Ultraäänellä teräksen sisuksiin

Samaan aikaan kun Oodin työmaalla kannatellaan nostureilla raskaita teräspilareita ja ontelolaattoja, siellä työskennellään myös kevyin, käsikäyttöisin välinein yksityiskohtien parissa. Erityistä huomiota ovat saaneet hitsisaumat. Suomen Testauspalvelu Oy aloitti maaliskuussa kirjastoa kannattelevien teräskaarien hitsisaumojen tarkastukset. Tehtävässä tarvittiin pientä ultraäänilaitetta, magneettijauhetta ja käteenkäyvää magnetointi-iestä.

– Aloitimme tarkastukset kaarien päädyistä etelässä ja pohjoisessa. Kun hitsisauma tarkastetaan, se on kokonaisuudessaan valmis. Varmistamme, ettei saumaan ole jäänyt hitsausvirheitä ja ettei siihen ole tullut jäähtymisen aikana halkeamia. Vaikka hitsauksia tehdään sääsuojateltoissa, etenkin sateella tai kostealla ilmalla saumaan voi kehittyä vetyä, mikä saattaa aiheuttaa viivästyneen halkeaman, toimitusjohtaja Tarmo Tuomela kertoi tarkastellessaan samalla ultraäänilaitteen näyttöä.

Sormikkaaseen verhottu käsi pitelee pientä metallipalikkaa teräspinnalla.

Testaaminen on tarkkaa työtä, sillä ultrattavana ovat parin, kolmen millin paksuiset hitsisaumat. Niitä on niin monta, että ne muodostavat kaaren kotelon paksuuden, 120 millimetriä.

– Ultraäänilaite lähettää äänen kulkemaan teräkseen valitussa kulmassa. Jos saumassa ei ole vikaa, ääni etenee teräksessä vaivatta. Virheet heijastavat äänen takaisin. Käsin hitsatuista saumoista pieniä takaisinheijastuksia tulee usein, ja silloin on määriteltävä, onko jälki hyväksyttävissä vai onko sauma avattava ja hitsattava uudelleen, Tarmo Tuomela selittää perusideaa.

Tarmo Tuomela on polvillaan teräspinnalla ja pitelee toisessa kädessään spraypulloa, toisessa kaksijalkaista kojetta, jonka jalat osuvat teräksen pintaan.

Ultrauksen lisäksi saumoille tehdään magneettijauhetarkastus. Tarmo Tuomela ruiskuttaa ensin teräskotelon hitsipintaan valkoista maalia kontrastiväriksi. Sen kuivuttua hän tarttuu spraypulloon ja päästää pintaan mustaa magneettijauhetta. Ideana on, että magneettijauhe kertyy mahdollisen vian päälle, kun jauheen ylle nostetaan kuvassa näkyvä plus- ja miinusnapainen ies.

Laaja kuva työmaasta. Sen keskellä kaartuvat kaksi suurta kaarta. Niihin on tasaisin välimatkoin rakennettu muoviset teltat.

Sääsuojateltat kertovat hitsaustöitten paikat teräskaarilla. Kummassakin kaaressa on seitsemän hitsauspaikkaa, eli saumantekopisteitä on yhteensä 14. Päätykoteloitten suojateltat eivät näy kuvassa. Kaarien kuorma lepää vielä tässä vaiheessa tukiristikoitten varassa.

Tarmo Tuomela istuu työmaatoimistossa ja katselee rakennuspiirustuksia.

Keskustakirjasto on Suomen Testauspalvelulle asennustyömaana keskisuuri. Yritys teki aikoinaan esimerkiksi Kampin kauppakeskuksen teräsrakenteitten tarkastukset ja vastaa Kalasatamaan rakennettavan kauppakeskus Redin teräsosien konepajatöitten tarkastuksesta.

– Kirjaston teräsrakenteiden ensimmäiset tarkastukset teimme jo Normekin konepajalla Oulussa. Erikoisosaamistamme on fyysinen mittatarkastus eli osien kontrollimittaus. Siinä selviää, onko esimerkiksi teräspalkit tehty oikein ja reiät oikeissa paikoissa. Pienikin heitto kertaantuisi työmaalla ja aiheuttaisi raskaissa rakenteissa suuria ongelmia, Tarmo Tuomela kertoo.

Pilarit paikoilleen pohjoisessa

Kirjasto rakennetaan pohjoisesta alkaen etelää kohti. Yleisön kannalta pohjoisosan kiinnostavimpia kohteita on elokuvateatteri, ensimmäinen Suomen kirjastolaitoksen historiassa. Tietokonemallissa se näkyy punaisena kuten myös sen taakse nousseet ensimmäiset rungon teräspilarit.

Tietokoneella tehty mallinnoskuva.

Porraskuilujen ja elokuvateatterin välille rakennuksen pohjoispäätyyn on tulossa paitsi teknistä tilaa, myös toimistotiloja. Vasemmalla näkyvässä ykköskuilussa on aloitettu porraselementtien asentaminen, oikeanpuoleisessa kakkoskuilussa tehdään portaiden lepotasojen paikallavalutöitä. Taloa kannattelevien teräskaarien päädyt hohtavat kuvassa sinisinä.

Betoniseinät ympäröivät tilaa, jonka lattia nousee maan pinnalta tasaisesti ylöspäin.

Elokuvateatterin muoto nousevine lattioineen erottuu työmaalla selvästi. Tila on saanut ylleen ensimmäiset ontelolaattakentät; ne muodostavat eri kerrosten katot ja lattiat.

Tietokoneella tehty piiros näyttää kirjaston pylväitten muodostamana luurankona.

Rungon pystytys alkaa teräspilareista. Pystypilarit saavat seurakseen vaakasuuntaiset palkit, ja rungosta muodostuu ennen pitkää valtaisa ristikkorakennelma.

Rakennusmiehet seisovat puisen aitauksen molemmin puolin ja katselevat alas kuiluun.

Tässä valmistellaan teräspilarin juurta pystytystä varten elokuvateatterin vieressä eli tulevassa lämpiössä. Runko edistyy pilari ja palkki kerrallaan kun suuren luokan palapeli.

 Teräskaareen on asennettu kannatinrakennelma.

Valmiin rakennuksen länsisivulla kulkee pitkä parveke, josta on näkymät Kansalaistorin ja Eduskuntatalon suuntaan. Myös parveke rakentuu teräsristikoitten varaan. Niistä eteläisin asennettiin maaliskuussa paikoilleen.

Ville Nevala istuu työmaatoimistossa tietokoneen ääressä ja on kääntynyt katsomaan kohti.

Jokainen palapelin pala ja sen saaminen paikoilleen maksaa. Kustannuksia seuraa ja ennustaa työmaainsinööri Ville Nevala. Hän opiskelee rakennustekniikkaa ja rakentamistaloutta Aalto-yliopistossa.

– Diplomityöni on loppusuoralla. Kandin tutkinnossani aiheena oli pohja- ja kalliorakentaminen, ja diplomityö liittyy suunnittelujohtamiseen ja aikatauluttamiseen, hän kertoo.

Oodin työmaa on Nevalan näkemyksen mukaan pysynyt hyvin aikataulussa ja budjetissa. Runkotöitten eteneminen suunnitellussa aikataulussa on kevään korvalla vaatinut hieman resurssien lisäämistä.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words


facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailfacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail