Uutenavuotena vietetään nimijuhlaa!

Uudenvuodenaattona paljastetaan keskustakirjaston nimikilpailun tulos. Lokakuun äänestysinto oli vilkasta, ja nyt jännityksellä odotamme, minkä nimistä seuraa Töölönlahden Kiasma, Sanomatalo, Musiikkitalo ja Finlandia-talo vuonna 2018 saavat.

Suomessa kirjastojen nimet ovat varsin perinteisiä seutuun liittyviä. Poikkeuksia ovat muun muassa Tampereen Metso-kirjasto ja vaikkapa Turun yliopiston kirjasto Feeniks. Pääkaupunkiseudulla painotetaan alueen tai katujen nimiä (Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto), ja myös Kirjasto 10 liittyy osoitteeseen (postinumero 00100). Toinen vaihtoehto on ostoskeskuksen nimi (Sellon kirjasto, Entressen kirjasto).

Keskustakirjastoa on jo totuttu kutsumaan yksinkertaisesti keskustakirjastoksi, mutta olisiko kekseliäämpi ja lyhyempi nimi ytimekkäämpi? Uusi kirjasto ei tule myöskään olemaan pelkkä kirjasto, vaan monipuolisen palvelun ja kaikille avoimen kulttuuririkkaan sisällön keskus.

Töölönlahden naapureiden nimihistoriaa

Alueen erikoisin nimi on eittämättä myös erikoisimman muotoisen rakennuksen hallussa: Kiasma. Arkkitehti Steven Hollin kilpailusuunnitelman alkuperäinen nimi oli “Chiasma“, joka sittemmin jäi myös käyttönimeksi ja muotoutui suomalaisempaan muotoon Kiasma.

Kreikan kielen sana khiasmos tarkoittaa asettelua ristiin. Sana juontaa juurensa meidän X-kirjaimemme muotoisesta khi-kirjaimesta. Anatomian sanastossa kiasma tarkoittaa silmän näköhermojen risteymäkohtaa. Holl suunnitteli Kiasman risteyskohdaksi kaupunkitilaan: toisella puolella on Helsingin keskusta, toisella Töölönlahti.

Keskustakirjasto ja Kiasma

Kulttuurirakennusten ollessa kyseessä on yleisesti suosittu suurten taiteilijanimien muistamista. Finlandia-talon nimi juontuu säveltäjä Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä. Suunnittelija Alvar Aalto näki rakennuksen, samoin kuin koko Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina, kun taas Senaatintori viittasi aikakauteen, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen osa.

Toiminnallisuus määrittää monia kaupungin rakennusten nimiä. Helsingissä on esimerkiksi Eduskuntatalo, Kulttuuritalo, Kansallismuseo ja Kansallisteatteri. Musiikkitalon nimi ei voisi olla kuvaavampi. Myös Sanomatalo on selkeän käytännöllinen. Runollisimmasta ja historiallisimmasta päästä on Ateneum, jonka nimi pohjautuu kreikkalaiseen mytologiaan (ateneum: tiedon ja viisauden jumalatar Athenen temppeli). Ateneum valmistui yhteiseksi taiteiden taloksi vuonna 1887.

Liikerakennusten nimiin liittyy usein käyttöhistoria. Vaikkapa vuonna 1961 valmistuneen Aikatalon rakennutti Aikalan Kello ja Kulta Oy:n toimitusjohtaja Olga Aikala (1883-1962). 1938 kohonnut Tennispalatsi oli alkuun Auto- ja Tennistalo, ja Tennispalatsi-nimeä käytettiin vain kolmannen kerroksen urheilutiloista.

Kansalaistorilla Uutenavuotena koko suomen bileet

Keskustakirjastoa on ehditty nimetä jo aiemminkin. Helsingin Sanomat järjesti oman epävirallisen nimikilpailunsa vuonna 2013. Kirjaston viralliseen lokakuun kilpailuun tuli melkein 3000 ehdotusta ympäri Suomen. Yli 1600 ehdotuksista oli erilaisia. Kaikkien ehdottajien kesken arvottiin elämyspäivä Helsingissä, ja muun muassa hotelliyöpymisen sisältävän palkinnon sai Karla Suvanto Porista. Varsinainen nimenantaja tai nimenantajat palkitaan avec-kutsulla kirjaston avajaisiin joulukuussa 2018.

Nimenpäätösraadissa ovat mukana apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto, kirjailija Claes Andersson, kirjailija Riina Katajavuori, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen, Ruuti-ydinryhmän jäsen ja opiskelija Titta Lilja, keskustakirjaston johtava suunnittelija Pirjo Lipasti, markkinointitoimisto Måndagin suunnittelija Arto Sivonen, opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Hannu Sulin ja Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö Sari Lehikoinen.

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla kestää keskipäivästä kello yhteen yöllä, ja tiedossa on vauhdikasta, musiikillista ja nostalgista ohjelmaa Suomesta. Keskustakirjasto lupaa yllätyksellisen tavan nimikilpailun tulosten julkaisuun. Luvassa on myös kirjaston työmaan kupeessa oleva jääseinä, jonka pintaan voi maalata terveisiä.

Hyvää joulua ja uljasta uutta 100-vuotisvuotta!

Teksti: Siru Valleala

Lue lisää:

Kansalaistorin uudenvuodenjuhla

Suomi Finland 100


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail