Keskustakirjasto kulkee digiaikaan

Tulevaisuuden teknologioita ja ihmisten asenteiden muutoksia on hankala ennustaa – sen on jo huomannut keskustakirjaston konseptisuunnittelija Anu Koski. Hän on mukana työryhmässä, joka kehittelee kirjastojen digitaalisia palveluita pilottiprojektien ja prototyyppien avulla.

”Tällä hetkellä on vielä tarpeen lisätä sana digitaalinen selventämään erilaisia sähköisiä järjestelmiä hyödyntäviä konsepteja. Tulevaisuudessa kaikki kuitenkin sulautuu. Kun fyysiset ja digitaaliset palvelut muuntuvat ihmisten mielissä yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ei osa-alueita ajatella erikseen digitaalisiksi.”

Koski tietää, millaisissa tilanteissa ihmiset yleensä tiedostavat digitaalisuuden selkeimmin: kun jokin ei toimi. ”Surullisinta on nähdä jokin hieno, uusi palvelu tyhjänä mustana ruutuna huoneen nurkassa”, hän kuvailee. Sellaisista mielikuvista aiotaan päästä eroon tulevassa keskustakirjastossa.

Paljon työtä on edessä. Suurin osa siitä tapahtuu nyt ja myöhemmin taustalla, siellä, minne kirjaston käyttäjät eivät suoraan näe. ”Kaiken toiminnan edellytyksenä on taustajärjestelmien rakentaminen, koko perusta, jonka päälle luodaan uutta. Siihen liittyvät myös sellaiset kirjaston perusperiaatteet kuin aineistojen löydettävyys ja esitettävyys. Kirjastoissa on toisinaan haasteena se, kuinka tuoda esille sisältöjä niin, että ihmiset huomaavat kaiken tarjonnan. Tämä koskee erityisesti digitaalisia aineistoja.”

Keskustakirjaston konseptisuunnittelija Anu Koski

Keskustakirjaston konseptisuunnittelija Anu Koski

Pilottiprojektit testissä

Ensimmäinen konkreettinen työkalu, jonka parissa Anu Koski parhaillaan ahertaa, on ideana lähtöisin sekä kirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan että kaupungin johdon toiveista. Tilanvaraustyökalun tarkoituksena on mahdollistaa kirjastojen eri käyttötilojen varaaminen omatoimisesti sähköisen järjestelmän kautta. Työkalua testataan kirjastoissa lähitulevaisuudessa. Yhteistyössä on kaupungin muitakin virastoja, kuten varhaiskasvatusvirasto ja nuorisoasiainkeskus. Teknistä tietoa jaetaan näin muidenkin käyttöön ja virastojen välisiä rajoja häivytetään.
”Toinen pilottiprojekti liittyy infonäyttöihin. Keskustakirjastossa tulee olemaan paljon tiedotettavaa, ja kaikenlainen markkinointiviestintä on haaste. Kirjastoon ei tahdota liikaa visuaalista hälyä, mutta tiedotuksen on kuitenkin toimittava tehokkaasti. Myös infonäyttökehittelyä tehdään yhdessä muiden virastojen kanssa”, Koski kertoo.

Keskustakirjaston arkkitehdit ovat mukana suunnittelussa. He osaavat esimerkiksi parhaiten kertoa sopivat näyttöpintojen kiinnityspaikat ja rakennuksen ne tilat, joissa ihmisten liikkumisen kannalta infotaulujen on tehokkainta sijaita. Keskustakirjastoon tulee näyttöpintoja, joilla esitetään digitaalista sisältöä. Osa näyttöpinnoista on vuorovaikutteisia. Tällaisia näyttöpintoja voidaan käyttää esimerkiksi digitaaliseen tarinankerrontaan. Myös opastamiseen liittyvät ratkaisut ovat suunnittelun alla.

Ideoita sähköisiin palveluihin liittyen on sinkoillut sekä työpajoihin ja kampanjoihin osallistuneilta kirjastojen käyttäjiltä että helpotusta arkeen toivovilta kirjastojen työntekijöiltä. Kun henkilökunnan aikaa vapautuu mekaanisilta rutiineilta, hyötyvät asiakkaat suoraan.

“Jatkossa tietoteknisen alan asiantuntijat, harrastajat ja opiskelijat voivat mahdollisesti muodostaa niin sanotun kehittäjäyhteisön, joka osallistuu keskustakirjaston digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Kun keskustakirjasto avataan, sinne voisi myös tulla kokeilupisteitä, joissa eri toimijat esittelevät keksintöjään”, Koski visioi.

Tilaa myöhemmille tarpeille

Kirjastojen digitaaliset tarpeet eivät siis suinkaan liity vain e-kirjoihin. ”E-aineistojen näkyvyys on silti myös tärkeä asia. Vielä emme kuitenkaan tiedä, kuinka sähköiset kirjat ja muu materiaali lyövät läpi lähivuosina.”

Vielä emme tiedä paljon muutakaan uudesta teknologiasta. ”Siksi tärkeää on yleinen konseptointi ja ideointi, ei se, että nojattaisiin johonkin tiettyyn teknologiaan”, Anu Koski muistuttaa ja kertoo, että ulkomaiden, kuten Tanskan Århusin uuden kirjaston, tilannetta ja tulevia tarpeita seurataan malliesimerkkeinä. ”On hyvä tehdä paljon testejä ja kokeilla erilaisia ratkaisuja. Ei ole tarkoituskaan ottaa käyttöön kaikkea testattua, vain ne pilotit, jotka toimivat.”

Uutta ei synny, ellei testata, epäonnistuta ja testata uudelleen. Ihmiset eivät vielä edes osaa määritellä, millaisia digitaalisia palveluja olisi mahdollista toivoa ja toteuttaa. Miltä kuulostaisi palvelu, jonka avulla kirjaston kävijä voisi selvittää, missä kerroksessa lueskelee juuri nyt suuri historiallisten brittiromaanien asiantuntija? Entäpä digitaalisesti muuntuva satuhuone?

”On hyvä aina muistaa, ettei digitaalisuus itsessään tuo lisäarvoa, vaan lisäarvon on tultava palvelun käyttäjän kannalta toimivasta kokonaisuudesta. Digitaaliset järjestelmät ovat kalliita, ja kaiken käytön on oltava jollakin tapaa hyvin perusteltua. Emme kulje teknologia edellä, vaan keskitymme olennaiseen”, Koski sanoo.

Lopullista muotoa ei kenties koskaan löydy, mutta ei ole tarkoituskaan. Keskustakirjaston digitaalisia palveluja ei suunnitella valmiiksi saakka, vaan talon avautuessa vuonna 2018 nähdään todelliset tarpeet – jotka nekin edelleen muokkautuvat.

“Keskustakirjaston on tarkoitus olla ihmisten talo ja tukea asiakkaiden siellä olemista, ei määritellä kaavamaisesti mitään ennalta. Samalla kirjasto voi olla paikka, joka houkuttelee ja rohkaisee kaupunkilaisia kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja opettaa käyttämään uusia palvelujen muotoja. Rakennukseen mahtuu sekä perinteitä että uutta luovaa – sekä näiden yhdistelmiä.”

Teksti: Siru Valleala

Töölönlahden naapurit luovat YIMBY-henkeä

Sarjassa tutustutaan keskustakirjaston naapureiden ajatuksiin Töölönlahden alueesta.

KIRJASTONAAPURIT osa 1: Kiasma ja Kansallisoppera

Töölönlahti on kuin varkain muodostunut upeiden kulttuuristen instituutioiden keskittymäksi. Tulevaisuudessa keskustakirjasto liittyy joukkoon täydentämään tarjontaa sanataiteen osalta. Millaista yhteistyötä keskustakirjaston naapurikonkarit toivovat ja millaisia vinkkejä uudelle kirjastolle antavat? Vahvistuuko alueen YIMBY-henki? YIMBY -lyhenne tulee ilmaisusta “yes in my backyard”.

Juttusarjan ensimmäisessä osassa haastattelussa ovat Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Pirkko Siitari ja Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Read more »

Lähikirjastojen ammattilaiset ja tehtävä Töölönlahdella

”Kirjaston pitää auttaa jokaista löytämään oma intohimonsa tai luovuutensa”, sanoo Nadia Lund-Iivonen, Vallilan kirjaston johtaja. ”Kuulostaa kyllä vähän överiltä visiolta – kuka suurmies sanoikaan 60-luvulla, että ihminen lentää kuuhun ennen vuosituhannen vaihtumista? Mutta onhan tuossa pointtia. Liittyy ilmiöön, joka on säilynyt kirjastossa samana pitkään: meillä jokainen saa valita itse, löytää oman tiensä. Mutta miten kirjastoammattilaisen työnkuvan pitäisi mielestäsi muuttua, jotta visio toteutuisi?”, kysyy Lotta Muurinen, Kaupunkiverstaan esimies. ”Meistä tulee sisältöosaajia, jotka osaavat toimia ihmislähtöisesti. Roolimme fasilitaattoreina, kuratoijina ja mahdollistajina vahvistuu”, vastaa Lund-Iivonen.

Tässä sitä ollaan kärpäsenä katossa seuraamassa keskustakirjaston kehittämisryhmien työskentelyä. Välillä sanoja asetellaan tarkkaan, välillä annetaan ajatuksen rönsytä. Seitsemän eriteemaisen ryhmän tehtävänä on valmistella keskustakirjaston hankesuunnittelua. Read more »

Keskitie vai vastakohtien karuselli?

TÖISSÄ KESKUSTAKIRJASTOSSA
Sarjassa haastatellaan tulevaisuuden kirjastotyöntekijöitä. 

Keskustakirjastossa on rauhallista, mutta äkkiä alkaa tapahtua. Mitäs vipinää tuolla näkyy? Kas vain, kirjastovalmentajat ovat napanneet asiakkaansa varaustiskiltä ja suuntaavat heidän kanssaan kahdenkeskisiin hetkosiin eri puolille rakennusta.

Musiikkivalmentaja vie valmennettavansa musiikkiosaston kuubalaisten rytmien nurkkaukseen. Lyriikkavalmentaja tutustuttaa asiakkaansa tämän toiveiden mukaisesti turkulaiseen runouteen. Sarjakuvavalmentajalla on tänään kova työ: hänen asiakkaansa tahtoo tietää kaiken 1990-luvun kotimaisesta sarjakuvasta.

Tällaista asiakaspalvelua voi keskustakirjasto tarjota vuonna 2017. Sitä tarjotaan jo nyt. Kirjasto 10:n musiikkivalmennus on kiinnostanut ihmisiä laajalti. Musiikkivalmennusidean taustalla ovat Kirjasto 10:n ilomieliset työntekijät Nadia Lund-Iivonen* ja Ilja Vesterinen. He ovat niitä kirjastotyöläisiä, joilla on mahdollisesti edessä muutto keskustakirjaston katon alle lähitulevaisuudessa. Read more »

Käännöksen aika

Nyt tiedämme, miltä se näyttää! Kun keskustakirjaston arkkitehtikilpailu päättyi, moni myhäili tyytyväisenä. Arkkitehtitoimisto ALAn ”Käännös”-idean voitto tarkoitti konkreettista askelta kohti sitä Töölönlahtea, jolla viiden vuoden kuluttua seisoo uusi, uljas keskustakirjasto.

Mutta millainen kirjasto se on? Janne Teräsvirta ja Antti Nousjoki, kaksi ALA:n neljästä perustaja-arkkitehdistä (Juho Grönholmin ja Samuli Woolston ohella), esittelevät Käännöksen, joka kauniina talvipäivänä saattaa näyttää vaikkapa tältä. Read more »

Suomalaiset ansaitsevat keskustakirjaston

Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haaviston mielestä keskustakirjastosta tulee kaikille kansalaisille tärkeä ei-kaupallinen tila, joka tukee sanataidetta ja lukemista, perinteistä kirjaa ja e-aineistojen tuloa sekä asukkaiden osallistumista. Read more »

Julkisen tilan renessanssi

YHTEISÖJEN YHTEINEN KIRJASTO –JUTTUSARJA, OSA III

Uudenlaisen julkisen ja vapaan tilan tarve on Helsingin keskustassa huutava. Kirjasto on paikka, jossa lorvimista katsotaan hyvällä. Ydinkeskusta tarvitsee tilaa, josta ei ajeta pois.

Kaupunkikulttuuriaktivisti ja markkinointisuunnittelija Arto Sivonen pyörittää luovaa Måndag-suunnittelutoimistoa ja kannattaa kaikenlaista valtaamista. “Julkista tilaa ei Suomessa suunnitella ihmisille. Usein tilat ovat tyhjiä toreja ja monumentteja. Julkinen tila pitäisi olla tarkoitettu meille kaikille: katukeittiöitä, sohvaryhmiä ja niin edelleen. Tarvitaan tilaa, jonka voisi saada käyttöön omille tapahtumille ja toiminnalle. Järjestöillä tai vapaaehtoisporukoilla ei ole paikkaa”, Sivonen miettii. Read more »

Esteet nurin, ovet auki – pyörätuoli saapuu!

Yhteisöjen yhteinen kirjasto -juttusarja, osa II

Julkisten rakennusten ovet ovat usein painavia. Entä jos et saisi omin voimin kirjaston ovea auki? Joskus asiointitiski on aika korkea. Entä jos se olisi niin korkea, ettet näkisi, mitä tiskillä on? Moni katsoi vammaiselokuvahitti Kovasikajuttua herkistyen, mutta sopisiko herkistyä myös kirjanlainausautomaatin äärellä?

Kirjasto on tarkoitettu kaikille. Se on sosiaalinen tila, joka mahdollistaa osallistumisen yhteiskunnan aktiiviseen toimintaan ja tiedonvälitykseen. Kirjastossa voit olla oma itsesi ja tehdä sinua kiinnostavia asioita ilmaiseksi. Olet tervetullut. Ollakseen kaikkea tätä ja jokaiselle, kirjaston tulee olla esteetön. Read more »

Unelmaverstaalla Claes Andersson

Ex-kulttuuriministeriä ja kirjailijaa Claes Anderssonia saamme kiittää siitä, että idea keskustakirjaston rakentamiseksi aikoinaan syntyi. Claes Andersson ehdotti vuonna 1998, että city-kirjasto pitäisi rakentaa nykyisen Eduskunnan lisärakennuksen paikalle. Siitä lähtien hän on ollut mukana toimimassa kirjastohankkeen puolesta monella tavalla. Haastattelussa Claes Andersson kertoo, miksi juuri nyt olisi “momentum” uudenlaiselle kulttuurirakennuksen rakentamiselle sekä taiteiden, kulttuurin ja “kaiken ei-materiaalisen viestinnän” uudelleen arvioimiselle. Tavaratuotanto on tullut tiensä päähän, nyt on uusien valintojen aika. Kulttuurin ja taiteiden merkitys kasvaa koko ajan – elämän laadun parantajana, työllistäjänä ja ekologiselta kannalta välttämättömänä. Claes Anderssonin mukaan kulttuuri-investoinnit kannattavat myös taloudellisesti. Ja antaapa Claes Andersson myös myöhästyneen joululahjan, kummilahjan, keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso muut Unelmaverstas-sarjan jaksot!

 

Unelmaverstaalla Nasima Razmyar

Jos kirjasto olisi väri, mikä väri se olisi? –Lila, sillä se on sopiva sekoitus vähän kaikkea!, vastaa tunnettu yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar. Hän on suurlähettilään tytär, joka tuli 9-vuotiaana turvapaikanhakijana Helsinkiin. Nasiman koti on Suomessa, mutta kotimaa on Afganistan. Unelmaverstaan haastattelussa Nasima Razmyar pukee sanoiksi, millaisen roolin keskustakirjasto voisi ottaa Maailman talona ja miten se voisi toimia kosketuspintana Helsinkiin ja Suomeen monikulttuurisille ihmisille. Nasima Razmyarin mukaan kirjasto yhtenä yhteiskunnallisena rakenteena tukee osallisuutta ja kansalaisvaikuttamista, joka osaltaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa välittämisen kulttuuria. Tarvitaan tukipilareita, yhteisöllisyyttä ja kohtaamispaikkoja, jotta kuilut eri ihmisryhmien välillä eivät kasva liian suuriksi.  Kirjasto toivottaa kattonsa alle erilaiset yleisöt ja yhteisöt, se on monimuotoinen. Ja sokerina pohjalla, saamme myös kuulla, millaisen kummilahjan Nasima antaa keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!