Keskustakirjaston aarteita etsitään jo

Keskustakirjasto on kaupunkilaisten oma aarreaitta. Mulla millaisia aarteita sieltä vuonna 2018 on mahdollista löytää? Ja kuinka aarteet aittaan haalitaan?

Kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kertoo, että tulevaa keskustakirjaston valikoimaa kerätään jo nyt.

– Esimerkiksi sarjakuvakokoelmaa on kartoitettu ja tuhansia albumeita valikoitu. Klassikoita metsästetään määrätietoisesti, sillä kirjan ikä kauppapuolella on lyhyt. Etsintää suoritetaan hankintaosaston toimesta muun muassa antikvariaateissa. Myös lasten aineistoa kerätään ahkerasti.

Jotta hankitut kirjat ja muut aineistot eivät kuluisi puhki ennen joulukuuta 2018, osaa säilytetään varastossa. Keskustakirjaston avajaispäivänä on tarkoitus tarjota 150 000 nidettä.

– Jos joku pelkää, ettei keskustakirjastossa ole tarpeeksi kirjoja, on pelko turha. Hyllymetrejä tulee olemaan noin 3,6 kilometriä. Ylimmästä kerroksesta tulee oikea kirjataivas, kertoo Soininvaara.

Kellutus keinoksi

Parhaillaan pääkaupunkiseudulla testataan aineistojen kellutusjärjestelmää. Vantaan ja Espoon kaupunginkirjastossa kokeillaan, mitä tapahtuu, jos kirjat jäävät siihen kirjastoon, jonne ne palautetaan. Kirjoja ei kuljeteta takaisin alkuperäiseen sijoituskirjastoon, vaan aineisto on vapaasti lainattavissa heti uudelleen.

– Kelluntajärjestelmä on älykäs, eikä anna aineiston kertyä liikaa yhteen paikkaan. Tasapaino säilytetään, eivätkä muut kirjastot kärsi. Kellutus tuo vaihtelua tarjontaan. Ne kirjat, jotka saavat eniten suosiota tietyllä alueella, ovat myös eniten esillä. Keskustakirjaston auetessa kellutetaan jo laajasti, kertoo Soininvaara.

– Varaussysteemin avulla minkä tahansa kirjan saa tietenkin tilattua myös minne tahansa muuhun noutopisteeseen, kuten nykyäänkin. Kirjasto harjoittelee nykypäivän trendiä: kaikkea ei tarvitse omistaa. Kirja saa liikkua nopeasti ja vapaasti paikasta toiseen.

Entä millaisten aineistojen Soininvaara uskoo keskustakirjastossa olevan kysytyimpiä? Mitä juuri keskustakirjastoon keskitetään?

– Keskustakirjastossa tarjolla on tuoretta materiaalia laajalti ja eri kielillä. Pasilan monikielisen kirjaston muuttamisesta keskustellaan parhaillaan, samoin Kirjasto 10 muuttaa keskustakirjastoon. Joka tapauksessa keskustakirjastoon tulee runsaasti monikielistä aineistoa. Eniten esillä ovat suosituimmat eurooppalaiset kielet, arabia, kiina, somali ja venäjä.

– Asiakkaat ovat merkittävässä roolissa. Kellutuksen avulla tulemme näkemään, millainen valikoima keskustakirjastossa eniten kiinnostaa – mitä tahdotaan lainata.

Kirja

Muuttuva maailma haastaa aineiston

Aineiston hankkijoiden on koko ajan muistettava nykymaailman ja teknologian muutokset. Jo parin vuoden sisällä moni asia voi olla toisin kuin nyt.

– Aluksi suunnittelimme 40-50000 cd-levyn valikoimaa, mutta nyt näyttää siltä, että määrä kutistuu murto-osaan. Ihmiset eivät enää kuuntele cd-levyjä. Myös lehtitilauksilla tulee olemaan niukempi kohtalo jo siksi, että lehdet harvenevat. Tosin sähköisiä lehtiä luetaan esimerkiksi Helmetin uuden aikakauslehtipalvelu eMagzin kautta aktiivisesti, Soininvaara tietää.

Printtikirjat ovat pitäneet yhä pintansa. E-kirjojen valikoimia kartoitetaan ja kehitetään lähivuosina. Sähkökirjan suosion kehityksestä on vielä vaikea sanoa.

– Keskustakirjaston englanninkielisen kirjallisuuden valinnassa on testattu asiakkaiden mieltymyksiä. Mielenkiintoista on se, että testiryhmässä asiakkaat valitsivat eri kirjoja kuin henkilökunta. Myös siksi työskentely yhdessä asiakkaiden kanssa on tärkeää – makuja on monia, pohtii Soininvaara.

Kokeiluja jatketaan lähitulevaisuudessa. Tulevaisuus myös ratkaisee valikoimien sisällön. Soininvaara kertoo, että esimerkiksi musiikin ja elokuvien suhteen aiotaan keskittyä klassikkovalikoimiin ja eurooppalaiseen tarjontaan. On hyvä, että kirjastosta löytyy sellaista, mitä Netflixistä ei ehkä löydy.

Anna-Maria Soininvaara odottaa keskustakirjastosta sananvapauden ja kasvattamisen paikkaa.

– Keskustakirjastosta tulee Suomen kirjastojen kruununjalokivi! Se on paikka, jossa etsitään uusia tapoja esittää kirjallisuutta ei-kaupallisesti. Siellä voi oppia ja vaikuttaa asioihin. Kirjastojen asiakkaista vain puolet lainaavat kirjoja. Ei-lainaaminen lisääntyy ja antaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia kirjaston kehittämiselle.

– Mutta kirjataivaasta pidetään kiinni!

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail