Nuoret haluavat rohkeamman kirjaston

Osana Kirjasto treenaa nuoria –hanketta Helsingin kaupunginkirjasto ja ajatushautomo Demos Helsinki toteuttivat Kirjasto updated -kokonaisuuden, jossa tehtiin kirjastoa paremmaksi yhdessä 15-29-vuotiaiden nuorten kanssa. Taustalla oli ajatus, että tulevaisuudessa kirjastossa jokainen voi toteuttaa itseään ja löytää oman juttunsa. Kirjastossa asiakkaat voivat kokeilla uusia asioita, kehittää ajatuksiaan, kohdata muita ja oppia vertaisiltaan.

Haastamalla milleniaalit mukaan kartoitettiin nuorten odotuksia ja mielikuvaa kirjaston palveluista sekä syitä nuorten vähentyneeseen kirjaston käyttöön. Projektissa tavoitteena oli parantaa nuorten tuntemusta asiakasryhmänä, tunnistaa mahdollisia nousevia palvelutarpeita, tutkia nuorten mielikuvaa kirjastosta sekä kehittää palveluita paremmin nuorten odotuksia vastaaviksi.

Kirjasto treenaa nuoria -hanke pyrki vastaamaan kysymykseen, mikä on kirjaston tehtävä nuorisotakuun toteuttamisessa. Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry on painottanut, että nuorisotakuussa kyse on ennen kaikkea asenteesta: tavoitteena on huomioida nuoret ja heidän tarpeensa toiminnassa ja palveluiden järjestämisessä. Kirjastossa tämä tarkoitti mm. sitä, että nuoret otettiin tasavertoisina kumppaneina kehittämään palveluita ja tulevaisuuden kirjastoa.

keki_kaverit_3380

MUKANA YLI 120 NUORTA

Työskentelytavoiksi valikoituivat verkkokysely, havainnointi ja ryhmähaastattelut sekä työpajat. Kyselyn, haastattelujen ja havainnoinnin pohjalta tunnistettiin nuorten kirjaston käytön tapoja ja laadittiin nuorten asiakasprofiilit. Työpajoissa puolestaan keskityttiin ideoimaan kirjaston palveluita. Toinen työpajoista fokusoitiin keskustakirjaston ja toinen Töölön kirjaston kehittämiseen.

Kirjasto updated yhteiskehittämiseen osallistui kaiken kaikkiaan n. 120 nuorta. Nuoria kontaktoitiin laajasti ja mukaan tavoitettiin edustuksellinen joukko 15-29 vuotiaita nörteistä punkkareihin, tytöistä poikiin, ulospäin suuntautuneista yksin viihtyviin, luovien harrastusten ahnehtijoista luonnontietelijöihin, helsinkiläissyntyisistä muualta tulleisiin.

KIRJASTON MIELIKUVAA KIRKASTAMASSA

Nuoret kokivat kirjaston palvelukulttuurin usein negatiivisena. Nuorten mukaan työntekijät eivät ota aktiivista kontaktia asiakkaisiin. Nuorten mielikuvissa kirjastoon liittyy vieläkin hyssyttelevyys ja laitosmaisuus. ”Välillä tulee sellainen olo, kun kävelet kirjaston käytäviä, että se näyttää vähän sairaalalta tai terveysasemalta. En osaa perustella hyvin, mutta edelleen on pysähtynyt tunnelma. Ja mielikuva vaikuttaa kaikkeen kirjastotekemiseen. Tarvittaisiin överielementtejä asiakkaiden suuntaan – verkossa ja tilassa. Överiys on luovaa, inspiroivaa, erilaista. Että olis vähän energisempi tunnelma”, summasi eräs nuori nainen kirjastokokemuksiaan. Miten kirjasto rakentaa rohkeasti mainettaan? Mielikuvan uudistamisen ja kirkastamisen voisi helposti nähdä pelkästään markkinointityönä, mutta nuoret liittivät tämän kokonaisvaltaiseen kirjastokokemukseen, johon sisältyvät tilat, verkkonäkyvyys, palvelut, aktiviteetit, asiakaspalvelu ja työntekijöiden luoma tunnelma.

YHTEINEN TYÖSKENTELY SYNNYTTI KUUSI ASIAKASPROFIILIA

Yhteisen työskentelyn aikana syntyi kuusi asiakasprofiilia, joita käytetään jatkossa palveluiden kehittämisen työkaluna kirjastossa. Asiakasprofiilit ovat 1) Yhteisölliset hengailijat, 2) Itsenäiset suorittajat, 3) Kiireettomät nautiskelijat, 4) Varovaiset mukautujat, 5) Harrastajat ja oman jutun etsijät ja 6) Valikoivat pistäytyjät. Asiakasprofiilit kertovat nuorten nykypäivän kokemusmaailmasta ja odotuksista suhteessa kirjaston tämänhetkiseen palvelutarjoomaan.

kirjasto10_studioopas_3353

PALVELUPARANNUKSIA & -IDEOITA:
KIRJASTO ETÄ-OPONA, KAUPUNKITOIMISTONA JA LUOVANA TILANA

Nuoret ideoivat kirjastolle palveluparannuksia, joiden joukosta nousi kolme yleisintä teemaa: 1) kirjasto etä-opona ja elämän tukikohtana, 2) kirjasto kaupunkitoimistona sekä 3) kirjasto luovana tilana. Nuoret toivoivat, että kirjaston kautta voisi saada lisää nk. ”elämän tukipalveluita”, eli apua työpaikan ja koulutuspaikan etsintään, tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskunnassa, opastusta omaan elämäntilanteeseen sopivien vaihtoehtojen kartoituksessa, vinkkejä harrastuksista ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista. Nuoret ideoivat tähän liittyviä uusia palveluita, esim. ”Lainaa OPO”, ”Lainaa eri alojen ammattilainen”, ”Lainaa mentori” ja ”Lainaa työelämävalmentaja”.

Monet nuorista tulevat kirjastoon luovan tekemisen vuoksi. He haluavat edistää harrastustaan tai tehdä omaa juttuaan, sukeltaa syvälle kiinnostuksenkohteeseensa. Tämä ryhmä kaipasi kirjastoihin enemmän tekemisen tiloja ja välineitä: studioita, työvälineitä, ryhmätyötiloja, lainattavia harrastusvälineitä, verstashuoneita. He eivät odottaneet kirjastolta niinkään valmista ohjelmaa, vaan oman luovan tekemisen mahdollistamista. Monelle kirjasto on ponnahduslauta päämäärätietoisempaan harrastamiseen, josta myöhemmin voi tulla tärkeä osa elämää. ”Kirjastossa voi kokeilla juttuja ilmaiseksi, se on tosi hyvä juttu, koska harrastaminen on yleensä aika kallista”, sanoi yksi ryhmähaastatteluihin osallistuneista nuorista.

Nuoret tulevat kirjastoon yhä enemmän myös opiskelemaan ja työskentelemään, niin yksin kuin ryhmissä. He tarvitsevat monipuolisia työskentely- ja opiskelumahdollisuuksia, joihin kirjaston perinteinen lukusali-malli ei vastaa. Nuoret haluavat enemmän puolihiljaisia tiloja sekä ryhmätyötiloja. He odottavat voivansa työskennellä kahvilamaisessa ja mukavassa ympäristössä, joka ei pakota toimimaan vain yhdellä tavalla. Nuoret halusivat myös mahdollisuuksia työskennellä muuten kuin istuen. Tärkeintä nuorille oli työskentelytilojen laaja variaatio, joista voi valita tarpeen mukaan sopivan.

 

TUTUSTU TULOKSIIN!

 

Kiitos kaikille mukana olleille nuorille energiastanne ja ideoistanne!

 

Teksti: Virve Miettinen
Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail