Ainutlaatuinen teräskaari kannattelee kirjastoa

Keskustakirjaston runkoa tulee kannattelemaan siltarakenne, jollaista ei ole Suomessa ennen toteutettu. Rakennesuunnittelusta vastaava Ramboll Oy selvitti teräskaariratkaisulla arkkitehtonisen haasteen, jossa kirjaston ensimmäisen kerroksen aulaan haluttiin 100 metriä avointa, pilaritonta tilaa.

Rakennesuunnittelua johtava Johan Rosqvist Ramboll Finlandista (kuvassa vasemmalla) ja rakennuttamistehtäviä hoitava Erkki Pekkanen Ramboll CM Oy:stä (kuvassa oikealla) ovat tyytyväisiä kustannustehokkaaseen ja tukevaan rakenneratkaisuun, joka koostuu kahdesta teräskaaresta ja vetolaatoista. Siltarakenne näkyy kuvaruudulla sinisenä. Jänneväliltään 105 metriä pitkä silta muistuttaa vesialueen tai liikenneväylien ylle normaalisti rakennettavaa kaarisiltaa, mutta kannattelee kolme kertaa enemmän kuormaa eli kirjaston kolmea kerrosta.

Keskustakirjaston työmaalla valmistaudutaan näinä aikoina kaaren päitten perustusten tekoon sekä rakennetaan kellarin seinien muotteja.

Johan Rosqvist henkilökuvassa nojaamassa seinään.

– Keskustakirjasto on rakennesuunnittelun kannalta poikkeuksellisen haastava hanke. Arkkitehtuurissa on kaarevia linjoja, ja rakennuksessa käytetään useita materiaaleja, kuten puuta, betonia ja terästä. Rungon monimuotoisuus, pitkät jännevälit sekä materiaalien eläminen vaikeuttivat rakennesuunnittelua, Johan Rosqvist kertoo.

Kaaren tehtävä on kantaa ylemmät kerrokset, ja käytännössä siihen tuetaan ylempien kerrosten runkoa kannattelevat poikittaiset teräsristikot. Projektin alussa rakenne oli erilainen. Siltaa muistuttava teräskotelopalkki on Rambollin ehdottama kustannustehokkaampi ratkaisu. Se varmistaa osaltaan, että Keskustakirjaston käyttöiäksi haluttu 150 vuotta on tavoitteena realistinen.

Johan Rosqvist ja Erkki Pekkanen tietokoneella, kuvaruudulla kellarinäkymä.

Jos kaariratkaisu ajatellaan jousipyssyksi, itse jousirakenteen paikka on kellarin katossa. Jousirakenne sisältää peräti 527 ”lankaa” eli jännettä. Yhdessäkään rakennuksessa Suomessa ei ole aiemmin käytetty näin massiivista jännetyyppiä.

– Rakenteellisesti punos on niin haastava, että kaikki osat tulevat ulkomailta. Suomeen ei ole aikaisemmin myöskään maahantuotu näin suuria jousia, Erkki Pekkanen kertoo.

Toinen erityinen haaste Keskustakirjaston rakennesuunnittelussa on Helsingin keskustan alle mahdollisesti rakennettava autotunneli. Kirjaston alle tehdään varaus keskustatunnelille jättämällä kellariin pilariton alue ja valmius maan kaivamiseen myöhempänä ajankohtana. Kirjaston kohdalta voi tulevaisuudessa mahdollisesti nousta autolla Elielin pysäköintilaitokseen.

Työmaa valmistautuu betonivaluihin

Keskustakirjaston työmaalla valmistellaan kaariratkaisua tekemällä kaaren päille perustuksia.

Suuressa työmaakuopassa on pienempi kuoppa, jonka kalliopohjaan on asennettu metallipiikkejä.

Tässä on tekeillä kaaren pohjoisen pään perustus. Kaaren eteläpää sijoittuu Sanomatalon edustalle.

Kaksi miestä rakentamassa kellarin seinien muotteja puisista laudoista.

Kellariosuuden louhinta valmistui helmikuun alkupuolella, minkä jälkeen työmaalla alettiin tehdä laudoituksia kellarin seinien muotteja varten. Kun anturamuotit saadaan valmiiksi, raudoittajat seuraavat perässä ja asentavat raudoituksen betonivalua varten.

 Kaksi työmiestä tekee laudoista ristikkoa kallioseinän edustalla

Seinien anturamuotteja tehdään huhtikuun puoliväliin asti. Muotti- ja valutöitä tehdään rinnakkain ja pienissä erissä. Betoniautot käyvät työmaalla muutaman kerran viikossa. Ensimmäiset valut alkoivat työmaalla helmikuun puolivälin jälkeen. Keskimäärin valupäiviä on pari, kolme viikossa.

Suuressa kuopassa rakennetaan neliskanttista laatikkoa laudoista.

Maaliskuun alussa työmaalle saadaan torninosturi raudoituksien ja muottien nostamista varten. Nosturi saa paikan kuopan länsilaidalta. Kuvassa laudoitetaan neliömäistä nosturin perustuksen muottia.

– Keskustakirjasto on E.M. Pekkinen Oy:n yli 50-vuotisessa historiassa ensimmäinen kohde, jossa käytämme torninosturia. Emme pärjää autonosturilla, sillä kellarimontusta tulee kuusi metriä syvä. Autonosturi pitäisi sijoittaa kuopan laidoille, ja pihassa on vain rajoitetusti tilaa. Torninosturi ulottuu koko Keskustakirjaston kellarin alueelle, ja sen puomi yltää vastapäisien KPMG:n rakennuksen yläpuolelle, vastaava mestari Kyösti Kontio kertoo.

Mustaa lakunauhaa muistuttava injektointiletku ja litteä vihreä nauha kulkevat kallion päältä.

Kirjaston kellari rakennetaan pohjaveden alapuolelle, ja rakenteitten on oltava täysin vesitiiviitä. Siksi montun reunamilla kulkee mustia injektointiletkuja ja vihreitä paisumasaumanauhoja. Injektointiletkun avulla mahdollisesti heikoksi jääneeseen seinärakenteen ja kallion väliseen saumaan voidaan tarvittaessa pumpata epoksia tai mikrosementtiä vielä myöhemmissäkin työvaiheissa. Paisumasaumanauhat täyttävät mahdolliset pienet raot, kun kallion päälle valetaan betonia.

Suuret oranssinväriset muovikaaret odottavat työmaan lautaseinustalla.

Kuopassa on menossa myös vedenimeytystunnelin rakentaminen. Oranssit muovikaaret kuuluvat sen rakenteisiin.

Harmaa pumppu sylkee vettä seinustan lautamuotista työmaakuoppaan.

Vesi-imurit imevät kallion koloista vettä, jotta muotit saadaan valuvalmiiksi.

Korkea pino kuorma-auton renkaista tehtyjä litteitä mattoja.

Kun räjäytyksissä käytetyt täkkäysmatot kerättiin pois, niistä muodostui reippaasti yli miehen korkuinen pino. Matot lähtevät seuraaville työmaille estämään kivien sinkoilua kallion räjäytyksissä.

Telaketjukoneeseen on kiinnitetty suuri metallipiikki.

Räjäytysten jälkeen kallio jää rosoiseksi, joten sitä hakataan suoremmaksi hydraulisen vasaran avulla.

Pala kellertävää seinää roikkuu korkeassa hämähäkkimäisessä rakenteessa.

Kirjaston tulevasta julkisivusta on esillä mallielementti Sanomatalon ja vanhan tiilimakasiinin jäännösten välissä Kansalaistorin tuntumassa. Peltirunkoista keltaista lautaseinää voi kuka tahansa vapaasti käydä katsomassa, sillä se sijaitsee työmaa-alueen ulkopuolella.

Vastaava mestari Kyösti Kontio osoittaa jäistä paikkaa työmaakuopan pohjalla.

Keskustakirjastosta ovat kiinnostuneet kaikki ikäryhmät. Nuorimmasta päästä on 6-vuotias herra, joka oli käynyt katsomassa työmaata Sanomatalon puoleisista kurkistusaukoista. Hän halusi lähestyä työmaata seuraavilla kysymyksillä: Miksi siellä oli autoja, vaikka oli viikonloppu? Miksi pohjalla oli jäätä?

Vastaava mestari Kyösti Kontio löysi ainakin yhden jäisen paikan vielä päiviä myöhemminkin (kuvassa) ja vastaa:

– Kuoppaan kertyy helposti vettä sekä sateen että sulavan lumen vuoksi. Kun tulee pakkanen, vesi jäätyy. Kun kirjastoon saadaan rakennettua kellari, työmaalla ei enää olla sään armoilla. Mitä autoihin tulee, punainen volkkari on työmaa-auto, joka on täällä joka päivä. Arkisin sillä lähdetään esimerkiksi hakemaan puuttuvia tarvikkeita. Myös poravaunut ja muut työkoneet jätetään paikoilleen viikonlopuiksi, sillä ne ovat työmaan omaisuutta eivätkä sedät voi ajaa niitä kotipihoilleen. Telakoneet kulkevat lisäksi hyvin hitaasti, joten niillä ei voi lähteä Mannerheimintien ruuhkaan.

 

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

 


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail