Peruskivi piilotettiin hissikuilun anturaan

Työmaalla saavutettiin toukokuussa juhlava etappi: kirjaston peruskivi muurattiin ja temmattiin nosturilla kirkkaan taivaan halki osaksi hissikuilun anturaa. Ensimmäisen laastiannoksen peruskiven sisälle asetteli opetus- ja kulttuuriministeri Sanna Grahn-Laasonen (kuvassa oikealla), sen jälkeen oli apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen vuoro. Kypärien ja haalarien sijaan kuopan reunalla nähtiin mekkoja, korkokenkiä ja pukumiehiä, ja työmaan pohjoispäädyn valtasi suuri juhlateltta.

Tuula Haavisto ja Ritva Viljanen nojaavat työmaa-aitaan, taustalla työmaa.

Kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto (vasemmalla) kertoo, että samaan aikaan kellarin rakennustyön rinnalla alkaa jo kirjaston irtokalustesuunnittelu. Hän ennustaa, että ainutlaatuinen uusi rakennus tulee olemaan täynnä turisteja ainakin ensimmäiset viisi vuotta. Talo tulee vaikuttamaan koko kaupungin toimintaan ja aiheuttamaan laajalti positiivista pöhinää.

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen lupaa, että kirjasto tulee yllättämään meidät sekä kulttuuritilana että uudenlaisten palvelujen tarjoajana.

– Uutta ajattelua edustavat esimerkiksi elokuvateatteri, ravintola ja vuokrattavat työtilat. Kirjasto tarjoaa runsaasti kohtaamisen tiloja, ja taloon odotetaankin yli kahta ja puolta miljoonaa vierailijaa vuosittain. Aukioineen kokonaisuus on suurempi kuin Senaatintori.

Koska kirjastolaitos edustaa sananvapautta, rakennuksen edustan Töölönlahdenkadun puolelle tuleva aukio on nimetty Sananvapaudenaukioksi. Itse kirjaston nimestä järjestetään kaikille avoin kilpailu, joka käynnistyy lokakuussa. Voittanut ehdotus julkistetaan vuoden vaihteessa.

Toimittaja Minna Joenniemi seisoo korokkeella ja pitelee sylissään hopeanväristä, vauvan kokoista säiliötä.

Peruskiveen muurattiin lieriö, joka sisälsi muun muassa päivän sanomalehdet, Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladetin, sekä kirjailija Sirpa Kähkösen juhlassa pitämän puheen. Lieriötä pitelee kuvassa toimittaja Minna Joenniemi, joka juonsi tilaisuuden.

Jos talo joskus purettaisiin perustuksia myöten, tulevaisuuden ihmiset voisivat lukea, mistä Suomessa puhuttiin 24. toukokuuta vuonna 2016. Päivän Helsingin Sanomissa uutisoitiin muun muassa, että ministerit ovat käyttäneet Ilmavoimien lentokoneita virkamatkoihinsa, mikkeliläinen ylioppilas kirjoitti 12 laudaturia, sokerin määrää jugurteissa oli vähennetty ja että Helsinki aikoo kokeilla vegaaniruokaa parissakymmenessä päiväkodissa. Kolumnissa pohdittiin, miten Britannian käy, jos se eroaa EU:sta.

Kirjailija Sirpa Kähkonen nostaa maljaa juhlateltassa taustallaan kukkia.

Kirjailija Sirpa Kähkönen muistutti juhlaesseessään kirjaston olevan kansalaisyhteiskunnan keskeinen pilari. Hän pohti, minkälainen tulevaisuus painetulla sanalla on.

– Tarinoiden elähdyttävä merkitys ei katoa, vaikka niiden julkaisemisen tapa vaihtuisi, hän uskoi.

Peruskivi lensi taivaan halki hissiin

Työmaalla oli varauduttu juhlaväen tuloon monta päivää. Paikkoja oli siivottu ja teltalle tehty tilaa. Vieraat eivät varmasti tulleet edes ajatelleeksi ponnistusta, jonka juhlapäivä aiheutti työmaan normaaliin arkeen.

Peruskivi on betonista tehty, ontto laatikko matalan pöydän päällä. Vieressä näkyy saavillinen laastia ja astian reunassa levityslastat.

Niin oli siististi laitettu muuraajia varten pieni hiekkakenttä. Peruskivi oli nostettu jalustalle, sille etsitty liina ja nätisti se taiteltu. Laastisangon alle oli keksitty koroke ja tila koristeltu pienen lapsen kokoisella puisella majavalla, E.M. Pekkinen Oy:n tunnushahmolla. Kelpasi ministerinkin tulla ja muurata.

Neljä kravaattimiestä juhlapuvuissaan heittää laastia onton laatikon sisään. Vuoroaan odottaa nainen valkoisessa jakkupuvussa.

Itseoikeutetusti laastin levitykseen ryhtyivät myös ALA-arkkitehtien edustajat, jotka rakennuksen suunnittelijoina tuntevat sen paremmin kuin kukaan muu. Helsingin kaupungin tilakeskuksen hankepäällikkö Irmeli Grundström jonon päässä uskoi kirjaston herättävän laajasti kiinnostusta paitsi kansalaisten, myös maailman arkkitehtien keskuudessa.

– Kirjasto on rakenteellisesti merkittävä ja teräsrakenteet ainutlaatuisia jopa maailman mittakaavassa. Lisäksi talossa on uniikkeja puu- ja vesikattorakenteita, Grundström muistutti.

Mies kirkkaassa huomioliivissä kiinnittää suuria koukkuja betonilaatikon kulmissa oleviin lenkkeihin. Koukuista lähtee taivaalle vitjat, jotka ovat kiinni nosturissa.

Kun peruskivi oli täytetty lähes pintaan, siihen kiinnitettiin tv-kameroitten edessä nosturin koukut ketjuineen. Tehtävän otti hoitaakseen työmaainsinööri Risto Sell.

Työmaamontun yllä roikkuu nosturin vitjoissa laatikko kirkasta taivasta vasten.

Peruskivi nousi vakaasti kesäiselle taivaalle, olihan nosturin puikoissa entinen Kuuban armeijan lentäjä Ricardo Oliva. Tottunut tähtääjä laski laatikon työmaan keskelle täsmälleen sille varatulle paikalle.

Työmaan pohjalla näkyy kaksi matalaa, neliskulmaista laatikkoa.

Peruskivi hautautuu lieriöineen tähän hissikuiluun kuin muinainen muumioitten sarkofagi.

Teräskaaren palkki valuvaiheessa

Uuden kirjaston erikoisimman ratkaisun, taloa kannattelevan valtavan teräskaaren, anturoita on valmisteltu pitkään. Kaaren pohjoisen pään antura oli juhlan aikaan betonivalua vaille valmis.

Kuopassa näkyy korkea rakennelma, jossa laudoitetun kotelon sisällä on raudoitettu alue ja betoniseinät.Teräskaaren antura näkyy kuvassa etualalla. Raudoitteitten päälle ja palkin sisään valetaan vielä betonia, ennen kuin teräskaaren päätykotelot saapuvat työmaalle asennettaviksi anturaan.

Kuvassa on iso paja, jossa hitsataan levymäistä kappaletta.

Päätykoteloita tehdään Oulussa Normek Oy:n tehtaalla. Yritys on erikoistunut vaativiin teräsrunko- ja terässiltarakenteisiin. Kuva: Normek Oy.

Miehet kirkkaissa huomioliiveissään ja työhaalareissaan nojailevat montin aitaan.

Mitä tehdä, kun töihinkään ei pääse, tuntuu E.M. Pekkinen Oy:n työnjohto juhlan aikana miettivän. Tekemistä olisi kosolti, sillä kellarin betonityöt ovat lukuisine valuineen isoja ja pitkäkestoisia. Voisimmepa jatkaa seinien ja pilareitten tekoa!

Työmaamontussa näkyy pystysuuntaisia rakenteita ja pilareita. Montun toisessa päässä on valkoinen juhlateltta.

Työmaa on edistynyt kuukaudessa silminnähden erityisesti pohjoispäässä. Kuopan reunoilla on pitkästi valmista betoniseinää, ja pystysuuntaiset pilarit täyttävät entistä avaraa näkymää. Vastaavan mestarin Kyösti Kontion mukaan koko kellarin betoniseinästä on tässä vaiheessa valmiina noin puolet. Pohjoispäädyssä päästään pian rakentamaan kellarin kattoa. Samaan aikaan seinätyöt etenevät kohti etelää.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 


facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailfacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail