Työmaan miehistöön liittyi robotti

Hitsausrobotit ovat tavanomaisia konepajoilla, eivät niinkään työmailla. Uuden kirjaston työmaalla koetaan tämäkin erikoisuus. Miehistöä vahvistaa sähköllä käyvä saumantekijä, joka on huipputarkka, mutta työkaverina vähän ykstotinen.

Robotti liittyy kirjastoa kannattelevan terässillan rakentamiseen. Sillan päätykotelot saapuivat työmaalle heinäkuussa neljänä kappaleena. Robottia tarvitaan hitsaamaan yhteen kaksi kotelokokonaisuutta sillan pohjoisessa päädyssä ja kaksi eteläisessä päädyssä.

– Kotelon osien väliin on asennettu teräskappale. Sillä yhdistetään kotelon puoliskot toisiinsa. Hitsattaville saumoille on asetettu tiukat laatu- ja mittatarkkuusvaatimukset. Robotti pystyy toistamaan työn yhä uudestaan tasalaatuisesti, kertoo työmaan vastaava mestari Kyösti Kontio ja näyttää kelaa, josta kone ottaa hitsauslankaa hitsauspäälle.

Hitsausrobotti on sijoitettu kahden suuren metallisen väliin.

Elokuun lopulla työstettävänä oli eteläisten päätykoteloitten kokonaisuus. Robotti liikkuu koteloiden puoliskojen pintaa pitkin ja hitsaa niiden välissä olevaa paksua teräskappaletta moneen kertaan. Kuvassa robotti on tauolla; itse työn aikana jälkeä ohjaa ammattilaisten tiimi. Ryhmä saapui Normek Oy:n tehtaalta, jossa päätykotelot valmistettiin. Niin erikoiselta kuin se maallikosta kuulostaakin, hitsaustyö vie viikkoja.

– Vaikeus on siinä, että hitsaus tuottaa paljon lämpöä ja kappale elää sen mukana. On vaikea ennakoida, mihin hitsauslämpö siirtää kappaletta. Apuna käytetään koteloitten väliin jännitettyä tunkkia, jolla eliminoidaan liikettä tarvittaessa, Kyösti Kontio kertoo.

Suuren metallilaatan päällä on kaksi metetallikoteloa ja niiden alla betonipylväät. Pylväitä tukee erillinen tukirakenne.

Pohjoispään kotelokokonaisuuden hitsaus on valmis, ja anturaa tukenut väliaikainen ristikko voidaan pian purkaa. Päätykoteloita ei voitu hitsata toisiinsa kiinni jo tehtaalla, sillä kokonaisuus olisi ollut liian suuri ja painava kuljettaa ja nostaa paikoilleen.

Kellarin seinän vierustalla alhaalla kaivannossa miehet kiinnittävät mustaa huopaa seinään kuin tapettia.

Kirjaston kellarin seinät eristetään erittäin huolellisesti, sillä kellari sijaitsee pohjaveden alapuolella. Vesieristehuopaa kiinnitetään peräti viisi kerrosta, mikä on Kyösti Kontion mukaan enemmän kuin hänen työmaillaan koskaan. Tässä työ on käynnissä kaivannon länsilaidalla. Vesieristehuovan päälle tulee vielä lämpöeriste.

Kaivinkone nostaa hiekkaa kellarin päädyssä olleeseen kaivantoon.

Työmaan pohjoispäässä lämpöeristeetkin ovat jo paikoillaan, joten kaivantoa voitiin alkaa täyttää hiekalla. Se tampataan tiiviiksi kerros kerrokselta. Etualalle oikealle on tulossa yksi talon porraskuiluista. Taustalla näkyvät metallitelineet ovat holvimuottitorneja, joitten avulla pohjoiseen päähän on rakennettu holvia eli kellarin kattoa. Muottitornit ovat tässä hetken varastossa ja ovat matkalla etelämmäs.

Rekan lastina on suuria muotin kappaleita.

Kellarin katon tekeminen vaatii useanlaisia muotteja. Pystyyn sijoitettavien holvimuottitornien päälle asennetaan vaakatasoon omat muottinsa vähän samaan tapaan kuin pöydän levy laskettaisiin jalkojen päälle. Näitä muottipalkkeja saapuu työmaalle jatkuvalla syötöllä, sillä katettavana on näinä aikoina noin 1700 neliön kokoinen alue.

Työmaan keskellä betoniseinien kulmauksessa on aloitettu alla olevan tilan katon teko.

Rekan tuomia muottilevyjä asennetaan tässä lastauspihan kattovalua varten. Betoni valetaan keltaisten levyjen varaan. Ne pitävät betonin ylhäällä sen ollessa vielä märkä ja ne puretaan kun katto kuivuttuaan kannattelee itse itsensä. Lastauspihan seinissä näkyvät aukot on varattu erilaiselle talotekniikalle.

Pystyrakenteitten betonointi valmis

Betonointi on koko työmaalla hyvällä mallilla, sillä kellarin osalta on saatu valmiiksi niin ulkoseinät, väliseinät, pilarit kuin hissikuilutkin eli kaikki pystyrakenteet.

Maan tasalta nousee betonipylväita ja niiden päällä on betonikattoa.

Pohjoisessa päässä on valettu myös osa kellarin katosta, noin 800 neliön verran. Tämän kattoholvin yläpuolelle on tulossa elokuvateatteri. Alapuolelle jää teknisten tilojen lisäksi kirjaston ravintolan toimintaan liittyviä tiloja kuten pakaste- ja kylmähuoneita sekä varastointi- ja toimistotilaa. Kirjastoon on tulossa korkean tason ruokaravintola. Työntekijät pääsevät kellariin suoraan omalla hissillä noutamaan tavaraa kylmäsäilytyksestä ja kuivavarastoista.

Suuressa betonisessa pystykuilussa näkyy kaksi oviaukkoa vierekkäin.

Hissikuilujen betonoinnissa on otettu huomioon rakennuksen suuret kuormat. Kuilut vaativat vahvan rakenteen, joten niissä on käytetty korkealujuusbetonia, joka kestää puristusta 7000 tonnia neliömetriä kohden. Tähän elokuun lopulla valettuun hissikuiluun betonia kului lähes 80 kuutiota.

Maan tasalla on hiekkakenttä, jonka päälle on asetettu harmaita levyjä. Taustalla kaksi miestä asentavat rautaisia osia tiheään kehikkoon.

Kirjaston eteläpäässä ei ole kellaria ollenkaan. Täällä työskennellään kirjaston ensimmäisen kerroksen lattian tasolla. Kuvassa näkyvät eristyslevyt näyttävät erehdyttävästi kiveltä mutta ovat eristelevyä, joka jää betonin alle. Oikealla valmistellaan jännitysvaijereitten orsia betonivalua varten.

Työmaa-aitauksen takaa näkyy osa Eduskuntataloa. Työmaalla on rakennusmies kuopassa ja nostelee sieltä pois puisia muotin osia.

Kaikkein eteläisimmässä päässä on porraskuilu, joka on tehty tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavaa keskustatunnelia varten. Autotunneli alittaisi kirjaston Sanomatalon kohdalla. Kirjaston nurkalle tehdään jo valmiiksi poistumiskuilu siltä varalta, että tunnelissa sattuisi poikkeustilanne. Porraskuilu on saanut seinät. Niissä sojottaa pystyssä suuri määrä kallioankkureita, jotka tekevät rakenteesta tukevan. Kuva on sikäli historiallinen, että Eduskuntatalo on samaan aikaan remontissa ja näköispressun alla. Kun kirjasto tästä nousee, Töölönkadun puolelta ei enää näe työmaan yli parlamenttirakennusta.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail