Avoimen datan ja demokratian kirjasto

Avoin data, avoin demokratia -tilaisuus järjestettiin Helsingissä 4. maaliskuuta 2016.

Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa on innostunut tunnelma. Väkeä on saapunut paikalle runsain joukoin kertomaan ja saamaan tietoa avoimen datan hankkeista. Eduskunnan kirjaston johtava tietoasiantuntija Päivikki Karhula toivottaa kaikki tervetulleiksi tärkeään päivään.

Kyseessä on avoimeen dataan ja demokratiaan liittyvä viikonloppu. 5. maaliskuuta oli myös Kansainvälinen avoimen datan päivä (International Open Data Day). Helsingin kaupunginkirjaston, Open Knowledge Finlandin ja D-CENT-hankkeen toimesta järjestetty tapahtuma tarjosi huippukiinnostavaa tietoa, paljon dataa!

Eli mikä ihmeen avoin data?

Data itsessään on digitaalista raaka-ainetta. Sitä ovat muun muassa tilastot, taloustieto, kartat, kuvat, 3D-tallenteet ja videot. Avoimeksi data muuttuu, kun rajapinta avataan tietyn organisaation ulkopuolisille vapaasti ja maksutta käytettäväksi. (Lue lisää avoimesta rajapinnasta.)

Avoin data on siis organisaatioille, julkishallinnolle yrityksille tai kelle vain yksittäiselle henkilölle kertynyttä tietoa, jota kansalaiset voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa. Avointa julkista tietoa voi kuka vain käyttää tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

Avoin data tarinankerronnassa

Esimerkiksi media käyttää avointa dataa artikkeliaiheissa. Tilaisuudessa kuultiin Helsingin Sanomien näkökulmia datajournalismista kehityspäällikkö Esa Mäkisen esittelemänä.

– Lyhyesti määriteltynä datajournalismi on verkkokerrontaa, toteaa Mäkinen. Kerronnan keinoja ovat muun muassa videot, interaktiivisuus ja tarinan esittäminen. Nykyään medioiden käytössä on yhä enemmän dataa.

– Helsingin Sanomat on yksi ensimmäisistä medioista, jotka ovat alkaneet tehdä datajournalismia, interaktiivista journalismia, ja olemme järjestäneet myös omia hackathon-tilaisuuksia. Hackathon on tapahtuma, jossa ohjelmoijat ja suunnittelijat kehittelevät yhdessä uusia sähköisiä sovelluksia.

– Data on tietoa, jonka pohjalta tehdään tulkinta. Tällainen tieto on esimerkiksi tilasto, joita käytämme paljon. Tulkinnassa mukaan astuu kriittisyys: onko tulkinta oikea? Tutkivassa journalismissa käytetään paljon avointa dataa. Usein korostetaan tunnetta, kokemista, kokemuksellista lukemista.

Mäkinen painottaa ymmärryksen funktiota. Yksi tapa on lisätä henkilökohtaisuutta. Räätälöidyssä tiedonjakelussa voidaan jokaiselle antaa henkilökohtaista tietoa, joka määräytyy esimerkiksi digitaalisten kysymysten mukaan. Lukija syöttää tietyt tiedot ja saa tulokseksi yksilöllistä tietoa.

– Suomessa tarjolla on vielä varsin kevyttä, turhaakin dataa. Esimerkiksi eduskunta ei ole avannut dataansa kylliksi. Merkittävin avoin data on tällä hetkellä Helsingin kaupungin laskutusdata. Tiedonvälityksen kannalta on tärkeää saada taustoja avatuksi lisää.

Sovelluskehittäjät innokkaina

Toinen inspiroituva ja innovoiva porukka, joka hyödyntää avointa dataa, on luonnollisesti avoimien hankkeiden sovelluskehittäjien, koodareiden ja suunnittelijoiden joukko.

Pikkuparlamentin tilaisuuden jälkeen Avoin data -viikonloppuna erilaisia ryhmiä kokoontui Democracy hackathon -teeman merkeissä verkostoitumaan ja kehittämään vapaasti uusia ideoita – siis hackaamaan.

Mukana oli muun muassa Open Knowledge Finland, Ratiokratia, Synergy, Varjoparlamentti ja Tietopyyntö.fi.

Ryhmät mainitsevat etenkin sen, kuinka tulisi tehdä kansalaisvaikuttamista helpommaksi. Synergyn ideana on luoda palvelu, jonka avulla maailman uutisten perään tulisi kansalaisvaikuttamisen konkreettisia linkkejä, esimerkiksi avustussivustoille.

Moni kertaa päätöksenteon datan avaamisen tärkeyttä ja yleisesti sitä, että sovellusten on oltava käytettävyydeltään yksinkertaisia ja esteettisesti miellyttäviä. Yhdessä tekemisen energia voidaan jalostaa uudenlaisiksi palveluiksi.

Lue lisää:

http://fi.okfn.org/
http://ratiokratia.fi/
http://www.varjoparlamentti.fi/
https://tietopyynto.fi/

Eduskunta vapauttamassa dataa?

Päivikki Karhula valaisee eduskunnan tilannetta. Uudessa, viime vuonna alkaneessa hankkeessa kehitetään eduskunnan avoimen datan hyödyntämistä.

– Avoimuus on arvo. Kirjasto on yksi esimerkki avoimesta kansalaispalvelusta. Eduskunnan lainsäädäntöprosessin avaaminen auttaa mediaa, kansalaisia, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja itse eduskuntaa. Avoimen datan myötä datan analysointi monipuolistuu ja tilannekohtainen seuranta tehostuu. Nyt kartoitetaan käyttäjien tarpeita ja jatketaan yhteistyötä sovelluskehittäjien kanssa.

– Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus avata esimerkiksi valtiopäiväasiakirjat, kansanedustajien tiedot, äänestystiedot ja poissaolotiedot. Hanke perustuu niihin tietoihin, jotka jo ovat avoimia valtiovarainministeriössä.

– Yksi esimerkki kansalaisia hyödyntävästä verkkopalvelusta on jo toimiva kansanmuisti.fi, jonka avulla voi seurata, ovatko kansanedustajien vaalilupaukset toteutuneet käytännössä.

Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä mainitsee myös sivuston vaikuta-lakiin.fi joka esittelee lainsäädäntöprosessia ja antaa mahdollisuuden keskusteluun ja kahdensuuntaiseen dataliikenteeseen.

Jyrki Kasvi jyrähtää

Jyrki Kasvin (vihr.) kriittisessä puheenvuorossa painotetaan avointa yhteiskuntaa. Päätöksenteon rajapintoja on avattava kaikille, jotta dataa voitaisiin moninaisesti hyödyntää. Vielä ei prosessissa olla pitkällä.

– Ei riitä, että asiakirja on saatavilla, elleivät kansalaiset tiedä, että se on olemassa, Kasvi muistuttaa. Suomessa avoimen datan palvelut ovat vähäiset, eikä tieto ole aina reaaliajassa. Kasvi on pettynyt siihen, kuinka vähän avoimeen dataan liittyviä palveluja on.

– Tiedolla johtaminen vaatii ajankohtaisuutta. Vanhentunut tieto on arvotonta. Avoimen datan laadukkuuteen, saatavuuteen ja ajantasaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Siitä ei ole hyötyä, jos dataa syntyy, mutta tietoa ei.

Kasvi peräänkuuluttaa jämerämpää johtajuutta.

– Ministeriöt puuhaavat omia hankkeitaan, mutta myös avoimen tiedon kehitystä jarruttaa se, etteivät projektinhallinta ja viestintätaidot ole aina ajan tasalla. Koko toimintatapakulttuuri kaipaa muutosta. Datan saamista ulos on tehostettava. Suomen talouspolitiikkaa ei saa tehdä side silmillä.

Kirjasto ja avoin demokratia

Ja viimein itse asiaan: entä keskustakirjasto ja muut kirjastot? Kuinka kirjasto voi välittää tai tuottaa itse avointa dataa? Anna-Maria Soininvaara puhui keskustakirjaston roolista suhteessa avoimeen päätösdataan.

– Kirjaston ylin kerros on hyvin symbolinen paikka, sillä kansalaisparvekkeelta tulee olemaan suora näköyhteys Eduskuntataloon. Kaksi demokratian instituutiota vastakkain, välissä Mannerheimintie – rakennukset käyvät samalla tasolla vuoropuhelua keskenään, Soininvaara kuvailee.

– Keskustakirjasto on mukana muovaamassa uutta kansalaisyhteiskuntaa. Kirjasto on paikka, jossa välitetään tietoja, taitoja ja tarinoita. Siellä opastetaan ja autetaan ihmisiä omatoimisiksi muun muassa digitaalisten palvelujen käyttäjinä.

Kirjastojen tilastodataa, luokitteludataa ja lainausdataa tullaan avaamaan tulevaisuudessa lisää. Kirjastolla on iso rooli opettajana avoimen datan käytännöissä. Kirjasto instituutiona korostaa kansalaispalveluja ja avoimuutta.

Tietotekniikan tutkija, FT Klaus Oesch kertoo tapahtuman loppupuheenvuorossa digitaalisesta oppimisympäristöstä keskustakirjasto esimerkkinään. Hän painottaa erityisesti palveluistumista – miten organisoidaan digitalisaatio niin, että syntyy uutta toiminnallisuutta ja uusia työpaikkoja?

– Millainen innovaatio ja ekosysteemi keskustakirjaston ympärille voidaan luoda? Mitä keskustakirjasto tarkoittaa tulevaisuuden symbolina, jos esimerkiksi Kansalliskirjasto vastakohtaisesti säilöö menneisyyttä?

– Kirjasto on asemoitava uuteen paikkaan tietoyhteiskunnassa. Teknologia on vain alusta, jolla älykkäitä sisältöjä syntyy ja siirtyy viestinnän kautta jaetuksi tietämykseksi. Älykäs yhteisö toimii arvon luojana.

– Näin kirjasto muuntautuu yhteisölliseksi viestintäympäristöksi, toiminnalliseksi mehiläispesäksi.

Klaus Oeschin ajatuksia tulossa lisää tällä sivustolla!

Siru Valleala

LUE MYÖS:

https://www.avoindata.fi/fi
http://vm.fi/avoin-tieto
http://avoindata.prh.fi/
http://avoinrajapinta.fi/
http://valtionbudjetti.fi/


facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailfacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail