Nasima Razmyar: Kirjasto Oodi kertoo meille tärkeistä arvoista

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo, että kirjasto Oodin avaamisella on hänelle syvällinen merkitys. ”Minulle mikään ei ole hienompi paikka osoittaa suomalaisuutta kuin suomalainen kirjasto.”

Kirjasto Oodi avataan yleisölle Helsingin keskustaan Töölönlahden tuntumaan joulukuussa 2018. Oodi on yksi Suomen satavuotishankkeista, ja rakennus juhlavalaistaan 100-vuotispäivän kunniaksi 5.–6.12.2017.

Kirjaston lähtökohta on kaupungin asukkaiden tarpeisiin vastaaminen, mutta Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar näkee Oodissa myös koko Suomea kuvaavaa hyvinvointiyhteiskunnan symboliikkaa.

– On iso arvokysymys, mitä asioita kaupungissa pidämme tärkeinä. Kirjasto mielletään Suomessa kaikkien yhteiseksi asiaksi. Kaikille avoin tila ja palvelu on suomalaisen yhteiskunnan ja helsinkiläisen kaupunkiajattelun kruununjalokivi. Tämä arkkitehtuuriltaan maailmanluokkaa oleva rakennus tulee olemaan lippu, joka liehuu Helsingin ydinkeskustassa kertomassa meille tärkeistä arvoista, Razmyar sanoo.

Kirjasto Oodin rakentaminen on Helsingille osa koko keskusta-alueen ja Töölönlahden strategista suunnittelua.

– Oodi on hieno tapa avata Töölönlahden isompaakin tarinaa. Kirjasto voi olla monelle ihmiselle ovi Töölönlahden kulttuuritarjontaan ja sillä tavoin hieno asia myös muulle kulttuurielämällemme. Ydinkeskustassa rakennus on kaikkien ulottuvilla, tulipa vierailija idästä, pohjoisesta, lännestä tai etelästä.

Kirjasto tuo ihmisen osaksi yhteiskuntaa

Kirjaston avaaminen joulukuussa 2018 on paitsi kaupungille ja koko kansalle myös Razmyarille henkilökohtaisesti tärkeä asia.

– Sillä on minulle todella syvällinen merkitys. Minulle mikään ei ole hienompi paikka osoittaa suomalaisuutta kuin suomalainen kirjasto. Olen työskennellyt paljon maahanmuuttajien kanssa, ja moni on sanonut, että heidän ensimmäinen kosketuksensa suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut kirjastokortti. Kirjastokortin saatuaan heistä on tuntunut, että he ovat osa tätä yhteiskuntaa. Siihen kiteytyy kirjaston filosofia.

Razmyar muistuttaa, että keskustakirjasto ei korvaa eikä poista lähikirjastojen tarvetta. Hän itse on asunut lapsuutensa Käpylässä, ja Käpylän kirjasto on ollut hänelle aina tärkeä ja turvallinen paikka.

– Kävimme kirjastossa koulun kanssa, mutta vietin siellä aikaa myös kesälomilla. Minulla ei ollut kesäisin hirveästi menoja tai paikkoja, joihin mennä, mutta Käpylän lähikirjasto oli aina saatavilla. Useimmiten kävimme siellä ystävien kanssa. Kotona ei silloin ollut tietokonetta, mutta kirjastossa sain käyttää sitäkin.

Kirjaston vetovoima säilyy

Kirjasto oli Razmyarille aikoinaan myös portti suomen kieleen ja kirjojen maailmaan. Käpylän kirjastosta hän kantoi kotiin Neiti Etsivät ja muut kirjasarjat.

– Päätin varhaisessa vaiheessa, että haluan osata lukea ja kirjoittaa suomeksi. En halunnut äidinkielen aineita, jotka ovat täynnä punaista kynää. Minulle ei riittänyt, että minulla on hyviä ajatuksia, vaan halusin myös kirjoittaa oikein.

Razmyarille lasten ja nuorten lukutaidon tukeminen on tärkeää. Hän toivoisi myös, että nuoret saisivat kirjastosta saman elämyksen kuin hän itse on aikoinaan saanut.

– Kirjastoon voi mennä samalla tavalla kuin karkkikauppaan ja valita ja ottaa haluamansa. Jos tätä etuoikeutta ei avaa riittävästi lapsille ja nuorille, se voi jäädä heiltä pimentoon.

Razmyar kiittää varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka vievät jo tarhaikäisiä lapsia kirjastoon. Lastenkirjallisuuden lainausluvutkin näyttävät positiivisilta. Kirjasto on helsinkiläisten ja kaikkien suomalaisten eniten arvostamia palvelumuotoja, ja Razmyar uskoo, että kirjastojen vetovoima säilyy tulevaisuudessa.

– Ajan hengessä täytyy pysyä mukana, jotta ymmärretään, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat. Pääsy materiaaleihin ja esteettömyys kaikilla osa-alueilla on todella tärkeää. Lähikirjastot ovat hyvin arvostettuja ja asuinalueelleen tärkeitä paikkoja, ja niistä täytyy pitää kiinni ja niitä tulee tuoda vielä enemmän osaksi alueen muuta toimintaa. Maunula-talo on hyvä esimerkki siitä, miten kirjasto on osa yhteisöään: siellä on kahvila, harrastuspaikka nuorille ja toimitiloja. Uskon, että tätä kautta saadaan myös uudet asiakkaat liikkeelle.

Sivistys säilyy dialogin avulla

Razmyar pitää suurena haasteena sivistyksen säilymistä yhteiskunnan arvona ja uskoo, että kirjastolla on siinä tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli.

– En halua asettaa kirjastojen harteille liikaa vastuuta, mutta tuntuu, että kirjasto on tässä ajassa yksi harvoista paikoista, jotka pystyvät tarjoamaan sivistystä. Sivistys ei tule digitalisaation tai robotisaation kautta vaan ilmapiiristä, keskustelusta, ymmärryksestä ja dialogista.

Razmyarin voi nähdä jatkossa poikansa kanssa istumassa Oodin säkkituoleilla tai kahvilassa, mutta hän aikoo ottaa siellä vastaan myös kirjastoista ja arkkitehtuurista kiinnostuneita vieraita ja tutustua muuhun kirjaston tarjontaan.

– Oodista kolmasosa on perinteistä kirjastoa ja kaksi kolmasosaa kaikkea muuta. Yksi tärkeä tehtäväni on viestittää kaupunkilaisille, että avoimet tilat ovat kaikkien käytössä.

Nasima Razmyar on tavattavissa myös Rikhardinkadun kirjastossa järjestettävillä, kaikille avoimilla itsenäisyyspäivän etkoilla 5.12.

Teksti: Iina Soininen
Kuva: Helsingin kaupunki


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail