Keskustakirjasto kulkee digiaikaan

Tulevaisuuden teknologioita ja ihmisten asenteiden muutoksia on hankala ennustaa – sen on jo huomannut keskustakirjaston konseptisuunnittelija Anu Koski. Hän on mukana työryhmässä, joka kehittelee kirjastojen digitaalisia palveluita pilottiprojektien ja prototyyppien avulla.

”Tällä hetkellä on vielä tarpeen lisätä sana digitaalinen selventämään erilaisia sähköisiä järjestelmiä hyödyntäviä konsepteja. Tulevaisuudessa kaikki kuitenkin sulautuu. Kun fyysiset ja digitaaliset palvelut muuntuvat ihmisten mielissä yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ei osa-alueita ajatella erikseen digitaalisiksi.”

Koski tietää, millaisissa tilanteissa ihmiset yleensä tiedostavat digitaalisuuden selkeimmin: kun jokin ei toimi. ”Surullisinta on nähdä jokin hieno, uusi palvelu tyhjänä mustana ruutuna huoneen nurkassa”, hän kuvailee. Sellaisista mielikuvista aiotaan päästä eroon tulevassa keskustakirjastossa.

Paljon työtä on edessä. Suurin osa siitä tapahtuu nyt ja myöhemmin taustalla, siellä, minne kirjaston käyttäjät eivät suoraan näe. ”Kaiken toiminnan edellytyksenä on taustajärjestelmien rakentaminen, koko perusta, jonka päälle luodaan uutta. Siihen liittyvät myös sellaiset kirjaston perusperiaatteet kuin aineistojen löydettävyys ja esitettävyys. Kirjastoissa on toisinaan haasteena se, kuinka tuoda esille sisältöjä niin, että ihmiset huomaavat kaiken tarjonnan. Tämä koskee erityisesti digitaalisia aineistoja.”

Keskustakirjaston konseptisuunnittelija Anu Koski

Keskustakirjaston konseptisuunnittelija Anu Koski

Pilottiprojektit testissä

Ensimmäinen konkreettinen työkalu, jonka parissa Anu Koski parhaillaan ahertaa, on ideana lähtöisin sekä kirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan että kaupungin johdon toiveista. Tilanvaraustyökalun tarkoituksena on mahdollistaa kirjastojen eri käyttötilojen varaaminen omatoimisesti sähköisen järjestelmän kautta. Työkalua testataan kirjastoissa lähitulevaisuudessa. Yhteistyössä on kaupungin muitakin virastoja, kuten varhaiskasvatusvirasto ja nuorisoasiainkeskus. Teknistä tietoa jaetaan näin muidenkin käyttöön ja virastojen välisiä rajoja häivytetään.
”Toinen pilottiprojekti liittyy infonäyttöihin. Keskustakirjastossa tulee olemaan paljon tiedotettavaa, ja kaikenlainen markkinointiviestintä on haaste. Kirjastoon ei tahdota liikaa visuaalista hälyä, mutta tiedotuksen on kuitenkin toimittava tehokkaasti. Myös infonäyttökehittelyä tehdään yhdessä muiden virastojen kanssa”, Koski kertoo.

Keskustakirjaston arkkitehdit ovat mukana suunnittelussa. He osaavat esimerkiksi parhaiten kertoa sopivat näyttöpintojen kiinnityspaikat ja rakennuksen ne tilat, joissa ihmisten liikkumisen kannalta infotaulujen on tehokkainta sijaita. Keskustakirjastoon tulee näyttöpintoja, joilla esitetään digitaalista sisältöä. Osa näyttöpinnoista on vuorovaikutteisia. Tällaisia näyttöpintoja voidaan käyttää esimerkiksi digitaaliseen tarinankerrontaan. Myös opastamiseen liittyvät ratkaisut ovat suunnittelun alla.

Ideoita sähköisiin palveluihin liittyen on sinkoillut sekä työpajoihin ja kampanjoihin osallistuneilta kirjastojen käyttäjiltä että helpotusta arkeen toivovilta kirjastojen työntekijöiltä. Kun henkilökunnan aikaa vapautuu mekaanisilta rutiineilta, hyötyvät asiakkaat suoraan.

“Jatkossa tietoteknisen alan asiantuntijat, harrastajat ja opiskelijat voivat mahdollisesti muodostaa niin sanotun kehittäjäyhteisön, joka osallistuu keskustakirjaston digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Kun keskustakirjasto avataan, sinne voisi myös tulla kokeilupisteitä, joissa eri toimijat esittelevät keksintöjään”, Koski visioi.

Tilaa myöhemmille tarpeille

Kirjastojen digitaaliset tarpeet eivät siis suinkaan liity vain e-kirjoihin. ”E-aineistojen näkyvyys on silti myös tärkeä asia. Vielä emme kuitenkaan tiedä, kuinka sähköiset kirjat ja muu materiaali lyövät läpi lähivuosina.”

Vielä emme tiedä paljon muutakaan uudesta teknologiasta. ”Siksi tärkeää on yleinen konseptointi ja ideointi, ei se, että nojattaisiin johonkin tiettyyn teknologiaan”, Anu Koski muistuttaa ja kertoo, että ulkomaiden, kuten Tanskan Århusin uuden kirjaston, tilannetta ja tulevia tarpeita seurataan malliesimerkkeinä. ”On hyvä tehdä paljon testejä ja kokeilla erilaisia ratkaisuja. Ei ole tarkoituskaan ottaa käyttöön kaikkea testattua, vain ne pilotit, jotka toimivat.”

Uutta ei synny, ellei testata, epäonnistuta ja testata uudelleen. Ihmiset eivät vielä edes osaa määritellä, millaisia digitaalisia palveluja olisi mahdollista toivoa ja toteuttaa. Miltä kuulostaisi palvelu, jonka avulla kirjaston kävijä voisi selvittää, missä kerroksessa lueskelee juuri nyt suuri historiallisten brittiromaanien asiantuntija? Entäpä digitaalisesti muuntuva satuhuone?

”On hyvä aina muistaa, ettei digitaalisuus itsessään tuo lisäarvoa, vaan lisäarvon on tultava palvelun käyttäjän kannalta toimivasta kokonaisuudesta. Digitaaliset järjestelmät ovat kalliita, ja kaiken käytön on oltava jollakin tapaa hyvin perusteltua. Emme kulje teknologia edellä, vaan keskitymme olennaiseen”, Koski sanoo.

Lopullista muotoa ei kenties koskaan löydy, mutta ei ole tarkoituskaan. Keskustakirjaston digitaalisia palveluja ei suunnitella valmiiksi saakka, vaan talon avautuessa vuonna 2018 nähdään todelliset tarpeet – jotka nekin edelleen muokkautuvat.

“Keskustakirjaston on tarkoitus olla ihmisten talo ja tukea asiakkaiden siellä olemista, ei määritellä kaavamaisesti mitään ennalta. Samalla kirjasto voi olla paikka, joka houkuttelee ja rohkaisee kaupunkilaisia kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja opettaa käyttämään uusia palvelujen muotoja. Rakennukseen mahtuu sekä perinteitä että uutta luovaa – sekä näiden yhdistelmiä.”

Teksti: Siru Valleala


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail