Haalariharjoittelusta mestariksi

Kesä toi Oodin työmaalle rakennusalan opiskelijat, jotka ovat hankkimassa arvokasta kokemusta ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintojensa tueksi. Ensimmäinen kesä on yleensä haalariharjoittelua eli työmaahan tutustumista työntekijän näkökulmasta. Kokeneemmat harjoittelevat työn johtamista.

Kesätyöntekijät pitävät onnekkaana pääsyään mukaan ainutlaatuiseen hankkeeseen. Uniikki rakentamistapa opettaa paljon, ja kokemus historialliselta työmaalta näyttää hyvältä CV:ssä. Miika Ranta (vasemmalla) ja Anniina Kallioniemi (oikealla) valmistuvat tulevaisuudessa Metropolia Ammattikorkeakoulusta rakennusmestareiksi. Aalto-yliopistossa opiskelevasta Annukka Laurilasta (keskellä) tulee diplomi-insinööri.

Mika Ranta katselee hymyillen kohti taustallaan työmaa.

Vaikka Miika Ranta on vielä nuori, 23-vuotias, hänellä on jo taskussaan talonrakennuksen perustutkinto ja takana kosolti kokemusta rakennusalasta. Tutuiksi ovat käyneet niin vesivahinkosaneeraukset, pellitykset, listoitukset kuin ikkuna- ja varusteasennuksetkin.

– Oodissa olen työnjohtoharjoittelussa vastuualueenani sisälasi- ja siirtolasiseinät. Tutustun laatuvaatimuksiin, mittaan tarvittavia määriä sekä suunnittelen ja aikataulutan töitä. Kun lasiurakoitsija saapuu työmaalle, pääsen ensimmäistä kertaa ohjaamaan työntekoa. Saan kesän aikana erinomaista kokemusta rakennusmestarin ammattiin.

”Teollisuusministeri” haalareissa

Aalto-yliopistossa kone- ja rakennustekniikkaa opiskelevalla Annukka Laurilalla, 22, on häkellyttävä kaksoisrooli. Hän on tutustuu työmaahan haalariharjoittelijana, mutta työskentelee Koneinsinöörikillassa korkeassa tehtävässä teollisuusministerinä.

Annukka Laurila katsoo kohti kameraa henkilötunnistekortti kaulassaan.

– Koneinsinöörikillassa on satoja opiskelijoita, ja toimin killan yrityssuhdevastaavana. Hankin rahoitusta sekä helpotan opiskelijoiden ja yritysten kohtaamista. Oodin työmaalle päädyin, kun otin yhteyttä YIT:hen killan asioissa. Minulta kysyttiin, joko itselläsi on kesätöitä.

– Oodin työmaa antaa paljon, sillä se on täysin omanlaisensa. On siistiä nähdä, miten rakennetaan suurta massaa kaarien päälle ja miten kaaret toimivat tukipilareina. Tässä oppii enemmän kuin pienemmillä työmailla.

Sukurasite vie mesuksi

Anniina Kallioniemi, 24, myöntää, että tie vie mesuksi eli mestariksi läheisten jäljissä. Isä työskentelee rakennusmestarina, ja suvussa on rakennus- ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehteja. Vaikka isä kannusti lähtemään alalle, lopulta päätös oli Anniinan oma, ja innostus alaa kohtaan kasvaa koko ajan.

Anniina Kallioniemi kirkkaan keltaisessa työasussa työmaa taustanaan.

– Isän mukaan sovin rakennusmestariksi, koska olen matemaattinen, sosiaalinen ja jämäkkä. Ajattelin itse ensin jotakin humanistista alaa ja päädyin lukemaan agrologiksi. Sain vuosi sitten valmiiksi agrologi AMK -tutkinnon. Olen kiinnostunut hevosista, mutta päätin pitää ne harrastuksena. Minulla on oma hevonen sekä kimpparavihevonen. Harrastan myös hevosvalokuvausta.

– Olen innoissani pääsystä Oodin työmaalle. Nyt rakennetaan jotakin poikkeuksellista ja mielettömän hienolle paikalle!

Teräsrunko kolmannessa kerroksessa

Kirjaston kaksi ensimmäistä maanpäällistä kerrosta saavat puuverhouksen, ja kolmannen kerroksen julkisivumateriaalina toimii lasi. Rakentaminen on alkukesästä edennyt kolmannen kerroksen laseja kannatteleviin teräsrakenteisiin.

Rakennuksen pohjoiskulmassa näkyy betoninen porraskuilu sekä kahden ensimmäisen kerroksen jälkeen suuri valkoinen teräskehikko.

Laseja kantavat valkoiset teräsosat jäävät näkyviin myös lopullisessa rakennuksessa. Alempien kerrosten harmaat palkit ja pilarit peittyvät verhouksien taakse. Kolmannen kerroksen valkoinen runko jatkuu vähitellen etelää kohti.

Tero Seppänen seisoo toimistossa työmaakartan edessä kahvikuppi kädessään.

– Julkisivulasit valmistetaan todennäköisesti kahdessa eri tehtaassa, koska lasia tarvitaan hyvin paljon. Laseihin on tulossa printtaus, joka on ylhäällä valkoinen ja harvenee alemmas tultaessa. Tällä hetkellä menossa on suunnitteluvaihe, ja sen jälkeen kokonaisuus lähtee tilaukseen, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen, jonka taiteellisen kahvikupin on maalannut esikoinen muutama vuosi sitten päiväkodissa.

Taustalla näkyvät kirjastoa kannattelevat teräskaaret ja edessä kaksi valtavaa, purettua tukikehikkoa.

Rakennusta kantavien teräskaarien tukirakenteita on alettu purkaa, sillä kaarien hitsaukset ovat valmiit ja kaaria tukeva paikallavalulaatta on saatu jännitettyä. Tukien poisto mahdollistaa ontelolaattojen asentamisen kaarien kohdalle sekä kolmoskerroksen teräsrakenteitten jatkamisen eteläsuuntaan.

Numerot kertovat työmaan tapahtumat

Työmaatoimistonhoitaja Paula Antila näkee Oodin rakentamisen aivan omasta näkökulmastaan, numeroitten kautta. Työpäivästä suurin osa kuluu ostolaskujen käsittelyyn. Ne kertovat niin saapuneista materiaaleista kuin tehdyistä urakoista.

Paula Antila seisoo huoneensa ikkunan edessä sininen kansio kädessään.

– Tarkastan, että laskut kuuluvat hankkeelle ja ovat sopimusten mukaisia. Varmistan myös, että tavarat ovat saapuneet, niistä on kuormakirja ja työnjohdon kuittaus. Olemme jonkin verran jakaneet tehtäviä työnjohdon kanssa. Laskujen tarkastamiseen osallistuvat myös muut, ja työnjakomme mukaisesti kohdistamme niitä budjettiin eli tavoitearvioon. Minulle kuuluu laskujen tiliöinti kirjanpidon tileille ja lähettäminen hyväksyntäkiertoon.

Kaikkiaan laskut käyvät jopa kymmenen silmäparin kautta, joten asiattomien laskujen eteneminen on hyvin vaikeaa edes kesälomakautena.

– Sekä YIT:n että kaupungin organisaatiossa tarkastus on moniportainen, eivätkä vakituiset ammattilaiset ole koskaan yhtaikaa lomalla. Minulla itselläni on sijaisena kokenut kollega.

Toukokuussa Paula saavutti työurallaan merkittävän merkkipaalun: YIT:n leivissä tuli täyteen 10 vuotta.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

3D-tulostinta kokeilemassa

Kirjastoissa on ollut 3D-tulostimia jo joitakin vuosia. Mitä niillä voi tehdä, ketkä niitä käyttävät? Ja miten tulostin toimii?

Laatikkomaisen tulostimen kyljessä on robotin kuva ja sisällä laite, joka kelaa lasilevylle edestakaisin sinistä muovilankaa. Vähitellen tuosta langasta muodostuu leimasinmainen alusta, sitten alustaan alkaa piirtyä yksityiskohtia. Pian hahmottuu teksti: police.

Näen 3D-tulostimen ensimmäistä kertaa käytössä. Olen pyytänyt tulostusoppaaksi Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaan Azam Balavardin. Hän on valinnut ensimmäiseksi 3D-tulosteekseni poliisin virkamerkin.

Täällä Thinginverse-sivustolla on valtavasti valmiita tulostettavia malleja, mutta nyt kannattaa valita sellainen, joka tulostuu nopeasti, Balavard neuvoo. –  Tulostusaika riippuu kappaleen koosta, muodosta ja siitä, miten tarkkaa jälkeä haluaa.

Poliisimerkki on valmis noin puolessa tunnissa. Lyhykäisyydessään tulostaminen sujuu näin: Valitaan 3D-mallisivustolta haluttu tiedosto – edistyneemmät osaavat suunnitella 3D-malleja itsekin –, ladataan se kirjaston tietokoneelle, tarkistetaan että tulostimessa on oikeaa värinauhaa ja oikeat asetukset, tulostetaan. Ensin 3D-laite lämpenee, sitten tulostaa ja lopuksi jäähtyy. 

Tulostimen vieressä on myös ohje, jossa tulostuksen vaiheet ja tulostimen asetukset on kerrottu selkeästi.

 

3D-tulostin

Huviksi ja hyödyksi

Kaikki eivät tarvitse ohjetta eivätkä varsinkaan opastusta. Azam Balavard kertoo, että 3D-tulostimet ovat etenkin nuorten ja teini-ikäisten suosiossa.

Teinit tulostavat Pikachuja ja muita suosikkihahmojaan.

Mutta käyttävät kirjaston tulostinta muutkin, seniori-ikäiset ja myös hyötyesineitä tarvitsevat.

–  Eräs nuori perhe tulosti itse suunnittelemansa ovistopparin. Laboratoriotyöntekijä taas kertoi hyödyntävänsä työssään millimetrin reikään mahtuvaa pienen pientä osasta, jonka hän tulosti täällä.

Kirjastossa on esillä 3D-tulosteita: talon pienoismalli, pilli jonka sisällä on helisevä kuula, muotteja.

 

3D-tulosteita, esimerkiksi muovinen pilli ja pieni talo.

Neljä tuntia kerrallaan

Kaupunkiverstaan laitteet ja palvelut on esitelty Kaupunkiverstas.fi-sivustolla (linkki:). Laitteita voi varata Varaamon kautta.

3D-tiedoston on hyvä olla tiedossa jo etukäteen. Tutustu näihin sivustoihin:

  • Thinginverse: sivusto mallien jakamiseen, tuhansittain vapaasti käytettäviä malleja
  • Tinkercard: verkon kautta toimiva maksuton ja helppo mallinnusohjelma yksinkertaisten 3D-mallien suunnitteluun
  • SketchUp: maksuton 3D-mallinnusohjelma


Enimmäisaika tulostimella on neljä tuntia. Valmiin tulosteen materiaalimaksu on 70 senttiä. Kirjaston virkailija aloittaa tulostuksen ja ottaa valmiin esineen pois tulostimesta. Virkailijoilta voi myös pyytää apua tulostuksen vaiheissa.

Kaupunkiverstaan tulostus on tarkoitettu ei-kaupalliseen käyttöön. Tulostimilla voi tehdä esimerkiksi prototyyppejä, pienoismalleja ja pieniä hyöty- ja koriste-esineitä. Kaupunkiverstaalla käytettävä materiaali on myrkytöntä ja biohajoavaa PLA-muovia.

Sitten vaan ideoimaan! Oodiin on tämänhetkisen tiedon mukaan tulossa viisi 3D-tulostinta.

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti

Kuinka kirja pääsee parhaiten esille?

Töissä keskustakirjastossa
Sarjassa tavataan kirjasto Oodin parissa työskenteleviä ihmisiä.

Kirjaston aineistosijoittelu eli se, mistä kirjat ja muu materiaali löytyvät, vaatii suunnittelua ja havainnoivaa silmää. Tutustuimme Rikhardinkadun kirjaston aineistoprojektiin, jonka tuloksia aiotaan hyödyntää myös kirjasto Oodissa.

Sari Jovero, Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikkö, esittelee legendaarisen kantakaupunkilaiskirjaston kerroksia. Kierreportaiden päässä kaikkein korkeimmalla on muun muassa kiinnostava Helsinki-aiheisten kirjojen huone.

– Meillä suunnitellaan parhaillaan laajamittaista aineistosijoittelu-uudistusta, kertoo Jovero, joka on mukana kirjasto Oodin kokoelmaa pohtivassa työryhmässä. Oodin aineistosijoittelua on pohdittu yhdessä Design Studio Muotohiomon kanssa. Yksi työpajoista järjestettiin Rikhardinkadulla.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

Sari Jovero on mukana pohtimassa Oodin kokoelmaa ja aineistosijoittelua.

– Oodi on toki eri tyyppinen paikka kuin vanha ja sokkeloinen Rikun kirjasto, mutta kaikessa aineistosijoittelussa kohdataan samoja haasteita, kun materiaalin määrä on hyvin suuri.

Kaksi pääperiaatetta ovat ohjenuorina: se, mitä asiakkaat haluavat ja se, mitä kirjasto tahtoo tarjota. Asiakkaiden on löydettävä etsimänsä helposti, mutta lisäksi matkan varrella on hyvä tarjota löytöjä ja aarteita. Logiikka yhdistyy yllätykseen, syvyys visuaaliseen herkullisuuteen.

Palapeliä ja assosiointia

– On konkreettista palapeliä pohtia, mikä on tilallisesti mahdollista. Juuri nyt Rikun muutoksessa tekeillä on tarkistusmittaus: katsomme, mitä todellisuudessa mahtuu minnekin. Esimerkiksi kirjojen kansien näyttäminen vie tilaa.

– Esillepanossa kuljetaan yhä virikkeellisempään suuntaan, jolloin on pohdittava kirjanäyttelytyyppisiä kalusteita. Käytännön seikkoihin liittyy sekin, ettei kirjoja sijoiteta liian alas. On tärkeää olla herkkänä sille, mikä on pinnalla ja missä paikoissa aineisto vetää eli lähtee parhaiten asiakkaan matkaan.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Rikhardinkadun kirjastossa oli esillä kauhuteemaista kirjallisuutta.

Oodin suhteen tilanne on Rikuun verrattuna uusi: talo ja hyllyt ovat alkuun tyhjät. Isoa suunnittelutyötä tarvitaan.

– Rikhardinkadulla painotetaan taidetta, ja uudistamisprojekti tehdään aluksi taidekirjakokoelman parissa. Toisesta kerroksesta on tarkoitus muodostua taidekerros, jonne kuvataide, musiikki ja kaunokirjallisuus sijoittuvat.

– Suuri kysymys on se, mitkä aihepiirit loogisesti kuuluvat yhteen. Muotohiomon työpajassa kävi ilmi, että ihmisten assosiaatiokyky on valtava. Lopulta kaikki liittyi kaikkeen ja tuloksena oli villi post it -lappusekamelska, joka sai koko pajan nauramaan!

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Sari Jovero taidekirjakokoelman parissa.

Teksti ja kuvat: Siru Valleala

Lue myös:
Keskustakirjaston aarteita etsitään jo

 

Valitse kirjoja Oodiin

Oodiin tulevia kirjoja pääsee valitsemaan verkossa 1.6.2017 saakka. Valitse suosikkisi ja tutustu samalla Oodin kirjasuunnitelmiin. Oodista tulee sadantuhannen kirjan talo.

Millaisia kirjoja keskustakirjastossa pitäisi olla? Oodin kirjavalikoimaan voi vaikuttaa Osallistuva valinta -sivustolla 22.5.–1.6.2017.

Sivustolla on kirjavaihtoehtoja kertomakirjallisuuden ja runouden sekä elämäkertojen, muistelmien ja historian aloilta. Katso vaihtoehdot kategorioita selaamalla tai etsi teoksia kirjahaun kautta.

Verkkovalinta on avoin kaikille, joilla on Helmet-tunnukset. Kirjastokortin numerolla ja tunnustusluvulla kirjautuneena voi valita ja kommentoida kirjoja. Kirjautumattakin voi tutkia kirjavalikoimaa ja sitä, miten paljon ääniä eri kirjat ovat saaneet.

Kaupunkilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti Oodin suunnitteluun, joten heidät haluttiin mukaan myös valitsemaan kirjoja. Jo aiemmin kirjastonkäyttäjät ovat saaneet valita englanninkielisiä kirjoja Helmet-kirjastoihin.

 

pasila_lapset_2255-2-2

Sadantuhannen kirjan talo

Oodi tunnetaan jo nyt puolitoista vuotta ennen avajaisiaan siitä, että siellä tulee olemaan monenlaisia palveluja äänitysstudiosta keittiöön. Pääosassa ovat kuitenkin kirjat: kirjasto on sanataiteen talo.

Oodiin tulee peräti satatuhatta kirjaa. Osa kirjavalikoimasta on jo varastossa odottamassa.

Mukana valikoimassa ovat kaikki tärkeimmät genret. Oodin kirjallisuuslajeja ovat esimerkiksi elämäkerrat, fantasia, scifi, jännitys ja viihde. Lastenkirjoja ja tietokirjoja tulee myös olemaan runsaasti.

–  Oodin painopisteitä ovat suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri, sekä kaikenlainen tekeminen ja sen tukeminen, kertoo Keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.  – Kirjavalikoimassa huomioidaan myös kymmenen Helmet-alueen eniten puhuttua kieltä.

Vaikuta kirjastojen valikoimiin

  • Kaikkiin Helmet-kirjastoihin voi tehdä jatkuvasti hankintaehdotuksia sekä painetuista että e-kirjoista. Tee hankintaehdotus

 

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto

 

Etätöissä kirjastossa

Freelancer-toimittaja siirsi kotikonttorinsa kirjastoon. Millainen kirjasto on etätyöpaikkana? Lue kirjastotyöpäivän hyvistä ja huonoista puolista.

Saavun kirjastoon puoli yhdeksältä arkiaamuna. Olen valinnut kirjasto 10:n  sen hyvän sijainnin ja pitkien aukioloaikojen takia. Kirjasto 10 on ikään kuin Oodin pienoismalli: monet siellä nyt olevat palvelut siirtyvät aikanaan Oodiin.

Parkkeeraan tietokoneeni ja muistiinpanovälineeni kahden hengen työpisteelle. Paikalla on jo lähes kymmenen muuta etätyöskentelijää, joten en pääse valitsemaan paikkaa aivan vapaasti. Muut näyttävät kirjoittavan koneella tai käsin, yksi katselee leffaa kuulokkeet korvilla.

Omassa työpisteessäni on pieni pöytä, pehmeä käsinojallinen tuoli, lähellä on pistorasia. Valaistus on hyvä, vaikka olen kaukana ikkunoista. Kirjaston langaton verkko toimii moitteetta.

Myös työrauha on yllättävän hyvä, vaikka kirjastoa remontoidaan. Remontin meteli on tasainen, eikä myöhemmin aamupäivällä saapuva koululaisryhmäkään häiritse. Vaikka kirjastoissa saa nykyisin puhua normaalisti ja ihmisiä tulee ja menee, paikka on useimpia kahviloita levollisempi. Parin ensimmäisen työskentelytunnin aikana saan hoidettua monta asiaa ja kirjoitettua paljon.

 Kirjasto 10:n PC:t ovat osin kuin kotikoneita, eli niissä ei ole käyttörajoituksia.

Kuinka varata oma työpiste?

Kaikki sujuu hyvin vessahätään saakka. Koska olen yksin ja epäluuloinen joudun keräämään kaikki tavarani pienen tauon takia. Muistelen Facebookin työtilakeskustelua, jossa Oodiin toivottiin lukittavia pulpetteja ja lokeroita. Idea on erinomainen.

Toivottavasti Oodin työpisteet ovat myös säädettäviä sekä tuolin että pöydän osalta. Vaikka Kympin työpiste on mukava, sen ergonomia ei ole täydellinen.

Jos työskentelisin tässä kirjastossa usein, toivoisin myös, että wc olisi maksuton.

 

Kirjasto 10:ssä on yksittäisiä työpisteitä myös ikkunoiden lähistöllä.

Varaa työtila etukäteen

Puolenpäivän maissa ei enää löydy juurikaan vapaita työpisteitä. Kaupunkiverstaan infotiskiltä kerrotaan, että kirjasto 10 on suosittu etenkin iltapäivisin. Keväällä riittää varsinkin tentteihin ja pääsykokeisiin lukijoita, mutta myös kirjaston kokoustilat ovat varattuja.

Monella on täällä mukanaan oma tietokone, mutta myös kirjaston koneet ovat suosittuja. PC:t ovat osin kuin kotikoneita, eli niissä ei ole käyttörajoituksia. Kirjaston Mac on usein varattu, sillä siinä on ohjelmia, joita kaikilla ei ole kotona.

Helmet-kirjastojen työ- ja kokoustiloihin voi tutustua Varaamo.fi-sivuilla. Tiloja voi varata veloituksetta kirjastokortin tunnuksella.

Tutustu Varaamoon.

 

Oman kannettavan tietokoneen voi ottaa mukaan kirjastoon. Työpisteiden lähellä on pistorasioita.

Tule ideoimaan uuden ajan työskentelykirjastoa

Miten kirjasto voi tukea yhteisöllistä työntekoa ja yrittäjyyttä? Tätä pohditaan kaikille avoimessa työpajassa ma 22.5.2017 klo 17.30. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 15.5.2017.

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti

Mitä Oodin elokuvateatterilta toivotaan?

Millainen leffateatteri sopii kirjastoon? Tieto Oodiin suunnitellusta elokuvateatterista innosti tulevia kävijöitä ideoimaan Facebookissa teatterin ohjelmistoa ja miljöötä. Ideoita voi antaa edelleen.

Jotain vanhaa, jotain uutta… Keskustakirjasto Oodin elokuvateatteriin toivotaan ainakin vanhoja suomalaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia elokuvia. Eräässä toiveessa mainittiin 1970-luvun puolalaiset taide-elokuvat. Myös uudet eurooppalaiset elokuvat kiinnostavat.

Eräänlaisena vastatoiveena esitettiin pariinkin kertaan, että Oodin elokuvien pitäisi tulla jostain muualta kuin Amerikasta.

Yksi vastaaja painotti erityisesti hyvää katsomiskokemusta:

– Haluaisin ennen kaikkea että esteettömät paikat olisivat hyviä paikkoja keskellä eikä mitään reunapaikkoja eturivissä. Luulisi että uudisrakennuksessa sellainen onnistuisi.

Teemat ja tapahtumat kiinnostavat

Moni leffakeskusteluun osallistunut toivoi erilaisia teemoja ja elokuvasarjoja. Esimerkiksi tällaisia elokuvia Oodissa katsottaisiin mielellään:

  • sci-fi-klassikot
  • kuuluisat lännenelokuvat
  • maailmaa muuttaneet dokumentit
  • jonkun yksittäisen ohjaajan tuotannon parhaimmisto sarjana

Elokuvaohjaajista mainittiin nimeltä Aki Kaurismäki. Yksi elokuvanystävä toivoi Oodin teatterin paikkaavan tilannetta, jossa erikoisempia elokuvia näkee lähinnä vain elokuvafestivaaleilla:

– Eli klassikoiden lisäksi uutta herkkua maailman eri kanteilta, vahva dokkariläsnäolo ja kirsikkana kakussa monipuolinen kattaus lapsille sopivaa katsottavaa.

Yhteisöllisyys on tullut elokuvateattereihinkin.

– Elokuvien lisäksi voisi olla kysyntää erilaisten live-striimausten yhteiskatselulle, onpa kyse sitten Euroviisuista, konserteista, urheilusta, oopperasta, visioitiin eräässä toiveessa.

Kerro oma ehdotuksesi

Millainen Oodin ensimmäisen kerroksen elokuvateatterista sitten tulee? Teatterin taustoja ja suuntaviivoja on esitelty artikkelissa Elokuva saapuu kirjasto Oodiin.

Tähän artikkeliin kootut toiveet ja ehdotukset on poimittu keskustakirjasto Oodin Facebook-keskustelusta. Tutustu ja osallistu keskusteluun. Oodin Facebook-sivulta saat tietoa myös muun muassa tulevista Oodin suunnitteluun liittyvistä keskustelutilaisuuksista ja tapahtumista.

Keskustakirjastoon liittyvää palautetta voi lähettää myös sähköpostilla kirjaston yhteyshenkilöille. Katso yhteystiedot täältä.

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuva: keskustakirjasto.fi

Hermot ja verisuonet syntyvät maan alla

Jos teräsrakenteet muodostavat Oodin luurangon, talotekniikka edustaa sen hermoja ja verisuonia. Nyt luodaan valmiuksia sille, että kirjastoon saadaan sähköä, lämpöä, vettä ja raitista ilmaa. Tekniset järjestelmät saavat alkunsa maan alla kirjaston kellarissa.

Ihan tavanomaista ei talotekniikan asentaminen ole, sillä asennuksissa otetaan huomioon talon rungon mahdollinen eläminen ja esimerkiksi elokuvateatterin ja äänitysstudioitten tarpeet. Kellarissa asennuskarttaa tutkivat Are Talotekniikka Oy:n projektinhoitaja Tony Lindholm (vasemmalla), putkimies Simo Järvelä (keskellä) ja putkitöitten projektinhoitaja Jani Lindvall.

Tony Lindholm ja Jani Lindvall istuvat tietokoneen näytön edessä. Näytöllä on putkistokuva.

Lindholmin ja Lindvallin mukaan rungon liikkumisen mahdollisuus tulee talotekniikan asentamisessa harvoin vastaan. Oodin työmaalla tämä johtuu taloa kannattelevasta sisäsillasta, joka vaatii rakenteisiin liikkumavaraa. Ratkaisuksi on löydetty putkiin asennettavat kompensaattorit, jotka pehmentävät liikehdintää. Lisäksi asennetaan lukuisia kiinto- ja ohjauspisteitä. Nämä kaikki vaimentavat putkia pitkin liikkuvaa ääntä ja ilmanvaihdon kohinaa.

– Tässä projektissa akustiikka on iso asia, vaatihan kirjaston toiminta jo lähtökohtaisesti vaimean äänimaailman. Erityishaaste ovat elokuvateatterin ja studiotilojen äänenvaimennusjärjestelmät. Elokuvateatteriin on tulossa sinne räätälöitävät äänenvaimennuskammiot. Niiden suunnitelmat luovutetaan akustikolle, joka laskee optimaaliset oktaavikaistat ja lopulliset desibelit, Tony Lindholm kertoo.

Putkitusta puhtaassa tilassa

Vaikka työn alla olevan kellarin voisi kuvitella olevan kylmä, hämärä ja pölyinen, Oodin kellari yllättää. Väliaikainen lämmitys on päällä, valot palavat ja tilat ovat siistit.

Suuressa, lähes tyhjässä huoneessa näkyy putkia katossa. Rakennusmies ajelee pienellä nosturilla keskellä huonetta.

– Kyseessä on vaativan P1-puhtausluokan työmaa eli ilmassa ei saa olla pölyä. Ilmanvaihtokoneet saapuvat muutaman viikon kuluttua. Niihin ei saa tulla irtolikaa jo asennusvaiheessa, Tony Lindholm selvittää.

Kellariin rakennetaan useita konehuoneita, joista suurimmat ovat jopa sadan neliön kokoisia. Kuvan konehuone on runkoputkien asentamisen osalta jo lähes valmis. Seiniin on jätetty läpivientiholkkeja tulevia putkituksia varten. Ennen pitkää koko tila täyttyy erilaisista laitteista.

Tietokoneella tehty putkistokuva, jossa laitteet täyttävät kokonaisen huoneen.

Konehuoneeseen tulee tekniikkaa esimerkiksi kaukolämpöä ja kaukokylmää varten sekä ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä lämmön talteenottoineen. Keskellä näkyvä paksu putki on ilmanvaihtokanava.

Katonrajassa on useita putkia vierekkäin. Hitsaaja on noussut nosturin avulla niiden alapuolelle ja kurkottaa putkiin nosturin korissa seisten.

Väliseinien muuraukset ja runkoputkiasennukset jatkuvat eri puolilla kellaria. Runkoputket muodostavat kattoon kokonaisia kenttiä, sillä putkia voi olla jopa tusina vierekkäin. Putkistossa kulkee vettä tai glykolia sen mukaan, tarvitaanko nestettä lämmitykseen, jäähdytykseen, käyttövedeksi vai sulanapitoon. Hitsaaja työstää lämpöputken haaraa, josta lähtee kytkentä radiaattoreille eli lämmityspattereille.

Putkimies SImo Järvelä katselee hymyillen nosturin korista alaspäin.  Hänellä on kädessään akkuporakone.

Putkimies Simo Järvelä asensi rasvaviemärien kannakkeita kattoon tilassa, jonka yläpuolella on ravintolan keittiö. Suurteollisuuskeittiö vaatii haponkestävät viemärit, sillä muoviputket eivät kestäisi esimerkiksi kuumaa paistorasvaa.

Luuranko kasvaa maan päällä

YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen kertoo Oodin rungon edenneen reipasta tahtia: teräsrakenteista on asennettu 65 prosenttia. Rungon pitäisi olla lähes valmis kesäkuun lopussa.

Tero Seppänen istuu työmaatoimistossa tietokoneen äärellä ja tekee laskelmia puhelimensa laskimella.

– Runko on vaativa. Meidän on mietittävä tarkkaan, missä järjestyksessä etenemme. Jos jokin työ estää rungon edistämisen, meidän on muutettava työjärjestystä ja etsittävä vaihtoehtoisia asennuspaikkoja pysyäksemme aikataulussa. Luuranko alkaa muuttua talon näköiseksi kesällä, kun pääsemme asentamaan vesikattoa sekä julkisivun puuelementtejä ja lasirakenteita.

Kuvassa on pätkä valtavaa teräskaarta ja sen ympärillä teräksisiä ristikkorakennelmia. Taustalla nousee betoninen hissikuilu, johon kiinnittyy vaakatasossa suuri betoninen laatta.

Taloa kannattelevien teräskaarien hitsaustyöt ovat valmiit, ja hitsisaumojen tarkastuksetkin on viety loppuun. Kaarien väliin on voitu jo asentaa teräsristikoita osana rungon valtavaa ristikkorakennelmaa. Kuvan kuilun yläosaan rakennettava betoninen paikallavalulaatta jännitetään antamaa teräskaarille sivuttaistukea.

Luurankomaisessa rakennuksessa näkyy kaksi lattiatasoa.

Talon pohjoispäässä on aloitettu ontelolaattojen eli eri kerrosten lattioitten ja kattojen asentaminen. Huhtikuussa työ oli käynnissä elokuvateatterin vieressä lämpiön kohdalla.

Rakennuksen julkisivun puolella ristikkorakennelmasta työntyy esiin kolme suurta teräskolmiota.

Rakennuksen pohjoispäähän on saatu myös parveketta tukevia ristikoita. Talon keskelle ristikoita ei ole vielä asennettu, sillä ne olisivat nosturin edessä vesikaton teräsrakenteiden asennustyössä.

Aaro koulutti isää vanhempainvapaalla

Työmaainsinööri Topias Rintala on juuri palannut viiden kuukauden ”koulutuksesta” eli vanhempainvapaalta, jossa runsaan vuoden ikäinen Aaro opetti hänelle muun muassa stressinhallintaa, organisointia ja monen asian tekemistä yhtaikaa.

Topias Rintala istuu huoneessaan tietokoneen edessä ja on kääntynyt katsomaan kohti kameraa. Taustalla tietokoneen näytöllä naureskelee pieni pojanvesseli valokuvassa.

– Pienen lapsen kanssa tulee joskus tiukempiakin paikkoja kuin työmaalla, varsinkin nyt kun poika on alkanut kävellä, tuore isä myöntää.

Rintala tuli mukaan kirjaston rakentamiseen seniorikeskuksen työmaalta Leppävaarasta. Hänen tehtävänään on valvoa aikataulua ja kustannuksia. Aaron antama koulutus tuli tässä välissä tarpeeseen, sillä liikkuvaan junaan hyppääminen vaatii nopeita reaktioita.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Oodin toinen kerros on tekemisen keskus

Kirjasto Oodin toinen kerros tulee olemaan paikka, jonne voi saapua tekemään töitä, opiskelemaan omassa rauhassa, kokoontumaan tai puuhailemaan jotakin aivan muuta. Mutta mitä? Lue kakkoskerroksen kiinnostavista tiloista, joita hahmoteltiin huhtikuussa palvelumuotoilijoiden johdolla.

Oppimisen ja tekemisen kerros

Oodin toinen kerros on nimetty oppimisen ja tekemisen kerrokseksi, jossa kirjaston kävijöille on tarjolla suuri määrä aktiivisia tiloja. Toisen kerroksen luonne on vahvasti erilainen kuin aulakerroksen ja ylimmän kerroksen: näissä tilat ovat avaria ja yhtenäisiä, kun taas kakkoskerros on monenlaisen puuhailun kutsuva keskus.

Palvelumuotoilutoimisto Palmun Tiina Korvenoja, Saana Tikkanen, Tiina Toskovic ja Teemu Vaarakallio ovat suorittaneet palvelumuotoiluprojektin Oodin toisen kerroksen toiminnallisuuteen liittyen. Metodeina olivat haastattelut ja työpajat niin kirjaston asiakkaiden, ei-asiakkaiden kuin työntekijöidenkin parissa.

– Tuloksissa korostui se, että toisen kerroksen on tarkoitus olla hauska paikka, joka houkuttelee oppimaan uutta. Kun saatavilla on esimerkiksi kaupunkiverstas, studioita, pelitiloja ja keittiö, saapuu kirjastoon uudenlaisia käyttäjäryhmiä: eri alojen harrastelijoita, joilla on tarve kotioloja paremmille tiloille ja tekniikoille, palmulaiset kertovat.

VAIHTELEVAA TYÖtilaa JA LUKUKEITAITA

Toiseen kerrokseen on suunnitteilla olohuonemaisia myös taukotiloja. Yksi tärkeimmistä palveluista on erilaisten työskentely- ja opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Luvassa on lukusali, varattavia huoneita, avotila ja mahdollisesti puoliyksityisiä ”bootheja”. Osa tiloista on hiljaisia, osa sopivia ryhmätyöhön ja kokouksiin. Osan voi varata etukäteen, osan napata lennosta.

– Ideana on, että päivän aikana asiakas voi vaihdella sijaintiaan omasta rauhasta avoimempaan paikkaan ja pöydän ääreltä nojatuoliin. Viihtyisyyteen panostetaan. Tulossa on myös rauhallinen tila, jossa voi vaikkapa taukojumpata, joogata tai ohjatusti rentoutua työskentelyn vastapainoksi.

Moni kaipaa kirjastossa lukittavia säilytysratkaisuja taukoajaksi. Yksi idea ovat lukittavat pulpetit. Lisäksi kirjastoon on tulossa lukittavia lokeroita.

iLOA verstaASTA ja studioISTA

Kirjasto 10:ssä sijaitseva Kaupunkiverstas on osoittanut suosionsa. Myös keskustakirjaston toiseen kerrokseen on tulossa verstasmainen toimintatila. Tilassa voi käyttää vaikkapa ompelukonetta, 3D-printteriä ja muita erikoislaitteita, joita joka kodista ei löydy.

Kaupunkiverstaan 3D-tuotoksia.

Kaupunkiverstaan 3D-tuotoksia.

Verstaan ohella tekemisen paikkoja ovat äänieristetyt musiikkistudiot, video- ja valokuvausstudiot ja pelistudiot. Niitä voi varata yksityiseen tai yhteiseen käyttöön ja niissä on vaativan harrastajatason laitteistoa. Studioissa voi esimerkiksi nauhoittaa rumpujensoittoa, editoida musiikkia, ottaa studiovalokuvia ja pelata konsolipelejä.

Kirjastoon keittiö!

Oodiin on tulossa myös keittiö. Kuka tahansa voi varata keittiötilaa vaikkapa ruoka-aiheista työpajaa tai omia kokkailukokeiluja varten. Haastatellut toivoivat keittiöön sellaisia ammattikoneita, joita kotona ei yleensä ole. Tilassa on selailtavina kansainvälisiä ruokajulkaisuja.

Kirjastokeittiössä puuhaavat isot ja pienet.

Kirjastokeittiössä puuhaavat isot ja pienet.

KUINKA löytää palvelut?

– Yksi toisen kerroksen kysymys on, kuinka kirjaston käyttäjä saa tietoa Oodin eri mahdollisuuksista ja löytää joko etsimänsä tai aivan uutta ja yllättävää, Palmun muotoilijat toteavat.

Opastukseen ja viestintään on siis kiinnitettävä tehokasta huomiota. Henkilökunnan vinkkauksella on suuri merkitys. Mielenkiintoisena ideana esitettiin viestintä lainauskuiteissa. Miltä tuntuisi saada palautuskuitissa menovinkki seuraavan viikon kirjastokaraokeen?

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto

Näin Oodi rakentuu

Oheisesta videosta näet miten Oodi rakentuu.

 

Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti eli KAVI on jo usean vuoden ajan ollut mukana keskustakirjaston alustavana yhteistyökumppanina. Instituutin tehtäviä ovat muun muassa kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen. Keinoja ovat esitystoiminta, elokuvakasvatus, kirjasto- ja tietopalvelut ja näyttely- ja julkaisutoiminta.

Oodin ensimmäiseen kerrokseen suunniteltu elokuvateatteri tulee olemaan ahkerassa käytössä. Kaunis ja historiallinen Orion-teatteri on kauan toiminut KAVI:n keskuspisteenä, mutta uudempien tilojen ja teknologioiden tarve on ollut esillä pitkään.

Visio Oodin elokuvasalista.

Visio Oodin elokuvasalista.

KAVI:n apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta ja viestintäpäällikkö Outi Heiskanen muistuttavat, ettei lopullisia sopimuspäätöksiä ole vielä tehty, mutta yhteistyön mahdollisuudet on huomattu.

– Keskustakirjasto tarjoaa ison joukon uusia näkökulmia, sanoo Raitaranta.

– Esimerkiksi saavutettavuus on keskustakirjastossa toisenlainen, sillä kirjasto tavoittaa laajoja ja erilaisia yleisöjä. Tila antaa myös elokuvakasvatukselle uusia mahdollisuuksia. Olemme keskustelleet Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa uudenlaisesta yhteistyöstä. Lisäksi keskustakirjasto tulee olemaan esteetön.

Heiskanen uskoo uusien kävijöiden löytävän KAVI:n palvelut, onhan Oodi liikenteen solmukohdassa keskellä kaupunkia.

– Hienoa synergiaa ja jännittävää dialogia on luvassa. Tämä vuosi on kaksinkertainen juhlavuosi. Suomi juhlii sataa itsenäisyyden vuottaan, ja KAVI juhlii elokuva-arkistoinnin 60. työvuotta.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Elokuva-arkisto on ollut vahva kansainvälinen toimija perustamisvuodesta 1957 saakka. Elokuvia viedään vuosittain ympäri maailmaa eri arkistojen esityssarjoissa, festivaaleilla ja kulttuuri-instituuteissa. Esitystoiminta tuo Helsinkiin kansainvälistä ohjelmistoa vierailuineen. Kansainvälinen toiminta sopii myös kirjastoon, josta on tarkoitus tulla monipuolinen kulttuurien keskus.

– Erilaiset teemapäivät toimivat kirjaston tiloissa varmasti erinomaisesti. Vaikkapa Mika Waltari -päivänä teema voisi olla esillä sekä kirjojen ja näyttelyiden että elokuvien ja tapahtumien suhteen. Usea toimija saman katon alla voi tarjota monipuolisia ja mielikuvitusta ruokkivia tempauksia, Heiskanen visioi.

Elokuvateatteri on päiväaikaan kirjaston käytössä, ja teatteria vuokrataan myös ulkopuolisille käyttäjille.

Modernin tilan tarve

– KAVI on erityisen iloinen siitä, että modernit tilat täyttävät ajan tarpeet. Kirjastolla on sekä teatteritila että muuta dynaamista, muunneltavaa infrastruktuuria, sanoo Outi Heiskanen.

Kirsi Raitaranta on ollut vuodesta 2013 mukana elokuvateatterin suunnittelussa ja viime vuonna myös palvelumuotoilijoiden järjestämissä kirjastotyöpajoissa. Niissä on käyty läpi aulan käyttöä ja yhteistyötä eri kumppanien kanssa.

Raitaranta painottaa sitä, että arkistoelokuvien esittämisessä paras mahdollinen konehuone on tärkeä.

– Ensimmäistä kertaa meillä olisi omassa konehuoneessamme sekä 35mm:n että 70mm:n filmin esittämiseen tarkoitetut projektorit ja tietenkin nykyaikainen esitystekniikka näiden rinnalla.

Orionin kohtalo

Entä teatteri Orion ja siitä huolissaan olevat kaupunkilaiset?

– Kyselyjä Orionin tulevaisuudesta on toki tullut. KAVI on rakennuksessa vuokralla ja teatteri on taloyhtiön omistuksessa. Toiveissa on, että tila säilyy teatterikäytössä. Pienet elokuvateatterit rikastavat kaupunkikulttuuria, Raitaranta toteaa.

– Ohjelmistomme tulee pysymään monipuolisena paikasta riippumatta, ja Orionin kaltainen esitystoiminta tulisi jatkumaan kirjaston elokuvateatterissa. Seminaareja, sing-along-näytöksiä, arkistoelokuvien perusnäytöksiä, klassikoita, harvinaisuuksia, uutta nykyelokuvaa, koulunäytöksiä…

– Ehkä myös enemmän ajankohtaisia aiheita ja vierailuja – toisin sanoen tilanteessa elämistä.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä - elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä – elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala, keskustakirjasto.fi, Visit Helsinki