Suomalaiset ansaitsevat keskustakirjaston

Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haaviston mielestä keskustakirjastosta tulee kaikille kansalaisille tärkeä ei-kaupallinen tila, joka tukee sanataidetta ja lukemista, perinteistä kirjaa ja e-aineistojen tuloa sekä asukkaiden osallistumista. Read more »

Julkisen tilan renessanssi

YHTEISÖJEN YHTEINEN KIRJASTO –JUTTUSARJA, OSA III

Uudenlaisen julkisen ja vapaan tilan tarve on Helsingin keskustassa huutava. Kirjasto on paikka, jossa lorvimista katsotaan hyvällä. Ydinkeskusta tarvitsee tilaa, josta ei ajeta pois.

Kaupunkikulttuuriaktivisti ja markkinointisuunnittelija Arto Sivonen pyörittää luovaa Måndag-suunnittelutoimistoa ja kannattaa kaikenlaista valtaamista. “Julkista tilaa ei Suomessa suunnitella ihmisille. Usein tilat ovat tyhjiä toreja ja monumentteja. Julkinen tila pitäisi olla tarkoitettu meille kaikille: katukeittiöitä, sohvaryhmiä ja niin edelleen. Tarvitaan tilaa, jonka voisi saada käyttöön omille tapahtumille ja toiminnalle. Järjestöillä tai vapaaehtoisporukoilla ei ole paikkaa”, Sivonen miettii. Read more »

Esteet nurin, ovet auki – pyörätuoli saapuu!

Yhteisöjen yhteinen kirjasto -juttusarja, osa II

Julkisten rakennusten ovet ovat usein painavia. Entä jos et saisi omin voimin kirjaston ovea auki? Joskus asiointitiski on aika korkea. Entä jos se olisi niin korkea, ettet näkisi, mitä tiskillä on? Moni katsoi vammaiselokuvahitti Kovasikajuttua herkistyen, mutta sopisiko herkistyä myös kirjanlainausautomaatin äärellä?

Kirjasto on tarkoitettu kaikille. Se on sosiaalinen tila, joka mahdollistaa osallistumisen yhteiskunnan aktiiviseen toimintaan ja tiedonvälitykseen. Kirjastossa voit olla oma itsesi ja tehdä sinua kiinnostavia asioita ilmaiseksi. Olet tervetullut. Ollakseen kaikkea tätä ja jokaiselle, kirjaston tulee olla esteetön. Read more »

Unelmaverstaalla Claes Andersson

Ex-kulttuuriministeriä ja kirjailijaa Claes Anderssonia saamme kiittää siitä, että idea keskustakirjaston rakentamiseksi aikoinaan syntyi. Claes Andersson ehdotti vuonna 1998, että city-kirjasto pitäisi rakentaa nykyisen Eduskunnan lisärakennuksen paikalle. Siitä lähtien hän on ollut mukana toimimassa kirjastohankkeen puolesta monella tavalla. Haastattelussa Claes Andersson kertoo, miksi juuri nyt olisi “momentum” uudenlaiselle kulttuurirakennuksen rakentamiselle sekä taiteiden, kulttuurin ja “kaiken ei-materiaalisen viestinnän” uudelleen arvioimiselle. Tavaratuotanto on tullut tiensä päähän, nyt on uusien valintojen aika. Kulttuurin ja taiteiden merkitys kasvaa koko ajan – elämän laadun parantajana, työllistäjänä ja ekologiselta kannalta välttämättömänä. Claes Anderssonin mukaan kulttuuri-investoinnit kannattavat myös taloudellisesti. Ja antaapa Claes Andersson myös myöhästyneen joululahjan, kummilahjan, keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso muut Unelmaverstas-sarjan jaksot!

 

Unelmaverstaalla Nasima Razmyar

Jos kirjasto olisi väri, mikä väri se olisi? –Lila, sillä se on sopiva sekoitus vähän kaikkea!, vastaa tunnettu yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar. Hän on suurlähettilään tytär, joka tuli 9-vuotiaana turvapaikanhakijana Helsinkiin. Nasiman koti on Suomessa, mutta kotimaa on Afganistan. Unelmaverstaan haastattelussa Nasima Razmyar pukee sanoiksi, millaisen roolin keskustakirjasto voisi ottaa Maailman talona ja miten se voisi toimia kosketuspintana Helsinkiin ja Suomeen monikulttuurisille ihmisille. Nasima Razmyarin mukaan kirjasto yhtenä yhteiskunnallisena rakenteena tukee osallisuutta ja kansalaisvaikuttamista, joka osaltaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa välittämisen kulttuuria. Tarvitaan tukipilareita, yhteisöllisyyttä ja kohtaamispaikkoja, jotta kuilut eri ihmisryhmien välillä eivät kasva liian suuriksi.  Kirjasto toivottaa kattonsa alle erilaiset yleisöt ja yhteisöt, se on monimuotoinen. Ja sokerina pohjalla, saamme myös kuulla, millaisen kummilahjan Nasima antaa keskustakirjastolle.

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!

 

Yhteisöjen yhteinen kirjasto

Keskustakirjaston halutaan olevan paitsi tila, myös väline, alusta ja julkaisukanava kaupunkilaisten yksilöllisille ja erilaisten kollektiivien tekemiselle. “Vapaata tilaa juuri sinulle, teille, yhdistyksellenne, järjestöllenne, yhteisöllenne, porukallenne. Tulkaa täyttämään tila, tehkää siitä elävä, ottakaa omaksenne, antakaa toisillenne, olkaa yhdessä.” Ehkä keskustakirjasto voisi mainostaa esimerkiksi näin sitä mahdollisuutta, mitä julkinen kaupunkitila tarjoaa kansalaisille, käyttäjille, tekijöille ja kokijoille. Pääkaupunkiseutu kuhisee aktiivisia toimijoita, joiden sankoin joukoin saapumista keskustakirjasto innolla odottaa. Read more »

Ritva Viljanen suomalaisen sivistyksen talossa

”Nyt on kulttuurin vuoro!” innostuu apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen puhuessaan keskustakirjastosta. Keskustakirjastohankkeen uuden äidin äänessä on sellaista intomieltä ja iloa, että on helppo nähdä hankkeen etenevän näissä käsissä. ”Töölönlahti tulee olemaan kaupungin arvoalue ja suurten ihmisjoukkojen ykköskohde”, Viljanen toteaa miettiessään keskustakirjaston ja remontoitavan Olympiastadionin kävijämääriä. ”Sotien jälkeen rakennettiin ensin kouluja, sitten kaupungin parhaille paikoille pankkeja, ja sen jälkeen kauppakeskuksia. Nyt on aika rakentaa ei-markkinaehtoisia rakennuksia, kulttuurikeskuksia; sivistyksen tiloja ihmisten käyttöön. Kuvailisinkin keskustakirjastoa suomalaisen sivistyksen taloksi.” Read more »

Matkalla kirjastossa

Designpääkaupungin titteli, yhä lisääntyvät risteilijävirrat ja ravintolakulttuurin elävöityminen ovat nostaneet Helsingin suosiota roimasti. Kuluva kesä on ollut historian paras turistikesä, ja onkin selvää, ettei tuleva keskustakirjasto voi olla ottamatta matkailijoita huomioon suunnittelussaan.

Kyselimme ulkomaalaisilta kesä-Helsingin kävijöiltä heidän kirjastotoiveitaan. Mitä matkailijoiden mielestä kirjastossa ehdottomasti tulisi olla saatavilla? Read more »

Unelmaverstaalla Anni Sinnemäki

Kansanedustaja Anni Sinnemäki on ollut mukana toimimassa citykirjaston, Unelmien kirjaston ja keskustakirjaston puolesta monellakin tavalla – kansanedustajana, kirjastojen rakastajana, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajana, runoilijana. Mutta millainen on hänen unelmansa uudesta Keskustakirjastosta tällä hetkellä? Anni Sinnemäen mukaan hyvä kirjasto on kuin pääskynen: nopealiikkeinen, kaunis, elää yhteisöissä ja ihmisten kanssa lähekkäin. Anni Sinnemäki toivoo, että uusi keskustakirjasto tuo uudelle Töölönlahden alueelle ennen kaikkea ihmisiä ja elävyyttä. “Kenen tahansa on helppo tulla kirjastoon”, Anni sanoo. Hän ennustaa, että yhdessä keskustakirjasto ja Musiikkitalo, kaksi kulttuuritoimijaa, tuovat toisilleen elinvoimaa. Ja mikä onkaan Annin mielestä kirjaston suurin hienous? Katso video ja tutustu Annin unelmiin!

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!

 

 

Unelmaverstaalla Dome Karukoski

Elokuvaohjaaja Dome Karukoski kertoo keskustakirjaston Unelmaverstas-sarjan videohaastattelussa omia unelmiaan ja ideoitaan tulevasta tietojen, taitojen ja tarinoiden talosta.

Kuka olet? Mistä tulet? Mihin kuulut?
– Olen Dome, häröilijä ja tutkiskelija. Lapsena olin Thomas, josta piti tulla lakimies tai YKn pääsihteeri. Sitten löysin uuden identiteetin Domesta. Synnyin Kyproksella ja muutin Suomeen neljä-vuotiaana. Kuulun sinne, missä tunnen voivani hyvin. Nyt voin hyvin Suomessa, joka on usein maailman paras paikka elää.

Onko kirjastossa elämää?
– Kirjastossa on aina elämää. Se kytee hyllyissä. Yrittää töniä tietänsä ulos sen rajoista. Se pitää vain löytää tai pyytää kirjastosetää ja -tätiä näyttämään. Itse löysin identiteettini kirjoista ja muista kulttuurillisista elämyksistä. Ehkä muutkin voivat löytää.

Jos viettäisit viikon kirjastonhoitajana, niin mitä tekisit?
– Ahdistuisin, koska olisi niin monta teosta ympärillä, jotka on jäänyt kokematta. Varmaan lukisin niitä salaa työajalla. Yrittäisin hymyillä mahdollisimman paljon, jotta nuorilla olisi tervetullut olo.

Klikkaa ja katso Unelmaverstas-sarjan muut jaksot!