Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä

Perheiden kirjasto osa 3
Sarjassa tutustutaan keskustakirjaston perhekirjastosuunnitelmiin.

Keskustakirjastoa suunnitellaan tiiviisti perheiden näkökulmasta. Perhekirjaston teema syvenee nyt palvelumuotoilijoiden ohjastuksessa. Maria Niemi, Marke Europaeus ja Pekka Toivanen Designstudio Muotohiomosta kertovat Vuosaaren kirjastotyöpajan tuloksista sekä keskusteluista Ruoholahden leikkipuistotoiminnan työntekijöiden ja Varhaiskasvatusviraston kanssa.

Perhekirjastotyöpajassa toivottiin selkeää taloa

Vuosaaren kirjastossa järjestetyssä perhetyöpajassa käytiin läpi kirjaston piirustuksia ja erityisesti kolmannen kerroksen lasten maailmaa vanhempien ja lasten näkökulmasta.

Keskeisiksi nousivat seuraavat osa-alueet:

  • Talon ymmärtäminen: kuinka talo toimii ja ovatko opasteet varmasti selkeät? Huomioon on otettava monenlaiset ryhmät, kuten käyttäjät, turistit ja henkilöstö. Opasteiden on oltava selkeitä myös lapsille, jotka eivät osaa lukea. Kuinka monikulttuurisuutta voi soveltaa piktogrammeihin? Estetiikkakin on tärkeä osa ymmärrettävyyttä.
  • Henkilöstön tunnistaminen: työpajassa toivottiin, että lasten maailman henkilökunnalla olisi jokin tunnistettava piirre, kuten värikäs liivi tai vaikkapa kirkasväriset kengät tai sukat. Tärkeänä nähtiin myös se, että henkilökunta on helposti lähestyttävää ja niin sanotusti lasten tasolla.
  • Leikin tärkeys: lasten maailmassa tulee olla leikillisyyttä, leikkikaluja ja mukavia koloja yhdessäoloon. Toivottiin pieniä ja suuria rakentamispalikoita ja legoja. Koska kirjoista vain osa lainataan mukaan, olisi selattaville kirjoille hyvä olla tilan keskellä palautuspaikka.
  • Vanhemmille puuhaa: perheaikaa ja läsnäoloa korostettiin, mutta myös sitä, että vanhemmille ja huoltajille olisi alueella sopivia istuimia, lehtiä lukemiseen, mahdollisuus kahvikupilliseen ja muuhun rentoutumiseen vailla leikkivelvotetta. Näköyhteyttä lapseen/vanhempaan pidettiin tärkeänä. Toivottiin suurempien tilojen ohella sellaisia näkösuojallisia kalusteita, joissa voisi oleilla lapsen kanssa omassa rauhassa.
  • Aineiston selkeä löytäminen: lasten tiloissa on aineiston sijoittelulla suuri merkitys. Aineistot ovat löydettävissä helposti, ja kuvaopasteita hyödynnetään. Lasten mittakaava mahdollistaa sen, että myös lapsi itse voi etsiä kivoja kirjoja ja palauttaa niitä paikoilleen.
  • Arjen tason toimivuus: missä on vaunuille helposti löydettävä parkkipaikka, missä tavaroita voi säilyttää – onko sopivia lokeroita sopivalla paikalla, löytyvätkö wc-tilat ilman kysymyksiä, missä satuhuone ja monitoimitilat sijaitsevat? Toivottiin myös lapsiperheen perusarjen toimivuuden kannalta selkeitä opasteita ja tilojen ja kalusteiden hyödyntämistä. Huomiota kiinnitettiin siihen, kuinka kirjastossa kommunikoidaan sen suhteen, että on lupa koskea, saa tehdä sitä ja tätä ja saa mennä eri paikkoihin.
Muotoilija Sami Laine ja hänen poikansa Leo keskustelevat kirjaston kaavakuvista.

Muotoilija Sami Laine ja hänen poikansa Leo keskustelevat kirjaston kaavakuvista.

Varhaiskasvatusvirasto saapuu keskustakirjastoon

Varhaiskasvatusvirasto eli VAKA on yksi keskustakirjaston vakituisista kumppaneista ja ryhtyy toimimaan kirjaston tiloissa säännöllisesti. Muotohiomolaiset haastattelivat Ruoholahden leikkipuiston ammattilaisia ja VAKA:a johtavia leikkipuisto-ohjaajia Hannele Ojaa ja Janne Kylmämaata. VAKA:n toiminnalle osoitetaan oma erillinen tilansa keskustakirjastosta ja lisäksi opastavaa ja ohjaavaa toimintaa on ulkona ja kirjaston muissa osissa.

Varhaiskasvatusvirasto näkyy keskustakirjastossa:

  • Leikkipuistotoiminnan infopisteenä: tarkoituksena on erilaisen infomateriaalin ja digitaalisen infonäytön avulla tiedottaa kaupungin leikkipuistotoiminnasta ja yhteistyöstä kumppaneiden kanssa.
  • Ohjaavan päivätoiminnan tarjoajana: 2-3 työntekijää saapuu keskustakirjaston tiloihin järjestämään kiinteän viikko-ohjelman mukaista toimintaa lapsille, lapsiperheille ja päiväkotiryhmille arkena ja mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuna. Suunnitteilla on esimerkiksi tutustumisretkiä kirjaston tiloihin, pelejä, kädentaitoja, liikuntaa, musiikkia, ohjattua leikkiä ja pihatoimintaa.
  • Vapaan leikkitilan tarjoajana: ohjatun toiminnan ulkopuolella myös vapaata leikkiä, rajatusti leikkikaluja, soittimia, pöytiä ja tuoleja eväiden syömistä varten, vanhemmille istuimia, mikro, vesipiste, wc-tilat, vaunuparkki ja roskakoreja.
  • Ulkoleikkipaikkana: ulos aidattuun tilaan kaavaillaan penkkejä, pöytiä, ulkokatos, kenties keinuja ja liukumäkiä, kiinteitä leikkivälineitä ja vesipistettä. Tila-asiat ovat vielä avoimia ja riippuvat Töölönlahden alueen muusta päätöksenteosta.

Keskustakirjaston suunnittelua perhekirjaston näkökulmasta jatketaan tulevaisuudessa niin palvelumuotoilijoiden, kirjastohenkilökunnan, käyttäjien eli perheiden ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa yhdessä.

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Pekka Toivanen, Designstudio Muotohiomo

Katso myös:

Kirjasto, leikkipuisto vai kirjastoleikkipuisto
Aikuiset mukaan kirjastoseikkailuun
Kuinka keskustakirjasto syntyy?

 

 


facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailfacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail