Näin Oodi rakentuu

Oheisesta videosta näet miten Oodi rakentuu.

 

Elokuva saapuu kirjasto Oodiin

Yhteinen Oodi
Sarjassa kerrotaan toimijoista, jotka yhdessä kirjaston kanssa muodostavat Oodin.

Kansainvälinen audiovisuaalinen instituutti eli KAVI on jo usean vuoden ajan ollut mukana keskustakirjaston alustavana yhteistyökumppanina. Instituutin tehtäviä ovat muun muassa kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen. Keinoja ovat esitystoiminta, elokuvakasvatus, kirjasto- ja tietopalvelut ja näyttely- ja julkaisutoiminta.

Oodin ensimmäiseen kerrokseen suunniteltu elokuvateatteri tulee olemaan ahkerassa käytössä. Kaunis ja historiallinen Orion-teatteri on kauan toiminut KAVI:n keskuspisteenä, mutta uudempien tilojen ja teknologioiden tarve on ollut esillä pitkään.

Visio Oodin elokuvasalista.

Visio Oodin elokuvasalista.

KAVI:n apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta ja viestintäpäällikkö Outi Heiskanen muistuttavat, ettei lopullisia sopimuspäätöksiä ole vielä tehty, mutta yhteistyön mahdollisuudet on huomattu.

– Keskustakirjasto tarjoaa ison joukon uusia näkökulmia, sanoo Raitaranta.

– Esimerkiksi saavutettavuus on keskustakirjastossa toisenlainen, sillä kirjasto tavoittaa laajoja ja erilaisia yleisöjä. Tila antaa myös elokuvakasvatukselle uusia mahdollisuuksia. Olemme keskustelleet Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa uudenlaisesta yhteistyöstä. Lisäksi keskustakirjasto tulee olemaan esteetön.

Heiskanen uskoo uusien kävijöiden löytävän KAVI:n palvelut, onhan Oodi liikenteen solmukohdassa keskellä kaupunkia.

– Hienoa synergiaa ja jännittävää dialogia on luvassa. Tämä vuosi on kaksinkertainen juhlavuosi. Suomi juhlii sataa itsenäisyyden vuottaan, ja KAVI juhlii elokuva-arkistoinnin 60. työvuotta.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Outi Heiskanen / KAVI. Kuva: Siru Valleala.

Elokuva-arkisto on ollut vahva kansainvälinen toimija perustamisvuodesta 1957 saakka. Elokuvia viedään vuosittain ympäri maailmaa eri arkistojen esityssarjoissa, festivaaleilla ja kulttuuri-instituuteissa. Esitystoiminta tuo Helsinkiin kansainvälistä ohjelmistoa vierailuineen. Kansainvälinen toiminta sopii myös kirjastoon, josta on tarkoitus tulla monipuolinen kulttuurien keskus.

– Erilaiset teemapäivät toimivat kirjaston tiloissa varmasti erinomaisesti. Vaikkapa Mika Waltari -päivänä teema voisi olla esillä sekä kirjojen ja näyttelyiden että elokuvien ja tapahtumien suhteen. Usea toimija saman katon alla voi tarjota monipuolisia ja mielikuvitusta ruokkivia tempauksia, Heiskanen visioi.

Elokuvateatteri on päiväaikaan kirjaston käytössä, ja teatteria vuokrataan myös ulkopuolisille käyttäjille.

Modernin tilan tarve

– KAVI on erityisen iloinen siitä, että modernit tilat täyttävät ajan tarpeet. Kirjastolla on sekä teatteritila että muuta dynaamista, muunneltavaa infrastruktuuria, sanoo Outi Heiskanen.

Kirsi Raitaranta on ollut vuodesta 2013 mukana elokuvateatterin suunnittelussa ja viime vuonna myös palvelumuotoilijoiden järjestämissä kirjastotyöpajoissa. Niissä on käyty läpi aulan käyttöä ja yhteistyötä eri kumppanien kanssa.

Raitaranta painottaa sitä, että arkistoelokuvien esittämisessä paras mahdollinen konehuone on tärkeä.

– Ensimmäistä kertaa meillä olisi omassa konehuoneessamme sekä 35mm:n että 70mm:n filmin esittämiseen tarkoitetut projektorit ja tietenkin nykyaikainen esitystekniikka näiden rinnalla.

Orionin kohtalo

Entä teatteri Orion ja siitä huolissaan olevat kaupunkilaiset?

– Kyselyjä Orionin tulevaisuudesta on toki tullut. KAVI on rakennuksessa vuokralla ja teatteri on taloyhtiön omistuksessa. Toiveissa on, että tila säilyy teatterikäytössä. Pienet elokuvateatterit rikastavat kaupunkikulttuuria, Raitaranta toteaa.

– Ohjelmistomme tulee pysymään monipuolisena paikasta riippumatta, ja Orionin kaltainen esitystoiminta tulisi jatkumaan kirjaston elokuvateatterissa. Seminaareja, sing-along-näytöksiä, arkistoelokuvien perusnäytöksiä, klassikoita, harvinaisuuksia, uutta nykyelokuvaa, koulunäytöksiä…

– Ehkä myös enemmän ajankohtaisia aiheita ja vierailuja – toisin sanoen tilanteessa elämistä.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä - elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Elokuva kiinnostaa helsinkiläisiä – elokuvapiknik Töölönlahdella. Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Siru Valleala, keskustakirjasto.fi, Visit Helsinki

Ultraäänellä teräksen sisuksiin

Samaan aikaan kun Oodin työmaalla kannatellaan nostureilla raskaita teräspilareita ja ontelolaattoja, siellä työskennellään myös kevyin, käsikäyttöisin välinein yksityiskohtien parissa. Erityistä huomiota ovat saaneet hitsisaumat. Suomen Testauspalvelu Oy aloitti maaliskuussa kirjastoa kannattelevien teräskaarien hitsisaumojen tarkastukset. Tehtävässä tarvittiin pientä ultraäänilaitetta, magneettijauhetta ja käteenkäyvää magnetointi-iestä.

– Aloitimme tarkastukset kaarien päädyistä etelässä ja pohjoisessa. Kun hitsisauma tarkastetaan, se on kokonaisuudessaan valmis. Varmistamme, ettei saumaan ole jäänyt hitsausvirheitä ja ettei siihen ole tullut jäähtymisen aikana halkeamia. Vaikka hitsauksia tehdään sääsuojateltoissa, etenkin sateella tai kostealla ilmalla saumaan voi kehittyä vetyä, mikä saattaa aiheuttaa viivästyneen halkeaman, toimitusjohtaja Tarmo Tuomela kertoi tarkastellessaan samalla ultraäänilaitteen näyttöä.

Sormikkaaseen verhottu käsi pitelee pientä metallipalikkaa teräspinnalla.

Testaaminen on tarkkaa työtä, sillä ultrattavana ovat parin, kolmen millin paksuiset hitsisaumat. Niitä on niin monta, että ne muodostavat kaaren kotelon paksuuden, 120 millimetriä.

– Ultraäänilaite lähettää äänen kulkemaan teräkseen valitussa kulmassa. Jos saumassa ei ole vikaa, ääni etenee teräksessä vaivatta. Virheet heijastavat äänen takaisin. Käsin hitsatuista saumoista pieniä takaisinheijastuksia tulee usein, ja silloin on määriteltävä, onko jälki hyväksyttävissä vai onko sauma avattava ja hitsattava uudelleen, Tarmo Tuomela selittää perusideaa.

Tarmo Tuomela on polvillaan teräspinnalla ja pitelee toisessa kädessään spraypulloa, toisessa kaksijalkaista kojetta, jonka jalat osuvat teräksen pintaan.

Ultrauksen lisäksi saumoille tehdään magneettijauhetarkastus. Tarmo Tuomela ruiskuttaa ensin teräskotelon hitsipintaan valkoista maalia kontrastiväriksi. Sen kuivuttua hän tarttuu spraypulloon ja päästää pintaan mustaa magneettijauhetta. Ideana on, että magneettijauhe kertyy mahdollisen vian päälle, kun jauheen ylle nostetaan kuvassa näkyvä plus- ja miinusnapainen ies.

Laaja kuva työmaasta. Sen keskellä kaartuvat kaksi suurta kaarta. Niihin on tasaisin välimatkoin rakennettu muoviset teltat.

Sääsuojateltat kertovat hitsaustöitten paikat teräskaarilla. Kummassakin kaaressa on seitsemän hitsauspaikkaa, eli saumantekopisteitä on yhteensä 14. Päätykoteloitten suojateltat eivät näy kuvassa. Kaarien kuorma lepää vielä tässä vaiheessa tukiristikoitten varassa.

Tarmo Tuomela istuu työmaatoimistossa ja katselee rakennuspiirustuksia.

Keskustakirjasto on Suomen Testauspalvelulle asennustyömaana keskisuuri. Yritys teki aikoinaan esimerkiksi Kampin kauppakeskuksen teräsrakenteitten tarkastukset ja vastaa Kalasatamaan rakennettavan kauppakeskus Redin teräsosien konepajatöitten tarkastuksesta.

– Kirjaston teräsrakenteiden ensimmäiset tarkastukset teimme jo Normekin konepajalla Oulussa. Erikoisosaamistamme on fyysinen mittatarkastus eli osien kontrollimittaus. Siinä selviää, onko esimerkiksi teräspalkit tehty oikein ja reiät oikeissa paikoissa. Pienikin heitto kertaantuisi työmaalla ja aiheuttaisi raskaissa rakenteissa suuria ongelmia, Tarmo Tuomela kertoo.

Pilarit paikoilleen pohjoisessa

Kirjasto rakennetaan pohjoisesta alkaen etelää kohti. Yleisön kannalta pohjoisosan kiinnostavimpia kohteita on elokuvateatteri, ensimmäinen Suomen kirjastolaitoksen historiassa. Tietokonemallissa se näkyy punaisena kuten myös sen taakse nousseet ensimmäiset rungon teräspilarit.

Tietokoneella tehty mallinnoskuva.

Porraskuilujen ja elokuvateatterin välille rakennuksen pohjoispäätyyn on tulossa paitsi teknistä tilaa, myös toimistotiloja. Vasemmalla näkyvässä ykköskuilussa on aloitettu porraselementtien asentaminen, oikeanpuoleisessa kakkoskuilussa tehdään portaiden lepotasojen paikallavalutöitä. Taloa kannattelevien teräskaarien päädyt hohtavat kuvassa sinisinä.

Betoniseinät ympäröivät tilaa, jonka lattia nousee maan pinnalta tasaisesti ylöspäin.

Elokuvateatterin muoto nousevine lattioineen erottuu työmaalla selvästi. Tila on saanut ylleen ensimmäiset ontelolaattakentät; ne muodostavat eri kerrosten katot ja lattiat.

Tietokoneella tehty piiros näyttää kirjaston pylväitten muodostamana luurankona.

Rungon pystytys alkaa teräspilareista. Pystypilarit saavat seurakseen vaakasuuntaiset palkit, ja rungosta muodostuu ennen pitkää valtaisa ristikkorakennelma.

Rakennusmiehet seisovat puisen aitauksen molemmin puolin ja katselevat alas kuiluun.

Tässä valmistellaan teräspilarin juurta pystytystä varten elokuvateatterin vieressä eli tulevassa lämpiössä. Runko edistyy pilari ja palkki kerrallaan kun suuren luokan palapeli.

 Teräskaareen on asennettu kannatinrakennelma.

Valmiin rakennuksen länsisivulla kulkee pitkä parveke, josta on näkymät Kansalaistorin ja Eduskuntatalon suuntaan. Myös parveke rakentuu teräsristikoitten varaan. Niistä eteläisin asennettiin maaliskuussa paikoilleen.

Ville Nevala istuu työmaatoimistossa tietokoneen ääressä ja on kääntynyt katsomaan kohti.

Jokainen palapelin pala ja sen saaminen paikoilleen maksaa. Kustannuksia seuraa ja ennustaa työmaainsinööri Ville Nevala. Hän opiskelee rakennustekniikkaa ja rakentamistaloutta Aalto-yliopistossa.

– Diplomityöni on loppusuoralla. Kandin tutkinnossani aiheena oli pohja- ja kalliorakentaminen, ja diplomityö liittyy suunnittelujohtamiseen ja aikatauluttamiseen, hän kertoo.

Oodin työmaa on Nevalan näkemyksen mukaan pysynyt hyvin aikataulussa ja budjetissa. Runkotöitten eteneminen suunnitellussa aikataulussa on kevään korvalla vaatinut hieman resurssien lisäämistä.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Oodi on osa Suomen juhlavuoden Yhdessä-teemaa

Kirjasto Oodi on vielä rakenteilla, mutta jo nyt uusi kirjasto on symboli itsenäisyyden juhlavuoden Yhdessä-teemalle.

Sata vuotta sitten, vuonna 1917, Senaatintorin Kansalliskirjastossa oli 300 000 nidettä. Yhdysvalloista oli saapunut ajatus yleisistä kirjastoista, mutta vielä kului neljä vuotta siihen, että yleiset kirjastot alkoivat saada valtionapua ja 11 vuotta siihen, että annettiin ensimmäinen kirjastolaki. Tämä vuoden 1928 laki vahvisti yleisten kirjastojen roolin osana suomalaista sivistysjärjestelmää.

Sata vuotta myöhemmin kirjastoista on tullut arkinen osa elämää. Kirjastoissa oleillaan, luetaan ja seurustellaan tasa-arvoisesti yhdessä muiden kanssa. Niissä pelataan, kuunnellaan, leikitään, opiskellaan, kudotaan, työskennellään, kahvitellaan ja kuullaan uutta.

Kirjasto Oodissa tullaan tekemään kaikkea tätä ja vieläkin enemmän. Tienraivaajana Oodi tarjoaa uudenlaisia sisältöjä niin oppimisen, sosiaalisuuden, digitaalisuuden kuin tapahtumienkin suhteen.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.

Sadan vuoden aikana kirjastojen maailma on myös muuttunut. Lainaajien määrät ovat laskeneet ja internet on mullistanut kirjastokäyttäytymistä. Uusia, yhteisöllisiä kirjastotapoja on syntynyt, ja digitalisaatio muokkaa kirjallistakin maailmaa.

Suomi 100 -juhlavuoden virallinen teema on Yhdessä. Kirjasto on oiva tulkitsija Yhdessä-teemalle, sillä se juuri on paikka, jolla on mahdollisuus koota sadoittain erilaisia toimijoita yhteen saman katon alle.

Kirjasto Oodia myös suunnitellaan yhdessä. Mukana ovat alusta asti olleet niin asukkaat, kaupungin toimijat kuin yhteistyökumppanitkin. Kaupunkilaisten ideoita ja unelmia toteutetaan konkreettisesti, ja työpajat kuhisevat innostunutta väkeä.

Kirjasto on itsenäisen Suomen sivistyksen kulmakivi

Suomi 100 -sihteeristön viestintäpäällikkö Päivi Pirttilä painottaa Oodin asemaa osana Suomi 100 -ohjelmaa. Keskustakirjaston valtionrahoitus on osa itsenäisen Suomen juhlavuoden rahoitusta. Kirjasto Oodi on siis on yksi juhlavuoden valtiollisista hankkeista.

- Helsingin keskustakirjaston merkitys osana itsenäisyyden juhlavuotta on keskeinen. Kirjastolaitos on poikkeuksellisen laajan ja kaikille avoimen kasvattavan ja kouluttavan ulottuvuutensa vuoksi sivistyksen kulmakivi.

Suomi 100 -juhlavuosi katsoo sekä eteenpäin että taaksepäin. Kirjastossa yhdistyvät traditio ja historia sekä tulevaisuuden täysin uudenlaiset innovaatiot. Kirjaston aineisto käsittää valtavan määrän aikakausia, tunnelmia ja tyylejä. Kirjasto arkistoi aikaamme jatkuvasti.

- Kirjasto on tahtotila, jonka huomassa sadan vuoden aikana sivistys on maassamme rakentunut. On hienoa, että kirjastoon on haluttu satsata ja antaa kaikille mahdollisuus tietoon. Kirjasto on demokraattisen yhteiskunnan symboli.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.

Pirttilä odottaa mielenkiinnolla etenkin sitä, millaisen esimerkin kirjasto Oodi luo kirjaston tulevasta toiminnasta.

- On hyvin kiinnostavaa nähdä, millaiset ovat uuden kirjaston rajat ja fokukset. Keskustakirjasto on pilottiprojekti, jonka aikaansaamien tulosten myötä kirjastotoimi varmasti kehittyy myös muualla Suomessa.

Suomalaisuuden juhlavasta näkökulmasta uusi keskustakirjasto on myös turisteille, ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille oikea paikka löytää ja jakaa tietoa ja tavata niin suomalaisia kuin muiden maiden edustajia. Kirjaston arkkitehtuuri ja sisustus esittelevät kotimaista taitoa ja materiaaleja.

- Kirjastot ovat monella tapaa mukana juhlavuoden ohjelmassa. Kirjasto on luonteva Suomi 100 -toimintapaikka, jonne kaikilla on pääsy. On ollut ilo nähdä, kuinka kirjastot yhdessä olivat ensimmäinen taho, joka ilmaisi kiinnostuksensa itsenäisyyden juhlavuotta kohtaan. Kirjastojen rooli on siis erittäin merkittävä.

- Siksi myös 5.12. itsenäisyyspäivän kynnyksellä luvassa on tapahtuma nimeltä Etkot. Kaikki suomalaiset ovat kutsuttuja Etkoille, ja tapahtumapaikkoina ovat tietenkin Suomen kirjastot!

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Lue lisää:

Suomi 100 – viralliset sivut

Kirjastosta tulevaisuuden tietoautomaatti?

Teksti: Siru Valleala

Yhdessä-teema ohjaa Oodin sisustamista

Keskustakirjaston kalustevalinnat kunnioittavat Oodin arkkitehtuuria, palvelevat kirjaston erilaisia toimintoja ja asiakkaita sekä mahdollistavat kirjaston tilojen ja tunnelmien muuntelun. Myös kestävän kehityksen periaatteet ja ajatus kaikkien yhteisestä kirjastosta ohjaavat suunnittelua.

Keskustakirjaston irtokalustesuunnittelun lähtökohtana on rakennuksen voimakas arkkitehtuuri, jossa on käytetty näkyvimmin puuta ja lasia. Kirjaston kolme kerrosta palvelevat erilaisia käyttötarkoituksia. Kirjaston käyttäjät ovat moninainen joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia, lisäksi on kansainvälisiä vieraita. Osa kävijöistä päätyy vakiokäyttäjiksi, mutta osa käy vain kerran. Kalustuksella on suuri rooli satunnaisen tutustujan muuttumisessa vakiokävijäksi: houkutteleeko se viihtymään, käyttämään ja kokeilemaan, tekemään Oodista oman?

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihanketta rakennetaan juhlavuoden teemalla ’Yhdessä’.

pasila_lapset_2088-2_henkilökuntaetsii

Kohti yhteistä, turvallista ja monipuolista kirjastoa

Oodin irtokalustevalintoja ohjaavat yhdessä tulevien kirjastonkäyttäjien kanssa laaditut kulmakivet.

Turvallisuus. Keskellä isoa kaupunkia sijaitsevassa isossa julkisessa kirjastossa myös kalustuksen ja talon eri miljöiden pitää olla turvallisia ja luoda turvallisuudentunnetta. Esteettisyys, leikkisyys ja  houkuttelevuus. Vilkkaaseen käyttöön tulevan lippulaivakirjaston estetiikalla kunnioitetaan jokaista sisääntulijaa. Leikkisyys ja houkuttelevuus luodaan kontrasteilla, yllätyksellisyydellä ja vaihtelevilla tunnelmilla. Joustavuus. Irtokalusteratkaisut jatkavat talon yleistä ideaa tilojen helposta muunneltavuudesta käyttötarkoituksien ja tunnelmien mukaan. Myös asiakkaat voivat muokata tilaa omannnäköiseksi siirtelemällä kalusteita.

kaupunkiverstas_1275

 

’Yhdessä’. Oodissa asiakkaiden on helppo kommunikoida ja tehdä yhteistyötä. Selkeys ja opastavuus. Tilat ja kalusteet auttavat talossa kulkemista. Toiminnot ovat vaivatta tunnistettavia. Hallittu äänimaisema. Myös kirjaston kalustus tukee eri kerroksiin ja tiloihin haluttuja äänimaisemia. Kansalaisten osallistuminen. Jatketaan keskustakirjastossa noudatettua osallistumisen periaatetta myös irtokalustesuunnitteluun soveltuvin tavoin.

Ekologisuus ja  ympäristöystävällisyys. Oodi-hankkeen alkuvaiheesta asti on korostettu kestävän kehityksen periaatteita. Niitä noudatetaan myös irtokalustesuunnittelussa. Laadukkuus ja sujuva ylläpito. Oodin kalusteet ovat kestäviä, korjattavia ja korvattavia, lisäksi niiden pitää sietää likaa. Keskustakirjasto on itsenäisyyden juhlavuoden merkkihanke, joten kotimaista tuotantoa suositaan aina kun mahdollista.

pokkarit

 

Suunnittelun periaatteita luotaessa on  käyty läpi kaupunkilaisilta vuosina 2011–12 kerätyt unelmat, joita kertyi yli 2300. Ne analysoitiin ja ryhmiteltiin. Yksi ryhmä koski arkkitehtuuria ja sisustusta.

Lue myös: Sisustusarkkitehti Heikki Ruoho kertoo sisustussuunnittelun nykyvaiheesta  ja kalusteideoista. http://keskustakirjasto.fi/2017/02/23/heikki-ruoho-ja-oodin-sisustuksellisen-ilme/

 

Teksti: Jenni Saarilahti

Laatua hitsisaumoja myöten

Oodin työmaalla rakentamisen laatua valvotaan kaiken aikaa ja todella yksityiskohtaisesti. Päivittäiseen työhön kuuluvat toiminnalliset ja laadulliset tarkastukset ja niissä selvinneiden asioiden tallentaminen. Pohjana on laadunvalvontasuunnitelma, jonka työmaainsinööri Ahmed Ibrahim (kuvassa) teki keskustakirjastoa varten maisteritutkintonsa opinnäytetyönä.

– Valvontaa ja dokumentointia helpottavat digitaaliset projektinhallintatyökalut mobiililaitteineen. Asiat voidaan kirjata tabletin tai puhelimen avulla suoraan järjestelmään, ja kaikki saavat tiedot reaaliaikaisesti, hän kertoo.

Näinä aikoina tontilla menossa on innolla odotettu rakennusvaihe eli kirjastoa kannattelevien teräskaarien pystytys. Osien hitsaaminen toisiinsa edellyttää sekin tarkkaa laadunvalvontaa: hitsisaumat tullaan tarkistamaan jopa ultraäänellä.

Ahmed Ibrahim istuu tietokoneen ääressä ja on huvittunut valokuvaamisesta.

Ahmed Ibrahim kertoo ohjelmistojen ja pilvipalveluiden olevan rakentamisen nykypäivää. Aikaisemmin tuotantoa hallittiin moninaisten paperien avulla, jotka seilasivat henkilöltä toiselle. Se vaati kuvien skannaamista sekä dokumenttien tulostamista ja lähettämistä.

– Nykyisin kaikki käyttävät samaa ohjelmistoa. Voimme dokumentoida sähköisesti havaintoja ja mittaustuloksia sekä liittää valokuvat mukaan. Yksi tarkastaa, toinen hyväksyy ja suunnittelija kuittaa. Se nopeuttaa rakentamista.

Ahmed Ibrahim teki Master of Engineering –tutkintonsa opinnäytetyön aiheesta ”Leadership in quality assurance and creating the conditions – Helsinki Central Library project”. Hän käytti pohjana kotimaista Congrid-järjestelmää ja kehitti YIT:lle sopivan laadunhallintamatriisin, jota voidaan soveltaa yrityksen muillakin työmailla.

Kaaret suurennuslasin alla

Kirjastoa kannattelevat teräskaaret saapuivat helmikuussa suunnitellusti työmaalle 12 osassa. Pystytys voitiin aloittaa nopeasti, sillä tukirakenteet odottivat jo paikoillaan.

Kaksi suurta teräskoteloa lepää tukitornien varassa rinnakkain.

Teräskaarien pohjoispäät saatiin lepäämään tukiristikoitten varaan ennen helmikuun puoliväliä. Kaarien juuret ovat piilossa sääsuojateltassa, jonka sisällä ne on kiinnitetty päätykoteloihinsa.

– Päätykotelot oli tehty niin hyvin, ettei kaarien päitten asentamisessa niihin ollut ongelmia. Juuria on hitsattu paikoilleen teltan suojissa, koska hitsaaminen ei siedä vettä ja suojakaasujen on pysyttävä hitsausalueella. Toistaiseksi kaarien pystyttäminen on sujunut suunnitellusti kertoo Normek Oy:n projektijohtaja Pasi Parkkinen.

Pasi Parkkinen seisoo työmaatoimiston ulkoportailla työmaa taustanaan.

Teräskaaret kantavat lopulta lukuisia rakenteita, joten kaarien kantokyvyn varmistaminen on erityisessä tarkkailussa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osia yhdistäviä hitsaussaumoja tarkastetaan kymmeniä kertoja.

– Alkuvaiheessa kaaria hitsataan vain sen verran, että osat saadaan yhteen, mutta kaaret lepäävät koko painollaan tukirakenteitten varassa. Yhteen jatkokseen tarvitaan satakunta hitsauskertaa ennen kuin kaaret ovat kunnolla paikoillaan ja tuet voidaan purkaa, Pasi Parkkinen sanoo.

Työmaalla näkyy nosturin ketjuissa roikkuva eteläisen teräskaaren pätkä ja pohjoiskaarten alut sitä vastapäätä.

Kaarien parissa työskentelee yhteensä kymmenkunta hitsaria. Yhtä saumaa tekee kaksi miestä kerralla. Saman sauman pariin tarvitaan vielä kolmas, joka vastaa hitsattavan kohdan esilämmittämisestä ja lisäaineista kuten kaasusta ja hitsauslangasta. Alueen esilämmittäminen on tärkeää, koska liian kylmässä sauma halkeaa.

Pohjoispään teräskaaret sivusta nähtyinä.

Kaaria hitsataan sekä ulko- että sisäpuolelta. Hitsaaja pääsee kaarikoteloon sen kyljessä olevasta luukusta. Kaarenpätkä toimii savupiipun tavoin, eli käryt ja kaasut tulevat päädystä ulos. Koteloon mahtuu isokin mies, sillä korkeutta ja leveyttä on pari metriä.

Hitsisaumat ultrataan

Ultraäänen käyttäminen hitsisaumojen tarkistamisessa on ollut käytössä tällä vuosikymmenellä jo yleisesti, ja tätä menetelmää käytetään myös Oodin työmaalla. Tavoitteena on ehjät saumat, jotka kestävät niihin kohdistuvan kuormituksen.

Työmaa eteläpäässä teräskaaren pala roikkuu nosturin vitjoissa.

Rakennesuunnittelija on antanut saumoille tietyt arvot. Ulkopuolinen, sertifioitu tarkastuslaitos, Suomen Testauspalvelu, tutkii ultraamalla, ovatko saumat virheettömät ja onko niiden paksuus määrittelyn mukainen.

Myös kuilut kantavat rakenteita

Paitsi teräskaaret, myös hissi- ja porraskuilut ovat osa kirjaston kantavaa runkoa. Talon keskelle sijoittuva kolmoskuilu kantaa jopa teräskaaria.

Työmaan keskimailla nousee rakennustelineitten ympäröimä betonipintainen torni, jossa näkyy valmiita oviaukkoja eri kerroksiin.

Kolmoskuilun kolmannen kerroksen kohdalle sijoittuu paikallavalulaatta eli lattiataso, joka sidotaan sekä kuiluun että teräskaariin. Laatta voidaan valaa kuilun ja kaarirakenteen välille siinä vaiheessa, kun teräskaaret ovat paikollaan ja hitsaukset riittävän kantavat. Kaaria tukevat ristikkotuet poistetaan vasta, kun paikallavalulaatta on valmis.

Työmaan pohjoispäässä nousee rakennustelineitten ympäröimä betonitorni.

Pohjoisimman eli ykköskuilun sisällä valmistellaan sinne tulevan portaikon lepotasoja. Ensimmäiset kaksi suurta lepotasoa tehdään paikalla valaen, pienemmät lepotasolaatat asennetaan paikoilleen elementteinä. Maaliskuun vaihteessa päästään asentamaan itse portaita, jotka saapuvat työmaalle betonielementteinä.

Unto Miettinen seisoo työmaakopin keittiössä ja keittää kahvia.

Työmaainsinööri Unto Miettinen keitteli kahvia käsi kantositeessä ja kertoi, että neljännenkin porraskuilun teko on aloitettu ja ensimmäinen kerros on valmis. Sanomataloa vastapäätä tulevan viidennen kuilun teko alkaa vasta kun teräskaaret on saatu hitsattua ja kuilun rakentamisen tiellä olevat kaarien tukirakenteet on poistettu. Vanha olkapäävamma vihoittelee, eli kantoside ei johdu työtapaturmasta, Miettinen tarkensi.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Heikki Ruoho ja Oodin sisustuksellinen ilme

Kirjaston tekijät
Sarjassa tavataan ihmisiä, jotka omalla työllään rakentavat kirjasto Oodia.

Kirjasto Oodin sisustusarkkitehti Heikki Ruoho on hyvillä mielin. Suunnittelu on täydessä käynnissä, aikataulu pätevä ja tekemisen tunnelma hieno.

– Olen ollut projektissa ALA-arkkitehtitoimiston kautta noin vuoden. Aivan nollasta en aloittanut, sillä hankesuunnitteluvaiheessa oli jo alustavasti tehty päätöksiä muun muassa pintamateriaalien ja kiintokalusteiden suhteen. Mukana on ollut myös toinen ALAn sisustusarkkitehti Mirja Sillanpää.

Ruohon toimenkuva on kokonaisvaltainen ja keskittyy juuri nyt toiminnallisuuden ja kalustetarpeiden kartoitukseen.

– Yksi iso asia, jonka parissa olen työskennellyt, on kolmas kerros ja sinne käyttöön tulevat kirjahyllyt. Kuinka toivottu hyllymäärä, jota voisi kuvailla hyllymereksi, sijoittuu pohjaratkaisuun ja kuinka hyllyt sopeutuvat esteettömyyden vaatimuksiin, talotekniikkaan ja yleensä ympäristöön. Hyllyt tulevat olemaan 1,5 metriä korkeat, joten niiden yli näkee koko avoimen yläkerroksen, Ruoho kertoo.

– Hyllytyypiksi valitaan markkinoilla olevista malleista sellainen, joka parhaiten vastaa tarkoitusta. Mallia mahdollisesti muokataan hieman ulkonäöltä ja mitoilta. Tämä prosessi on käynnissä yhtä aikaa pohjaratkaisun suunnittelun kanssa.

Oodin sisustuksen materiaalivaihtoehtoja.

Oodin sisustuksen materiaalivaihtoehtoja.

– Toinen keskeinen alue on ensimmäisen kerroksen aulatilojen toimintojen kartoitus sen suhteen, mitä kalusteita aulaan tarvitaan. Keskeisimpiä elementtejä aulatilassa palvelupisteiden lisäksi ovat oleskelu- ja kohtaamistilojen kalusteet, hyllykalusteet, näyttely- ja pop-up-kalusteet, kalusteet lainausautomaateille ja asiakastietokoneille sekä kahvilan kalusteet.

Kirjaston kerroksissa monipuolisia haasteita

Heikki Ruoho ei ole ennen ollut vastaavanlaisessa kirjastonsuunnittelutehtävässä.

– On hieno fiilis olla mukana koostamassa kulttuurin ja sivistyksen päämajaa. Itselleni on uutta suunnitella tämän tyyppistä rakennusta, jossa on niin paljon erilaisia toimintoja ja tunnelmia. Jokaisella kerroksella on oma henkensä, jota voi tukea sisustusratkaisuilla. Se on hyvin mielenkiintoista.

Kiinnostavaa on myös se, että mukana on sekä vanhoja kirjastoperinteitä kuten kirjojen lainaamista ja muuta traditionaalista kirjastopalvelua että uudempia, kokeellisempia palveluja.

– Hauska ristiriita on, että kirjaston toinen kerros, joka sisältää eniten muokkautuvia, verstastyyppisiä toimintoja ja innovaatioiden mahdollisuuksia, on sisustussuunnittelun kannalta perinteisintä tilasuunnittelua. Huonetiloja on toisessa kerroksessa paljon suhteessa muihin kerroksiin, ja siksi kyseessä on perinteisempi tilasuunnittelutehtävä. Ensimmäinen ja kolmas kerros taas ovat käytännössä yhtä avointa tilaa.

Toisessa kerroksessa on paljon huonetilaa.

Toisessa kerroksessa on paljon huonetilaa.

Kaupunkilaisten toiveita on kuunneltu

Keskustakirjasto on jo vuosia kerännyt kaupunkilaisten unelmia sekä uuden kirjaston sisältöön ja tarjontaan että myös sisustukseen liittyen.

– Haaveita ja toiveita on huomioitu yleisesti, ja ihan yksittäisiäkin toiveita on kuunneltu. Detaljitasolla ei tietysti kaikkea pysty toteuttamaan. Kalusteiden materiaaleja emme ole vielä päättäneet, ja seuraavan kokouksen aihe ovatkin materiaalit. Suunnittelukokouksia on kerran kuussa, ja kaikesta päätetään yhdessä, Ruoho sanoo.

Aikataulutuksessa seuraava etappi on vuodenvaihde, jolloin kiinto- ja irtokalusteet on valittu ja kilpailutus alkaa.

Kiehtovaa virtuaalimallintamista

Kirjasto Oodin suunnittelussa on hyödynnetty uutta teknologiaa, joka avartaa näkemyksiä.

– On ollut kiehtovaa testata virtuaaliympäristössä mallintamista. Kirjastorakennuksesta on tehty ulkopuolisen palvelutarjoajan toimesta VR-malli, jota pääsimme koettamaan, kulkemaan tyhjän rakennuksen sisällä tilasta toiseen. Se oli huima kokemus!

– Olemme keskustelleet, että VR-malliin lisätään myöhemmin joitain kalusteita, todennäköisesti kolmannen kerroksen kirjahyllyt, jolloin niiden asemoinnin vaikutusta muun muassa tilan rytmiin ja ulkonäköön voidaan todentaa ja arvioida uudella tavalla.

Heikki Ruoho virtuaalivierailulla Oodissa.

Heikki Ruoho virtuaalivierailulla Oodissa.

 

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: ALA-arkkitehtitoimisto

LUE LISÄÄ:

Aula on käyntikortti kirjastoon

Kuinka keskustakirjasto syntyy

Oodi rakentuu pala palalta

Katso videolta, miten keskustakirjasto Oodi rakentuu! Oodi koostuu harvinaislaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA ja rakentajana YIT.

Klikkaa ja katso video Oodin rakentumisesta

Kirjasto Oodi on ruotsiksi Biblioteket Ode

Töölönlahdella joulukuussa 2018 avattava uusi kirjasto sai nimikilpailun tuloksena nimekseen Oodi. Kansalaiskeskustelun seurauksena nimestä otetaan käyttöön myös ruotsinnos ”Ode”.

Keskustakirjastona suurelle yleisölle tutuksi tulleelle kirjastolle haettiin nimeä nimikilpailulla viime lokakuussa. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 1 600 eri ehdotusta. Näistä kilpailun tuomaristo valitsisi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen johdolla parhaaksi espoolaisen Merja Lounameren ehdotuksen Oodi. – ”Tuomariston tekemän päätöksen mukaisesti nimeä ei alun perin pitänyt kääntää muille kielille. Tästä seuranneen kansalaiskeskustelun seurauksena olen kuitenkin päättänyt, että nimestä otetaan käyttöön myös ruotsinnos, joka on Ode.”, kertoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Muu tuomaristo ei nähnyt kääntämiselle estettä.

– ”Ruotsinkielinen nimimuoto ’Ode’ on valittu samoin kirjallisin ja toiminnallisin perustein kuten suomenkielinen nimi. Tätä muotoa kannattivat julkisessa keskusteluissa myös monet ruotsinkieliset kirjailijat ja useimmat maallikot”, Haavisto perustelee.

Kirjaston virallisen nimen kirjoitusasut 3.2.2017 lähtien ovat: – Kirjasto Oodi – Biblioteket Ode – Library Oodi – Helsingin keskustakirjasto Oodi – Helsingfors centrumbibliotek Ode – Helsinki Central Library Oodi

Vaikka kirjaston nimi on muilla kielillä kuin ruotsiksi Oodi, nimiversio Ode avaa nimeä myös muunkielisille: kaunokirjallinen oodi on ”ode” ainakin englanniksi, saksaksi, italiaksi ja ranskaksi sekä tanskaksi ja norjaksi.

 

 

Oodi teräskaarille – asennustyöt alkavat

Rakennus koostuu ainutlaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Massiiviset kaaret saapuvat Helsingin keskustaan osissa ja öisin.

Puolentoista vuoden rakentamisen jälkeen Oodi alkaa kohota ylös maantasolta. Ensi viikolla talon rakennuttaja YIT ryhtyy kokoamaan työmaalla kahta, kirjaston pituussuuntaan tulevaa noin 100 metriä pitkää teräskaarta. Kaarien asennustyöt pyritään saamaan valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.

Teräskaarien osat saapuvat työmaalle helmi-maaliskuun aikana. Kerran viikossa kulkevat kuljetukset ovat niin mittavia – yhden kaaren yksi osa painaa runsaat 85 000 kiloa – että ne ajoitetaan hiljaiseen yöaikaan. Kuljetukset saapuvat kaarien valmistajan Normek Oy:n tehtaalta Oulusta. Normek on toteuttanut myös Helsingin Kalasataman ja Mustikkamaan välille avatun kevyen liikenteen sillan. Mustikkamaan sillan rakentaneet, kokeneet asentajat osallistuvat myös Oodin kaarien pystytykseen.

Teräskaarien havainnekuva

”Yhden kaarisauman hitsaaminen kestää vähintään viikon, kun töissä on kaksi, 12 tunnin työpäivää tekevää hitsaajaa. Kaaria hitsataan sekä ulko- että sisäpuolelta. Lämpötila kaaren sisäpuolella nousee jopa 120 asteeseen,” kertoo Normek Oy:n vastaava teräsrakennetyönjohtaja Markku Roininen.

Keskustakirjaston työmaalle on kaarien asennusta varten tuotu Havator Oy:n 350-tonninen, tela-alusteinen ristikkopuominosturi, joka on melko harvinainen näky talonrakennustyömailla. Keskustakirjasto koostuu harvinaislaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Nyt pystytettäviin teräskaariin tuetaan myöhemmin ylempien kerrosten runkoa kannattelevat teräsristikot.