Käännöksen aika

Nyt tiedämme, miltä se näyttää! Kun keskustakirjaston arkkitehtikilpailu päättyi, moni myhäili tyytyväisenä. Arkkitehtitoimisto ALAn ”Käännös”-idean voitto tarkoitti konkreettista askelta kohti sitä Töölönlahtea, jolla viiden vuoden kuluttua seisoo uusi, uljas keskustakirjasto.

Mutta millainen kirjasto se on? Janne Teräsvirta ja Antti Nousjoki, kaksi ALA:n neljästä perustaja-arkkitehdistä (Juho Grönholmin ja Samuli Woolston ohella), esittelevät Käännöksen, joka kauniina talvipäivänä saattaa näyttää vaikkapa tältä.

ALA ei aikaillut

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun raati oli valinnassaan yksimielinen, ja Käännöksen voitto on miellyttänyt myös muita kaupunkilaisia. Miellytti se luojiakin. “Luotimme vahvasti ideaamme ja sen tuomiin mahdollisuuksiin Töölönlahden visuaalisessa maisemassa”, sanoo Janne Teräsvirta. “Kyseessä ei ollut paremmuus- tai kauneuskisa, vaan soveltuvuuskisa. Sellainen kokonaisuus, joka jatkosuunnittelun kannalta toimii parhaiten, voitti. Näkisin, että Käännös miellytti siksi, että se noudattaa sääntöjä ja on rekisterissä alueen muun ilmeen kanssa, mutta on samalla dramaattisen houkutteleva”, Antti Nousjoki muotoilee.

Teräsvirta kuvailee suunnittelutyötä tiukan keskustelun tulokseksi. “Kun rohkeasti kiistellään ja tarvittaessa tapellaan, kehkeytyy tavallisesti jotakin hyvää”. Nousjoki kertoo, että aikaa käytettiin paljon. “Prosessimme on usein raskas, ja nytkin valtava määrä luonnoksia hylättiin. Olen hyvin tyytyväinen, että tällä kertaa jokainen, joskus hyvinkin junnaava, työtunti oli vain hyödyksi. Lopullisessa työssä hien pitää näkyä, mutta se ei saa haista!”

Antti Nousjoki laati aikoinaan diplomityönään kirjastosuunnitelman, ja ALAn osallistuminen keskustakirjastokisaan oli selvää jo pitkään. ALAn ominta alaa on suunnitella keskeisiä, näyttäviä ja julkisia rakennuksia.

Sisällön jako kolmeen

Käännöstä on ollut suunnittelemassa kaikki ALA:n omistajajäsenet sekä noin kymmenhenkinen tiimi muita arkkitehtejä ja visualisoinnin ammattilaisia.

“Kirjaston ulkokuoren alkuideamme liittyi Töölönlahteen. Halusimme saattaa kirjaston osaksi alueen visuaalista jatkumoa, mutta myös avata uusia yhteyksiä eri suuntiin. Kirjastossa on useita sisäänkäyntejä, jotka hyödyntävät kansalaistoria, puistoa ja aseman sekä Mannerheimintien vilkkautta”, Teräsvirta kertoo.

Hän painottaa kirjaston kutsuvuutta, osallistavuutta ja toiminnallisia mahdollisuuksia. “Tarkastelimme kirjastorakennuksen ideaa suhteessa muiden lähirakennusten toimivuuteen. Jaoimme ideasisällön kolmeen: perinteinen kirjasto, toiminnallinen kirjasto sekä julkisen tilan jatke. Perinteinen kirjasto tarkoittaa kirjoja, niiden säilytystä, lainaamista ja lukemista. Toiminnallisuus merkitsee työpajoja ja tiloja tekemiselle. Osana julkista tilaa kirjastossa on esimerkiksi kahviloita, ravintola, suuri sali, elokuvateatteri ja saunatilat”.

Myös itse rakennus sisältää kolme erilaisen tunnelman omaavaa osaa. “Ideamme oli rakentaa kolme kerrosta päällekkäin. Ensimmäinen kerros on julkista, avointa ja avaraa tilaa ja sisältää aulan, salin, näyttelytilaa, ravintolan ja muuta oleilutilaa. Toista kerrosta voisi kuvailla sanoilla ”umpinainen massa”. Siellä on toiminnallisia, pieniä, jaettavia ja suljettavia tiloja yhdessä tekemistä, tekemällä oppimista ja erilaisia harrastetoimintoja, kuten soittotreenejä tai vaikkapa nikkarointia varten. Kolmas kerros, laatikon päällys, on jälleen laaja, valoisa ja hengittävä ja tarjoaa rauhallisen kirjastotilan”.

“Nämä kolme päätasoa ovat suunnitelmamme selkeä, vahva ja pysyvä lähtökohta. Sen pohjalta oli ja on helppo lähteä pohtimaan toiminnallisuuden ideaa”, Nousjoki jatkaa.

Arkkitehtonista aaltoilevuutta

Käännös esittelee mielenkiintoisia arkkitehtonisia ratkaisuja ja materiaaleja. Muotokielen ydintä ovat aaltoilevuus ja leijuvuus. Puu ja lasi yhdistyvät tehokkaalla tavalla luoden sekä perinteisiä että moderneja mielikuvia. “Ylin kerros kohoaa ylämäkeen ja anniskelee näköalan koko tilan ylle. Samalla ylimmästä kerroksesta avautuu maisemallinen näkymä Töölönlahden tärkeisiin kohteisiin. Lattian ja katon korkeuseroilla olemme hakeneet intiimiyttä isoon tilaan”, Teräsvirta sanoo. “Ylimmän kerroksen mittakaava tulee yllättämään kaikki. Tilan pituus on valtava ja avoimuus hätkähdyttävä, eikä Suomessa ole totuttu tällaisiin julkisiin sisätiloihin”, Nousjoki uskoo.

Keskimmäisessä kerroksessa taas intiimiys on itsestään selvää. “Kakkoskerroksessa luonnonvaloa on rajoitetusti, ja rakenteita runsaasti. Väleihin jää pieniä paikkoja ja yksityisiä koloja. Väreillä sisustus on mahdollista. Muissa kerroksissa vallitsee vaaleus ja puun sävy”, Teräsvirta sanoo.

Alakerta sisäänkäynteineen liittyy Töölönlahden jatkeeksi. Nousjoki kertoo, että pääsisäänkäynnin edessä oleva tila stageineen ja kohtaamispaikkoineen on ajateltu aktiivisimmaksi paikaksi, jossa on ”heti nähtävillä, mitä maailmalla tapahtuu”.  “Siellä sykkii laadukkaalla tavalla hektinen, kokonaisvaltainen impulssi. Kyseessä on tavallaan kuin hyvin hoidettu, iso kauppa”.

Keskustakirjaston on tarkoitus olla myös ekologisesti toimiva rakennus. “Puun käyttäminen materiaalina ei tarkoita noin vain ekologisuutta, mutta Töölönlahden ympäristö motivoi juuri puun käyttöön. Alueella on paljon kylmää materiaalia, kuten lasia ja metallia, mutta miljöö on kuitenkin puistomainen. Puurakentamisen soisi kehittyvän nopeammin Suomessa. Usein kai pelätään, ettei puu ole tarpeeksi urbaani materiaali. Me haluamme tuoda puuta näyttävästi esille”, kertoo Teräsvirta ja mainitsee ALAn suunnitteleman teatteri- ja konserttitalo Gildenin Norjassa. Moni on jo ehtinyt nimetä sen keskustakirjaston esikuvaksi, ja tietyn tyylillisen yhdentymän, kuten monimutkaisen geometrian ja puuarkkitehtuurin, Teräsvirta tunnustaakin.

Parveke yli Töölönlahden

Näkyvin arkkitehtoninen elementti on kirjaston parveke. Se liittää kirjaston osaksi Töölönlahden kansalaistoria, muita rakennuksia ja puistoympäristöä. Parvekkeella voi oleilla, lukea, jutella ja kahvitella. “Parvekkeen alla on laaja katettu alue, jonka suhteen on ajateltu myös akustiikkaa ja sääolosuhteita. Mahdollisuus vaikkapa konserttien järjestämiseen ulkosalla on olemassa”, Teräsvirta toteaa.

Lasten maailma vaikuttaa myös mielenkiintoiselta. “Se koostuu muutamasta pienemmästä tilasta, ja suuri osa rakennetaan lapsen mittakaavaan”.

Entäpä sitten sauna, josta on kovasti kohkattu? “Aluksi mietimme saunaa makasiinirakennukseen, ja sen jälkeen kirjaston kellariin. Sauna, joka nykysuunnitelmassa sijaitsee kakkoskerroksessa, on vielä liikkuva komponentti. Sen tulisi kansainvälisen huomion kohteena olla tarpeeksi laadukas ja elinkelpoinen – ja toivottavasti tarjota vilvoittelumahdollisuuden. Yksi kehityssuunta on kylpylämäinen kellarisauna, johon olisi oma sisäänkäynti kadun puolelta. Kustannuskatto on kuitenkin muistettava”, pohtii Nousjoki.

Käännös-nimellä on oma selityksensä. “Yksi merkitys on arkkitehtonisella muodolla, ja toinen toki viittaa kirjalliseen käännökseen. Sanoisin lisäksi, että nimellä on pieni pohja siinäkin, että haluaisimme tuoda jotakin uutta suomalaiseen arkkitehtuuriin; jonkinlaisen käännöksen sellaiseen suuntaan ja tyyliin, jollaista ei olla vähään aikaan tehty”, miettii Teräsvirta.

Nousjoki näkee muutosta myös sisällön suhteen. “Uskon, että keskustakirjastosta tulee tuottavampi tila, kuin mitä aiemmat kirjastot ovat. Kirjastoon tullaan tekemään töitä, pitämään etäpäiviä, kokouksia ja asiakastapaamisia. Tunnelman ja teknologian on oltava kohdillaan myös tällaiseen tarkoitukseen”.

Vauhdilla toteuttamaan!

Juuri nyt ALAssa odotellaan. Vuoden vaihteen jälkeen suunnittelutyö pääsee taas täyteen vauhtiin. Tällöin yhdessä rakennusinsinöörien ja muun suuren ammattilaisjoukon kanssa ryhdytään kuvista teoiksi

“Nyt on asetettu tavoitteet, ja seuraavaksi käynnistyy varsinainen suunnitteluprosessi. Keskustelu on auki, ja arvailu on muutettava toimivuudeksi. Muokkausta on paljon edessä, mutta perusidea on selvä. Esimerkiksi se, ettei katon korkeuksia ole tarkkaan määritelty, antaa paljon varaa joustavuudelle”, Teräsvirta luonnehtii.

“Olemme tiimin kanssa kierrelleet useita vuosia katselemassa erilaisia kirjastorakennuksia. Olemme sitä mieltä, että kirjasto kertoo vahvasti maan mielentilasta. Tämä on ensimmäinen yhdessä laatimamme kirjastorakennus, ja on hienoa, että pääsemme osaksi näin merkittävää julkista suunnittelutyötä juuri kirjaston kanssa”, arkkitehdit sanovat.

“Yksi perusideamme on se, että kirjasto tarjoaa sekä luontevan taustan jopa tuhansien ihmisten kokoontumiselle, että tilan intiimille kokemukselle. Geometrisesti monimutkainen voi olla toimiva, yksinkertainen ja kutsuva. Toivomme onnistuneemme siinä, että ihmiset tuntevat kutsumusta hakeutua Käännöksen helmaan”.

Tutustu tarkemmin!

 

Teksti: Siru Valleala
Kuvat: ALA Arkkitehdit 


facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailfacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail