar. Hän on suurlähettilään tytär, joka tuli 9-vuotiaana turvapaikanhakijana Helsinkiin. Nasiman koti on Suomessa, mutta kotimaa on Afganistan. Unelmaverstaan haastattelussa Nasima Razmyar pukee sanoiksi, millaisen roolin keskustakirjasto voisi ottaa Maailman talona ja miten se voisi toimia kosketuspintana Helsinkiin ja Suomeen monikulttuurisille ihmisille. Nasima Razmyarin mukaan kirjasto yhtenä yhteiskunnallisena rakenteena tukee osallisuutta ja kansalaisvaikuttamista, joka osaltaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa välittämisen kulttuuria. Tarvitaan tukipilareita, yhteisöllisyyttä ja kohtaamispaikkoja, jotta kuilut eri ihmisryhmien välillä eivät kasva liian suuriksi.  Kirjasto toivottaa kattonsa alle erilaiset yleisöt ja yhteisöt, se on monimuotoinen. Ja sokerina pohjalla, saamme myös kuulla, millaisen kummilahjan Nasima antaa keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!

 

Yhteisöjen yhteinen kirjasto

Keskustakirjaston halutaan olevan paitsi tila, myös väline, alusta ja julkaisukanava kaupunkilaisten yksilöllisille ja erilaisten kollektiivien tekemiselle. “Vapaata tilaa juuri sinulle, teille, yhdistyksellenne, järjestöllenne, yhteisöllenne, porukallenne. Tulkaa täyttämään tila, tehkää siitä elävä, ottakaa omaksenne, antakaa toisillenne, olkaa yhdessä.” Ehkä keskustakirjasto voisi mainostaa esimerkiksi näin sitä mahdollisuutta, mitä julkinen kaupunkitila tarjoaa kansalaisille, käyttäjille, tekijöille ja kokijoille. Pääkaupunkiseutu kuhisee aktiivisia toimijoita, joiden sankoin joukoin saapumista keskustakirjasto innolla odottaa. Read more »

Ritva Viljanen suomalaisen sivistyksen talossa

”Nyt on kulttuurin vuoro!” innostuu apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen puhuessaan keskustakirjastosta. Keskustakirjastohankkeen uuden äidin äänessä on sellaista intomieltä ja iloa, että on helppo nähdä hankkeen etenevän näissä käsissä. ”Töölönlahti tulee olemaan kaupungin arvoalue ja suurten ihmisjoukkojen ykköskohde”, Viljanen toteaa miettiessään keskustakirjaston ja remontoitavan Olympiastadionin kävijämääriä. ”Sotien jälkeen rakennettiin ensin kouluja, sitten kaupungin parhaille paikoille pankkeja, ja sen jälkeen kauppakeskuksia. Nyt on aika rakentaa ei-markkinaehtoisia rakennuksia, kulttuurikeskuksia; sivistyksen tiloja ihmisten käyttöön. Kuvailisinkin keskustakirjastoa suomalaisen sivistyksen taloksi.” Read more »