Kirjasta on monta tietä

Kun ihmiset, jotka ovat lukeneet saman kirjan, kokoontuvat puhumaan siitä, syntyy omanlaisensa tunnelma ja ystävyyden laji. Yhden kirjan monet sisäkkäiset maailmat virtaavat yhteen heidän kokemustensa kautta ja puheidensa voimalla. Vähän samanlainen tunnelma oli valloillaan Kiasmassa 23.1. kun erilaiset toimijat kirjan ja kirjallisuuden kentällä kokoontuivat yhdessä keskustakirjaston Kirjalliseen aamupäivään. Mukana oli bloggareita, kustannuspäälliköitä, kirjailijoita, runoilijoita, sanataide-opettajia, äidinkielenopettajia, toimittajia ja mediaväkeä, kirjallisuusjärjestöjen, -yhdistysten ja -instituutioiden edustajia. Kaiken kaikkiaan koolla oli yli 50 kirjan ja kirjallisuuden rakastajaa. Kun heidän tietonsa ja taitonsa virtasivat yhteen, syntyi kirjalle kokonainen uusi elämä – uusia yhteistyömuotoja, konsepteja ja näkökulmia.

Yhdessä tekemisen kulttuuria á la kirjallisuuden toimijat

Kirjallisen aamupäivän työpajoissa suunniteltiin kirjalle ja kirjallisuudelle hyvää huomista, ja mietittiin, miten keskustakirjasto voisi toimia kirjan ja sanataiteen talona. Kiasman seminaaritilassa kävi innokas porina. Ajatus kirjallisesti kiinnostavasta kulttuuri-Helsingistä ei hajonnut omaan idealistisuuteensa, vaan onnistui selvästi löytämään kannatusta ja kannattajia, joiden avulla sen rakentaminen näyttää lupaavalta.

”Innostun helposti hyvistä hankkeista, jotka koen tärkeiksi. Innostus on vahva käyttövoima kun erilaiset ihmiset haluavat saada yhdessä uusia asioita aikaan. Kirjallisuuden alalla yhteistyöhankkeita on toki paljon nytkin, mutta keskustakirjastolla voisi olla koko alaa yhdistävä ja ryhdistävä vaikutus. Tähtäimessä tulisi olla koko kulttuurin alan tukeminen ja laajan kulttuuriyhteistyön kautta kaupunkilaisten arjen parantaminen”, sanoo Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja Laura Serkosalo, yksi työpajan osallistujista.

”Vaikuttavaa, miten suuri ja innostava mahdollisuus keskustakirjasto on ja kuinka laaja-alaisesti, aistirikkaasti, järkevästi mutta avaralla sydämellä ja mielellä unelmoiden siitä jo keskustellaan. Se tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhteen kaikki Töölönlahden taiteiden ja kulttuurihistorian isot toimijat. Siitä on tulossa aidosti avoin tila”, kiteyttää puolestaan Minna Joenniemi Yleisradiosta.


Kirjat ovat monelle parhaita ystäviä, rentouttavia hauskuuttajia ja hienovaraisia opettajia. Mutta millaisia ovat kirjan ystävät?

Miten kirjalliset trendit vaikuttavat tulevaisuuteen?

Aamun avasivat puheenvuoroillaan kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson ja ex-kulttuuriministeri, kirjailija Claes Andersson, joka vuonna 1998 ensimmäistä kertaa ehdotti uuden kirjaston rakentamista keskustaan, nykyisen Eduskunnan lisärakennuksen paikalle.

Ensimmäisessä yhteisessä työpajaosuudessa mietittiin, mitkä ovat kuumimmat kirjalliset trendit ja ilmiöt juuri nyt ja miten ne vaikuttavat tulevaisuuteen. Runoilija Teemu Manninen osuuskunta Poesiasta hahmotteli omassa puheenvuorossaan kirjallisuuden materiaalisen olemuksen muutosta. Sähköisyys tuo kirjaan uutta tullessaan: kirjaa voi vaikkapa rikastaa videolla, äänellä tai taustamateriaalilla, kirja voi muuttua vuorovaikutteiseksi ohjelmaksi, villeimmissä hahmotelmissa kirja voi saada jopa uuden elämän lukijan vaikuttaessa sen sisältöön.”Kun kirjallisuuden materiaalinen olemus muuttuu, myös me kirjan lukijana ja vastaanottajana muutumme”, summasi Teemu. Sakari Heiskasta Gummerus-kustannuksesta kiinnosti lukijoiden kulutuskäyttäytyminen: miten voidaan vastata siihen, että lukijakunnat erilaistuvat, mitä voisi tarkoittaa esim. elämysshoppailu kirjamarkkinoilla tai olemmeko huomioineet hyvin erilaiset kontekstit, joissa tekstejä nykyään luetaan eli kulutetaan? Kirjailija Laura Ruohonen taas puhui paradoksaalisesta ilmiöstä: samalla kun lukeminen yhteisöllistyy ja sosiaalistuu, päiväkirjoja avataan ja fanittajat verkostoituvat, niin itse lukeminen kuitenkin vähenee.


Kirjan talojen maailmanverkosto tunnustaa kirjallisuuden oikeaksi harrastukseksi, joka tarvitsee resursseja, tukea ja tiloja siinä kuin muutkin taide- tai urheiluharrastukset.

Keskustakirjastosta tarinatalo – ideoita yhteiseen tekemiseen

Open space –työpajassa etsittiin malleja kirjallisuuden ”uuteen tulemiseen” sekä muotoja, joilla eri kirjan toimijat voisivat toimia yhdessä keskustakirjastossa. Yhteisen ideoinnin saalis oli runsas, tässä joitakin poimintoja ideoista:

  • Yleisön kohtaaminen, kirjailijoiden, kääntäjien ja kuvittajien työprosessien avaaminen. Mistä ideat, millaista taustatyötä vaatii
  • Äänikirjapalvelu (asiakas lukee itse kirjan), ”Kirja lahjaksi” –palvelu
  • Elämyksellinen sanataideohjauksen tila, muokattava ja joustava, kirja astuu ulos kansistaan
  • Kokeellisempia ja oudompia kirjallisuustapahtumia – tämä liittyy myös aukioloon, klo 20 jälkeen meno voisi olla toinen
  • Paikka, jossa luvataan säännöllisiä kirjan julkistamistilaisuuksia, sekä yleisö, kustantamot että kirjailijat tietävät tulla paikalle, esim. julkistusaamiainen
  • Yhteisöllinen kirjan kirjoittamisen projekti, avoin teksti/ fanifiktio, esim.  novellia lyhyenä lajina on helppo työstää yhdessä, vaihtoehtoiset loput/ alut, roolihahmon nahkoihin meneminen
  • Kirjailijan työhuone kirjastossa, ”artist in house/ in house artist”
  • Kirjastosta mahdollista saada palautetta ja arviointia omista teksteistään kirjailijalta/ kustannustoimittajalta
  • Helsingissä ei ole vielä Kirjan taloa (vrt. Kirjan talojen maailmanlaajuinen verkosto ja esim. Oslon Litteraturhuset), voisiko keskustakirjastosta luoda sellaisen?
  • Sisältöjen avaaminen yhdistävien teemojen kautta, faktan ja fiktion sekoittaminen (esim. ajankohtainen nälkävuodet-teema), vuorovaikutteisuus
  • ”Rakastajavinkkaus” – vinkkaajan ei tarvitse olla asiantuntija, vertaisuus ja rakkaus lajiin riittää
  • Tietynlaisten tapahtumien säännöllisyys, tottumusten luominen
  • Osallistuminen muisteluhetkiin, isovanhemmat/lapsenlapsenlapset yhdessä, myös muistojen pelastaminen digitoinnin avulla
  • Tulla nauttimaan usean kirjailijan yhteisesiintymisistä, jossa konfrontaatiota, erilaiset näkemykset saisivat tulla reippaasti esille.


Maija Berndtsonilla ja Claes Anderssonilla on yhteinen agenda: Helsingin keskustaan tarvitaan uusi kirjasto- ja kulttuuritalo. 

Keskustakirjasto kokoaa vaikuttajaverkostoaan! Toivotaan, että yhteistyökuviot saavat tuulta alleen ja siivittävät projektia eteenpäin. Tule mukaan – keskustakirjasto on jo nyt mahdollisuus tutustua paremman kaupungin puolesta toimiviin ihmisiin, joita et välttämättä muuten tapaisi.

Tutustu tarkemmin!

 

Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto, Pirjo Lipasti
Teksti: Virve Miettinen

 


Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail