Kaaret saavat lisää tukirakenteita

Uuden kirjaston erikoisimman ratkaisun, rakennusta kannattelevien teräskaarien, asennussuunnitelma on tarkentunut. Ainutlaatuisen sisäsillan pystyttäminen vaatii vielä uusia tukirakenteita, joten asentaminen on viivästynyt hieman alkuperäisestä aikataulusta.

– Kaariratkaisun kuormat ovat hyvin suuret. Alkuperäinen lähtökohta oli, että kaaret tuetaan asennusvaiheessa suoraan olemassa olevaan lattiaan. Tarkennetut laskelmat osoittivat, että kaarien kuorma kannattaa jakaa pystytukien lisäksi vaakasuuntaiseen ristikkoon, jonka kautta kuorma siirtyy anturarakenteeseen. Vaakasuuntainen ristikko tulee mukaan uutena ratkaisuna, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen.

Tietokoneen ruudulla näkyy keltaisia, pysty- ja vaakasuuntaisia ristikkorakenteita.

Kaaret tuetaan asennusvaiheessa pysty- ja vaakasuuntaisten voimansiirtoristikoitten varaan. Päivittyneen asennussuunnitelman vaatimat vaakasuuntaiset ristikot ovat ensimmäisiä rakenteita, jotka saapuvat työmaalle ennen kaaria, joten logistiikkasuunnitelmaakin päivitettiin. Tukirakenteet poistetaan vasta, kun kaaret saadaan hitsattua yhdeksi kokonaisuudeksi ja sen jälkeen vielä jännitettyä.

Tero Seppänen tutkii seinälle tehtyä viikkokalenteria ja osoittaa viikkoa viisi.

– Ensimmäinen ristikkokuljetus saapuu yöllä helmikuun taitteessa viikolla viisi ja seuraava viikolla kuusi. Kuljetukset tietävät purkajille yötöitä, sillä kuormat saapuvat puolenyön ja aamuneljän välillä. Kaarien ensimmäiset asennukset alkavat hieman ennen helmikuun puoliväliä, Tero Seppänen selvittää.

Suomalaiseen rakentamisen moraaliin kuuluu, ettei työssä oikaista turvallisuuden kustannuksella, vaikka aikataulu painaisi päälle. Suunnitelmien muutos kertoo siitä, kuinka tärkeää on seurata teorian ja käytännön kohtaamista ja soveltaa suunnitelmia tilanteen vaatimalla tavalla.

Lumisella kentällä näkyy valtavien telaketjujen päällä seisova nosturi sekä taustalla Eduskuntatalo.

Sillä aikaa kun poikittaisia ristikkoja on valmistettu Oulussa Normek Oy:n tehtaalla, työmaalla on koottu kaariratkaisun asentamista varten hankittu ristikkopuominosturi, tela-alustainen Havator. Se saapui useassa osassa Äänekoskelta Metsä Groupin biotuotetehtaan työmaalta. Telaketjujen leveä akseliväli vaatii paljon tilaa, ja tontille on tulossa hyvin suuria teräsosia, joten työmaa-aluetta oli tarpeen kasvattaa entisestään. Aitaa on siirretty vielä joulukuisesta siirrosta pitemmälle länteen Eduskuntatalolle päin. Kaaret kuljetetaan Helsinkiin 12 osassa. Jokaisessa kuljetuksessa on kaksi osaa, joten tiedossa on yhteensä kuusi kuljetusta.

Kaarien nostaminen vaatii tarkat suunnitelmat

Kun pelkästään yhden kaaren yksi osa painaa runsaat 85 000 kiloa, edessä on painava palapeli, jonka valmistelu on tehtävä huolella. Nosto- ja asennussuunnitelmien lisäksi on tarvittu tarkat työturvallisuussuunnitelmat. Kaikki tämä on pitänyt YIT:n työnjohtajana ja työmaan turvallisuuspäällikkönä toimivan Mansoor Ardamin kiireisenä. Hän toimii YIT:n valvojana teräsrungon asentamisessa.

Mansoor Ardam seisoo työpöytänsä ääressä. Tietokoneen ruudulla on kuva kirjaston teräsrakenteista.

– Onnistuminen perustuu hyvään suunnitteluun. Kaaret ja ristikot ovat haaste, mutta etenemme osissa ja asia kerrallaan rakennesuunnittelijan hyväksymien suunnitelmien mukaan. Työt pysäytetään, jos havaitsemme turvallisuusriskin. Ajoissa reagoiminen on toteutusvaiheessa tärkeää, jotta tukitornit kestävät, nostot onnistuvat ja kaikki pääsevät työpäivän jälkeen terveinä kotiin. Motivaatio on korkealla, ja vaikka kokonaisuus on monitahoinen, sen ei tarvitse olla monimutkainen.

Mansoor Ardam katsoo kameraan kahvikuppi kädessä. Seinälle hänen taakseen on kiinnitetty kirjaston rakennuspiirustuksia.

Rakentaminen on Mansoor Ardamilla verissä. Hän kertoo isoisänsä olleen Afganistanin valtion suururakoitsija. Vuonna 2005 Suomeen tullut Mansoor valmistui vuonna 2012 Hämeen ammattikorkeakoulusta rakennusinsinööriksi ja opiskelee parhaillaan englanninkielistä tutkintoa Master of Engeneering in Industrial Management. Valmistuminen häämöttää toukokuussa.

– Suuret hankkeet ovat tulleet jo tutuiksi. Olen ollut rakentamassa HKL:n metrovarikkoa Roihuvuoressa sekä Otaniemen metroasemaa. Molemmissa onnistuimme nollavirheluovutuksella.

Ensimmäiset kuilut valmistumassa

Hissi- ja porraskuilujen rakentaminen on edistyt aikataulun mukaan, ja kolmen ensimmäisen kuilun paikallavalutyöt ovat viittä vaille valmiit. Helmikuun alussa työmaalla päästään aloittamaan neljännen kuilun teko.

Talvisen sinistä taivasta vasten piirtyy rakennustelineitten peittämä betonitorni. Sen vieressä on valmiina pätkä betoniseinää ja rakennustelineitten peittämä tila.

Ykköskuilusta talon pohjoispäässä tulee noin 20 metriä korkea. Se on täyspitkä eli ulottuu kellaritasolta kolmeen kerrokseen. Itse rakennuksen räystäskorkeus on 23 metrissä. Kuilun vieressä on jo nähtävissä elokuvateatterin seinää ja tilan aihiota. Pohjoispäästä alkaa myös varsinainen talonrakennus: ensimmäiset teräspilarit ja ristikot pystytetään helmikuussa.

Rakennustelineitten ympäröimästä tornista erottuu eri kerrosten oviaukkoja. Etualalla maan pinnalla on suuri ala betonista valettua lattiaa.

Kuilujen nousemista on helppo seurata, mutta paljon tapahtuu myös maan alla, esimerkiksi kolmoskuilun edessä näkyvän betoniholvin peitossa. Kellariin on kytketty väliaikainen lämmitys, sillä tiloissa aloitettu muuraustyöt. Kellarin väliseinien muurauksessa tehdään samalla kanavia ilmanvaihdon ja sähköjärjestelmien putkille. Talotekniikkaurakoitsijaksi valittu ARE huolehtii niin lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- kuin automaatiotöistä.

Valtavan korkea nosturin puomi piirtyy vasten hämärtyvää taivasta taustanaan Sanomatalo, jonka ikkunoista loistavat valot.  Puomi on lähes kolme kertaa talon korkuinen.

Kun ristikkopuominosturin ketjuissa alkaa leijua teräsosia, se näkyy pitkälle työmaan ulkopuolellekin. Talven edetessä nosturi pääsee vielä tositoimiin.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words


facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailfacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail