Sisäsilta saa alkunsa päätykoteloista

Sisätiloihin rakennetaan harvoin siltoja, mutta juuri näin toimitaan uudessa kirjastossa. Taloa kannattelevat kaksi teräskaarta, jotka mahdollistavat ensimmäisen kerroksen aulaan 100 metriä avointa, pilaritonta tilaa. Kaarten päätykotelot vetolaattoineen saapuivat heinäkuussa työmaalle erikoiskuljetuksena Oulusta, jossa ne valmistettiin mittatilaustyönä.

Ylhäältä nosturista otettu kuva, jossa teräksinen laatta roikkuu nosturin vitjoissa työmaan yläpuolella.

Normek Oy:n tehtaalta saapuneet kotelot vetolaattoineen nostettiin paikoilleen autonosturin hydraulisen teleskooppipuomin avulla hieman ennen heinäkuun puoltaväliä. Kuvassa nosturissa roikkuu puolet sillan pohjoisen pään kotelokokonaisuudesta. Kuva: Risto Sell.

– Yhteen päätyyn tuleva kotelokokonaisuus painaa noin 100 tonnia. Nostot tehtiin kahdessa osassa eli 50 tonnin kappale kerrallaan. Betonianturan päälle tulee painoa toisin sanoen sadan pienen henkilöauton verran, työmaan vastaava mestari Kyösti Kontio antaa vertailukohtaa.

Teräslaatan päällä näkyy kaksi pitkänomaista koteloa

Sillan kaksi kaarta tuetaan etelä- ja pohjoispäässä omiin päätykoteloihinsa. Kuvassa pohjoispään kotelokokonaisuus. Kotelot on toistaiseksi vielä suljettu. Niiden alla sijaitsee teräksinen vetolaatta, jonka läpi vedetään ankkurivaijerit pohjois- ja eteläpään välille. Vaijeriaukot on tässä suljettu ilmastointiteipillä.

Tietokonemallinnus, jonka piirroskuvassa näkyy kaksi päätykoteloon laskeutuvaa teräskaarta ja laatasta lähtevät vaijeriniput.

Tietokonemallinnuksessa sillan kaaret näkyvät harmaina aina päätykoteloihinsa saakka. Vetolaatasta lähtevä vaijeristo on merkitty vihreällä. Silta muistuttaa vesialueen tai liikenneväylien ylle rakennettavaa kaarisiltaa.

– Rakenne ei juuri poikkea tavallisesta sillasta, mutta erikoisuus on siinä, että se on tehty sisätiloihin. Jos kyseessä olisi liikennesilta, se pitäisi tukea myös keskeltä. Tämä silta on tuettu vain päistään anturoihin ja seiniin, joten se ei kestäisi autoliikenteen painoa. Silti silta kannattelee kolmea kerrosta. Kantokyky saadaan aikaan vetolaattojen välille synnytettävän jännitteen avulla. Jännittäminen on tehtävä taiten, jotta silta ei heilu tai pidä ääntä, kuten liikennesillat voivat tehdä, Kyösti Kontio selvittää.

Tietokonemallinnus, jossa lähikuvassa teräslaatasta lähteviä vaijerinippuja.

Kantokyky saavutetaan mittavalla ”jousistolla” eli suurella määrällä ankkurivaijereita. Vetolaatan läpi kulkee 17 vaijerinippua, ja kussakin nipussa on vaijereita 31. Jousirakenne sisältää siis yhteensä 527 vaijeria. Kun pohjois- ja eteläpäädyn vetolaattojen välillä kulkevat vaijerit kiristetään, siltakaaret saavuttavat kantovoimansa eivätkä pääse erkaantumaan toisistaan.

– Jänteet tulevat Saksasta. Itse työn eli vaijereitten asentamisen ja jännittämisen tekee kotimainen Tensicon Oy, jolla on pitkä kokemus erilaisista jännitys- ja ankkurointitöistä. Ennen vaijereitten sujutusta vetolaatan sisälle asennamme niitä varten suojaputket, kertoo työmaainsinööri Risto Sell.

Sanomatalon lasiseinän edustalla työmaan puolella näkyy suuri teräslaatta ja sen päällä kaksi pitkänomaista teräskoteloa.

Jänneväli pohjoisesta siltapäädystä eteläiseen on 105 metriä pitkä. Eteläpäässä Sanomatalon edustalla päätykotelot vaikuttaisivat silmämääräisesti olevan alempana kuin pohjoispäässä, mutta ne sijaitsevat millilleen samalla tasolla. Optinen harha johtuu siitä, että pohjoispään anturan ympärillä on tyhjää tilaa kun taas eteläinen antura on näkymättömissä kuopassaan. Kotelot eivät ole tyhjiä, vaan sisältävät kennomaisen rakenteen.

– Koteloissa on paksu levy ylhäällä ja alhaalla sekä poikittaisia levyjä. Sisältö on kuin lehtevä leivonnainen, Kyösti Kontio kuvailee.

Suuri teräslaatta lähikuvassa. Laatan sivussa on vierivieressä pyöreitä reikiä.

Eteläisimmässä päässä 17 vaijerinipun aukkoa ovat toistaiseksi hyvin nähtävissä.

Ensimmäiset sisäpuoliset seinät syntyvät

 

Kirjaston kellarin ulkoseinät alkavat olla valmiit. Heinäkuun puolivälissä ne oli valettu yhtä palaa vaille valmiiksi eli 22 palasta valmiina oli 21. Ulkoseinissä yksi pala tarkoittaa 11 metriä pitkää ja kuusi metriä korkeaa kappaletta.

Nosturin ketjuissa työmaan yläpuolella roikkuu suuri, pitkänomainen kappale.

Työmaalla nostellaan jo sisempien seinien suurmuotteja, jotka kulkevat ketterästi torninosturin ketjujen päissä olevissa koukuissa. Myös kellarin katto eli ensimmäisen kerroksen lattia on aluillaan työmaan pohjoispäässä.

Laaja yleiskuva työmaakuopasta, joka on täynnä erilaisia rakenteita.

Sisempiä seiniä nousee nyt kellarin uumeniin jäävän lastauspihan ympärille. Lastauspihan seiniä on muotitettu ja osin valettukin. Myös pumppaamon rakentaminen on edennyt, siihen aletaan pian valaa kattoa. Katon puinen muotti näkyy kuvassa etualalla.

Kaksi miestä kirkkaankeltaisissa työvaatteissaan istuu karussa puukeinussa.

Kesästä on mahdollista nauttia työmaallakin. Työmiehet voivat keinua ulkona kahvitauollaan, kuten tässä kirvesmiehet Tommi Elo ja Juha-Matti Komu. Kun raavas mies kiikkuu, siinä ei pehmusteita ja katoksia tarvita.

 

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail