Suomalaisen osaamisen entusiastit keskustakirjastoa kehittämässä

Kokosimme saman pöydän ääreen itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2013 oppimisen alan ammattilaisia ja tekijöitä. Halusimme kuulla heidän ääntään hahmotellessamme keskustakirjaston roolia oppimisen ja tekemisen talona. Yhteisen aamupäivän aikana avasimme keskustelua oppimiskulttuurin kehityssuunnista ja jopa ”mustista joutsenista” lähitulevaisuutta ajatellen sekä etsimme mahdollisuuksia yhteistyöhön. Tilaisuus oli osa keskustakirjaston vaikuttajaverkoston toimintaa.

Mukana oli tiedetoimittajia, tutkijoita, professoreita, opettajia, yhdistysten ja instituutioiden edustajia. He yhdessä edustivat oppimisen eri alueita yliopistosta vapaaseen sivistystyöhön ja kehittämiskeskuksista mediakasvatukseen. Kaiken kaikkiaan koolla oli pyöreästi 50 erilaista oppimisfriikkiä ja -entusiastia.  Voitte uskoa, että päivän työpajaosuudessa parviäly suorastaan säkenöi eikä ratkaisukyvyllä ollut rajoja – tämä joukko pärjäisi Pisa-testeissäkin hienosti!

Speed Notes-osuus antoi äänen oppimisen malliesimerkeille

Päivän lämmittely-osuudessa äänessä olivat oppimisen case-esimerkeille. Tulevaisuustutkija Aleksi Neuvonen (Demos) kertoi Koulu – festivaalista, missä osallistujat oppivat toisiltaan ja opettivat toisilleen valitsemiaan 2000-luvun elämäntaitoja, joiden avulla saa eväitä aktiivisen ja hyvään elämän. Markkinointipäällikkö Tanja Paananen (Tiedekulma) kertoi, miten tiede tuodaan katutasolle ja kuinka Tiedekulma on antanut akateemiselle tiedolle kasvot. Suunnittelija Sami Oinonen (Hub Helsinki & Wärk-fest) kertoi, mistä elementeistä uudentyyppinen Hub Helsingin työtila-konsepti syntyi ja kuinka Wärk-fest on lyönyt itsensä läpi marttojen ja nörttien yhteisenä itse-tekemisen-festivaalina.

Työpajaosuudesta kipinää keskustakirjaston suunnitteluun

Esitysten jälkeen orientoiduttiin yhteiseen työpajaosuuteen, jossa ratkottiin keskustakirjaston suunnitteluun liittyviä haasteita.  Tärkeä osa uutta kirjastoa on kaikille avoimet, uudentyyppiset oppimisen, vuorovaikutuksen ja tekemisen tilat, jotka soveltuvat monenlaiseen kokeilemiseen, jakamiseen ja värkkäämiseen. Uusi kirjasto on tulevaisuuden visio alustasta, jossa käyttäjien luomasta sisällöstä jalostuu ratkaisuja toimivampaan yhteiskuntaan. Mutta miten visiosta tulee totta? Keitä kannattaa kutsua mukaan toteuttamaan sitä yhdessä kirjaston kanssa? Siihen haimme ratkaisuja työpajassa yhdessä.

Työpajametodiin räätälöityjen teemakysymysten skaala oli laaja. Niiden avulla pureuduttiin sekä ajankohtaisiin haasteisiin, kuten mitä kirjasto voisi tehdä romahtaneiden oppimistulosten nostamiseksi, että laajempiin kokonaisuuksiin, kuten mitkä ovat uusien oppimisen muotojen ja epämuodollisen oppimisen mahdollisuudet kirjastossa. Myös henkilökohtaisen elämän taso, kuten miten haluaisit itse oppia keskustakirjastossa, oli agendalla mukana.

Innostus synnytti runsaan idea-saaliin

Innostus on vahva käyttövoima kun erilaiset ihmiset haluavat saada yhdessä uutta aikaiseksi, ja sen saattoi aistia valoisassa seminaaritilassa. Hanke sytytti monet suomalaisen osaamisen puolestapuhujat ja tilaisuus avasi silmiä yhteistyömahdollisuuksille. Kirjaston vahvuutena nähtiin ennen kaikkea yhteisöllisyys. Kirjastossa ihmiset itse voivat luoda oppimisen agendan kirjastossa – oppia, ideoida ja toteuttaa yhdessä. Kirjastossa on helppo tuoda esiin kokonaisuuksia sekä tukea oppimaan oppimista ja ajattelun taitoja. Digitaalisille sisällöille ja mediakasvatukselle on kasvava tarve ja niille toivottiin suurempaa roolia tulevaisuuden kirjastossa. Monet näkivät keskustakirjasto-hankkeen mahdollisuutena ravistella ja ”karnevalisoida” kirjaston brändiä, antaa sille raikasta sisältöä uudentyyppisen konseptin avulla. Kirjasto sopii myös epämuodollisen, vaihtoehtoisen, kokeilevan ja hulluttelevankin oppimisen tyyssijaksi.

Yhteisen ideoinnin saalis oli runsas. Tutustu kaikkiin ideoihin! Tässä poimintoja: 

  • Nuoret voisivat kokeilla hankesuunnittelua opastettuna kirjastoissa: pienten projektien suunnittelua, jossa joudutaan laskemaan kustannuksia ja rahoitusta = mielekästä matematiikan oppimista
  • Osaamistaulu – Skills & Wills (mitä osaan/mitä tarvitsen) – näin tehdään ihmisten osaaminen ja intohimo näkyväksi ja  autetaan halukkaita löytämään samoin ajattelevia.
  • Kirjasto on hyvä tila epämuodolliseen ja satunnaisoppimiseen. Oppimiseen (niin kuin tapahtumiinkin) voi osallistua vaivihkaa, ei tarvitse jännittää, jos ei osaakaan tai ei kiinnosta, voi poistua helposti paikalta. Kirjastolla oppimisympäristönä on eri tulokulmat kuin oppilaitoksilla. Kirjastossa voi oppia omaan tahtiinsa.
  • Kirjaston tulee opettaa kansalaisuuteen kasvamista. Mikä on kirjaston tämän päivän sivistystehtävä?
  • Keskustelu käynnistyi pohdinnoilla monilukutaidosta, joka on merkitty keskeiseksi tavoitteeksi tulevassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (käyttöön 2016 lähtien). Mediataidoissa koettiin tärkeäksi välinekohtaisuuden ymmärtäminen, miten sama sisältö voi näyttäytyä eri kanavissa erilaisena.
  • Kirjastossa olisi ”Lainaa kirjastosta mediahahmo” –tukihenkilö, jolta saisi apua mediakasvatuskysymyksissä (esim. pelit, tekijänoikeudet…) , eri sos. medioiden käytössä ja teknisten uutuuksien käytön harjoittelussa.
  • Kirjasto järjestäisi koululaisille kilpailun opasvideoiden tekemisestä mm. facebookista, tablettien käytöstä etc. Videot olisi suunnattu esim. ikäihmisille. Tällöin sukupolvet voisivat käydä vuoropuhelua keskenään opettamalla toinen toisiaan.
  • Kirjasto toimisi kohtaamispaikkana, jossa eri toimijat (mm. mediakasvatuksen toimijat) pääsevät kohtaamaan kansalaisia, jalkautua heidän pariinsa. Mediakasvatusseuran ja YLE:n toimijat näkivät Keskustakirjaston loistavana yhteistyökumppanina. Mediakasvatusseura voisi järjestää tapahtumia rakennuksessa ja YLE voisi tuoda arkistojaan esille sen tiloissa.
  • Keskustelijat halusivat muistuttaa, että tekniikkasirkuksen sijaan kirjaston rooli mediataitojen tukijana tulisi mennä lukutaito ja tiedonhankintataidot edellä. Lisäksi kirjaston arvoksi nähtiin avoimuus kaikille kansalaisille ja mahdollisuus eri ikäryhmien ja ikäpolvien väliseen vertaisoppimiseen. Ne ovat avaimia kirjaston profiloitumiseen mediakasvatuksen kentällä.
  • Ihmisten muuttunut aikakäsitys johtaa syklisyyteen, jolloin oppiminenkin halutaan mieluummin projekteina kuin kerran viikossa tapahtuvana opetukseen osallistumisena.
  • Työpajojen sarja, joissa alan harrastajat/osaajat opettavat. Sarja siksi, että tietää myös jatkoa olevan tulossa.
  • Yksilöt ja huippuosaajat työskentelemässä yhdessä -> innostava tapa oppia. ”Mestarit ja kisällit”: vertaisoppimisen hyödyntäminen.
  • Oppimisessa tunnelma on tärkeä.
  • Ihmiset itse luomassa oppimisen agendaa: kirjasto organisoi tavan, jolla ihmiset voivat kokoontua ja ehdottaa sekä ottaa vastuun tekemisestä.
  • Eri alojen opiskelijoiden lopputöiden esittely tai lopputöiden tekeminen kirjastossa (esimerkiksi haastattelut lopputöitä varten). Kirjasto olisi hyvä paikka esitellä lopputöitä, joista monet hyvätkin jäävät piiloon.
  • Keskustakirjastosta tekniikan ja teknologioiden kokeilupiste
  • Kirjaston aineiston etsimiseen ja hakemiseen voisi olla enemmän tukea. Paitsi osaavaa henkilökuntaa, myös jokin kirjaston luokitusjärjestelmää ja hyllypaikkoja selkeyttävä käyttöliittymä.
  • Elämyksellisyys ja elämyksellinen oppiminen on mukava oppimisen tapa. Kaikkien aistien hyödyntäminen ja tarinoitten elävöittäminen voisivat olla teemoja, joita kirjasto hyödyntäisi tulevaisuudessa enemmän. Esimerkiksi museoilla on usein hyvät lapsille suunnatut elämykselliset palvelut, joista kirjasto voisi ottaa oppia ja soveltaa omaan palveluideaansa sopivaksi. Kirjasto sopii myös epämuodollisen, vaihtoehtoisen, kokeilevan ja hulluttelevankin oppimisen tyyssijaksi. Keskustakirjastossa voisi testata uusia opetusmenetelmiä, esim. ”Opi italiaa tanssien”.
  • Digitaalisia sovelluksia voisi käyttää kohtaamisten ja spontaanin/strukturoidun vertaisoppimisen mahdollistajana. Esim. sovellukset, joissa ihmiset voivat jättää toisilleen viestejä ja kommentteja vaikkapa e-aineistoihin, pelit ja pelien tekeminen, digitaaliset seinät palveluiden selkeyttäjinä ja sisältöjen avaajina jne.

Keskustakirjasto kokoaa vaikuttajaverkostoaan! Toivotaan, että yhteistyökuviot saavat tuulta alleen ja siivittävät projektia eteenpäin. Tule mukaan – keskustakirjasto on jo nyt mahdollisuus tutustua paremman kaupungin puolesta toimiviin ihmisiin, joita et välttämättä muuten tapaisi.

Lue lisää:

 

Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto
Teksti: Virve Miettinen

 


facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailfacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail